"The earth is not dying, she is being murdered. And we know who is killing her and we have their names and addresses."
Utah Phillips
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 24.11.2014 @ 10:55
Lähetä artikkeli sähköpostina Tulostettava versio Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

CrimethInc: Sytyttimiä ja sammuttimia - anarkistit #EspanjanVallankumouksessa (1/2)

Barcelona, kevät 2011: Odottamattoman tapahtuman kronologia

Tausta:

29. syyskuuta 2010: Suurimmat keskusliitot CCOO ja UGT, sekä antikapitalistinen CGT, anarkosyndikalistinen CNT (joka on jakautunut useampaan osaan) sekä muut pienet liitot järjestävät yleislakon protestiksi pankkituille ja työreformissa ehdotetuille leikkauksille. Monissa kaupunkikeskuksissa ja teollisuusalueilla lakkoon osallistutaan erittäin ahkerasti. Barcelonassa kadut puhkeavat rajuun mellakointiin. CCOO:n ja UGT:n mielenilmaukset puolestaan tapaavat olla symbolisia ja spektaakkelimaisia. Molemmat järjestöt allekirjoittavat lopulta työreformin. Ennen lakkoa, tai pian sen jälkeen, reilut puolenkymmentä Barcelonan asuinaluetta muodostaa naapuruston "yhteiskunnallisia yleiskokouksia".

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

CrimethInc: Sytyttimiä ja sammuttimia - anarkistit #EspanjanVallankumouksessa (2/2)

Ensimmäinen osa:

CrimethInc: Sytyttimiä ja sammuttimia - anarkistit #EspanjanVallankumouksessa (1/2)


Juliste 27. toukokuuta tapahtuneesta hyökkäyksestä: "Tässä on kaikki mitä sinun tarvitsee tietää poliisista."

Valtauksen luonne

Kun astuin aukiolle ensimmäistä kertaa, tiesin olevani kokemassa jotain ainutkertaista. Kukaan täällä ei ollut koskaan nähnyt mitään tällaista. Tuhannet ystävät ja muukalaiset pakkautumassa yhteen, julistamassa kiukkuaan, uhmaamassa lakia, kutsumassa vallankumousta. Olin aiemmin hädin tuskin käynyt Placa Catalunyalla. Se tuntui olevan vain turisteille ja puluille. Nyt saatoin viettää siellä tuntikausia keskustelemassa kaikenlaisten ihmisten kanssa. Pakistanilainen pyysi minua kääntämään mitä tapahtuu. Nuori opiskelija kommentoi jakamaani lentolehtistä. Kaksi vanhusta väittelee demokratiasta ja parhaasta tavasta jatkaa taistelua.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Omaehtoinen itseorganisoituminen ja anarkistinen asioihin puuttuminen: suomentajan esipuhe

Wolfi Landstreicherin "Autonomous Self-Organization and Anarchist Intervention" julkaistiin maaliskuussa 2004, ja suomennoksen tekeminen alkoi lähes tasan seitsemän vuotta myöhemmin. Pamfletti on kuitenkin mielestäni yksi parhaita tämän päivän yleisjohdantoja anarkismin perusteisiin ja käytäntöön, kun se rakentaa niitä konkreettisilla vertauksilla tuoreisiin esimerkkeihin, eikä niinkään historiallisilla esimerkeillä hyvin toisenlaisista ajoista.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Omaehtoinen itseorganisoituminen ja anarkistinen asioihin puuttuminen (1/2)

Autonomous Self-Organization and Anarchist Intervention: A Tension in Practice

Wolfi Landstreicher (2004)


<- Suomentajan esipuhe

JOHDANTO:

muutamia määritelmiä ja selityksiä

Riistettyjen ja osattomien vapaudellisen taistelun täytyy perustua omaehtoiseen itseorganisoitumiseen. Anarkisteina, jotka yleensä ovat myös riistettyjen joukossa, meillä on kaikki syyt osallistua näihin taisteluihin ja rohkaista niitä. Mutta koska meillä on tiettyjä ideoita sen suhteen miten haluamme toteuttaa taisteluitamme, sekä tietty vallankumouksellinen päämäärä, osallistumisella yritämme viedä taisteluita tiettyyn suuntaan. Koska emme halua olla minkäänlainen etujoukko tai johtoporras, tai jumittua politikoinnin riemuttomaan peliin, meillä on jännite. Se syntyy siitä, että yritämme vapaudettomassa todellisuudessa elää käsitystämme taistelusta ja vapaudesta. Yritämme haastaa päivittäin kohtaamamme todelliset ongelmat sillä, että kieltäydymme pelaamasta tämän maailman säännöillä. Näin ollen kysymys omaehtoisesta itseorganisoitumisesta ja anarkistisesta asioihin puuttumisesta on jatkuva ongelma johon tarttua, niin että kieltäydytään lankeamasta helppoihin vastauksiin ja organisatorisiin patenttiratkaisuihin. Aloitetaan tämän kysymyksen tutkiminen tarkastelemalla muutamia määritelmiä ja selityksiä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Omaehtoinen itseorganisoituminen ja anarkistinen asioihin puuttuminen (2/2)

<- Ensimmäinen osa

TILANNE YHDYSVALLOISSA

Yhteiskunnallisen liikkeen puuttuminen

Yksikään käyttämistäni esimerkeistä ei tule Yhdysvalloista. Tämä ei johdu siitä etteikö täällä olisi esimerkkejä itseorganisoituneista taisteluista ja kapinoinnista, mutta ne ovat pääosin kaukana menneessä, eivätkä mene läheskään niin pitkälle kuin edellä mainitut tapahtumat. 60-luvulla oli hiilikaivosmiesten korpilakkoliike. Ja vaikka 60-luvun sodanvastaisessa, mustien vapautumisen ja muissa liikkeissä oli paljon poliittisia raakkeja, niissä oli myös huomattavia itseorganisoitumisen piirteitä. Amerikkalaisten sotilaiden kapinat Vietnamissa olivat itseorganisoituneita kapinoita. Eikä tarvitse mennä kovin kaukaiseen menneisyyteen, kun yhdessä tai kahdessa kaupungissa, joihin mellakat levisivät Los Angelesista 1992, ilmeisesti järjestettiin spontaaneja yleiskokouksia siitä miten mellakointi ja ryöstely saataisiin tehtyä tehokkaasti.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kuinka Ateenan maantiede ruokkii levottomuuksia

Kreikan kaduilla puhkesi jälleen mellakoita leikkaustoimien seurauksena. Kuinka paljon kadut itsessään ovat osallisina tähän?

Kreikan parlamentti on tällä viikolla päättänyt tähän mennessä rajuimpien leikkaustoimien puolesta – ne ovat ehtona uudelle IMF:n ja EU:n lainapaketille jonka tarkoituksena on pelastaa Kreikka konkurssilta. Ateenan kaduilla parlamentin päätökseen vastattiin mellakoimalla; parlamenttitalon edustalla sijaitseva Syntagman aukio täyttyi kyynelkaasusta, kadut olivat täynnä palavia roska-astioita ja talousministeriön alin kerros tuikattiin palamaan.

Vuoden 2008 jälkeen, jolloin poliisi ampui kuoliaaksi 15-vuotiaan Alexis Grigoropoulosin, on yhteenotoista mellakkapoliisin kanssa tullut enemmän tai vähemmän tavanomainen näky Ateenan kaduilla. Julkisen tilan haltuunotolla ja yleisellä vastarinnalla on kuitenkin Ateenassa pidemmät juuret.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Häiriön merkit: Anarkian kylväminen metropoliin

A.G. Schwarz

Hiljattaisessa kirjassa "We Are an Image from the Future: the Greek Revolt of December 2008" kirjoittamassani artikkelissa tein ohimennen huomion, jota kaverini pyysi selventämään. Kyse oli "häiriön merkeistä" ja niiden tärkeydestä kapinan levittämiselle.

Ainakin Kreikan suhteen perusväite on siinä, että hyökkäämällä - pääosin paikkoja rikkomalla ja polttopulloja heittämällä, kohteena pankit ja poliisiasemat, jotka ovat kreikkalaisessa yhteiskunnassa kaikista selkeimmät kapitalistisen riiston ja valtion väkivallan symbolit - kapinalliset anarkistit luovat häiriön merkkejä, jotka toimivat kumouksellisina siemeninä. Vaikka suurin osa ihmisistä ei kannata näitä hyökkäyksiä niiden tekohetkellä, ne tallentuvat heidän mieleensä, ja yhteiskunnallisen murtuman hetkellä ihmiset omaksuvat nuo muodot omiksi työkaluikseen ilmaisemaan raivoaan, kun kaikki perinteisesti hyväksytyt poliittisen toiminnan muodot eivät riitä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Anarkistinen analyysi Espanjan mielenosoituksista: Täysi anarkia nyt!!

Me kaikki ollaan väkivaltaisia, me kaikki ollaan "systeemiä vastaan"[1]

Hiljattainen kaikkialle Espanjaan levinnyt nuorten mobilisaatio on tarjonnut paljon puhuttavaa.

Jotkut meistä ovat jo jonkin aikaa puhuneet tarpeesta vastata hyökkäyksiin, joita poliittis-taloudelliset vallat ovat kohdistaneet tavallisiin ihmisiin, nuoriin ja vanhoihin, työläisiin, työttömiin, opiskelijoihin...

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Muutamia huomioita Espanjan "Democracia Real Ya"-liikkeestä

Pohjois-Afrikan kansannousujen inspiroimana on Espanjassa syntynyt kansanliike “Democracia real ya” (aitoa demokratiaa jo), mutta kuinka puhtaasti liike on lähtenyt kansasta ja kuinka paljon sitä kontrolloidaan poliittisten puolueiden ja ammattiliittojen suunnalta? Barcelonan ruuutitynnyrissä se on jo aiheuttanut suuria jännitteitä, sen jälkeen kun puoluepoliitikot alkoivat saapua Placa Catalunyalle ja yleiskokouksen haltuunottoyritykset alkoivat.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Espanjan keskusaukiot täyttyvät... vallankumous?

Lue myös:

Barcelona, keskiviikkoyö:

"Aquí comença la revolució!"

Vallankumous alkaa tästä, huutaa väkijoukko Plaça Catalunyalla. Paikalla on ehkä viisi tuhatta, ehkä kymmenen tuhatta ihmistä. Pääosin tuntemattomia, pääosin nuoria, mutta mukana myös vanhempaa väkeä. Ei mitään yhtä esteettistä tai poliittista linjaa. Plaça on täynnä. He kutsuvat tätä "meidän Tahririn aukioksi", eivätkä he tähän mennessä ole täysin väärässä väitteensä kanssa. Kuudessakymmenessä kaupungissa eri puolilla Espanjaa ihmiset kokoontuvat keskusaukioille. Yhteensä mukana on helposti yli sata tuhatta ihmistä, ja tämä on vasta kolmas ilta.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kreikka: Tulisolujen Salaliiton vangit solidaarisuudesta

Loppuun asti kuljemme pää pystyssä...

1. Solidaarisuus on aseemme

Solidaarisuudesta on sanottu ja kirjoitettu paljon. Usein käy niin, että kun aiheesta on kirjoitettu paljon ja pidetty monia keskusteluja, solidaarisuudesta tulee kulunut ja ennakoitavissa oleva asia, johon ei ole mitään erityistä mielenkiintoa. Vaikuttaa siltä kuin sisältö olisi valunut kuiviin, mutta sitä vain toistettaisiin jatkuvasti.

Uskomme, että ei ole olemassa kuluneita käytäntöjä, vain kuluneita ajattelutapoja. Etenkin näinä epäilyttävinä aikoina, kun vankilassa on kymmeniä kaupunkisissejä ja anarkisteja, meidän tulisi teroittaa solidaarisuuden terää ja irrottaa se niistä toistuvista stereotyypeistä, jotka rajaavat meidät katalaan kierteeseen siitä että "vapaus sille tai tälle toverille".

Sillä tällä tapaa vain nimet muuttuvat, uusia lisätään vanhojen jatkoksi ja toiset unohdetaan, kun solidaarisuus polkee paikoillaan ja jää usein henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden ja "PR:n" etuoikeudeksi.

Kuitenkin, sillä hetkellä kun vangittujen taistelijoiden nimiä ja heidän tekojaan selataan välinpitämättömästi kuin mainoskuvastoa, esivalta on saanut merkittävän voiton: poliittisten vastustajiensa moraalisen tuhoamisen. Se on saavuttanut sen, että vankila on meille kuin luonnonilmiö.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Vaatimuksettomuuden logiikka

A.G. Schwarz

(Ote kirjasta "We Are an Image From the Future: The Greek Revolt of December 2008", s.192-194)

Joulukuu ei ollut ensimmäinen kerta jolloin poltimme niitä, eikä se ollut ensimmäinen kerta jolloin ne käyttivät samoja valheita. "Järjetöntä väkivaltaa!" itkee poliitikko, pyyhkien kyyneleitä lipulla, jonka toisella puolella on kansallisvärit ja toisella puolella kaiken ihmisyyden normi. "Näillä mielenosoittajilla ei ole vaatimuksia, ne toimivat pelkän vihan pohjalta", vakuuttaa Kaksoiskasvo, jonka toisessa kädessä on pamppu ja toisessa oliivipuun oksa. Media kiiruhtaa Keskitien korokkeelle, ja asettaen sen suoraan näiden kahden hahmon väliin päättelee neutraalisti, jopa sympaattisesti: "Ne eivät tiedä mitä haluavat. Meidän täytyy kertoa niille." Ja nousevan esiripun takaa paljastuu paneeli, jossa istuu asiantuntijoita, ekonomeja, sosiologeja, kansalaisaktivisteja, eikä pidä unohtaa fasisteja, kun ne alkavat kehitellä valhetta ja kutoa sitä kaikista vangitsevimpiin muotoihin. Mutta se kaikki alkaa tästä yhdestä lähtökohdasta.
Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Liikkeestä tilaksi: anarkistiset avoimet yleiskokoukset

A.G. Schwarz

Jos anarkistit jossain korkeamman taistelutason maassa käyttävätkin tiettyä taktiikkaa, sen ei tulisi olla riittävä peruste saman taktiikan omaksumiselle heikomman taistelutason maissa.

Yhä suurempi joukko anarkisteja puhuu avoimista yleiskokouksista. Vaikutteet siihen on otettu suoraan kreikkalaisilta tovereilta. Kreikan avoimet yleiskokoukset kuitenkin saavat vaikutteensa pikemminkin anarkistisen tilan kuin anarkistisen liikkeen viitekehyksestä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa anarkistit joko tarkoituksellisesti tai totutun tavan kautta ilmaisevat henkeä, joka sopii paremmin liikkeelle kuin tilalle, mikä saattaa selittää yleiskokouskokeiluista saadut sekavat tulokset, niin välttämättömiä ja uudistavia kuin nuo kokeilut ovat olleetkin.

Taktiikat voidaan tietenkin purkaa palasiksi ja muotoilla uudestaan, eikä minulla ole hajuakaan siitä millaisiksi anarkistiset yleiskokoukset voisivat muotoutua Kreikan ulkopuolella. Mutta jos avoimia yleiskokouksia halutaan käyttää kuten Kreikassa, mikä saattaa olla järkevä päämäärä tai sitten ei, niitä varten tarvitaan myös tiettyjä muutoksia taistelun tavoissa.

Avoimen yleiskokouksen toimimisen kannalta tarvitaan uskoakseni ennen kaikkea taistelutahtoisen moninaisuuden hyväksymistä, sekä päätöksenteon minimoimista ja aloitteen ottamisen maksimoimista.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Vaihdos ilman muutosta

Vaalit Suomessa vuonna 2011


Tätä kirjoittaessani varmaan ne teistä jotka aikovat äänestää, ovat jo äänestäneet ennakkoon, “varmuuden vuoksi”. Tällainen varman päälle pelaaminen kaikessa on yksi suomalaisten piirre, mitä en voi käsittää – jos itse äänestäisin, saapuisin äänestyspaikalle enintään 15 minuttia ennen sulkemisaikaa. En ole kuitenkaan koskaan äänestänyt valtiollisissa vaaleissa.

Jos teitä kiinnostaa miksi en ole, ja odotatte jotain moralistisia ohjeita siitä mitä teidän pitäisi tehdä, lopettakaa tämän lukeminen saman tien. Ja jos poliitikkojen ja kapitalistien edesottamukset eivät ole koskaan raivostuttaneet teitä siinä määrin, että olisitte halunneet hajoittaa jotain, saatte minun puolestani jatkaa siellä kuplassanne lillumista jatkossakin. Jos ovat, ehkä voitte käsittää miksi taas yhteen vedätykseen osallistuminen ei kiinnosta.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kuoleman strategia / Kuolema tukahduttamisen aikoina

27.4.2011 on ensimmäinen vuosipäivä Jyri Jaakkolan kuolemasta puolisotilaallisten luoteihin Oaxacan osavaltiossa Etelä-Meksikossa. Kun viime syksynä vietettiin Jyrin kuoleman puolivuotispäivää, havahduin siihen, että se osuu täsmälleen erään toisen Oaxacassa surmansa saaneen anarkistin kuolemanpäivään: Brad Will, yhdysvaltalainen anarkisti jota puolisotilaalliset ampuivat Oaxacan kaupungin barrikaadeilla 27.10.2006. En ehtinyt silloin sen erityisemmin huomioida tätä yhteensattumaa, mutta päätin molempien muiston kunniaksi kääntää pari vanhaa kirjoitusta Bradista. Minulle, ja toivottavasti muillekin, kirjoitukset osoittavat yhtäläisyyksiä, esittävät terävää ja osittain kriittistä analyysia, ja kunnioittavat molempien kaatuneiden toverien muistoa. Koska niissä myös esitetään idea muistopäivän tekemisestä toimintapäiväksi, julkaisen niitä etuajassa, siltä varalta että joku innostuu suunnittelemaan jotain...
-Kääntäjä

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Runo

Herkkää saatana,

olla niin Paskana,

olla palasina jo

heti aamusta

tuijottaa ruutua,

sosiaalisen elämän

korvikkeena joku

vitun naamakirja.

Ennen sentään

joku kävi kylässä,

nykyään se joku

on mun

kaveriryhmässä,

manaa kun on

tylsää eikä

kiinnosta mikään

yhtään päivittää

statustaan

useammin kuin

vaihtaa

kalsareita,

hyväksyy uusia

kavereita ja

tykkää kesästä.

Jumalauta eikä

jumala auta,

vierähtää aika

Langoilla Netissä

mikä sinne vetää

mikä on se taika?

Kohta kukaan ei

tapaa ketään

missään

hautajaiskutsukin

tulee netissä.

Voi voi.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Väärinajattelua vaalien alla – Anarkistit ja äänestäminen

http://www.vaaris.org/no5/vaarinajattelua.htm

J. Mäkilä

Vaalien lähestyessä mediasta välittyvä puolueiden ja poliitikkojen propagointi vain kiihtyy. Väsymätöntä ääntenkalastelua, syyttelyä ja saivartelua, lupauksia sekä latteuksia. Kaikkea on tarjolla ja kaikille tarjotaan. Se, mikä tekee vaalisirkuksesta allekirjoittaneelle, jo kolmella eri vuosikymmenellä toimineelle anarkistille mielenkiintoista, on omien tovereiden ja muidenkin anarkoilijoiden keskinäiset spekulaatiot vaaleihin osallistumisesta. Täkäläisen anarkistiliikkeen tarjoama anti valtiolle vaihtoehtoisten elämisen muotojen esille tuomisessa tuntuu vain vähenevän vaaleista toiseen. Aina vain harvemmassa ovat ne lehtikirjoitukset ja agitaatiot toisenlaisen, vallattoman, olemisen puolesta. Samassa suhteessa kun liikkeemme etääntyy yhä kauemmas näistä anarkistisen ideologian peruskysymyksistä, kuulee niiden tovereiden kasvavasta joukosta, jotka ovat päättäneet antaa äänensä jollekin ehdokkaalle tai puolueelle, kuka milläkin verukkeella.

Ja hyviä syitähän aina löytyy: on ydinvoimakysymystä, turkistarhausta ja oikeiston vaaraa, muun muassa. Aiemmin tuli asiaan viitattua kintaalla. Ne harvat, jotka jostain käsittämättömästä syystä tunsivat tarvetta sanoa itseään anarkisteiksi ja silti äänestivät vaaleissa, olivat vain erikoistapauksia, säännön vahvistavia poikkeuksia. Tällä kertaa asia on kuitenkin pakko nostaa pöydälle, kun muutamat pitkän linjan anarkistit eivät enää pysy lestissään.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Fasismista, antifasismista, rasismista ja proletariaatista

Gilles Dauvé

(Alunperin kirje Aufheben -lehdelle, 1997)
 
 
 1. Voiko proletariaatti estää kapitalistista yhteiskuntaa muuttumasta ajoittain diktatuuriksi?
 
Lyhyt vastaus: ei. 
 
Pidempi vastaus ei ole sen enempää kuin kysymyksen kritiikki. Kun tuollainen kysymys kysytään, niin se tarkoittaa käytännössä, että olisiko Saksan työväenluokka kyennyt tekemään jotain (tai mitään) estääkseen Hitlerin valtaannousun 1932-33? Puhumme nyt historiasta, ja historia osoittaa kysymyksen historiattomaksi, tai jopa antihistorialliseksi: 1932-33 arpa oli jo heitetty, sillä työväenluokan autonomia ja poliittinen piiri oli estetty. Ja se ei johtunut jostain sosialististen tai stalinististen puolueiden itsetuhoisista tai harkitsemattomista taktiikoista, vaan vuosien luokkakompromissien aiheuttamasta sosiaalisesta esteestä, jota mikään poliittinen voima ei pystynyt rauhanomaisesti kumoamaan tai muuttamaan.
Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Vapaaehtoistyön vastentahtoiset puolet

Alfredo M. Bonanno (1994)

Tämänhetkisessä ilmapiirissä, sen yleisessä pettymyksessä sekä kilpailun ja kapitalistisen tehokkuuden absoluuttisten arvojen palauttamisessa, hiljattain Roomassa järjestetty vapaaehtoistyön tekijöiden mielenosoitus osoittaa vähintään sen, että on yhä ihmisiä, jotka edustavat solidaarisuutta ja tasa-arvoa. Juuri tämä puoli, utooppinen sanan paremmassa mielessä, houkuttaa monia nuoria osallistumiseen, joka toisaalta saa heidät tuntemaan olonsa paremmaksi antamalla "erilaisen" projektuaalisuuden, ja toisaalta taas vastentahtoisesti tekee heistä kumppaneita vallan kokonaisprojektissa, jossa heitä tarvitaan kokonaisuuden täydellistämiseksi.

Antakaa meidän selittää.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

John Zerzan: Kivaismi

(1994)

Nihilistin sanakirja
Hakusana: Kivaismi

Kiva-ismi, enemmän tai vähemmän sosiaalisesti kodifioitu taipumus lähestyä todellisuutta sen pohjalta käyttäytyvätkö muut kohteliaasti; säädyllisyyden tyrannia, joka ei salli itsenäistä ajattelua tai toimintaa; kanssakäymisen muoto, joka perustuu edellämainittuun kriittisen arvostelun tai autonomian puutteeseen.

Jokainen meistä suosii mieluummin sitä mikä on ystävällistä, vilpitöntä ja mukavan kivaa. Mutta jatkuvan ja todellisen kriisin kurjistamassa maailmassa, jonka tulisi saada jokaisen arvioimaan kaikkea uudestaan, kiva voi olla petollista.

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

There are no other groups like us around; no other above ground ecological activist group that vocally supports, unabashedly and unapologetically, the use of every tool in the tool box to take down this fucked up system and hopefully save what little we have left, so that it can recover from the plague of industrial civilization.
Emma Murphy-Ellis
Earth First! Journal  (2011)

Käyttäjätiedot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti