"Political language is designed to make lies sound truthful and murder respectable, and to give an appearance of solidity to pure wind. "
George Orwell
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 21.09.2014 @ 19:00
Lähetä artikkeli sähköpostina Tulostettava versio Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Peristerakis: Kadotettua vallankumousta etsimässä

Situationisti Raoul Vaneigem antoi haastattelun Fifin Kreikan-kirjeenvaihtajalle Ateenassa. Mitä annettavaa lähes kahdeksankymppisellä vallankumouskirjailijalla on vuonna 2013?

Harmaahapsinen, mietteliään näköinen vanha herrasmies istuu ateenalaisen auditorion etuosassa.

Sali on täynnä puhujaa huomattavasti nuorempaa tummanpuhuvaa väkeä, siloposkista ja sänkipartaista, vallankumouksellisia kai, vaikka koko sana on banalisoitunut miltei käyttökelvottomaksi 1900-luvun lopun trendikkäiden radikaaliliikkeiden myötä. Ehkäpä tästä voisi osaltaan syyttää myös illan puhujaa.

Harmaantunut herrasmies on belgialainen Raoul Vaneigem, vallankumouksellinen kirjailija, jonka vuonna 1967 ilmestynyt esikoisteos Revolution of everyday life on edelleen poliittisten kirjakauppojen ja anarkistisen infoshoppien myyntihitti. Vaneigemiä kutsutaan myös situationistien kakkosmieheksi.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Venäjän uuden anarkistiliikkeen erittäin lyhyt historia

Nyky-Venäjä on maailman mielenkiintoisin paikka olla anarkisti. Miten tähän on tultu?

Neuvostoliiton anarkistit hävitettiin 1930-luvulla lähes totaalisesti. Vain kourallinen säästyi. Muutamat heistä ehtivät nähdä uuden anarkistiliikkeen nousun 1980-luvulla, esimerkiksi Moskovan 1920-luvun anarkistiliikkeeseen osallistuneet sisarukset Tatjana ja Anna Garaseva, joista Anna auttoi Aleksandr Solženitsyniä Vankileirien saariston taustamateriaalin kokoamisessa. 90-vuotiaana vuonna 1987 kuollut Zora Gandlevskaja liittyi Moskovan toisinajattelijoiden liikkeeseen heti palattuaan sisäisestä karkotuksesta Stalinin kuoltua, ja hänen asunnostaan tuli yksi dissidenttiliikkeen kokoontumispaikoista.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Barcelona, rakastettuni – tarinoita “Tuliruusun” kaduilta (osa 1: 1869-1897)

Lue lisää:
Osa 2: 1900-1923
Osa 3: 1939-1957
Osa 4: 1959-1968

 

Barcelona on kaupunki, jonka kehitys on monessa mielessä kulkenut käsi kädessä radikaalin politiikan kanssa. Jopa kaupunkisuunnittelussa, aikana jolloin Barcelona kasvoi ulos sen historiallisesta alueesta sitä ympäröiviin kyliin, nielaisten ne sisäänsä, jouduttiin ottamaan huomioon radikaalien poliittisten ryhmien uhka. Tästä johtuu kaupungin ihastusta aiheuttava kaupunkisuunnittelu kävelykatuineen ja puistoineen – ne olivat oman aikansa ratkaisu yhteiskunnalliseen kriisiin, jonka aihutti työläisväestön kurjat olot ja nouseva poliittinen radikalismi. Kaupungin historian avainkohdat anarkismin kehityksessä ovat melko hyvin tunnettuja, mutta on myös lukematon määrä tarinoita, jotka jäävät useasti vähemmälle huomiolle.

Siksi tarjoan oman kokoelmani tarinoita anarkistien ja pomminheittäjien Barcelonasta, oman rakkaudentunnustukseni kaupungille, josta löydän itseni vuosi toisensa jälkeen. Kuten legendaarinen anarkisti Lucio Urtubia sanoi toisesta radikaaleille tutusta kaupungista, Pariisista: “tässä vitun kaupungissa on jotain joka vetää puoleensa ja vaikka kuinka haluaisin lähteä, palaan aina ennen pitkää takaisin”. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen lähinnä niin sanotun “anarkistisen terrorismin” aikaa Barcelonassa, jolloin siviiliuhrit olivat vielä arkipäivää myös anarkistien iskuissa ja työkalut hyvin epäluotettavia. Toinen osa käsittelee libertaarista koulutusta ja syndikalismia ja kolmannessa kirjoitan sisällissodan jälkeisen ajan “autonomisista taisteluryhmistä” (grupos autonomos de combate).

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Haltioituminen vastaan känni

Vetää lärvit, vetää perseet olalle, vetää naamat, olla jurrissa, olla tuubassa, olla pöhnässä. Jokainen on kuullu, että arktisilla kansoilla on sata sanaa lumelle. Meillä on sata kännille. Lisäämme vettä tappion kulttuurin myllyyn.

Eipäs hätäillä - huomaan kyllä virnuilusi. "Ovatko nämä anarkistit niin nipoja, että tuomitsevat jopa anarkismin ainoan hauskan piirteen- mellakoiden jälkeiset kaljat ja baari-illat, joiden kuluessa luodaan  teorioita uudesta vallankumouksen jälkeisestä maailmasta. Ja miten he sitten pitävät hauskaa, herjaamalla sitä vähää iloa mikä meillä on, niinkö? Eikö elämässä muka koskaan saisi relata ja huvitella?"

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Peristerakis: Köyhä, kuole pois

Kreikka on nykyään komentotalous, jonka tuotantoa, kulutusta ja investointeja ohjaa niin kutsuttu troikka, johon kuuluu Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Erikoista ja hieman paradoksaalista tässä komentotaloudessa on se, että sen tarkoitus on tehdä Kreikasta väkisin uusliberaali markkinatalous, mutta ei mennä siihen aivan vielä.

Troikan viimeisimpien pakotteiden johdosta julkista terveydenhuoltoa ollaan laittamassa uuteen uskoon – jälleen kerran. Suurin muutos koskee sairaalamaksuja, joita on kaavailtu korotettavan. Suunniteltu kahdenkymmenen viiden euron korotus on merkittävä, sillä maksu oli aikaisemmin 5 euroa. Summa saattaa kuulostaa monista lukijoista pieneltä ja kohtuulliselta, mutta monelle leikkauspolitiikan kurimuksessa elävälle ja sairaalapalveluita usein tarvitsevalle se on yksi naula lisää arkussa.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Afrikkalaisesta anarkismista, permakulttuurista ja luokkataistelusta - zimbabwelaisen anarkistin haastattelu

Haastateltu aktivisti on ollut mukana anarkistisessa Uhuru-verkostossa. Haastattelu on lyhennetty ja mukautettu käännös kahdesta haastattelusta, jotka eteläafrikkalaisen Bolobolo -kollektiivin jäsenet tekivät saman henkilön kanssa Incendiary Times julkaisuun. Haastatteluista koostettu englanninkielinen versio ja koko Incendiary Times on kohta luettavana Bolobolon nettisivuilla (http://www.bolobolo.co.za/it.html).

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Lopunalkua, vai?

Anarkistit ovat perinteisesti karttaneet selityksiä, joissa tulevaisuutta tai yksilöä määrittää jokin väistämättömyys. Tämä on vapauden ideaa vastaan. Asiat täytyy päästä määrittelemään alusta asti itse. Ja hyvä niin, eihän klassisen anarkismin aikaan mitään todellista välttämättömyyttä näköpiirissä edes ollut. Mutta nyt on.

Sosiaalietuuksien kritiikki, puheet työvelvoitteesta, työoikeuksien kaventaminen, ihmisten luokittelemin syrjäytyneiksi, rasismi, kontrollin lisääntyminen ja muu yleinen oikeistolainen ihmisviha enteilevät, että Eurooppalaisen idealismin loppu on alkanut toden teolla myös Suomessa. Tähän on yksinkertainen syy: kapitalismi on auttamattomasti kriisissä.

Tällä kertaa kyse ei ole pelkästä tilapäisestä talouden heilahduksesta, josta selvitään pienellä markkinapelillä. Nykyinen kriisi on toisenlainen, perusteellinen, sillä se johtuu globaalin talouden absoluuttisten materiaalisten rajojen saavuttamisesta – talouskriisi, väestönkasvu, ekologia ja ilmasto.

Yhtä kaikki, talous tulee jatkossa väistämättä laskemaan, aina siihen saakka, kunnes se löytää jonkinlaisen toisen logiikan, josta ammentaa. Tällaista ei ole kuitenkaan näkyvissä ja vaikka sellainen olisikin, nykyinen järjestelmä on mittaamattoman suuri, jähmeä ja hankalasti muutettava, että se voisi uudistua perustojaan myöten. Olemme väistämättä mielettömän yhteiskunnallisen mullistuksen edessä. Tämä kaikki on tietysti nähty vuosikausia, mutta nyt se on viimein ajankohtaista.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Mikä on edustuksellisuutta ja mikä ei ole?

Annoin Helsingin Uutisille tällaisen haastattelun, johon sain jopa ehdottaa korjauksia. Olin kuitenkin täysin tyytyväinen jo ensimmäiseen versioon, lukuunottamatta viimeistä kohtaa edustuksellisuudesta. Maininta “edustuksellisista elimistä” jäi kuitenkin haastatteluun, koska en ehdottanut tarpeeksi selkeää vaihtoehtoista muotoilua. 

Anarkistit nähdään usein edustuksellisen järjestelmän vastustajina, ja suora demokratia onkin anarkistien ensisijainen vaihtoehto edustuksellisuudelle.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Brasilia: Johdanto mustan blokin toimintaan

Heille, jotka eivät ymmärrä miksi mustan blokki käyttää militantteja taktiikoita tuhotakseen yhtiöiden omaisuutta: mustan blokin aktivistit eivät ole mielenosoittajia! He eivät ole kaduilla protestoimassa! He ovat siellä iskeäkseen suoraan sorron symboleja ja mekanismeja vastaan. Heidän tekojensa tarkoitus on tuottaa materiaalista vahinkoa sortaville instituutioille.

Mikä vielä tärkeämpää, he toimivat näin osoittaakseen, että ihmisillä on valtaa vaikka joutuisivatkin kasvotusten poliisivaltion ylivoiman kanssa; että korporaatiot ja instituutiot eivät ole niin vahvoja, kuin ne antavat ymmärtää; ja silloin kun ne yrittävät alistaa meitä, vastarinta on omissa käsissämme.

Koska he käyvät kimppuumme, on meidän tehtävämme haastaa esivalta ja kumota laki ja järjestys. Tämä ei tarkoita, että hylkäisimme etiikan, ihmisyyden tai lakkaisimme tukemasta toisiamme. Nämä ovat elinvoimaa, joka ihmisten tulisi muistaa paremmin kuin koskaan ennen. Poliisi halveksuu räikeästi ihmisten oikeuksia. Heille ihmiset ovat silkkaa lauhkeaa massaa, jota on helppo kontrolloida ja manipuloida.

Useimmat ovat samaa mieltä siitä, että vallan tulisi pelätä ihmisiä, ja että valta on ilmeisesti menettäneet tämän terveen pelon. Militantin aktivismin tarkoitus on pitää uhka elävänä. Lakot ja banderollien heiluttelu eivät tätä tee.

Mitä enemmän unohdamme ja pidättelemme kapinaamme sortajia vastaa, sitä enemmän ne sortavat meitä.

Contra Info

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Bonanno: Lukkojen takana - alkuhuomautus

Helsingin Anarkistinen Musta Risti (http://amrhelsinki.org/)

Bonannon puhe, Locked Up, vankiloiden lakkauttamisesta ja tuhoamisesta pohtii sitä kuinka valtio kykenee lakkauttamaan, abolish, vankilat mutta ei tuhoamaan niitä, sillä kapitalistinen systeemi tarvitsee vankiloita. Vankiloiden tuhoamista, joka on osa laajempaa kamppailua valtiota ja kapitalismia vastaan, ei kyetä rekuperoimaan osaksi valtaa.

Alkuhuomautus

Vankila on tämän yhteiskunnan tukipilari. Se ei vaikuta siltä, mutta se on.

Salliva, opettavainen yhteiskuntamme antaa valistuneiden poliitikkojen ohjata itseään ja vastustaa voimakkaisiin toimenpiteisiin turvautumista. Se katsoo kauhistuneena kartalle levittäytyviä joukkomurhia, ja näyttää koostuvan vain kunnioitettavista kansalaisista, joiden ainoa huoli on luonnon kunnioittaminen ja mahdollisimman vähäisten verojen maksaminen. Tällä yhteiskunnalla, joka katsoo olevansa kaukana julmuuksista ja kauhuista, on vankila aivan kynnyksellään.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Haluan kyynelteni muuttuvan tuleksi

Peristerakis (fifi.voima.fi)

Pavlos Fyssaksen murha laittaa Kreikan uuteen uskoon.

"Homma karkaa käsistä, se näyttää alkavalta showlta / koira on saanut taudin, se on alkanut kiroilla / on fakta: lasi läikkyy, kaikki apatiaan hukkuu. / Pieni Alexis muistuttaa mua jatkuvasti, / että puhumisen vapaus voi käydä hintavaksi / ne ajat nyt on mennet kun mua kutsuttiin pojuksi / nyt otsassa on leima: huppupäinen terroristi / ja jälleen kerran mieli muuttuu vainoharhaiseksi / miks annoimme tän dekadenssin kasvaa tautiseksi" - Pavlos Fyssas

Vielä kaksi viikkoa sitten kreikkalainen demokratia oli mallillaan – ainakin hallituspuolueiden mielestä. Globaali talous määräsi suunnan, troikka antoi ylimmät käskyt, hallitus piti huolta toteutuksesta ja mellakkapoliisi mahdollisista protesteista. Yleisen mielipidemuokkauksen ja likaisemmat hommat hoiteli äärioikeistopuolue Kultainen Aamunkoitto.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Mitä Kultaisen aamunkoiton johtajan pidättäminen tarkoittaa? (Kreikka)

Naamioituneet poliisit kuljettavat Kultainen aamunkoitto -puolueen pidätettyä johtajaa, Nikolaos Michaloliakosia.

Lauantaina Kreikassa alkoi tapahtumasarja, jonka pitkäkestoisia vaikutuksia on mahdotonta tietää: uusnatsistisen Kultainen aamunkoitto -puolueen johtaja Nikolaos Michaloliakos pidätettiin epäiltynä rikollisjärjestön perustamisesta. Michaloliakosin kotoa löydettiin aseita ja 40 000 euroa käteisenä. Johtajan lisäksi pidätettiin kaksi kansanedustajaa ja puolueen tiedottaja sekä kiinniotettiin kymmenen puolueen jäsentä. Tapahtumasarjan sytyttimenä toimi Kultaisen aamunkoiton kannatuksen romahduttanut antifasistiräppäri Pavlos Fyssasin murha.

Tapausta käsitellään tiistaina oikeudessa. Korkein oikeus on antanut raportin, jossa Kultaista aamunkoittoa syytetään kymmenestä murhasta ja murhanyrityksestä, kiristyksestä ja rahanpesusta. Raportin mukaan Mihaloliakos johti toimintaa ja hänestä käytettiin nimitystä "Führer."

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Miksi verenhimoisista natseista kohistaan?

Kansanuutiset kirjoitti kreikkalaisen antifasistin Pavlos Fyssasksen murhaan liittyvistä tapahtumista kattavan artikkelin. Juttu toisteli aika lailla Kreikan valtamediassa esitettyjä näkemyksiä, ja erityisesti sitä miten "Kreikassa ollaan todella huolestuttu Kultaisen aamunkoiton toiminnasta." Antakaahan kun kerron mistä huolessa on kyse. Siitä, että joku meni pahasti pieleen, eikä tätä murhaa voitu hoitaa enää kulissien takana ja mediapimennossa kuten aikaisemmin on ollut tapana.

Parasta aikaa kreikkalaisessa televisiossa meluavien poliitikkojen huolena ei ole Kultainen Aamunkoitto, vaan se, että jos melu vaimenee, suurten puolueiden harjoittaman "demokratian" todellinen luonto uhkaa paljastua. Ehkäpä joku keksii silloin kysyä: ketkä alkujaan teki Kultaisesta aamunkoitosta suositun ja miksi? Mennäänpä ajassa metri taaksepäin.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Olli Tammilehto: Varjoyhteiskunta

Vastarinta perustuu paljolti siihen, että ihmiset ja yhteiskunta ovat paljon muutakin kuin sitä, mitä kuulemme ja luemme virallisten instituutioiden virallisista kuvauksista. Useimmiten ajatellaan, että yhteiskunta on valtio ja virallinen talous. Ihmiset ovat kansalaisia, äänestäjiä, koululaisia, opiskelijoita, potilaita, työntekijöitä, ammattimiehiä, asiantuntijoita, työnantajia, omistajia, sijoittajia, velallisia ja kuluttajia. Toisaalta ellei heitä voi määritellä suhteella johonkin instituutioon, heidät määritellään sen puutteella: ihmiset ovat alaikäisiä, vajaakykyisiä, ammattitaidottomia, eläkeläisiä, työttömiä, varattomia, sopeutumattomia, lainrikkojia ja ulkomaalaisia. Sillä, mitä ihmiset tekevät instituutioiden ulkopuolella, on väliä vain silloin, kun se häiritsee näiden toimintaa. Tästä perspektiivistä yhteiskunta on suuri, hyvin toimiva kokonaisuus, jota on mahdollista muuttaa vain vähän.

Mutta virallisten rakenteiden ja roolien alla sekä rinnalla on toinen ajattelun, toiminnan ja yhteiskunnallisten suhteiden kenttä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Puoluepolitiikassa hääräävä anarkisti on paradoksi

Olemme viime aikoina ihmeissämme seuranneet, kuinka itsensä anarkisteiksi omien sanojensa mukaan mieltävät ihmiset ovat valuneet parlamentarismin pariin.

Nykyään pelkästään puolueet eivät kalastele riveihinsä sanavalmiita ja näkyvästi toimivia antiautoritaarisia aktivisteja, vaan anarkisteiksi itseään kutsuvat itse kehottavat ihmisiä äänestämään tai jopa liittyvät puolueeseen ja asettuvat ehdolle milloin mihinkin vaaleihin.

Tämä on paradoksaalista, sillä parlamentaarinen toiminta on poikkeuksetta ristiriidassa kaikkien anarkismin tavoitteiden kanssa. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Varsinkaan, jos nuo keinot eivät edesauta tavoitteita. Puoluepolitiikassa hääräävä anarkisti on paradoksi: vallan keskittämistä vastustava henkilö haalimassa käsiinsä keskitettyä valtaa.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Tampereen keskustorin omenapuu lietsoo kapinaa

Lauantaina 31.8. Tampereen keskustorille istutettiin omenapuu. Omalla luvalla istutettu puu haastaa pohtimaan millaisessa yhteisössä hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja ekologisesti kestävän yhteiselämän ihanteet voisivat toteutua.

Seuraavassa omenapuun syvähaastattelu.

?: Mitäs sä siinä jökötät. Puu parkkiruudussa on tietysti hieno sinällään, mutta mä luulen, ettei sun olemassaolo ihan tällä toteamuksella tyhjene?

Omenapuu: Joo, en mä tähän ihan vaan huvikseni tullut, enkä todellakaan Demareiden suviseurojen takia, jotka oli päivällä tossa vieressä. Mun olemassaolo tässä on paremminkin reaktio tähän nyky-yhteiskuntaan, jonka mä näen olevan totaalisessa umpikujassa ja jotain käytännöllisiä ideoita sen muuttamiseksi olis korkea aika alkaa herätellä.


?: No miltä näyttää?

Omenapuu: Tämä nykymeno ihan mieletöntä. Se ettei me vielä eletä täysin jossain orwelilaisessa painajaisessa, olla tapettu toisiaamme ydinsodalla tai että luontoa on edes tässä määrin jäljellä ja ilmaa pystyy vielä hengittämään, vettä juomaan ja ruokaa kasvattamaan ja niin edelleen on ihan hitonmoinen mäihä ja johtuu siitä, että ihmiset on järjestelmällisesti pannut hanttiin ja saanut hidastettua ja paikoin estettyä tätä valtakoneiston toimintaa. Kaikki meille nyt ihan perusjuttuna olevat oikeudet: naisten äänioikeus, 8 tunnin työpäivä, viikonloppuvapaa, lapsityön kielto, monet luontoa suojelevat säädökset ja niin edelleen on sellaisia oikeuksia, joita on väkisin verissä päin tapeltu ja voitettu valtaapitäviltä. Ei ne ole tämän järjestelmän saavutuksia, vaan nimen omaan vastarinnan voittoja. Mutta ne ei riitä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Jesús Sepúlveda valtiosta ja koululaitoksesta

Valtio on olemassa, koska se tekee itsestään alueellisen. Se kasvattaa itseään kolonialisoimalla yhä laajempia alueita. Laajentuminen tapahtuu alueen alkuperäisten asukkaiden pakotetulla epäalueellistamisella. Laajentuminen vaatii asevoimien käyttöä. Tämä on tarkoittanut sotia ja kansanmurhia. Valtiolla on armeijan lisäksi asiantuntijoita, jotka kirjoittavat historian. Asiantuntijat kääntävät tosiasiat päälaelleen oikeuttaakseen hirmuteot ja pakottavat tulevat sukupolvet sitten toistamaan näitä virallisia, tyhjiä litanioita.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Syyrialaisen anarkistin haastattelu

Yhdysvallat ovat lähes varmasti suorittamassa sotilaallisen väliintulon Syyriassa. Käytännössä ainoat uutiset Syyriasta kertovat joko Bashar al-Assadin julmasta hallinnosta tai islamististen toimijoiden osallisuudesta vastarinnassa. Yhdysvaltain kannasta eroavien näkemyksien väitetään valheellisesti olevan al-Qaedaan yhteyksiä pitävien vallankumouksellisten jihadistien, ikään kuin he olisivat ainoa nykyistä diktatuuria vastustava voima. Mutta kuten Jay Cassano hiljattain kirjoitti Fast Tech-lehteen, Assadia vastustava aseeton ja demokraattinen verkosto on monimuotoinen, edustaen moninaisia paikallisia poliittisia aloitteita, taiteesta ammentavia kollektiiveja, ihmisoikeusjärjestöjä, väkivallattomia vastarintaryhmiä ja muita vastaavia. (Syyrian väkivallaton liike on luonut interaktiivisen kartan demonstroidakseen tätä verkostoa.)


Syyrialaisten anarkistien kirjoitukset ja viestit ovat olleet erittäin vaikutusvaltaisia arabianarkistien keskuudessa. Arabimaailmassa käynnissä oleva keskustelu antiautoritääristen liikkeiden välillä on ohitettu länsimaissa suurimmilta osin. Vielä toistaiseksi on kysymys siitä, pystyykö Syyrian anarkistien vaatimus itsemäärämisoikeudesta tärkeimpänä järjestäytymisperiaatteena toteutumaan väkivallan todellisuuden ja ulkovaltojen painostuksen alla.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Urheilu ja ihmisoikeudet Venäjällä

Kazanissa ei mennyt niin kuin Strömsössä.

Venäjän Kazanissa järjestettiin 6.–17. heinäkuuta universiadi eli yliopisto-olympialaiset. Ne jäivät Suomessa melko vähälle huomiolle, vaikka Hanna-Maari Latvalan hopeamitali 200 metrillä päätyikin uutisiin. Venäjällä panostus kisoihin oli kuitenkin valtava. Niiden budjetti ylitti viisi miljardia euroa, ja osanottajat olivat Venäjän huippua. 132 jaossa olleesta kultamitalista Venäjän urheilijat veivät seitsemänkymmentä. Osanottajia ja muita joukkueiden jäseniä oli lähteestä riippuen yhteensä 10 000–12 000.

Tatarstan kuuluu Volgan alueen vähemmistökansojen tasavaltoihin, joiden hallinto on keskimääräistä autoritaarisempaa, koska keskusvalta pelkää nationalistien ja islamistien voimistumista.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Olli Tammilehto: Miten yhteiskunta voi muuttua nopeasti?

Yhteiskunta ei ole pyhä. Kun yhteiskunnan nykyinen järjestys on suistamassa maailmaamme katastrofiin, on aika muuttaa järjestystä.

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

The more a man becomes aware, through reflection, of his servile condition, the more indignant he becomes, the more the anarchist spirit of freedom, determination and action waxes inside him. That is true of every individual, man or woman, even though they may never have heard of the word “anarchism” before.
Nestor Makhno

Käyttäjän toiminnot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti