"Olemme vakuuttuneita siitä, että vapaus ilman sosialismia on etuoikeutta, epäoikeudenmukaisuutta; ja sosialismi ilman vapautta orjuutta ja julmuutta."
Mikhail Bakunin
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 22.07.2014 @ 10:14
Lähetä artikkeli sähköpostina Tulostettava versio Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

TPTG: Alustavia huomioita ennen selvitystä "yleiskokousten liikkeestä"

Aukioiden yleiskokousten liike alkoi täysin odottamatta Ateenassa 25. toukokuuta. On epäselvää mikä ryhmä teki Facebookissa ensimmäisen kutsun kokoontua Syntagmalle ilmaisemaan "suuttumusta" ja raivoa hallituksen leikkausohjelmalle. Vaikuttaa siltä, että aloitteen tehneeseen ryhmään kuului ainakin joitain ihmisiä poliittisesta ryhmästä, joka on saanut vaikutteita Castoriadisin myöhempien aikojen demokraattisesta ideologiasta. Massamedia suhtautui kutsuun positiivisesti, ja ensimmäisten päivien aikana mediassa viitattiin banderolliin, jonka sanottiin näkyneen Espanjan liikehdinnässä: "Hys, älkää huutako kreikkalaisia hereille" tai jotain vastaavaa. Kukaan ei tietenkään osannut odottaa mitä oli tulossa.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Mafia ja terrori spektaakkelissa

Marko Pyhtilä

Ote Pyhtilän kirjasta Kansainväliset situationistit - spektaakkelin kritiikki (Like, Helsinki 2005) s. 165-174
Otteesta on jätetty pois osa siihen kirjassa liittyvistä lehtileikkeistä. Viitteiden numerointi on muutettu.

Debord kirjoitti terrorismista Italian 1970-luvun tilanteen pohjalta, mutta hänen päätelmänsä ovat erityisen purevia myös 2000-luvun "terrorisminvastaisen sodan" kannalta. Hänen mukaansa integroitu globaali spektaakkeli loi oman vihollisensa terrorismin muodossa, koska se halusi tulla arvioiduksi pikemminkin vihollisensa kuin omien saavutustensa kautta.1 Kun kylmä sota oli ohi, sekä USA että Venäjä löysivät yhteisen vihollisen terrorismista.

Terrorismin tarina on valtion kirjoittamaa ja se on siksi hyvin opettavainen. Sivullisten ei täydy tietää kaikkea terrorismista, mutta heidän täytyy aina tietää, että verrattuna terrorismiin kaiken muun täytyy olla hyväksyttävää, tai joka tapauksessa rationaalisempaa ja demokraattisempaa.2

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Käännöksiä katalaanin- ja espanjankielisistä kirjoituksista Espanjan keväässä

Liite CrimethIncin tekstiin:


"Miksi emme vaadi demokratiaa"

Tämä saattaa olla ensimmäinen valtaukselta syntynyt anarkistiteksti. Samaan aikaan julkaistiin myös "Ja mitäs sunnuntain jälkeen?"

Osallistumme taisteluihin kotien huutokauppoja vastaan, häätöjä vastaan, leikkauksia vastaan ja kaikkia päivittäin kokemaamme kärsimystä vastaan. Luomme sosiaalikeskuksia, kirjastoja, vastatietoa ja analyysiä levittäviä sanomalehtiä, yhteisöpuutarhoja ja tapahtumia. Harjoitamme suoraa toimintaa, hyökkäämme sortajiemme symboleja kuten poliisia, poliitikkoja ja pankkeja vastaan. Kaikista näistä syistä johtuen emme vaadi demokratiaa.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Maailman ympäristöhistoria - otteita

Otteita J. Donald Hughesin kirjasta Maailman ympäristöhistoria (Vastapaino, 2008; alkuteos An Environmental History of the World. Humankind's Changing Role in the Community of Life. vuodelta 2001)

"Ympäristöhistorian tavoitteena on tutkia ihmisen ja häntä ympäröivän luonnon suhdetta aikojen saatossa, jotta kyettäisiin selittämään tuohon suhteeseen vaikuttavia muutosprosesseja. Menetelmällisesti ympäristöhistoria tarkoittaa ihmiskunnan historian tarkastelua ja ymmärtämistä ekologisen analyysin avulla. Se tutkii sekä vaikutuksia, joita toisilla lajeilla, luonnonvoimilla ja -sykleillä on ihmisiin, että ihmisen tekoja, jotka vaikuttavat ihmisen ja ei-inhimillisten organismien ja kokonaisuuksien monimutkaisiin suhteisiin. Ympäristöhistorioitsijat tutkivat kuinka maapallon elävät ja elottomat systeemit ovat vaikuttaneet ihmisten elämänkulkuun. He myös arvioivat ihmisten toimien vaikutuksia luontoon. Nämä prosessit ovat samanaikaisia ja riippuvaisia toisistaan." (s. 24)

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

CrimethInc: Sytyttimiä ja sammuttimia - anarkistit #EspanjanVallankumouksessa (1/2)

Barcelona, kevät 2011: Odottamattoman tapahtuman kronologia

Tausta:

29. syyskuuta 2010: Suurimmat keskusliitot CCOO ja UGT, sekä antikapitalistinen CGT, anarkosyndikalistinen CNT (joka on jakautunut useampaan osaan) sekä muut pienet liitot järjestävät yleislakon protestiksi pankkituille ja työreformissa ehdotetuille leikkauksille. Monissa kaupunkikeskuksissa ja teollisuusalueilla lakkoon osallistutaan erittäin ahkerasti. Barcelonassa kadut puhkeavat rajuun mellakointiin. CCOO:n ja UGT:n mielenilmaukset puolestaan tapaavat olla symbolisia ja spektaakkelimaisia. Molemmat järjestöt allekirjoittavat lopulta työreformin. Ennen lakkoa, tai pian sen jälkeen, reilut puolenkymmentä Barcelonan asuinaluetta muodostaa naapuruston "yhteiskunnallisia yleiskokouksia".

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

CrimethInc: Sytyttimiä ja sammuttimia - anarkistit #EspanjanVallankumouksessa (2/2)

Ensimmäinen osa:

CrimethInc: Sytyttimiä ja sammuttimia - anarkistit #EspanjanVallankumouksessa (1/2)


Juliste 27. toukokuuta tapahtuneesta hyökkäyksestä: "Tässä on kaikki mitä sinun tarvitsee tietää poliisista."

Valtauksen luonne

Kun astuin aukiolle ensimmäistä kertaa, tiesin olevani kokemassa jotain ainutkertaista. Kukaan täällä ei ollut koskaan nähnyt mitään tällaista. Tuhannet ystävät ja muukalaiset pakkautumassa yhteen, julistamassa kiukkuaan, uhmaamassa lakia, kutsumassa vallankumousta. Olin aiemmin hädin tuskin käynyt Placa Catalunyalla. Se tuntui olevan vain turisteille ja puluille. Nyt saatoin viettää siellä tuntikausia keskustelemassa kaikenlaisten ihmisten kanssa. Pakistanilainen pyysi minua kääntämään mitä tapahtuu. Nuori opiskelija kommentoi jakamaani lentolehtistä. Kaksi vanhusta väittelee demokratiasta ja parhaasta tavasta jatkaa taistelua.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Omaehtoinen itseorganisoituminen ja anarkistinen asioihin puuttuminen: suomentajan esipuhe

Wolfi Landstreicherin "Autonomous Self-Organization and Anarchist Intervention" julkaistiin maaliskuussa 2004, ja suomennoksen tekeminen alkoi lähes tasan seitsemän vuotta myöhemmin. Pamfletti on kuitenkin mielestäni yksi parhaita tämän päivän yleisjohdantoja anarkismin perusteisiin ja käytäntöön, kun se rakentaa niitä konkreettisilla vertauksilla tuoreisiin esimerkkeihin, eikä niinkään historiallisilla esimerkeillä hyvin toisenlaisista ajoista.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Omaehtoinen itseorganisoituminen ja anarkistinen asioihin puuttuminen (1/2)

Autonomous Self-Organization and Anarchist Intervention: A Tension in Practice

Wolfi Landstreicher (2004)


<- Suomentajan esipuhe

JOHDANTO:

muutamia määritelmiä ja selityksiä

Riistettyjen ja osattomien vapaudellisen taistelun täytyy perustua omaehtoiseen itseorganisoitumiseen. Anarkisteina, jotka yleensä ovat myös riistettyjen joukossa, meillä on kaikki syyt osallistua näihin taisteluihin ja rohkaista niitä. Mutta koska meillä on tiettyjä ideoita sen suhteen miten haluamme toteuttaa taisteluitamme, sekä tietty vallankumouksellinen päämäärä, osallistumisella yritämme viedä taisteluita tiettyyn suuntaan. Koska emme halua olla minkäänlainen etujoukko tai johtoporras, tai jumittua politikoinnin riemuttomaan peliin, meillä on jännite. Se syntyy siitä, että yritämme vapaudettomassa todellisuudessa elää käsitystämme taistelusta ja vapaudesta. Yritämme haastaa päivittäin kohtaamamme todelliset ongelmat sillä, että kieltäydymme pelaamasta tämän maailman säännöillä. Näin ollen kysymys omaehtoisesta itseorganisoitumisesta ja anarkistisesta asioihin puuttumisesta on jatkuva ongelma johon tarttua, niin että kieltäydytään lankeamasta helppoihin vastauksiin ja organisatorisiin patenttiratkaisuihin. Aloitetaan tämän kysymyksen tutkiminen tarkastelemalla muutamia määritelmiä ja selityksiä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Omaehtoinen itseorganisoituminen ja anarkistinen asioihin puuttuminen (2/2)

<- Ensimmäinen osa

TILANNE YHDYSVALLOISSA

Yhteiskunnallisen liikkeen puuttuminen

Yksikään käyttämistäni esimerkeistä ei tule Yhdysvalloista. Tämä ei johdu siitä etteikö täällä olisi esimerkkejä itseorganisoituneista taisteluista ja kapinoinnista, mutta ne ovat pääosin kaukana menneessä, eivätkä mene läheskään niin pitkälle kuin edellä mainitut tapahtumat. 60-luvulla oli hiilikaivosmiesten korpilakkoliike. Ja vaikka 60-luvun sodanvastaisessa, mustien vapautumisen ja muissa liikkeissä oli paljon poliittisia raakkeja, niissä oli myös huomattavia itseorganisoitumisen piirteitä. Amerikkalaisten sotilaiden kapinat Vietnamissa olivat itseorganisoituneita kapinoita. Eikä tarvitse mennä kovin kaukaiseen menneisyyteen, kun yhdessä tai kahdessa kaupungissa, joihin mellakat levisivät Los Angelesista 1992, ilmeisesti järjestettiin spontaaneja yleiskokouksia siitä miten mellakointi ja ryöstely saataisiin tehtyä tehokkaasti.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kuinka Ateenan maantiede ruokkii levottomuuksia

Kreikan kaduilla puhkesi jälleen mellakoita leikkaustoimien seurauksena. Kuinka paljon kadut itsessään ovat osallisina tähän?

Kreikan parlamentti on tällä viikolla päättänyt tähän mennessä rajuimpien leikkaustoimien puolesta – ne ovat ehtona uudelle IMF:n ja EU:n lainapaketille jonka tarkoituksena on pelastaa Kreikka konkurssilta. Ateenan kaduilla parlamentin päätökseen vastattiin mellakoimalla; parlamenttitalon edustalla sijaitseva Syntagman aukio täyttyi kyynelkaasusta, kadut olivat täynnä palavia roska-astioita ja talousministeriön alin kerros tuikattiin palamaan.

Vuoden 2008 jälkeen, jolloin poliisi ampui kuoliaaksi 15-vuotiaan Alexis Grigoropoulosin, on yhteenotoista mellakkapoliisin kanssa tullut enemmän tai vähemmän tavanomainen näky Ateenan kaduilla. Julkisen tilan haltuunotolla ja yleisellä vastarinnalla on kuitenkin Ateenassa pidemmät juuret.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Häiriön merkit: Anarkian kylväminen metropoliin

A.G. Schwarz

Hiljattaisessa kirjassa "We Are an Image from the Future: the Greek Revolt of December 2008" kirjoittamassani artikkelissa tein ohimennen huomion, jota kaverini pyysi selventämään. Kyse oli "häiriön merkeistä" ja niiden tärkeydestä kapinan levittämiselle.

Ainakin Kreikan suhteen perusväite on siinä, että hyökkäämällä - pääosin paikkoja rikkomalla ja polttopulloja heittämällä, kohteena pankit ja poliisiasemat, jotka ovat kreikkalaisessa yhteiskunnassa kaikista selkeimmät kapitalistisen riiston ja valtion väkivallan symbolit - kapinalliset anarkistit luovat häiriön merkkejä, jotka toimivat kumouksellisina siemeninä. Vaikka suurin osa ihmisistä ei kannata näitä hyökkäyksiä niiden tekohetkellä, ne tallentuvat heidän mieleensä, ja yhteiskunnallisen murtuman hetkellä ihmiset omaksuvat nuo muodot omiksi työkaluikseen ilmaisemaan raivoaan, kun kaikki perinteisesti hyväksytyt poliittisen toiminnan muodot eivät riitä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Anarkistinen analyysi Espanjan mielenosoituksista: Täysi anarkia nyt!!

Me kaikki ollaan väkivaltaisia, me kaikki ollaan "systeemiä vastaan"[1]

Hiljattainen kaikkialle Espanjaan levinnyt nuorten mobilisaatio on tarjonnut paljon puhuttavaa.

Jotkut meistä ovat jo jonkin aikaa puhuneet tarpeesta vastata hyökkäyksiin, joita poliittis-taloudelliset vallat ovat kohdistaneet tavallisiin ihmisiin, nuoriin ja vanhoihin, työläisiin, työttömiin, opiskelijoihin...

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Muutamia huomioita Espanjan "Democracia Real Ya"-liikkeestä

Pohjois-Afrikan kansannousujen inspiroimana on Espanjassa syntynyt kansanliike “Democracia real ya” (aitoa demokratiaa jo), mutta kuinka puhtaasti liike on lähtenyt kansasta ja kuinka paljon sitä kontrolloidaan poliittisten puolueiden ja ammattiliittojen suunnalta? Barcelonan ruuutitynnyrissä se on jo aiheuttanut suuria jännitteitä, sen jälkeen kun puoluepoliitikot alkoivat saapua Placa Catalunyalle ja yleiskokouksen haltuunottoyritykset alkoivat.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Espanjan keskusaukiot täyttyvät... vallankumous?

Lue myös:

Barcelona, keskiviikkoyö:

"Aquí comença la revolució!"

Vallankumous alkaa tästä, huutaa väkijoukko Plaça Catalunyalla. Paikalla on ehkä viisi tuhatta, ehkä kymmenen tuhatta ihmistä. Pääosin tuntemattomia, pääosin nuoria, mutta mukana myös vanhempaa väkeä. Ei mitään yhtä esteettistä tai poliittista linjaa. Plaça on täynnä. He kutsuvat tätä "meidän Tahririn aukioksi", eivätkä he tähän mennessä ole täysin väärässä väitteensä kanssa. Kuudessakymmenessä kaupungissa eri puolilla Espanjaa ihmiset kokoontuvat keskusaukioille. Yhteensä mukana on helposti yli sata tuhatta ihmistä, ja tämä on vasta kolmas ilta.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kreikka: Tulisolujen Salaliiton vangit solidaarisuudesta

Loppuun asti kuljemme pää pystyssä...

1. Solidaarisuus on aseemme

Solidaarisuudesta on sanottu ja kirjoitettu paljon. Usein käy niin, että kun aiheesta on kirjoitettu paljon ja pidetty monia keskusteluja, solidaarisuudesta tulee kulunut ja ennakoitavissa oleva asia, johon ei ole mitään erityistä mielenkiintoa. Vaikuttaa siltä kuin sisältö olisi valunut kuiviin, mutta sitä vain toistettaisiin jatkuvasti.

Uskomme, että ei ole olemassa kuluneita käytäntöjä, vain kuluneita ajattelutapoja. Etenkin näinä epäilyttävinä aikoina, kun vankilassa on kymmeniä kaupunkisissejä ja anarkisteja, meidän tulisi teroittaa solidaarisuuden terää ja irrottaa se niistä toistuvista stereotyypeistä, jotka rajaavat meidät katalaan kierteeseen siitä että "vapaus sille tai tälle toverille".

Sillä tällä tapaa vain nimet muuttuvat, uusia lisätään vanhojen jatkoksi ja toiset unohdetaan, kun solidaarisuus polkee paikoillaan ja jää usein henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden ja "PR:n" etuoikeudeksi.

Kuitenkin, sillä hetkellä kun vangittujen taistelijoiden nimiä ja heidän tekojaan selataan välinpitämättömästi kuin mainoskuvastoa, esivalta on saanut merkittävän voiton: poliittisten vastustajiensa moraalisen tuhoamisen. Se on saavuttanut sen, että vankila on meille kuin luonnonilmiö.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Vaatimuksettomuuden logiikka

A.G. Schwarz

(Ote kirjasta "We Are an Image From the Future: The Greek Revolt of December 2008", s.192-194)

Joulukuu ei ollut ensimmäinen kerta jolloin poltimme niitä, eikä se ollut ensimmäinen kerta jolloin ne käyttivät samoja valheita. "Järjetöntä väkivaltaa!" itkee poliitikko, pyyhkien kyyneleitä lipulla, jonka toisella puolella on kansallisvärit ja toisella puolella kaiken ihmisyyden normi. "Näillä mielenosoittajilla ei ole vaatimuksia, ne toimivat pelkän vihan pohjalta", vakuuttaa Kaksoiskasvo, jonka toisessa kädessä on pamppu ja toisessa oliivipuun oksa. Media kiiruhtaa Keskitien korokkeelle, ja asettaen sen suoraan näiden kahden hahmon väliin päättelee neutraalisti, jopa sympaattisesti: "Ne eivät tiedä mitä haluavat. Meidän täytyy kertoa niille." Ja nousevan esiripun takaa paljastuu paneeli, jossa istuu asiantuntijoita, ekonomeja, sosiologeja, kansalaisaktivisteja, eikä pidä unohtaa fasisteja, kun ne alkavat kehitellä valhetta ja kutoa sitä kaikista vangitsevimpiin muotoihin. Mutta se kaikki alkaa tästä yhdestä lähtökohdasta.
Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Liikkeestä tilaksi: anarkistiset avoimet yleiskokoukset

A.G. Schwarz

Jos anarkistit jossain korkeamman taistelutason maassa käyttävätkin tiettyä taktiikkaa, sen ei tulisi olla riittävä peruste saman taktiikan omaksumiselle heikomman taistelutason maissa.

Yhä suurempi joukko anarkisteja puhuu avoimista yleiskokouksista. Vaikutteet siihen on otettu suoraan kreikkalaisilta tovereilta. Kreikan avoimet yleiskokoukset kuitenkin saavat vaikutteensa pikemminkin anarkistisen tilan kuin anarkistisen liikkeen viitekehyksestä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa anarkistit joko tarkoituksellisesti tai totutun tavan kautta ilmaisevat henkeä, joka sopii paremmin liikkeelle kuin tilalle, mikä saattaa selittää yleiskokouskokeiluista saadut sekavat tulokset, niin välttämättömiä ja uudistavia kuin nuo kokeilut ovat olleetkin.

Taktiikat voidaan tietenkin purkaa palasiksi ja muotoilla uudestaan, eikä minulla ole hajuakaan siitä millaisiksi anarkistiset yleiskokoukset voisivat muotoutua Kreikan ulkopuolella. Mutta jos avoimia yleiskokouksia halutaan käyttää kuten Kreikassa, mikä saattaa olla järkevä päämäärä tai sitten ei, niitä varten tarvitaan myös tiettyjä muutoksia taistelun tavoissa.

Avoimen yleiskokouksen toimimisen kannalta tarvitaan uskoakseni ennen kaikkea taistelutahtoisen moninaisuuden hyväksymistä, sekä päätöksenteon minimoimista ja aloitteen ottamisen maksimoimista.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Vaihdos ilman muutosta

Vaalit Suomessa vuonna 2011


Tätä kirjoittaessani varmaan ne teistä jotka aikovat äänestää, ovat jo äänestäneet ennakkoon, “varmuuden vuoksi”. Tällainen varman päälle pelaaminen kaikessa on yksi suomalaisten piirre, mitä en voi käsittää – jos itse äänestäisin, saapuisin äänestyspaikalle enintään 15 minuttia ennen sulkemisaikaa. En ole kuitenkaan koskaan äänestänyt valtiollisissa vaaleissa.

Jos teitä kiinnostaa miksi en ole, ja odotatte jotain moralistisia ohjeita siitä mitä teidän pitäisi tehdä, lopettakaa tämän lukeminen saman tien. Ja jos poliitikkojen ja kapitalistien edesottamukset eivät ole koskaan raivostuttaneet teitä siinä määrin, että olisitte halunneet hajoittaa jotain, saatte minun puolestani jatkaa siellä kuplassanne lillumista jatkossakin. Jos ovat, ehkä voitte käsittää miksi taas yhteen vedätykseen osallistuminen ei kiinnosta.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kuoleman strategia / Kuolema tukahduttamisen aikoina

27.4.2011 on ensimmäinen vuosipäivä Jyri Jaakkolan kuolemasta puolisotilaallisten luoteihin Oaxacan osavaltiossa Etelä-Meksikossa. Kun viime syksynä vietettiin Jyrin kuoleman puolivuotispäivää, havahduin siihen, että se osuu täsmälleen erään toisen Oaxacassa surmansa saaneen anarkistin kuolemanpäivään: Brad Will, yhdysvaltalainen anarkisti jota puolisotilaalliset ampuivat Oaxacan kaupungin barrikaadeilla 27.10.2006. En ehtinyt silloin sen erityisemmin huomioida tätä yhteensattumaa, mutta päätin molempien muiston kunniaksi kääntää pari vanhaa kirjoitusta Bradista. Minulle, ja toivottavasti muillekin, kirjoitukset osoittavat yhtäläisyyksiä, esittävät terävää ja osittain kriittistä analyysia, ja kunnioittavat molempien kaatuneiden toverien muistoa. Koska niissä myös esitetään idea muistopäivän tekemisestä toimintapäiväksi, julkaisen niitä etuajassa, siltä varalta että joku innostuu suunnittelemaan jotain...
-Kääntäjä

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Runo

Herkkää saatana,

olla niin Paskana,

olla palasina jo

heti aamusta

tuijottaa ruutua,

sosiaalisen elämän

korvikkeena joku

vitun naamakirja.

Ennen sentään

joku kävi kylässä,

nykyään se joku

on mun

kaveriryhmässä,

manaa kun on

tylsää eikä

kiinnosta mikään

yhtään päivittää

statustaan

useammin kuin

vaihtaa

kalsareita,

hyväksyy uusia

kavereita ja

tykkää kesästä.

Jumalauta eikä

jumala auta,

vierähtää aika

Langoilla Netissä

mikä sinne vetää

mikä on se taika?

Kohta kukaan ei

tapaa ketään

missään

hautajaiskutsukin

tulee netissä.

Voi voi.

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

Se, että valtaajat keskittävät toimintansa ja itseorganisoitumisensa lopputuleman egoistisesti itsensä ympärille, on paras tae heidän sanomansa aitoudesta. Ja niin kuka tahansa, joka haluaisi tehdä samoin, löytää uuden tavan jota on jo testattu. Niinpä joutumatta hylkäämään poliittista kamppailua, tai paremminkin kamppailua politiikan tuhoamiseksi, valtaajat hylkäävät erillisen militantin etujoukon roolin ja esittävät itsensä oman toimintansa suurimpina hyötyjinä, asettaen itsensä henkilökohtaisesti likoon.
http://takku.net/article.php/20100114-laillistamista-vastaan

Käyttäjän toiminnot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti