(1980)

Mutta "pankaamme syrjään lapsekkaat fantasiamme, kaipaus palata lajin alkuun, jota todellisuudessa ei koskaan ole ollut olemassakaan, aikaan, jossa ihmiskunta eli heimojen ja kylien tapaisissa pienissä ja täysin autonomisissa yksiköissä ja harjoitti alkuperäisdemokratiaa tuntien rauhan ja harmonian. Saattaa olla, että jos suurin osa ihmisistä sekä se tekninen tietotaito, joka on jo olemassa ihmiskunnan hauraassa ja ylikansoitetussa avaruusaluksessa, palavat poroksi lämpöytimiä säteilyttävänä tuomiopäivänä, niin hengissä selvinneet saattaisivat mahdollisesti jatkaa elämäänsä jonkin aikaa pienissä, täysin itsenäisissä, suureksi osaksi erillisissä yksiköissä. Vain mielipuoli voisi ajatella tämän olevan mikään lopullinen ja toimiva ratkaisu. Ei, vaan koska lajimme on keskinäisriippuvainen, jättimäiset poliittiset järjestelmät ovat välttämättömyys."

(2006)

Modernin elämän nopeasti kasvava taakka on raskaampi kuin olemme osanneet kuvitella. Muodonmuutos kiihtyy muuttaen elämän kudosta, asioiden koko tuntua. Menneisyydessä - ei kovinkaan kaukaisessa - muutos oli vielä vain osittainen. Nyt Kone piirittää meitä tunkeutuen yhä syvemmälle elämämme ytimeen lupaamatta pakotietä sen logiikasta.

Nihilistin sanakirja
Hakusana: Työnjako

1. tuotannon tärkeä tekijä; tuottamisen ja valmistamisen jakaminen rajattuihin tehtäviin suurimman mahdollisen tehokkuuden saavuttamiseksi. 2. inhimillisen toiminnan osittaminen ja pirstaloiminen yksittäisiksi askareiksi, vieraantumisen syy; erikoistumisen perusmuoto, sivilisaation perusta ja sen kehityksen edellytys.

John Zerzan & anonyymi Tucker-tulkitsija

Ekoanarkistifilosofi John Zerzan tuli Yhdysvalloissa ensimmäisen kerran laajempaan julkisuuteen Unabomber-oikeudenkäyntien yhteydessä, kun jutunnälkäiselle valtamedialle selvisi että Zerzan oli ystävystynyt Unabomberina tunnetun Ted Kaczynskin kanssa tämän oikeudenkäynnin aikana. Itse asiassa FBI oli epäillyt Zerzanin olevan itse Unabomber: hänen postiaan tutkittiin kuumeisesti, ja FBI varasti hänen kotoaan osoitekirjan ja vanhat lenkkarit. Zerzanin teknologiakritiikissä ja radikaalissa anarkismissa on epäilemättä yhtymäkohtia Unabomberin ajattelun kanssa. (Itse pidän Zerzanin filosofiaa huomattavasti Unabomberin manifestia parempana.)

Nyt, kun Unabomberin manifesti on ollut luettavissa suomeksi jo jonkin aikaa, ja Zerzan on tulossa vierailulle Tampereelle, ajattelin että on aika saada myös hänen ja muiden ekoanarkistien mielipiteitä Unabomberista suomennettua. Alla kaksi John Zerzanin lyhyttä kirjoitelmaa aiheesta Unabomber, vuosilta 1995 ja -97, sekä yhteenveto Kevin Tuckerin kymmensivuisesta artikkelista vuodelta 2005, joka pohjautuu kolmivuotiseen kirjeenvaihtoon Ted Kaczynskin kanssa. Zerzanin esseet keskittyvät enemmän esittelemään ja pohtimaan Yhdysvaltalaisen yhteiskunnan eri osien reaktioita Unabomber-ilmiöön, kun taas Tuckerin artikkelissa pohditaan Unabomber-kampanjaa (pommi-iskuja ja manifestia) taktisesta ja teoreettisesta näkökulmasta. --aTt

Tälläistä täälläpäin maailmaa näytetään mokellettavan... *ehkä* täyttä ymmärrystä vailla ?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Nettikeskusteluille+ehdotetaan+pakollisia+valvojia/1135227227510

Tässä taiteellisia vapauksia ottavassa tekstissä seuraa nyt puhdasta spekulaatiota, teorioita ja vahvistamattomia pohdelmia:

"Keräilijämetsästäjien järjestelmät universumin ymmärryksen ja selittämisen suhteen ovat analogisia suhteessa länsimaiseen luonnontieteeseen. Ne edustavat ylisukupolvista kollektiivista viisautta, joka perustuu asumisen kautta saatuihin kokemuksiin kullakin paikallisella alueella"

alkuteksti:
Ecological/cosmological knowledge and land management among hunter-gatherers

Catherine S. Fowler (University of Nevada, Reno)
Nancy J. Turner (University of Victoria, British Columbia)

teoksessa:
The Cambridge Encyclopedia of hunters and gatherers, 1999

Johdanto Edgey Wildchildin kirjaan Fighting for Freedom ...Because A Better World Is Possible. Läpyskä saatavilla Muutosvoimalta.

Anarkia: tuhoa, kaaosta, terrorismia, väkivaltaa, pommeja, räjähdyksiä, kärsimystä, epäjärjestystä, idealistista, mahdotonta, toimimatonta, kompromissitonta, lapsellista, naurettavaa, hölmöä, hullua. Taas väärin!

Sivilisaatiossa on kyse hallinnasta ja mitä suurimmassa määrin hallinnan laajentamisen prosessista. Tämä dynamiikka ilmenee monitasoisesti ja on tuottanut aikojen saatossa muutaman keskeisen siirtymävaiheen, joilla on tärkeä merkitys.

Piraha-kansalla on hyvin epätavallinen kieli, ja he ovat yksi monista elävistä esimerkeistä, jotka osoittavat vääräksi Noam Chomskyn teorian siitä että kielemme on tulosta geneettisesti määritellystä ohjelmasta. Chomskyn mukaan jokaisella vauvalla on jo hallussaan kieliopin perusrakenne, ja lapsen tarvitsee vain oppia niiden kielten erikoispiirteet joille hän altistuu.

Mutta miksi sitten korvessa eläneiden lasten on ollut mahdotonta oppia puhumaan (sen sijaan he kommunikoivat kuin sudet (jos ovat susien kasvattamia), tai kuin apinat (jos ovat apinoiden kasvattamia). Mielenkiintoinen juttu Chomskyn teoriassa yleismaailmallisesta kieliopista on se, että se perustuu englantilaisen 1200-luvun filosofin Roger Baconin työhön, ja hänen niinkutsuttuun havaintoonsa siitä että kaikki kielet perustuvat yhteiselle alkuperäiselle kieliopille, jättäen täysin huomiotta myöhemmät havainnot ihmisten kielten rakenteiden moninaisuudesta.

Tulostusvalmis pdf kirjastossa

---

Antti Rautiainen (http://community.livejournal.com/anarkistinen/798.html)

Parlamentarismin olennainen ongelma ei ole kierot poliitikot, ei manipuloitavissa oleva äänestäjäkunta eikä muutosprosessin etananvauhti. Keskeisin ongelma ei myöskään ole pintajulkisuus, siltarumpupolitiikka, lehmänkaupat eikä puoluekuri. Parlamentarismia ei paranna poliitikkojen moraalin kohennus eikä äänestäjäkunnan valistaminen. Parlamentarismin keskeisin ongelma on se, että se on yksinkertaisesti väärin.

Liiku vikkelästi, iske ankarammin...

G8-sirkus on tulossa Heiligendammiin. Huippukokousten siirryttyä viime vuosina syrjäisemmille seuduille olemme tunteneet voimamme vähenevän, lähinnä siitä syystä että he kontrolloivat yhä enemmän pelikenttää ja kaikkea sen ympärillä. Seattlessa, Prahassa ja Genovassa kekseliäisyys ja poliisin yllättäminen olivat meidän vahvuuksiamme. Ne takasivat meille vapauden järjestää tehokasta suoraa toimintaa ja saada huippukokouksia sekaannukseen. On tullut aika ottaa aloite takaisin meille.

Torstai 15.2. 2007 oli minulle kuin mikä tahansa muu aamu. Heräsin kuudelta, menin aamupalalle ja söin kavereiden kanssa. Tulin takaisin selliini ja pistin aamu-uutiset päälle. Sellitoverini meni takaisin nukkumaan, peittäen silmänsä TV:n valolta, samalla kun itse keitin kahvia.

Olin juuri alkanut kiinnittää huomiota ruutuun, kun sen alaosassa juoksevissa uutisotsikoissa luki: "Kolme kaupunkimaasturia ympäristöprotestina tuleen sytyttäneen miehen tuomio lyhenee alkuperäisestä."

'Se olen minä,' oli ensimmäinen ajatukseni. Toinen (ja paljon äänekkäämpi) ajatukseni oli: 'voitin vetoomukseni'. Huutoni häiritsi sellitoveriani ja herätti naapureita.

Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa yhä useampi kamppailee toimeentulon alarajoilla. Luokkaerot ovat Suomessakin totta.

Työt ovat jakautuneet epätasaisesti; osalla ei ole töitä lainkaan ja monella työssäkäyvällä niitä on aivan liikaa. Vähävaraisten asema ei parane, on hallitusvalta keillä tahansa. Tämän päivän vasemmistopuolueet toteuttavat oikeistolaisempaa politiikkaa kuin oikeistopuolueet 70-luvulla.

Tulostusvalmis pdf kirjastossa

---

Politiikka on erillisyyden taidetta

Väitetään että se on erillään kaikista muista toiminnan piireistä, ja pystyy kuitenkin samalla hallitsemaan niitä kaikkia. Politiikka alkaa siitä missä jäävät taakse jokapäiväinen kokemus, henkilökohtaiset kiinnostukset, intohimo ja runous ja toverillisuus - lyhyesti sanottuna kaikki mikä tekee ihmiselämästä mielekästä, kaikki mikä voi kertoa ihmisille kuinka tehdä päätöksiä omaksi parhaakseen. Politiikan näyttämöllä ei voida suunnata huomiota mihinkään millä on todella merkitystä - sen paremmin tarjoilijan ikävystymiseen kuin byrokraatin muistinmenetykseenkään, vaikka juuri sillä näyttämöllä tehdyillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia kaikkiin muihin.

Sanotaan, että elämme planeetan kuudetta toislajistenⁱ otusten suuren joukkosukupuuton aikaa. Koska mikä tahansa suuri mullistus siirtää vallan painopistettä, tarkoittaa tämä sitä, että elämme mikrobien kuudetta kukoistuskautta. Olosuhteet, jotka ovat kohtalokkaita ihmisen kaltaisille, suhteellisen uusille ja hitaasti kehittyville lajeille, ovat edulliset tai jopa ihanteelliset virusten ja bakteerien kaltaisille nopeasti muuntuville ikivanhoille lajeille. Virukset ja bakteerit ovat maan ensimmäisiä ja vanhimpia eläviä olentoja. Niiden juuret ovat 3,2 miljardia vuotta vanhoissa prekambrikauden fossiileissa. Ennen niitä ei ollut mitään. Miljardi vuotta niiden ilmestymisen jälkeen ei ollut mitään muuta. Ne valmistivat planeetan kaikelle myöhemmälle elämälle, mutta meillä on tapana ajatella niitä vain alkeisolioina, joilta on surullisesti kielletty kaikki tietoisuuden mukanaan tuoma arvokkuus. Mutta kun laskelmoiva kognitio sulaa pois ja aine ottaa haavoittuvimman muotonsa, niin eloperäisen järjestyksen lait heikkenevät. Itse asiassa bakteereille ja viruksille suurin osa biologian lainalaisuuksista on olemassa vain rikkomista varten.

Alla oleva teksti on käännös Osvaldo Bayerin kirjan "Anarchism & Violence: Severino Di Giovanni in Argentina 1923 - 1934" johdannosta (s.7-17). Kirjaa myy mm. Muutosvoima.

Käsillä oleva kirja on Osvaldo Bayerin mielenkiintoinen yritys hahmotella italialaisen anarkistin, Severino Di Giovannin toimintaa Argentiinassa 1920-luvulla. Se omaa myös kaikki tällaisen toimittajan perusteellisilla mutta rajallisilla työkaluilla tehdyn vaikean tehtävän piirteet.

KIRJOITTAJAN HUOMAUTUS: Tämä ei ole lukkoon lyöty lausunto vaan henkilökohtainen pohdinta, jonka pyrkimyksenä on selittää yleisellä tasolla, mitä anarkoprimitivismillä tarkoitetaan. Se ei pyri rajaamaan tai sulkemaan ulkopuolelle vaan tuottamaan yleisen esittelyn aiheesta. Pyydän anteeksi epätarkkuuksia, väärintulkintoja tai (väistämättömiä) liiallisia yleistyksiä.

Koko kirjoitus tulostettavana pdf-vihkona.

Matti Sarmela

1. ENNAKKOLUULOT JA MAALLIKKOTEORIAT

Teoksessaan "Psykiatria ja kulttuuri", joka koski suomalaisista ja mustalaisista annettuja oikeuspsykiatrisia mielentilalausuntoja, Anna Maria Viljanen toi esille käsitteen maallikkoteoria. Psykiatreina mielentilatutkijat nojasivat oman tieteenalansa teorioihin, mutta arvioidessaan mustalaiskulttuurin vaikutusta tutkittavan rikoshistoriaan tai persoonallisuuteen, he tekivät johtopäätöksiä, jotka perustuivat maallikkoteorioihin siitä, mitä mustalaisuus on. Koulutettuina ihmisinä psykiatrit niin kuin muutkin nykyajan asiantuntijat katsovat oppineensa ajattelemaan kriittisesti eivätkä pidä itseään ennakkoluuloisina, mutta siirtyessään kompetenssinsa ulkopuolelle he itse asiassa luovat maallikkoteorioita ja argumentoivat niitä stereotyyppisillä käsityksillä, joiden taustalla on ns. yleinen mielipide, medioitten tuottamat mielikuvat tai toisten ihmisten tulkinnat.[1]

3. PAIKALLISET PELON PALVELIJAT Vastuualueiden puhtaus

Kittilässä iriadamantit törmäsivät nykyaikaisen kehitysyhteiskunnan teknokoneistoihin: paikallisen nimismiehen johtamaan valtionhallintoon sekä kunnan terveydenhoito- ja sosiaalivirastoon. Paikkakunnan terveyskeskuksen johtava lääkäri toteaa lausunnossaan, että "eri tietolähteistä saadun informaation perusteella on allekirjoittaneelle muodostunut leiristä seuraavanlainen yleisvaikutelma: Leirin asukkaat koostuvat yksilöistä, jotka eivät hyväksy yleistä yhteiskuntajärjestelmää ja sen tuomia velvoitteita. Terveydenhuoltojärjestelmän suhteen he ovat kieltäytyneet lukuisista kehotuksista huolimatta kaikesta ennalta ehkäisevästä seurannasta, esim. äitiys- ja lastenneuvolan tarkastuksista, ravitsemussuosituksista, rokotuksista ym. Tällä käyttäytymisellään he mielestäni altistavat itsensä ja ennen kaikkea lapsensa riskitilanteisiin, joiden seuraukset voivat olla hengenvaarallisia. Lisäksi leiri näyttää keräävän liepeilleen tiettyyn riskikäyttäytymiseen taipuvaista väkeä ja tuo samalla tämän väestönosan tyypillisen problematiikan Kittilän sosiaali- ja terveydenhuollon hoidettavaksi."[24] Näin siis tuotetaan teknosysteemin selitys, institutionaalistettu totuus.