Vaalisirkus saapuu taas täydellä höyryllä kaupunkiin, ja oikealta sekä vasemmalta meille muistutetaan kuinka äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja kuinka ei voi valittaa jos ei äänestä.

Kaikenkarvaiset populistit koittavat kalastella karjaa taakseen keinolla millä hyvänsä. Osa valehtelee häikäilemättä päin naamaa, osa tasapainoilee hiuksen hienosti siinä mitä kerrotaan ja mitä ei. Millainen kuva annetaan. Luvassa kun on kelpo palkkapussin lisäksi myös valtaa.

Jos on nöyryyttävää tulla hallituksi, vielä nöyryyttävämpää on tulla hallituksi omissa nimissään. Tälläkään kertaa en aio vaivautua vaaliuurnille.

Antti Rautiainen

Kirjoitettu taidenäyttelyn "Olen liberaalisosialisti - zenarkisti - individualisti - kollektivisti - skeptikko - humanisti - kapitalisti - romantikko - kooperatiivisti - nihilisti" puhekareokea ja tabloidilehteä varten. Taidenäyttely oli esillä Jyväskylän taidemuseossa 3.2. - 4.4. 2011, taiteilijat Frank Brümmel, Krister Gråhn, Tuomas Laitinen, Sebastian Lindberg, Pilvari Pirtola, Johanna Raekallio, Satu Rautiainen, Pasi Rauhala, Jyrki Riekki ja Hanna Saarikoski.

Olen kommunisti

Koska uskon, että jos ilma kuuluu kaikille, on myös veden ja maan kuuluttava. Enkä tarvitse kenenkään muun hammasharjaa enkä kalsareita, omani riittävät. Kyse ei siis ole henkilökohtaisen omaisuuden viemisestä, vaan tuotantovälineiden jakamisesta kaikille.

Elisée Reclus

Yhteen lauseeseen pystytään tiivistämään kaikki mitä yleisestä äänioikeudesta voidaan sanoa.

Äänestäminen tarkoittaa oman valtasi luovuttamista.

Yhden tai useamman hallitsijan valitseminen, lyhyeksi tai pitkäksi aikaa, tarkoittaa vapaudestaan luopumista.

Kutsuttiin sitä absoluuttiseksi monarkiksi, perustuslailliseksi kuninkaaksi tai pelkäksi kansanedustajaksi, valtaistuimelle, virkaan tai edustajantuoliin nostettu ehdokas tulee aina olemaan herrasi. Ne ovat henkilöitä, jotka laitetaan lain "yläpuolelle", sillä niillä on valta tehdä lakeja, ja koska niiden tehtävä on huolehtia lakien noudattamisesta.

Äänestäminen on idiooteille sopivaa hommaa.

Lasse Nordlund

”Demokratia” on niitä paljon tarkoittavia sanoja, joiden sisältö saattaa lähemmäs mentäessä muuttua ontoksi. Meillä on demokratialle historialliset ja poliittiset määritelmät, mutta sanan tavanomainen käyttö on antanut sille mitä tahansa sisältöä poliittisen tarpeen mukaan.

Nykyään käydään tuhoisia sotia demokratian nimessä. Ne käydään samalla vapauden nimessä, mutta juuri demokratian suhde vapauteen on muuttunut ongelmallisemmaksi. Demokratian muotoja on lukuisia suorasta demokratiasta edustukselliseen. Suhteessa yksilönvapauteen se voi olla enemmistöndiktatuuri tai sellainen, jossa enemmistön tahto ei sido yksilöä. Meidän demokratian mallimme sijoittuu näistä muodoista epädemokraattisempaan päähän. Demokratian toinen nimi kansanvalta kertoo ihanteesta, joka jää aina toteuttamatta.

Ole hereillä vaaleissa - Älä äänestä! by ikukahakka

Anarkia on ajatus siitä, että kukaan muu kuin sinä ei kykene päättämään elämästäsi. Anarkia on tasa-arvoa, yhteistyötä, vapaaehtoisuutta, rakkautta ja ennen kaikkea vapautta elää kuten katsoo parhaaksi ilman hallitsijoiden alistusta ja pakottamista. Olet anarkisti aina kun autat toista, osallistut yhdistystoimintaan, jätät välittämättä turhasta säännöstä tai kun vietät aikaa ystäviesi kanssa ilman, että yrität hyötyä heistä.

Anarkistinen yhteiskunta perustuu vapaaehtoiseen hierarkiattomaan yhteistyöhön ja suoraan demokratiaan esimerkiksi taloyhtiöissä, osuuskunnissa ja asuinalueilla. Taktiikat vaihtelevat kompromissittomuudesta avoimeen hyökkäykseen. Anarkistit eivät tee kompromisseja oikeudestaan päättää kuinka elävät elämäänsä. Teetkö sinä?

Lue lisää:
http://takku.net/
http://www.vaaris.org/
http://www.crimethinc.com/texts/
http://www.anarchistnews.org/
http://cc.joensuu.fi/~jnsoa/kokoelma/
http://www.anarkismi.net

Videoleikkeet: http://www.ajanhenki.com/  http://www.delaservitudemoderne.org

Video katsottavissa Dailymotionissa

14. maaliskuuta 2011 pidätettiin viisi Tulisolujen Salaliiton jäsentä: Olga Ekonomidou, Giorgos Polidoras, Giorgos Nikolopoulos, Damianos Bolano ja Christos Tsakalos. Tässä heidän kirjeensä:

1.4.11

Ne luulivat sen olevan ohi...
Mutta nyt kaikki alkaa alusta...

Kirjoitamme nyt lukittuna selleihimme, kymmenien kilometrien päässä toisistamme, oikeusviranomaisten kostonhalun panttivankeina, hajautettuna Kreikan vankiloihin Korfulle, Komotiniin, Grevenaan, Domokosiin, Thebesiin...

Kirjoitamme, ja olemme varmoja siitä, että vaikka ne kuinka yrittävät hukuttaa sen demokratian selleihin, äänessämme on silti voimaa huutaa vapautta, kaiken kääntymistä ylösalaisin, vallankumousta. Huutaa toisenlaista elämäntapaa, jossa olemme kaikki "kuninkaita" ilman orjia. Maailmaa ilman esivaltaa, poliisia ja vankiloita.

Maaliskuu 2011

Lambros Foundas antoi henkensä taistellessaan Vallankumouksellisen Taistelun riveissä, kaupunkisissiorganisaatiossa, joka toimi riistettyjen ja sorrettujen rinnalla.

Hän antoi henkensä edistäessään poliittista projektia, joka tähtäsi yleiseen proletaariseen vastahyökkäykseen modernin totalitarismin olosuhteita vastaan.

Meidän ja Lambros Foundasin mielipide Vallankumouksellisen Taistelun jäseninä on siinä, että aseellinen taistelu on välttämätön työkalu sosiaali-luokkataistelussa kapitalismin kaatamiseksi ja yhteiskunnallisen vallankumouksen saavuttamiseksi, eikä niinkään keino joidenkin individualistisen kapinakokemuksen eksistentiaaliseksi vahvistamiseksi.

(Moskovalaisen anarkistin kirjoitus julkaistiin alunperin Abolishing the Borders from Below -lehdessä, numero 28, 2007.)

Ajatus toisella nimellä (kuten troika) kutsutusta läheisryhmästä on ollut mukana venäläisessä vallankumousliikkeessä aina nihilisteistä asti. Mutta uskoisin, että vastavuoroisen ystävyyden ja luottamuksen tärkeyden korostaminen läheisryhmän yhteydessä on tuoreempi ilmiö, joka juontaa juurensa 60- ja 70-lukujen läntisiin sodanvastaisiin, ympäristö- ja feministiliikkeisiin. Tässä mielessä läheisyyden käsite on vastakkainen muodolliseen rakenteeseen ja periaateohjelmaan perustuvalle organisaation käsitteelle. Periaateohjelman tarkoitus on tehdä jossain määrin tyhjäksi jäsenten väliset henkilökohtaiset suhteet, joita usein pidetään taakkana, sillä ne voivat luoda konflikteja, jotka eivät ole luonteeltaan poliittisia eivätkä näin ollen "oikeita".

Kirjoitus on julkaistu noin neljä kuukautta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen Helsingin Sanomissa 5.9.1986. Fukushiman onnettomuus tekee sen uudelleen ajankohtaiseksi. Kirjoittaja on lisännyt alkuperäiseen tekstiin muutamia suluissa olevia täydennyksiä.

Olli Tammilehto

”Pevon eli Perusvoima Oy:n toimitusjohtaja Andres Palmgrenin mukaan Tshernobylin onnettomuus ei antane aihetta mainittaviin muutoksiin Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa, sillä onnettomuuslaitos poikkeaa täysin Suomessa käytetyistä laitostyypeistä. Palmgren korostaa suomalaisten ydinvoimalaitosten olevan Tshernobylin jälkeenkin turvallisia." Näin kirjoittivat lehdet toukokuussa. Vastaavia lausuntoja ovat esittäneet Palmgrenin kollegat kaikissa maissa.

Niin sanottuja kanavareaktoreita ei tosiaankaan ole muualla kuin Neuvostoliitossa. Mutta tekeekö erilaisuus ne muita reaktoreita vaarallisimmiksi – vai onko asia päinvastoin? Ovatko ydinvoimaloiden yhteiset piirteet kenties turvallisuudelle ratkaisevampia kuin erikoisominaisuudet?

Tere Vaden

Ydinvoiman osuus maailman energiantuotannosta on ollut jo jonkin aikaa laskussa, ja tulee lähitulevaisuudessa vääjäämättä laskemaan edelleen. (Mycle Schneider, Steve Thomas, Antony Froggatt, Doug Koplow. “The World Nuclear Industry Status Report 2009.” Commissioned by German Federal Ministry of Environment, Nature Conservation and Reactor Safety, sivut 5-6). Syy on yksinkertainen: reaktorit alkavat olla niin vanhoja (keski-ikä 25 vuotta, reaktorien vanheneminen ja uusien rakentamisen vähyys näkyy hyvin IAEAn tilastosta), että niitä on otettava pois käytöstä (vaikka suunniteltuja käyttöaikoja koko ajan pidennetäänkin, pienellä riskillä), eikä uusia ole juurikaan rakennettu, eikä rakenteilla. Lainaus Schneiderin et al tutkimuksesta: jotta toiminnassa olevien reaktorien määrä pysyisi samana kuin nyt: “In addition to the 52 units currently under construction, 42 reactors (16,000 MW) would have to be planned, built and started up by 2015 – one every month and a half – and an additional 192 units (170,000 MW) over the following 10-year period – one every 19 days.” Ei tule tapahtumaan. Tietysti uudet reakorit tuottavat enemmän voimaa kuin vanhat, mutta silti ydinenergian osuuden lasku tulee jyrkentymään seuraavina kymmeninä vuosina. (Ydinenergian prosenttiosuuksia ja absoluuttisia määriä – jotka siis *molemmat* ovat tällä hetkellä laskussa – pystyy hyvin selaileen tällä saitilla.)

Fifin antivaaliblogi - Suvi Auvinen [ 21.03.2011]

Kansalainen, täytäthän kansalaisvelvollisuutesi, piiri pieni pyörii!

Tasan kahden viikon päästä se taas alkaa. Työnnetään kaikki päämme pensaaseen, sormet korviin ja lauletaan yhteen ääneen ”lalalalalalala”. Juostaan sokeina sopuleina jyrkännettä alas, koska niin kaikki muutkin vierellä tekee. Mennään vaaliuurnille, oikein porukalla! Taputellaan toisiamme selkään, että tulipa taas vaikutettua, myhäillään että nyt voi seuraavan neljä vuotta vetää lonkkaa koska on osallistunut Yhteiseen Päätöksentekoon.

Oltaisko sellaista peliä, jossa kaikki uskotellaan itsellemme ja toisillemme, että äänestämällä voi vaikuttaa? Että tämä systeemi on demokraattinen, ja tapa jolla päätöksentekijät valitaan, reilu? Että puolueet eroavat toisistaan jotenkin, ja on Tärkeä Asia miettiä ketä äänestää?

Ollaanhan me, ja siihen tämä kaikki perustuu.

Olli Tammilehto

Helsingin Sanomat haastatteli 13.3. säteilyturvakeskuksen säteilyasiantuntijaa Kirsti Alm-Lytziä. Hän väitti, etteivät Fukushiman ydinvoimalasta päässeet radioaktiiviset aineet aiheuta vakavaa vaaraa. Vaarallinen säteilyannos olisi yli 500 millisievertiä vuorokaudessa. Alm-Lytz johtaa lukijoita harhaan puhumalla ikään kuin akuutti säteilysairaus olisi ainoa säteilyn aiheuttama riski. Vaikka tähän sairauteen tarvitaan hyvin suuri säteilyannos, yleisen – ja myös viranomaisten jakaman – käsityksen mukaan pienetkin säteilyannokset ovat vaarallisia, koska ne lisäävät syövän ja perinnöllisten vaurioiden riskiä. Monien tutkijoiden mukaan myös muut sairaudet yleistyvät säteilyannoksen kasvaessa. Alm-Lytzin mukaan ydinvoimaloiden työntekijöiden 50 millisievertin säteilyannosta ei pidetä haitallisena. Tokihan tuollainen annos on haitallinen, mutta tiukemmat säteilynormit ydinvoimaloissa johtaisivat kustannusten karkaamiseen käsistä.

Yleisesti käytössä olevat säteilynormit ovat peräisin Kansainväliseltä säteilysuojakomissiolta ICRP:ltä. Se perusteli vuonna 1969 säteilyannosrajaansa seuraavasti: "Komissio uskoo, että tämä taso turvaa kohtuullisen toimintavapauden ydinvoimaohjelmien laajentamiselle näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa."

[tammilehto.info]

"Arabikansojen suuri kevät"; "vallankumous marssilla"; "demokraattinen siirtymä"; "diktatuurin loppu". Suuret diskurssikoneet on kytketty käyntiin, ja ne pidetään pyörimässä kellon ympäri, jotta Maghrebin länsimielisten hallintojen kukistuminen saadaan esitettyä Lännen uusina voittoina, odottamattomana voittona sen arvoille.

Vallankumouksellinen into, jonka valtaan kaikista varovaisimmatkin pääkirjoitustoimittajat ovat joutuneet, osoittaa ennen kaikkea tapahtumien aiheuttaman voimakkaan immuunipuolustuksen reaktion vallitsevassa diskurssissa. Orientalismin väkivaltainen puuska on pompannut esiin tekemään jonkinlaisen suojavyöhykkeen meidän ja kapinoiden välille niin nopeasti kuin mahdollista; ja ihmiset hämmästelee näitä "vallankumouksia", joten niiden niin selvästi esiin nostamat tosiasiat sivuutetaan - ja niiden meissä herättämä levottomuus hajoaa paremmin.

Reformistinen vasemmisto palvelee pääomaa "realismin" nimissä.

Tämän päivän organisoitumisen tarkoitus on luoda tumakkeita, jotka kykenevät puuttumaan asioihin kriisin hetkinä, ja puskemaan pääomasuhteen sisällä tapahtuvan hajaannuksen yli siitä pisteestä, josta ei ole paluuta.

Nykyinen tilanne on kapitalistisen valtion taloudellisen ja poliittisen kriisin aikaa, ja sen tekemät päätökset ja uudet toimenpiteet on kyseenalaistettu. Samaan aikaan yhteiskunnan voimia koetellaan jatkuvasti, ja sitä ollaan valuttamassa kuiviin, mikä aiheuttaa kuohuntaa, sekä yhteiskunnallisen räjähdyksen riskin.

Keratea

Tähän liittyy myös niiden ihmisten liike, jotka päivittäin kieltäytyvät maksamasta moottoritien tulleja, sekä ihmisten reaktiot viranomaisten päätökseen rakentaa jätteenkäsittelylaitos Ovriokastron kaupunginosaan Kerateassa. Päätös, joka on johtanut väkivaltaisiin yhteenottoihin tukahduttamisen joukkojen kanssa.

Uutisia aiheesta foorumilla.

Tarina Mark "Stone" Kennedystä nousi uudestaan esille 10. tammikuuta. Niin kutsuttujen "ilmastoaktivistien", tai "Ratcliff 6:n", oikeudenkäynnissä tarjottiin jälleen näyttämöä Mark Kennedylle. "Aktivistit" antoivat runsaasti tietoa hänestä ja hänen yhteyksistään paikallisessa skenessä; "aktivistien" ruokkimana ja tukemana mediat tarttuivat tähän kuumaan aiheeseen, josta paljastuu uusia asioita joka päivä, ja joka onnistuu jopa jättämään varjoonsa Tunisiassa käynnissä olevat levottomuudet.

Se, mitä Englannissa on juuri nyt meneillään, on aidosti vaarallista.

Ranskassa levitetty lentolehtinen Pohjois-Afrikan kapinoinnista. Uutisia aiheesta foorumilla

Köyhyys on ollut kasvussa Pohjois-Afrikassa vuoden alusta lähtien. Perusruokien hinta nousee, työtä on koko ajan vähemmän, mikä kutistaa entisestään kaikkien ankeita selviytymiskeinoja. Taas nostetaan esiin vanha temppu "kriisistä", jolla meidät yritetään saada uskomaan, että kurjuus ja kapinointi ovat uusi kriisin tuottama ilmiö, kun ne ovat yhtä vanhoja kuin raha ja esivalta. Vaadittiin vain muutama kipinä Tunisiassa sytyttämään valmiiksi räjähtävän tilanteen ruutitynnyri Algeriassa. Poliiseja, hallituksen rakennuksia, kouluja, tullia, varastoja, poliisiasemia, autokauppoja, pankkeja ja liikeyrityksiä vastaan hyökättiin, ja tiesulkuja pystytettiin. Toisin kuin valta ja journalistikytät sanovat, nämä mellakat eivät rajoitu muutamaan kuvitteelliseen kategoriaan ("nuoret", "korkeakoulutetut", "työttömät", "ääriainekset"), vaan ne ovat levinneet laajalti, ja niiden kohteet ovat selkeitä.

Seitsemän kuukautta pidätykseni jälkeen olen vieläkin vangittuna osallistumisesta Vallankumoukselliseen Taisteluun. Kiitos siitä kuuluu ahkeralle TV-mainostukselle, sekä viranomaisten sekä antiterrorismipoliisien houreilulle. Olen varma siitä, että vainolleni on selvät syyt, ja sen ilmiselvänä päämääränä on rankaista poliittista liikettä johon kuulun, toveri- ja ystävyyssuhteitani. Samalla sen tarkoitus on olla esimerkkinä ja pelotteena laajemmalle osalle yhteiskuntaa, joka jo nyt taistelee vastaan, tai päättää tehdä niin vastaisuudessa. Tätä pelotetta käytetään yhä rajummin.

Gaza Youth Breaks Out (GYBO)

Vittuun Hamas, Israel, Fatah, YK, UNWRA ja USA! Me, Gazan nuoriso, olemme kurkkuamme myöten täynnä Israelia, Hamasia, miehitystä, ihmisoikeusloukkauksia sekä kansainvälisen yhteisön välinpitämättömyyttä! Haluamme huutaa ja rikkoa tämän hiljaisuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja välinpitämättömyyden vallin, aivan kuten Israelin F16:t rikkovat äänivallin; huutaa kaikella sieluistamme kumpuavalla voimalla, jotta saamme vapautettua tämän äärettömän turhautumisen, joka kuluttaa meidät loppuun, johtuen tästä vitun tilanteesta jossa joudumme elämään; olemme kuin kahden kynnen välissä oleva täi, elämää painajaisessa painajaisen sisällä, ei tilaa toivolle, ei tilaa vapaudelle. Meitä kuvottaa se, että joudumme olemaan tämän poliittisen taistelun vankeina; kuvottaa sysipimeät yöt, kun lentokoneet kaartelevat kotiemme yllä; kuvottaa kuinka syyttömiä viljelijöitä ammutaan puskurialueella, koska he hoitavat maitaan; kuvottaa kun partahemmot kulkee ympäriinsä pyssyjensä kanssa väärinkäyttämässä valtaansa, hakaten tai vangiten nuoria ihmisiä, jotka osoittavat mieltään sen puolesta mihin uskovat; kuvottaa se häpeän muuri, joka erottaa meidät muusta maastamme ja pitää meidät vankina postimerkin kokoisella läntillä; kuvottaa kuinka meidät esitetään terroristeina, kotitekoisina fanaatikkoina räjähteitä taskuissa ja pahuus silmissä; kuvottaa kansainvälisen yhteisön välinpitämättömyys meitä kohtaan, niin kutsutut asiantuntijat ilmaisemassa huoliaan ja tekemässä päätöslauselmia ilman rohkeutta toteuttaa mitään mihin suostuvat; olemme lopen uupuneita paskaan elämään Israelin vankeina, Hamasin hakkaamana ja muun maailman unohtamana.