"I'd rather have roses on my table than diamonds on my neck."
Emma Goldman
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 21.04.2014 @ 06:09
Lähetä artikkeli sähköpostina Tulostettava versio Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Ukraina – liikkuva maa vailla valtiota?

[Olli Tammilehto/Fifi]

Ukrainan hallitus ei voi luottaa siihen, että armeija noudattaa sen käskyjä. Monessa mielessä tämä on loistava asia.

Ukrainan viime kuukausien tapahtuminen valtavirtakommenttien lukeminen on minulle yhtä tuskaa. Tuntuu kuin tuon paljon kärsineen maan todellisuus muuttuu irvikuvakseen kahden suuren propagandakoneiston kuperissa ja koverissa peileissä.

Venäjän välittämä kuva Kiovan tapahtumista muistuttaa hämmästyttävän paljon niin sanotun lännen versiota Itä-Ukrainan tapahtumista: molemmat tahot korostavat ulkopuolisten voimien osuutta.

Venäjän mukaan Kiovassa tapahtui helmikuussa fasistinen vallankaappaus, jota länsi tuki. Tässä kuten useimmiten propagandassa on totta toinen puoli: Äärioikeistolaisilla ryhmittymillä oli merkittävä asema Kiovan Itsenäisyyden aukiosta ja vallatuista hallintorakennuksista käytyjen kamppailujen johdossa. Uuteen hallitukseen tuli kolme äärioikeistolaisen Svoboda-puoleen edustajaa. USA ja EU sekä ilmeisesti myös niiden tiedustelupalvelut auttoivat jossain määrin. Olennaista on kuitenkin, että kyse oli hyvin voimakkaasta kansanliikkeestä, joka halusi päästä eroon presidentti Janukovytšistä, mutta joka suhtautui hyvin kriittisesti kaikkiin puolueisiin – myös valtaan nousseisiin.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Rudolf Rocker: Anarkosyndikalismi - 1. luku

1. ANARKISMI: SEN PÄÄMÄÄRÄT JA TARKOITUKSET

Anarkismi on tietty nykyajan henkinen virtaus, jonka kannattajat ajavat kaikkien taloudellisten monopolien sekä kaikkien poliittisten ja sosiaalisten pakkojen poistamista yhteiskunnasta. Nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän tilalle anarkistit haluavat kaikkien tuotantoon osallistuvien voimien yhteistyölle perustuvan vapaan yhteenliittymän, jonka ainoana tarkoituksena on tyydyttää yhteiskunnan jokaisen jäsenen välttämättömät tarpeet. Tämän sosiaalisen yhteenliittymän tavoitteisiin eivät kuulu etuoikeutettujen vähemmistöjen erityisetuudet. Nykyisten valtio-organisaatioiden poliittisten ja byrokraattisten laitosten hengettömien koneistojen tilalle anarkistit haluavat vapaiden yhteisöjen liiton. Näitä vapaita yhteisöjä liittävät toisiinsa yhteiset taloudelliset ja sosiaaliset edut ja ne järjestävät tehtävänsä keskinäisen sovun ja vapaiden sopimusten perustalle.

 

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Katkelmia anarkismista Suomessa (1900-2000)

Anarkismi Suomen suuriruhtinaskunnassa

Anarkismi ei ole toistaiseksi noussut kovin suosituksi aatteelliseksi suuntaukseksi Suomessa, mutta sen kannattajia on asunut alueella jo Suomen suuriruhtinaskunnan ajoista lähtien. Anarkistisilla ajatuksilla oli vähäistä kannatusta 1900-luvun alun suomalaisessa työväenliikkeessä ja maassa oleskeli runsaasti venäläisiä vallankumouksellisia ja sotilaita, joista osa oli anarkisteja. Myös tuon ajan tolstoilaista liikettä voidaan pitää ainakin osin anarkistisena. Anarkistisia vaikutteita virtasi Suomeen Venäjän lisäksi Pohjois-Amerikasta palanneiden siirtolaisten mukana. Anarkosyndikalistisen IWW:n jäseniä olivat esimerkiksi Merimiesunionin pitkäaikainen puheenjohtaja Niilo Wälläri ja muusikko Hiski Salomaa.

Suomen sosialidemokraattisessa puolueessa (SDP) toimi 1900-luvun alkupuolella joitakin anarkisteja. SDP:n edustajakokouksessa vuonna 1909 Kotkassa, Amerikasta palannut ja Pjotr Kropotkinia suomentanut, Kaapo Murros esitti puoluetovereilleen anarkosyndikalistista linjaa, joka anarkisteihin jyrkän kielteisesti suhtautuneen Antti Hyvösen mukaan ”sai osittain kannatusta eräiden edustajien taholta”. Murros suhtautui epäillen luokkataistelun mahdollisuuksiin eduskunnasta käsin ja ehdotti jonkinlaista hajautettua kunnallista ja osuustoiminnallista strategiaa. Yrjö Sirola muiden mukana hyökkäsi kokouksessa tällaisia ajatuksia vastaan painottaen parlamenttityön tärkeyttä ja yleislakkoromantiikan periaatteellista virheellisyyttä. SDP:n yleistä asennoitumista anarkisteihin kuvastanee Helsingissä jo 1906 lentolehtisenä levitetty Otto Wille Kuusisen kirjoitus Anarkia ja vallankumous. SDP:n puoluetoimikunnan tuolloinen varajäsen arvosteli kirjasessa kovasanaisesti väkivallan ja yksilöterrorin tielle lähteneitä ja tuomitsi tällaiset menettelytavat ”anarkistisina”. Kotkan edustajakokous kehotti puolueosastoja valppauteen tällaisten ilmiöiden suhteen ja erottamaan sellaisiin osallistuneet keskuudestaaan.

 

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Onnela ulkopuolelta katsottuna

[Peristerakis]

Uutisia lukemalla Suomi näyttäisi uivan oudossa liemessä.

Olen ollut Suomesta sen verran kauan poissa, että käsitykseni siitä, mitä siellä pohjolassa ”todella” tapahtuu on alkanut hiljalleen hämärtymään. Laitoin sana todella lainausmerkkeihin, sillä käsitys siitä, mitä tämä todellinen tapahtuminen on kovin monitulkintaista. Näiden tulkintojen tekemiseen vaikuttaa ehkäpä eniten oma osallisuutensa tapahtumista tai kokemuksen niiden keskellä olemisesta. Juuri se minulta täällä kaukana puuttuu, ja tilanne on varmasti molemminpuolinen. Suomen valtavirtauutiset käsittelevät Kreikkaa hyvin harvoin ja suurpiirteisesti. Kreikkaa horjuttavista skandaaleista vain kaikkein tärkeimmät, törkeimmät tai mediaseksikkäimmät päätyvät sinne teidän otsikkovirtaanne ihmeteltäviksi.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

"Emme voi sallia hallitsijoiden järjestävän jälleen vuotta 1914!"

Huhtikuun 2014 numerossaan perinteikäs saksalainen libertaarilehti Graswurtzelrevolution haastatteli yhteiskuntatieteilijä Vadim Damieriä Venäjän ja Ukrainan nykytilanteesta, Krimin kriisistä ja uuden sotilaallisen konfliktin uhasta. Damier toimii kv. sihteerinä anarkosyndikalistisen Kansainvälisen työväenliiton Venäjän osastossa (KRAS-MAT).

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Jatko-osa keskeytyneeseen väittelyyn nimettömyydestä ja hyökkäyksestä

image

Väittely on asian syvällistä käsittelyä kahden tai useamman osapuolen vastakkainasettelun kautta. Joidenkin mielestä väittelyt ovat hajottavia ja niitä pitäisi vältellä, mutta mielestämme niitä täytyy ruokkia. Sillä väittelyn tarkoitus ei ole julistaa voittajaa, jonka eteen kaikkien tulisi polvistua, vaan rikastaa kaikkien tietoisuutta. Väittelyt selkeyttävät ajatuksia. Erilaisten ajatusten selkeä muotoilu ja keskinäinen kilvoittelu (väittely!) valottaa niiden hämäriä nurkkia ja osoittaa heikot kohdat. Siitä on hyötyä jokaiselle. Se auttaa kaikkia osallistujia hiomaan, korjaamaan tai vahvistamaan omia ajatuksiaan. Siitä on hyötyä myös jokaiselle seuraajalle, jotka voivat valita puolensa tai olla valitsematta.

Anarkistiliikkeen historia on täynnä väittelyitä. Vaikka ne ovat olleet ajoittain tuskallisia, niistä kaikista on ollut hyötyä. Mutta liikkeen historia on myös täynnä väittelyiden puuttumista, ajatuksia joita kukaan ei koskaan haastanut ja mikä jätti jokaisen lojumaan alustaviin varmuuksiinsa (tai epäilyksiinsä). Oliko tarpeettomiksi koettujen kiistojen välttelystä hyötyä? Mielestämme ei, päinvastoin, koska väittelyjen välttämisellä estettiin myös hedelmällistä keskustelua.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kapis-klassikoita: Miksi Neuvostoliiton talous (ja kaikki muukin) on päin persettä

Julkaistu alunperin Kapinatyöläisen numerossa 8 vuonna 1991.

Joidenkin ihmisten mielestä Neuvostoliiton talous on päin persettä, koska Neuvostoliitto on "sosialistinen". Heh heh! Neuvostoliitto on aina ollut kapitalistinen diktatuuri. Jos tuotantovälineitten valtiollinen omistus on sosialismia, on suurin osa historiallisista valtioista ollut "sosialistisia".

Neuvostoliiton talous - Työläisten itsehallinto on hallitsevan luokan pahin vihollinenMuinaisissa valtioissa tyranni jakoi maat "läänityksinä" yläluokan jäsenten kesken - sama systeemi kuin tänään Neuvostoliitossa.

Tuotantovälineiden periminen isältä pojalle on yleensä suhteellisen uusi keksintö. Ruotsi-Suomessa "valtiososialismin" lakkautti Kustaa Vaasa.

"Sosialistisiksi" julistautuivat nimellisesti järjestyksessä Meksiko, Ukraina, Gruusia ja Neuvostoliitto. Lenin suuttui neljänneksi jäämisestä ja valloitti Ukrainan ja Gruusian, mutta ei kyennyt pärjäämään Meksikolle, joka maapallon toiselta puolen huuteli: "Lällällää!".

30-luvulla USA:ssa oli todellinen kansanliike, jonka mukaan täytyy hyökätä Meksikoon ja valloittaa se, koska Meksiko on "bolsevistinen ja sosialistinen". Ei hätää! Uusi edullinen sopimus Meksikon öljyvarojen hyödyntämisestä ja Meksiko muuttui USA:ssa "kapitalistiseksi".

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Jos Berkin Elvan oli terroristi, niin olen minäkin

Fifi: Peristerakis

image

15-vuotias turkkilaispoika kuoli kyynelkaasuammuksen osumaan Istanbulissa.

Poliisi tähtäsi leipäostoksille menevää Berkin Elvania kyynelkaasukapseleita ampuvalla kranaatinheittimellä päähän viime kesäkuussa Istanbulissa. Elvan vaipui osumasta koomaan ja kuoli tiistaina, 11. maaliskuuta, oltuaan 269 vuorokautta koomassa. Uutinen Elvanin kuolemasta johti mielenosoituksiin ja mellakoihin pitkin Turkkia. Ihmisiä kerääntyi pitkin viikkoa erilaisiin muistotilaisuuksia myös monissa muissa kaupungeissa ympäri maailmaa.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Barcelona, rakastettuni – tarinoita “Tuliruusun” kaduilta (osa 4: 1959-1968)

Lue lisää:
Osa 1: 1869-1897
Osa 2: 1900-1923
Osa 3: 1939-1957

Vuonna 1959 Espanja oli maa joka eli jatkuvassa poikkeustilassa. Ranskan puolelta iskuja tekevät Maquit ja useat heitä tukevat ryhmät iskivät edelleen jatkuvasti fasistihallintoa ja sen tukijoita vastaan. Vaikka kyseiseen vuoteen mennessä suurin osa Maqeista oltiin jo tapettu tai vangittu, oli heistä kuuluisin “El Quico” Sabate edelleen vapaalla jalalla. Vuodesta 1945 lähtien, Quicon ryhmä oli tehtaillut pankkiryöstöjä, salamurhia, pommi-iskuja, sekä nerokkaita propaganda-iskuja, kuten vuoden 1955 syyskuussa, Francon vieraillessa Barcelonassa. Tällöin heidän onnistui poliiseiksi pukeutuneina päästä Francon kulkueen reitille ja käyttäen rakentamaansa tykkiä, he ampuivat kerrostalon katolta satoja fasismin vastaisia flaijereita Via Laietanalle, yhdelle Barcelonan isoimmista kaduista, juuri ennen kuin Francon saattue heidät ohitti. Katalonian lipun väriset, espanjan ja katalaaninkieliset flaijerit leijailivat alas taivaalta ja osoittivat jälleen kerran, että Barcelona ei ikinä kumartaisi fasisteille, niin kauan kuin yksikään Maqui olisi hengissä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Ateena: Giorgio Agamben ja valtaa purkava valta

image

Ateenassa 16.11.2013

Heijastus tämän päivän demokratiasta on erityisesti täällä Ateenassa jossain mielessä häiritsevä sillä se velvoittaa pohtimaan demokratian loppua siellä missä se alkujaan syntyi. Itse asiassa, hypoteesi jonka haluan esittää on, että tämän päivän Euroopassa vallitseva, epäonnistunut hallinnollinen paradigma ei ole ainoastaan ei-demokraattinen mutta sitä ei voi myöskään pitää politiikkana. Pyrin siis seuraavassa osoittamaan, että eurooppalainen yhteiskunta ei ole enää poliittinen yhteiskunta, se on jotain täysin uutta — jotain joka kaipaa kunnollista terminologiaa ja jota varten meidän täytyy kehittää uusi poliittinen strategia.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

On aika ajatella todellista anarkiaa

[Peristerakis]

Filosofi Giorgio Agamben puhui Ateenassa vallan lakkauttamisesta

Filosofi Giorgio Agamben vieraili Ateenassa viime marraskuussa. Kreikkaan hänet oli kutsunut vasemmistokoalitio Syriza, joka on ahkerasti laivannut Ateenaan erilaisia tunnettuja ”vasemmistoälyköitä” ympäri Eurooppaa. Agambenin ohella Ateenassa ovat vierailleet muun muassa Jacques Rancière, Alain Badiou ja Slavoj Žižek.

Jos asiat olisivat olleet minun käsissäni, tämä artikkeli olisi kirjoitettu jo joulukuussa ja se olisi ollut paljon laajempi ja kaikin puolin parempi, mutta näin ei käynyt ja tässä sitä ollaan. Odotin nimittäin toiveikkaana aikani saavani tähän juttuuni Agambenin vastauksia eräisiin kysymyksiin, joita hänen puheesta herätti.

Filosofi kun lupasi, ja lupasipa vielä sähköpostitse uudelleen, mutta haastatteluun en koskaan saanut vastausta. Niinpä tyydyn tässä vain välittämään, mitä sanottavaa filosofilla oli vasemmistokoaliton jäsenille.

Mutta ennen kuin syvennyn asiaan, on syytä kertoa muutamalla sanalla itse ajattelijasta.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Murray Bookchin: Anarkosyndikalismin aave, osa 2

[Ensimmäinen osa]

 

Valitettavasti taaksepäin katsovat suuntaukset eivät missään nimessä puutu itseään anarkisteiksi kutsuvien joukostakaan, joista jotkut ovat palanneet mystisiin, usein avoimen primitivistisiin ajatuksiin, joiden kanssa erilaiset ekoteologiat ja jumalattaren palvonnat kulkevat yhdessä. Toiset ovat taas kääntyneet kritiikittömästi anarkosyndikalismin ikuisiin totuuksiin, vaikka se tuli loppuunsa historialisena voimana Espanjan Sisällissodan aikoihin vuosina 1936-39.
Ekoteologioista on olemassa tarpeeksi kriittistä kirjallisuutta, jotta vakavat ihmiset voivat ajaa nuo aaveet pois feminismistä ja ekologiasta. Kuitenkin anarkosyndikalismi, yksi kaikkein kuppikuntaisimmista libertaarisista suuntauksista nykypäivänä, herättää vieläkin suuria määriä sympatiaa, koska sillä on juurensa aikanaan kumouksellisessa työväenliikkeessä.

 


Työläiset ja kansalaiset

Entä mitä anarkosyndikalistit tarkoittivat “proletariaatilla”, paitsi ne jotka olivat valmiita sisällyttämän “maataloustyöläiset” liittoihin (mitä CGT ei tehnyt ja CNT jätti pitkälti huomiotta 1920-luvun lopulla ja varhaisella 1930-luvulla)?

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Demokratia syö omaa naamaansa, mutta niin tekee myös talous

Anarkistin kohtuuton vankilatuomio Kreikassa herätti pohtimaan koko poliittis-ekonomisen järjestelmän olemusta.

Demokratia nakertaa omia periaatteitaan. Tätä tapahtuu niin kroonisesti ja kaikkialla, että olen alkanut ajatella, että ainoa demokratian todellinen periaate on se, ettei varsinaisia konkretiaan asti ulottuvia periaatteita ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan. Antaumuksellisesta periaatteiden noudattamisesta on heikosti näyttöä, mutta laiminlyönneistä sen sijaan näyttöjä löytyy ja paljon. Voisi siis todeta empirian olevan väitteeni puolella.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Murray Bookchin: Anarkosyndikalismin aave, osa 1

Yksi ihmisten sitkeimmistä heikkouksista on yksilöiden ja ryhmien taipumus, ankarasti fragmentoituneen todellisuuden aikoina, palata takaisin vanhentuneisiin, jopa arkaaisiin ideologioihin, jotta he saisivat jatkuvuuden ja turvallisuuden tunteen. Voimme nykypäivänä löytää tämän niin oikealta, jossa ihmiset elvyttävät natsismin ja taistelunhaluisen nationalismin aaveita, sekä myös “vasemmalta” (mitä ikinä tuo sana enää tarkoittaakaan), jossa monet ihmiset herättelevät omia aaveitaan, joko Neoliittisia jumalatarkultteja, joita monet feministiset ja ekologiset lahkot ylistävät tai yleistä antisivilisoitunutta ilmapiiriä, joka ilmenee keskiluokkaisten nuorten ihmisten parissa kautta koko englantia puhuvan maailman.

Valitettavasti taaksepäin katsovat suuntaukset eivät missään nimessä puutu itseään anarkisteiksi kutsuvien joukostakaan, joista jotkut ovat palanneet mystisiin, usein avoimen primitivistisiin ajatuksiin, joiden kanssa erilaiset ekoteologiat ja jumalattaren palvonnat kulkevat yhdessä. Toiset ovat taas kääntyneet kritiikittömästi anarkosyndikalismin ikuisiin totuuksiin, vaikka se tuli loppuunsa historialisena voimana Espanjan Sisällissodan aikoihin vuosina 1936-39.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Erotteleva nationalismi ja väistämätön rasismi

[Paljastettu.fi]

HISTORIAA JA NATIONALISMIA

Kun savu hälveni ja ruumiit oli laskettu toisen maailmansodan jälkeen, harva enää kaipasi paluuta niihin arvoihin ja niihin ajatuksiin, jotka johtivat maailman paloon jo ensimmäisessä maailmansodassa ja jotka lopullisesti ajautuivat karikkoon Adolf Hitlerin toimiessa koko rappion syntipukkina. Karikkoon ei ajautunut pelkästään natsismi, vaan karikkoon ajautui Ranskan vallankumouksen jälkeisen ajan synkin ruumiiden aiheuttaja: nationalismi.

Voi hyvällä omalla tunnolla sanoa nationalismin olevan tuhoisin aate tai ajatuskontruktio, jonka ihminen on omaksi vitsauksekseen luonut. Maailma on täynnä suuria kaiken selittäviä tarinoita, ideologioita sekä uskontoja, joiden poliittiset ambitiot päällisin puolin näyttävät aiheuttavan ihmisille kärsimyksiä, mutta mikään niistä ei ole toiminut tuhovimmassaan ilman nationalismin perimmäistä motivointia.

Usko ja ideologia ovat mainioita keppihevosia ja historia on täynnä tapauksia, jossa ideologialla oikeutettiin vain se perimmäinen halu: vallata tilaa itselle, omalle Kansalle, omalle rodulle, omalle verelle.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Koulussa on käytävä

Kun aloin kiinnostua itsemääräämisoikeudesta ja anarkismista, olin vielä peruskoulussa. Mietin, että valta koulujen sisällä tulisi hajauttaa tasaisesti kaikille: kouluryhmät olisivat siihen sopivan kokoisia. Koulu on kuitenkin jo pohjimmiltaan pakotettu yhteisö, eikä päätöksentekorakenteen parantaminen välttämättä auta, jos yhteisö ei perustu kaikkien haluun olla siinä mukana ja kaikkien oikeuteen yhdessä rakentaa sitä. Koulussa opitaan sama tekemisen malli, joka on syytä osata myös työelämässä, yritysmaailmassa ja politiikassa. "Koulussa ei kuulukaan olla kivaa", totesi ala-asteen kuvaamataidon opettajanikin. Työajalla tehdään asioita käskystä, vapaa-ajalla voi puuhailla omiaan. Ja tehdä läksyjä.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Koulu on mielen vankila

Koulutus on yksi modernin länsimaisen yhteiskunnan peruspilareista, ja lähes kaikille lapsille itsestäänselvyys. Koulua on lähes mahdoton välttää. Se säätelee niin lasten kuin heidän huoltajiensa elämää yhdeksän vuoden ajan, määrittäen rytmin, jonka mukaan eletään.

Yksi modernin koulun lähtölaukauksista kuultiin 1800-luvun alun Preussissa, missä hahmoteltiin keskitetyn koulun perusperiaatteet. Uuden järjestelmän tarkoituksena oli muodostaa tottelevaisia sotilaita ja työntekijöitä, sekä yhtenäisesti ajattelevia alamaisia. Kouluissa opittiin tottelemaan mukisematta esivaltaa. Työkaluina lasten muokkaamiseen käytettiin muun muassa tiukkoja aikatauluja ja tilan rajoituksia. Yksilön aiempaan kokemukseen perustuva tieto ei ollut tässä uudessa laitoksessa olennaista, vaan siitä siirryttiin hajotettuun abstraktiin tietoon, joka oli opettajien ”hallussa”. Koulun puitteissa määritellään vieläkin, mikä on ”oikeaa” tietoa ja kenellä tätä tietoa on. On tärkeää muistaa, että vaikka koulussa uusinnettava tieto esitetään neutraalina, se edustaa vain joidenkin ihmisryhmien näkemystä. Tämä tieto pakotetaan kuitenkin kaikkien tiedoksi.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Barcelona, rakastettuni – tarinoita “Tuliruusun” kaduilta (osa 3: 1939-1957)

Lue lisää:
Osa 1: 1869-1897
Osa 2: 1900-1923
Osa 4: 1959-1968

Espanjan sisällissota päättyi vuonna 1939 fasistien voittoon, Hitlerin ja Mussolinin avustaessa Francon joukkoja ja niin sanotun “demokraattisen lännen” pysyessä pelkurimaisesti sodan ulkopuolella, lukuunottamatta tuhansia kansainvälisiä työläisiä jotka vastasivat kutsuun puolustaa vallankumousta. Noin 60 000 espanjalaista anarkistia ja antifasistia jatkoi fasisminvastaista taistelua ensin Espanjan rajojen ulkopuolella “liittoutuneiden” kanssa Toisen Maailmansodan taisteluissa ja myöhemmin monet palasivat Etelä-Ranskan kaupunkeihin ja kyliin organisoidakseen uusia ryhmiä jatkamaan Francon hallituksen vastaista taistelua Espanjan rajojen sisällä. On tärkeää ymmärtää, että monet espanjalaiset anarkistit ja antifasistit uskoivat että heidän kaadettua Hitler ja Mussolini, olisi seuraavaksi Francon vuoro ja että jenkkien ja brittien aseet suunnattaisiin seuraavaksi kohti Madridia. Tieto siitä että “länsi” ei puuttuisi Francon hallituksen puuhiin oli kuin keskisormi kaikille fasismia vastaan taistelleille, joista suurin osa oli menettänyt kaiken ja eli nyt pakolaisina köyhyydessä ja nälässä tai vangittuina. Länsimainen demokratia oli jälleen osoittanut olevansa pelkkä Pääoman käsinukke ja pettänyt työväenluokan.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Queer-kumous

Queer hajottaa marssivien anarkistien suorat rivit. Se pakottaa anarkismin puhumaan etuoikeuksista ja syrjivistä rakenteista. Queer ojentaa kätensä anarkismille ja näyttää normikriittisyyden avulla, kuinka yhteiskunnassa resurssit kasaantuvat aina etuoikeutetuille, valkoisille, miehille, ei-vammaisille ja heteroille. Samalla queer on tiukka vaatimus: anarkistien on lakattava osallistumasta kulttuuristen etuoikeuksien uusintamiseen ja vahvistamiseen.

Tulostettava versio Lähetä artikkeli sähköpostina Tilaa aihe 'Takku - Artikkelit - Pohdinnat (Atom)'

Kohti viikon loppua: Ajan tyrannia

Paul Cudenec

Jotkut yksiköistä, joilla aikaa mitataan, ovat kiistattomia. Maan pyöriminen oman akselinsa tai auringon ympäri ovat selviä syitä 'päivän' tai 'vuoden' olemassaololle - ja kuukausikin käy enemmän tai vähemmän yksiin todellisen kuun kierron kanssa.

Samaa ei kuitenkaan voi sanoa viikosta, kummajaisesta, jonka taustat ja tarkoitus ovat epämääräiset. Jos Raamatussa onkin viitattu 'seitsemännen päivän' lepoon, se ei tarkoita, että seitsenpäiväinen viikko olisi ollut mitenkään yleinen kautta vuosisatojen.

Ensimmäinen | Edellinen | 1 2 3 4 | Seuraava | Viimeinen

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

For anarchists, social revolution is the ultimate collective instrument of the oppressed against the hierarchical and exploitative social and economical structure under which they are forced to live. It is the only means by which the old order can be displaced. Compromise with capitalism, and collaboration with the State through the parliamentary process, serves only to institutionalize misery, injustice, and violence in its broadest sense.
Stuart Christie
We, The Anarchists! A Study of the Iberian Anarchist Federation (FAI) 1927-1937 

Käyttäjän toiminnot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_vappu

Vallaton vappu 2014 - karnevaali kapitalismia vastaan

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_varjokirja

Varjokirjamessut

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti