"The law, in its majestic equality, forbids the rich as well as the poor to sleep under bridges, to beg in the streets, and to steal bread. "
Anatole France
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 31.10.2014 @ 19:35
 Forum Index >  Yleiset >  Uutiset New Topic Post Reply
 Työ, työttömyys ja työtaistelut
Ensimmäinen | Edellinen | 7 8 9 10 11 12 13 14 | Seuraava | Viimeinen    |  Tulosta
mamo
  21.08.2011 @ 14:50

Tutkimus: Ay-liike ei aja aktiivisesti maahanmuuttajien asiaa

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutk ... 5268703489

Ammattiliitot eivät ole ottaneet omakseen maahanmuuttajien työmarkkinaolojen parantamista, kertoo Siirtolaisuusinstituutin tutkimus.

Liitoissa ollaan tietoisia syrjinnästä. Sitä pidetään kuitenkin suurempana ongelmana muualla kuin omalla alalla.

Keskustelu vaihtelee ay-liikkeen eri tasoilla. Keskusjärjestöissä ymmärrys maahanmuuttoasioissa on lisääntynyt, kun taas luottamusmiestasolla esiintyy jopa rasismia.

Ay-liikkeen suhtautumista maahanmuuttoon on selvittänyt tutkija Tiina Ristikari. Hän toimii muuttoliikkeitä tutkivassa Siirtolaisuusinstituutissa. Ristikari tekee aiheestaan väitöskirjaa Tampereen yliopistossa.

Tutkija on analysoinut kolmea tasoa: keskusjärjestöjä, liittoja ja luottamusmiestasoa. Aineistoihin kuuluu kirjallisia lähteitä, kyselyvastaukset 59 liitolta ja haastatteluja.

Tulosten mukaan liitto- ja ruohonjuuritasolla heitetään herkästi pallo muualle, kun tulee puhe syrjinnästä työmarkkinoilla.

"Luottamusmiesten mielestä maahanmuuttoasiat eivät kuulu heille. Myös liitoissa vedotaan pulaan resursseista sekä jäsenistä."

Tavallista on myös syyttää ongelmista maahanmuuttajien heikkoa kielitaitoa ja koulutusta, ei rakenteita.

       
  Quote
lakko
  25.08.2011 @ 11:19

Postit saattavat sulkeutua tänään kahdelta
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/p ... 17682.html

Postin myymälöiden työntekijät saattavat marssia tänään torstaina työpaikaltaan kahdelta iltapäivällä. Mahdollista on, että kaikki Postin 135 myymälää suljetaan kahdelta loppupäiväksi.

Lisäksi Postilla on noin 900 myyntipistettä yhteistyöyritysten kanssa. Mielenilmaus ei koske niitä.

Mahdollinen mielenilmaus rikkoisi työnantajan ja työntekijöiden voimassa olevia sopimuksia työehdoista ja työrauhasta.

       
  Quote
työtön
  26.08.2011 @ 12:36

Tuntityöläisen asema voi olla täysin turvaton

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/t ... 19592.html

Tarvittaessa töihin tulevia käytetään hyväksi työmarkkinoilla. Etenkin palvelu-ja media-alalla käytettävä sopimus on periaatteessa joustava molemmille osapuolille, mutta käytännössä työntekijän turva on ristiriitatilanteissa olematon.

25-vuotias Elina on tehnyt keikkatöitä kaupoissa ja ravintoloissa jo seitsemän vuoden ajan. Tarvittaessa töihin tulevan on venyttävä moneen suuntaan.

- Yhdessä työpaikassa sanottiin heti haastattelussa, että jos ei heti ota hirveästi töitä, niin ne ei enää kutsu sinne.

Tarvittaessa töihin tulevan sopimukseen ei ole kirjattu minimituntimäärää, eli töihin ei välttämättä kutsuta lainkaan. Sopimusmuoto on tarkoitettu ruuhkahuippuja ja muita erikoistapauksia varten, mutta työntekijäpuolen mielestä sitä käytetään usein väärin.

- Työntekijällä ei ole tavallaan takeita yhtään mistään, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin lakimies Arja Pohjola.

Työnantaja voi esimerkiksi pitää käytännössä osa-aikaisena työskentelevää tarvittaessa töihin tulevan sopimuksella. Koska minimityöaikaa ei ole, voi sairausloman saaminen olla vaikeaa.

Työnantajat tyytyväisiä sopimukseen

Työntekijöillä ja työnantajilla on täysin erilaiset näkemykset sopimuksesta. Palvelualojen työnantajia edustavan PALTAn tietoon ei väärinkäytöksiä ole tullut.

- Jos väärinkäytöksiä on, niin yksittäistapauksista totta kai täytyy keskustella. Mutta minun nähdäkseni ei ole tarvetta uudistaa lainsäädäntöä, että se on sinänsä ihan toimiva, sanoo PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Työnantaja edellyttää tarvittaessa töihin tulevalta joustavuutta, mikä taas tarkoittaa työntekijälle usein turvattomuutta. Elinan mielestä kynnys lähteä vaatimaan oikeuksiaan on korkea.

- Kauhean pienestä asiasta ei ehkä viitsi lähteä riitelemään, koska saattaa pelätä, että töitä ei enää anneta. Pitää miettiä, mihin kaikkeen suostuu sen takia, että työt jatkuvat, hän sanoo.

YLE Uutiset / Noora Kettunen



EK: ”Palkat on pidettävä alhaalla”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/115132- ... a%E2%80%9D


EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.

Työvoimakustannukset on pidettävä alhaalla nykyisessä jatkuvasti synkkenevässä taloustilanteessa, katsoo työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

EK:n mielestä koko työmarkkinakentän sitoutuminen maltilliseen palkkalinjaan on välttämätöntä työmarkkinoiden vakauden kannalta.

–Inflaatiota kiihdyttävä palkkakilpailu ei ole kenenkään etu, järjestö toteaa.

Ratkaisuksi työmarkkinaosapuolten kiistaan EK esittää kilpailukykysopimusta, joka seurailisi vientiteollisuuden palkkaratkaisuja.

–EK esittää, että työmarkkinakeskusjärjestöt yhdessä tukevat vientiteollisuuden käynnissä olevia neuvotteluja palkkamaltin aikaansaamiseksi ja sitoutuvat varmistamaan omalla toiminnallaan kasvua ja työllisyyttä tukevan palkkalinjan toteutumisen syksyn 2011 ja kevään 2012 palkkaneuvotteluissa, toteaa EK.

Vientiteollisuuden palkkasopimus toimisi EK:n mallissa suunnannäyttäjän alakohtaisille neuvotteluille, joita EK toivoo.

–On tärkeää, että alakohtaisiin ratkaisuihin sisältyy mahdollisuus sopia palkoista myös yrityksissä niiden oman palkanmaksuvaran mukaisesti, EK kuitenkin korostaa.

EK muistuttaa pääministeri Jyrki Kataisen puhuneen mahdollisista veronalennuksista, jos työmarkkinat pääsevät keskenään sopimukseen.

EK esittää, että valtio osallistuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen lomautuspäiviltä.

EK:n mielestä hallituksen ja keskusjärjestöjen keskustelut työmarkkina- ja talouspolitiikan yhteensovittamisesta on käytävä tiiviissä aikataulussa lähiviikkojen aikana.



Riita yltyy Puolustusvoimissa: ”Ette voi hiljentää edes huutamalla”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/115134- ... a%E2%80%9D

Puolustusvoimien palkkasotku saa entistä erikoisempia piirteitä. Aliupseeriliitto väittää nyt Puolustusvoimien yrittäneen estää liittoa tuomasta julki kritiikkiään. Liiton puheenjohtaja harkitsee jopa oikeustoimia pääesikuntaa vastaan.

Pääesikunnan tulkinta on, että kovaa ääntä pitänyttä liittoa on muistutettu faktoissa pysymisestä.

–En näe, että ketään olisi yritetty hiljentää, vaan on muistutettu siitä, mitä puhutaan ja onko puhumisesta hyötyä, kun ongelmaa ratkaistaan parhaillaan. Toki on sanottu, että pysykää tarkistetuissa tiedoissa, älkää liioitelko, kertoo komentopäällikkö, prikaatikenraali Sakari Honkamaa Puolustusvoimien pääesikunnasta Uudelle Suomelle.

Työntekijöitä edustavan Aliupseeriliiton versio, jonka puheenjohtaja Petteri Leino kertoo Ammattisotilas-lehden tuoreessa numerossa (4/2011), on erilainen.

–Aliupseeriliitto on saanut toimistaan Pääesikunnalta poikkeuksellista palautetta. Aliupseeriliiton tavasta tuoda ongelmat julkisuuteen ei selvästikään ole pidetty. Aliupseeriliittoa ja sen johtoa sekä jäseniä on syytetty valehtelusta sekä Puolustusvoimien vastaisesta toiminnasta, kirjoittaa Leino.

Liiton mukaan sitä on vaadittu ”useaan otteeseen olemaan hiljaa esiintyneistä ongelmista”. Leino toteaa, että ”Puolustusvoimat ei voi määrätä, ei edes huutamalla, että Aliupseeriliitto on hiljaa olemassa olevista ongelmista”.

Artikkelinsa lopussa Leino väittää joutuneensa ”aivan ainutlaatuisen hyökkäyksen kohteeksi” Puolustusvoimien Yhteistoimintaelimen kokouksessa elokuun alussa.

–Lehden mennessä painoon, Aliupseeriliitossa selvitettiin oikeudellisia toimia asian johdosta, hän lisää.

Uusi Suomi ei tavoittanut Leinoa kertomaan, mitä hän tarkoittaa kyseisellä hyökkäyksellä.

Sakari Honkamaa toteaa Leinon ilmeisesti ”pahoittaneen jostain mielensä”. Tarkemmin hän ei halua asiaa julkisesti selvitellä.

–Jos Petteri Leino haluaa itse kommentoida, hän on vapaa tekemään niin. Mutta yhteistoimintaelimen kokouksissa käsitellään luottamuksellisia asioita, joista me emme keskustele lehdissä, sanoo Honkamaa.

–Me puhumme siellä. Joskus aika suoraan.

Puolustusvoimien palkanmaksussa on ollut ongelmia kesän ajan maksujärjestelmän vaihdoksen vuoksi. Varsinaiset palkat ovat tulleet, mutta lisät kuten ylityökorvaukset ovat olleet myöhässä, vajaita tai liian suuria.

Aliupseeriliitto on muun muassa yhdessä JHL:n kanssa todennut, että Puolustusvoimat ei suhtaudu ongelmaan vakavasti ja vaatinut selkeää tietoa, milloin puuttuvat palkat saadaan maksetuksi.

Honkamaan mukaan Aliupseeriliitto on antanut julkisissa lausunnoissaan ymmärtää, että ongelmat olisivat suurempia kuin ne ovat.

–Ihmiset ovat pahoillaan, jos kesäkuun lisät ovat yhä elokuussa tulematta. Mutta [ongelmista kärsineiden työntekijöiden] mittakaava on aika pieni. Valtaosa on ymmärtänyt, että asiaa korjataan, hän toteaa.

Petteri Leino muistuttaa, että Aliupseeriliitto ajaa vain jäsentensä, ei Puolustusvoimien etua.

–Palkalla ei saa leikkiä, hän kirjoittaa.

       
  Quote
työrauha
  29.08.2011 @ 12:27

Työmarkkinoille rauhansopimus
http://www.sss.fi/mielipiteet/paakirjoitus/252005.html

Suomessa on eletty muutama vuosi keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen jälkeistä aikaa, koska työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto halusi siirtää sopimisen liitto- ja yritystasolle.

Uusi hallitus patistaa järjestöjä maltilliseen keskitettyyn palkkaratkaisuun, jota se voisi tukea tuloveron ja yhteisöveron alennuksilla. SDP:llä ja ay-liikkeellä on halu näyttää, että sopimiseen pystytään, kunhan hallituksen kokoonpano on oikea.

EK ilmoitti torstaina valmiudestaan ”kilpailukykysopimuksen” tekemiseen, jos muut alat noudattaisivat teknologiateollisuuden palkkalinjaa. Vientialan korotustaso ei kelpaa ylärajaksi palkansaajajärjestöille. Ei kai niissä kuvitella, että esimerkiksi julkisella sektorilla olisi tässä tilanteessa varaa suurempiin korotuksiin?

Sopimuksen nimestä käydään turhan oloista keskustelua. Tärkeintä olisi rauhoittaa talouden epävarmuutta ja taata työrauha, myös laittomilta lakoilta.

       
  Quote
spontaania toimintaa
  02.09.2011 @ 19:17

Lakko sulki Nordean konttorit koko Suomessa
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Lakko ... 5269051875



Liikepankki Nordean pankkitoimihenkilöt aloittivat perjantaina puolilta päivin mielenosoituslakon työnantajaa vastaan. Lakko sulki pankin konttorit koko Suomessa.

Nordean pankkitoimihenkilöitä edustavan ammattiliiton Nousun varapuheenjohtaja Laura Tuomola kuvailee lakkoa spontaaniksi. Hän arvelee, että työntekijät palaavat töihin maanantaina.

Tuomolan mukaan mielenilmauksella halutaan vaikuttaa tällä viikolla käynnistyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Nordeasta kerrotaan, että lakko ei vaikuta pankkikorttien käyttöön, käteisnostoihin tai verkkopankin toimintaan.

Työnantaja ilmoitti maanantaina, että pankki pyrkii vähentämään Suomesta 500–650 työntekijää. Pankki perustelee vähentämistarvetta sillä, että pankkien sääntely vaatii enemmän pääomaa ja käteispuskureita.

Nordean pääluottamusmiehen Paula Hopposen mielestä pankki käyttää finanssikriisiä keppihevosena. Hänen mielestään pankin omistajat ovat ahneita ja johtajat haluavat bonuksensa.

Aiheeseen liittyen:
Nordea irtisanoo Suomessa satoja

       
  Quote
kesy
  06.09.2011 @ 21:53

Onko 2010-luvun työläisistä yleislakkoon?
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/onko- ... eislakkoon

Yleinen äänioikeus saavutettiin vuonna 1905 järjestetyllä suurlakolla. Olisiko ammattijärjestöjen rajat ylittävällä työväenliikkeellä mahdollisuutta ajaa yhteiskunnallista muutosta myös 2000-luvulla?

Asiaa käsiteltiin Kalevi Höltän Työtaisteluoppaan julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään tiistaina. Kirjassaan hän muistuttaa, että yleislakko on täysin hyväksytty työtaistelumuoto. Paneelikeskusteluun osallistuneet ay-aktiivit olivat kuitenkin kovin skeptisiä sen suhteen, olisiko tämä oikeasti mahdollista.

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoi muun muassa, että sellaisen teeman löytäminen, jossa kaikki voisivat olla mukana, on vaikeaa.

Rakennusliiton toinen varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoi, että ay-liikkeiden jäsenet haluavat erityisesti omien etujensa ajamista eikä ulkoparlamentaarista valtaa. Hänen epäili myös, ettei työväenliikehdintä ole mahdollista niin kauan kuin ay-liike on edustettuna valtionhallinnossa viitaten erityisesti demariministereihin.

”Eiväthän ihmiset voi lähteä omiaan vastaan, kun ministerien avustajissakin on näitä, jotka ovat SAK:sta ja palaavat sinne pestin päätyttyä. Historia osoittaa, onko tämä hyvää politiikkaa, mutta mistään vapaasta kansalaisliikehdinnästä ei voida puhua, kun ne, joiden pitäisi organisoida, ovat mukana valtionhallinnossa”, Suokas sanoi.

Hän antoi myös täyslaidallisen SAK:n demarikytköksille.

”En ole koskaan ollut SAK:ssa niissä pöydissä, joissa tehdään todellisia päätöksiä, kun en ole demaripiireissä. Avoimuutta tässä asiassa on kuin Neuvostoliitossa.”

Muiden keskustelijoiden varovaisista kommenteista huolimatta Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja uskoi, että työväenliike voi vielä yhdistäytyä.

”Kyllä se vastarinta nousee, kun muidenkin kuin tavallisten duunarien työpaikat katoavat. Nykyisin toimistotyökin voi mennä Intiaan ja johtajan työ myös.”

Eduskunnan lisärakennuksessa järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin myös avainalojen lakko-oikeuden rajoittamisesta. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa voidaan katkaista lakko lailla.

”Meillä vielä kunnioitetaan lakia ja lakko-oikeutta, mutta Tehyn työtaistelussa vuonna 2007 oltiin jo menossa toiseen suuntaan, kun säädettiin laki, jolla työntekijät voitiin pakottaa töihin. Se on viime aikojen radikaalein esimerkki”, Kalevi Hölttä sanoi.

Kyösti Suokas muistutti, että tilanne on vielä Suomessa hyvä.

”Työtaisteluoikeus voi hyvin Suomessa. Tuskin missään voi tätä näin hyvin tehdä. Se tosin tarkoittaa, ettei meillä ole enää juuri mitään saavutettavaa vaan pelkästään menetettävää. Ammattiyhdistysliike onkin ollut 2000-luvulla periksiantoliike. Työnantajalla on kaikki valta ja meillä vain työtaisteluoikeus.”

       
  Quote
in the ghetto
  08.09.2011 @ 11:54

Varo, työttömyys tarttuu naapurista

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2 ... 112597/139

Väärät naapurit voivat käydä kohtalokkaiksi ja tuhota taloutesi ja mahdollisuutesi työnhaussa. Työttömyys nimittäin tarttuu. Alueilla, joissa työttömyysaste nousee 13 prosenttiin, naapurusto estää asukkaan työllistymistä, paljastaa tutkimus. Katso mistä tämä johtuu. Tutkija syyttää tilanteesta huonoa asuntopolitiikkaa.

Työttömyys tarttuu naapurista. Ei kai nyt sentään?

– Tarttuminen voi olla hiukan vahva sana, mutta tuoreet tutkimukset osoittavat, että naapurusto vähintään estää asukkaiden työllistymistä, jos työttömyysprosentti nousee riittävän korkealle, 13 prosenttiin.

Näin toteaa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Hän ja kollegaprofessorit Matti Kortteinen ja Timo. M. Kauppinen julkaisivat hiljattain artikkelin, joka murentaa aiempia käsityksiä kaupunkien alueellisen eriytymisen mekanismeista ja ilmiön vakavuudesta Suomessa.

Tutkimus todistaa ensi kertaa, että alueellinen eriytyminen heikentää "huonojen alueiden" asukkaiden asemaa konkreettisesti. Asukkaiden on vaikeampi päästä kiinni työelämään ja kasvattaa elintasoaan.

– Eriytyminen on muuttunut vakavaksi hyvinvointiongelmaksi Suomessa, Vaattovaara sanoo.

Koulutus tai äidinkieli
eivät selitä kehitystä


Aiemmin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ja vastikään kansainvälisessä tiedejulkaisussa Urban Studiesissa julkaistussa artikkelissa tarkastellaan, mitä kävi 1990-luvun lamassa työttömäksi joutuneille.

Työttömien elämää seurattiin 2000-luvulle saakka. Havaintona oli, että korkean, yli 13 prosentin työttömyyden alueilla asuneista harvempi pääsi elämässään eteenpäin siinä missä pienemmän työttömyyden alueilla työpaikka löytyi ja tulot kasvoivat.

Kehitys ei johtunut esimerkiksi asukkaiden koulutuksesta, äidinkielestä, sukupuolesta tai perheellisyydestä. Näiden tekijöiden vaikutukset eliminoitiin.

– Kaksikymmentä vuotta olemme olleet huolissamme ilmiöstä, mutta vasta nyt uskallamme kollegoidemme kanssa käyttää sanaa segrekaatio, Vaattovaara sanoo.

Hän toteaa, että työttömyys jäi heikoilla alueilla ikään kuin päälle, kun naapuri ja kaverit olivat samassa asemassa.

Työssä olleiden elämään asuinalueiden työttömyysprosentilla ei ollut vastaavaa vaikutusta.

– Näyttäisi siltä, että on kyse kadunkulmien yhteisöistä ja tietynlaisesta jengiytymisestä. Taustalla voi olla esimerkiksi huonot elintavat kuten rankka alkoholinkäyttö ja sitä kautta vähitellen syrjäytyminen.

Vaattovaara painottaa, että tulokset eivät pysty selittämään työttömyyden "tarttumisen" syitä aukottomasti. Aiemmista tutkimuksista on saatu viitteitä esimerkiksi siitä, että ympäristö ei tarjoa korkean työttömyyden alueilla yhtä paljon taloudellista ja henkistä tukea kuin muilla alueilla. Myös tieto uusista työmahdollisuuksista ja mahdolliset hyödylliset henkilösuhteet ovat harvassa.

"Nykyinen asuntopolitiikka
on huonoa"


Tuoreimpien, vuoden 2009 lopun tilastojen mukaan työttömyysprosentti nousee esimerkiksi Helsingissä yli 13 prosentin, tai lähelle sitä, vain yksittäisillä alueilla koillisessa ja itäisessä Helsingissä.

Vaattovaaran ja kollegojen tutkimuksessa alueita tarkasteltiin tätä pienempien alueiden kautta korttelien ja jopa yksittäisten talojen tasolla.

Ongelmia havaittiin hyvin paikallisista "huono-osaisuuden taskuissa". Niitä on muun muassa kaupungin vuokra-taloissa.

Minkälaisia poliittisia johtopäätöksiä tästä tulisi vetää?

Vaattovaaran mukaan keskustelun alueellisesta eriytymisestä on ylipäätään aika muuttua.

Aiemmin huolena on ollut lähinnä hyväosaisten pakoa "huonoilta" alueilta, mutta ongelmaa on pidetty kohtuullisen pienenä, eikä todellisia haittoja ole osoitettu. Nyt on todisteita siitä, että huono-osaisuuden kasaantuminen aiheuttaa todellisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.

Tämä puolestaan kiihdyttää alueiden eriytymistä entisestään, kun muun muassa seutujen sosiaali- ja terveyspalvelut joutuvat koville ja ongelmat kouluissa yleistyvät.

– Olemme aika voimallisesti argumentoineet, että ajatus nykyisenkaltaisesta yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta pääkaupunkiseudulla on huono, Vaattovaara sanoo.

Hän viittaa pääkaupunkiseudun poliittiseen linjaukseen, jonka mukaisesti sosiaalista asuntotuotantoa on ripoteltu eri kuntien alueille tasaisesti. Jokaisen kunnan on haluttu kantavan taakkansa kuluista.

Suuntaviivat on kirjattu muun muassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen vuoteen 2017 saakka ulottuvaan toteutusohjelmaan.

Ei enää
Peltosaaria


Professorin mukaan yksi esimerkki epäonnistumisesta asuntopolitiikassa on Peltosaaren lähiö Riihimäellä. Siellä lama-ajan sosioekonomiset ongelmat jäivät pysyviksi ja kärjistyivät.

Työttömyys on pysynyt korkeammalla tasolla kuin Riihimäellä keskimäärin, hyvätuloisten osuus samaten.

– Nykypolitiikan vaarana on, että luomme uusia Peltosaaren kaltaisia paikallisia segrekaation moottoreita.

Vaattovaaran mielestä sosiaalista asuntotuotantoa tulisi sijoittaa riittävän suurille alueille ja riittävän harvaan niin, että alueille syntyy aitoa kysyntää useammista sosioekonomisista ryhmistä.

Samansuuntaisesti pohtii Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.).

Hän toteaa, että uudet tutkimustulokset kyseenalaistavat osaltaan nykyiset toimintamallit.

– Sosiaalista asuntotuotantoa halutaan hajauttaa alueellisesti, koska vuokratalojen köyhät tulevat kalliiksi.Toinen vaihtoehto olisi hoitaa asia rahalla, hän sanoo.

Soininvaara toteaa, että tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, ettei eri sosioekonomisessa asemassa olevien täydellinen sekoittaminen johda parhaisiin yhteiskunnallisiin tuloksiin. Hyväosaiset ja huono-osaiset eivät ole sosiaalisesti tekemisissä toistensa kanssa, vaikka asuisivat lomittain.

Realistisempaa olisi sekoittaa toisaalta köyhimpiä ja keskituloisia ja toisaalta keskituloisia ja rikkaimpia.

– Toisaalta, jos sosiaalipolitiikka tuottaa köyhyyttä, on sitä vaikea estää asuntopolitiikalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) toivoo niin ikään koko keinovalikoiman käyttöä kehityksen estämisessä. Osansa on niin koulutus-, sosiaali- kuin asuntopolitiikallakin. Hän toteaa, että tutkimuksen tulokset vaativat jatkoperehtymistä ja keskustelua.

– Pitää olla aidon huolissaan. Helsingissä on aito segrekaation uhka olemassa, hän sanoo.

       
  Quote
Riisto pois palkkatyöstä?
  08.09.2011 @ 12:57

PAM: Liian pienestä palkasta on tehtävä laitonta
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkina ... 1112611/12



Alipalkan maksaminen pitäisi kriminalisoida, Palvelualojen ammattiliitto vaatii. Liitossa käsiteltävistä erimielisyyksistä lähes puolet liittyvät palkkasaataviin.

– Työsopimuslakia pitäisi muuttaa niin, että työnantajaa sitovien työehtosopimusten tai lakien määräyksien mukaisten palkkojen ja muiden korvausten maksamatta jättäminen olisi rangaistavaa, PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen sanoi tänään Kouvolassa.

Julkusen mukaan työntekijällä pitäisi olla oikeus myös viivästyskorkoon ja odotusajan palkkaan. Poliisilla olisi lainmuutoksen jälkeen velvollisuus tutkia näitä rikoksia.

Liitossa on nyt käsittelyssä 656 erimielisyyttä, joista lähes puolet liittyvät palkkasaataviin.

Julkunen rinnasti alipalkkauksen tilanteeseen, jossa työntekijä varastaa työnantajaltaan. Hänen mukaansa ei ole oikein, että työnantaja saa alipalkan maksamisesta pienemmän rangaistuksen kuin työntekijä anastaessaan työnantajaltaan vaikkapa kahvipaketin.

– Kun työnantaja ottaa vilpillisesti työntekijältään rahaa maksaessaan alipalkkaa tai jättää esimerkiksi lisiä ja vuosilomakorvauksia maksamatta, joutuu työnantaja kiinni jäädessään maksamaan ainoastaan puuttuvan osan takaisin työntekijälle.

       
  Quote
sairasta käydä töissä
  12.09.2011 @ 11:20

Ammattiastmojen määrä kasvoi kolmanneksella

http://www.yle.fi/uutiset/terveys_ja_hy ... 63589.html


Eniten hengitystieallergioita todettiin elintarviketeollisuudessa ja maataloustyössä.

Työperäiset astmat lisääntyivät toissa vuonna kolmanneksella, ilmenee Työterveyslaitoksen tilastoista. Noin puolet ammattiastmoista johtuu kosteusvaurioiden aiheuttamista homesienistä. Myös jauhot, viljat sekä eläinten hilse, karvat ja eritteet aiheuttavat astmaa. Ammattiastmoja todettiin vuonna 2009 148, kun niitä oli edellisvuonna 108.

Työterveyslaitoksen ylilääkärin Panu Oksan mukaan astmojen määrän lisääntyminen saattaa johtua siitä, että työpaikoilla on yksinkertaisesti tutkittu enemmän sisäilmaoireilijoita, minkä vuoksi myös sairastuneita on löytynyt enemmän. Oksa huomauttaa, että koska tapausten lukumäärä on niin pieni, kyseessä saattaa myös olla pelkkä satunnainen tilastopiikki. Osa hengitystieallergioiden määrän kasvusta selittyy tarkentuneella kirjauskäytännöllä.

- Tässä ei ole vielä ajatusta, että tilanne olisi huonontunut työpaikoilla, Oksa sanoo.

Oksan mukaan vasta seuraavien parin vuoden aikana selviää, ovatko ammattiastmat työpaikoilla todella lisääntyneet.

Eniten hengitystieallergioita, joihin kuuluvat astmojen lisäksi myös allergiset nuhat ja homepölykeuhkot, todettiin elintarviketeollisuudessa ja maataloustyössä.
Meluvammat yleisimpiä ammattitauteja

Kaikkein yleisimpiä ammattitauteja ovat meluvammat, joita todetaan usein paperituotteiden valmistuksessa työskentelevillä. Myös ihotaudit, kuten allerginen ihottuma ja ärsytyskosketusihottuma, ovat yleisiä ammattitauteja. Ihotauteja on eniten elintarviketeollisuudessa työskentelevillä.

Asbesti sairastuttaa ihmisiä edelleen. Vuonna 2009 kirjattiin 830 asbestin aiheuttamaa ammattitautia ja ammattitautiepäilyä. Asbestisairauksia oli eniten kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen aloilla.

Vuonna 2009 Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin yhteensä 6 299 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Lisäystä edellisvuodesta oli noin kolme prosenttia.

YLE Uutiset

       
  Quote
justice
  12.09.2011 @ 15:27

Raahen Seutu: Rautaruukille urakoineesta Beroasta tutkintapyyntö

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 0110991489

Saksalaisen Beroa Deutschlandin työoloista tehdään tutkintapyyntö poliisille, uutisoi Raahen Seutu.

Työsuojelujohtaja Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoo STT:lle, että työaikalakeja on rikottu huomattavasti.

Alun perin asiasta uutisoi Raahen Seutu -lehti.

Suorsan mukaan noin sadasta työntekijästä yhdenkään kohdalla ei noudatettu viikkoleposääntöä. Jotkut työskentelivät jopa 41 päivää putkeen.

Lain mukaan ylitöitä saa tehdä 138 tuntia neljässä kuukaudessa. Joillakin Beroan työntekijöillä määrä ylittyi, vaikka urakka kesti alle kaksi kuukautta.

Tähän saakka halpatyövoimaepäilyjen on kerrottu koskevan vain Beroa Deutschlandia, mutta työsuojeluviranomaiset löysivät puutteita myös muista Beroa-yhtiöistä.

Beroa Deutschlandin Suomen-edustajan Kaj Hellströmin mukaan yhtiö ei halua kommentoida rikosepäilyjä, koska ei ole saanut niistä tietoa viranomaisilta. STT:n haastattelema Hellström sanoo yhtiön edelleen kiistävän kaikki rikkomukset.

Beroa Deutschlandin palkkaepäselvyyksiä tutkinut Rakennusliitto ilmoitti viime viikolla, että asiat on saatu siltä osin kuntoon.

STT

       
  Quote
alerta antifascista
  19.09.2011 @ 12:55

Perussuomalaiset hamuavat ay-valtaa

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/P ... 5269438492


Huoltomies Juhani Keinänen työskentelee Tornion Outokummun Terästehtaalla.

Perussuomalaiset pyrkii parantamaan asemaansa ammattiliitoissa. Nyt puolue etsii kovalla tohinalla ehdokkaita liittojen luottamuselimiin.

"Etujärjestöillä on paljon vaikutusvaltaa ja vahva rooli mielipidevaikuttajana. Ja meidän porukat haluavat olla mukana", sanoo puolueaktiivi, entinen demari Matti Putkonen.

Putkonen kartoittaa parhaillaan puolueen uusimmassa lehdessä ja nettisivuilla ammattiliittojen perussuomalaisia jäseniä. Tavoite on saada ehdokkaita ammattiliittojen liittovaaleihin.

Ensimmäisenä tähtäimessä ovat SAK:laisen Metalliliiton ensi kevään liittovaalit.

Neljä vuotta Metallin jäsenenä ollut torniolainen terästehtaan huoltomies Juhani Keinänen on yksi niistä, jotka harkitsevat ehdokkuutta.

"Uusia aktiiveja tarvitaan, toki muitakin kuin perussuomalaisia. Vanhat sarvikuonot vasemmistoliitto ja Sdp:n ovat olleet liian kauan vallassa. Nyt olisi aika tuulettaa Metallia", hän sanoo.

Rakennusliitto päätti keväällä luopua liittokokousvaalissaan poliittisista ryhmistä. Puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, onko ay-aktiivi "vassari", "persu" vai "kokkari".

"Ryhmätoiminta vain jakaa ay-toimintaa entisestään, eikä siinä ole mitään järkeä."

NÄKÖKULMA: Työmarkkinoilla edessä kylmä talvi

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politii ... 80652.html


Teknologiateollisuuden sopimukset päättyvät kuunvaihteessa. Ne sanottiin irti alkukesästä, kun neljän prosentin palkankorotusvaatimus oli työnantajille liikaa.

Työmarkkinoiden sopimuskierroksen päänavaajaksi kaavaillun Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat edenneet nihkeästi. Osapuolet tapaavat taas tänään maanantaina ja niillä on vajaat kaksi viikkoa aikaa päästä sopuun ja estää noin 200 000 alalla työskentelevän palkansaajan sopimukseton tila. Ammattiliittojen viime viikolla julkistama neljän prosentin palkankorotustavoite on työnantajien mielestä kohtuuton. Lisäksi liittojen tekstiesitykset kasvattavat vaatimusten kustannusvaikutuksen lähes kahdeksaan prosenttiin.

Ei mene työmarkkinoilla kuten Strömsössä, jossa nikkari-Jimin tekemä lohenpyrstöliitoskin loksahtaa kohdalleen tuosta vaan.

Tavoitehan oli - ainakin työnantajapuolella tämä: tehdään esimerkiksi kolmen vuoden liittotason sopimuksia, joissa tekstit lyödään lukkoon koko sopimusajaksi ja palkankorotuksista neuvotellaan vuosittain. Jos korotuksista ei päästä sopuun, voidaan sopimus sanoa kokonaan irti.

Nyt ollaan tällä irtisanomisten tiellä. Teknologiateollisuuden sopimukset päättyvät kuluvan kuun lopussa. Ne sanottiin irti alkukesästä, kun neljän prosentin vaatimus oli työnantajille liikaa.

Nyt neuvotellaan kokonaan uusista sopimuksista ja taas pöydässä on palkkojen kohdalla tuo neljä prosenttia. Sen lisäksi siellä on muun muassa vaatimus viikon talvilomasta ja ikääntyvien työntekijöiden työajan lyhentämisestä.

Näistä ja muista tekstiesityksistä kertyy lähes neljän prosentin kustannusvaikutus. Eli kaikkiaan liikutaan liki kahdeksassa prosentissa. Sopimuksen leipominen näistä lähtökohdista vajaassa kahdessa viikossa näyttää mahdottomalta.

Kun työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK samaan aikaan edellyttää, että muita sopimuksia ei tehdä ennen kuin teknologia on paaluttanut raamit, on lähellä että Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin ennustus käy toteen.

Fjäder arveli viime viikolla, että työmarkkinoilla on edessä "kylmä talvi".

Edellytykset tälle ovat olemassa. Lähimmän puolen vuoden aikana neuvotellaan nimittäin satojentuhansien palkansaajien uusista työehdoista.

YLE Uutiset / Kari Klemm

       
  Quote
Valdemar Mäkinen
  20.09.2011 @ 11:19


Alipalkatut harjoittelijat ja vuokratyöläiset tekevät Nokian puhelimet Intiassa


http://www.kepa.fi/uutiset/8526

Järjestäytyminen paransi palkkoja Intian ICT-teollisuudessa

http://www.sask.fi/?x101252=665428

Dole taipui korvauksiin myrkytetyille banaanityöläisille

http://www.sask.fi/?x101252=665302

Seksityöaktivistit ja tukipalveluiden tarjoajat huolissaan ”Ruotsin mallin” soveltamisen vaikutuksista

http://www.pro-tukipiste.fi/ajankohtain ... ?tx_ttnews

Bangladeshin tuloerot ovat 15. kerroksen päässä toisistaan

http://global.finland.fi/public/default ... ture=fi-FI

       
  Quote
lock n' load
  30.09.2011 @ 10:35

Työntekijäjärjestöt virittävät lakkoaseitaan

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politii ... 12133.html

Neuvottelut teknologiateollisuuden uusista työehtosopimuksista katkesivat myöhään eilen illalla. Palkansaajajärjestöjen hallinnot ovat koolla tänään, ja työtaisteluvaroituksia voidaan odottaa viimeistään ensi viikon alussa. Palkansaajapuolen edustajat marssivat ulos neuvotteluista eilen illalla sen jälkeen, kun työnantaja oli esitellyt oman palkankorotustarjouksensa.

Yhdessä ja yhteisin vaatimuksin neuvottelupöytään lähteneet SAK:lainen Metalliliitto, STTK:lainen Pro ja akavalainen YTN eivät kauaa miettineet ratkaisuaan eilen illalla sen jälkeen, kun Teknologiateollisuus toi neuvottelupöytään oman käsityksensä alan palkankorotusvarasta.

Liittojen vaatimus oli 4 prosenttia nyt ja 2 ensi vuoden kesäkuussa sopimukseen, jonka pituus olisi 18 kuukautta. Työnantajan tarjous oli 1 plus 0,9 prosenttia samalle ajanjaksolle.

Neuvottelut ovat nyt poikki, ja uutta tapaamisaikaa ei ole sovittu. Metalliliiton valtuusto sekä Pron ja YTN:n hallitukset ovat koolla tänään.

Metallin puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että silloin, kun työsopimusneuvotteluja käydään, myös työtaistelutoimenpiteet ovat heillä aina valmistelujen kohteena.

- Niin tälläkin kertaa on ollut.

Pron puheenjohtaja Antti Rinne sanoi olevansa samaa mieltä tilanteesta.

- Käsittelemme asiaa huomisaamuna ja arvioimme, mitä lähdemme tekemään.

Oletus on, että kokouksissa liittojen johtoelimet saavat valtuudet työtaisteluista ilmoittamiseen. Maanantaina tai viimeistään tiistaina valtakunnansovittelija Esa Lonka saa pöydälleen liittojen ilmoituksen vähintäänkin ylityökielloista.
"Teknologian tilanne luo painetta"

Samaan aikaan eilisiltana Etelärannassa käytiin myös keskusjärjestöjen välisiä neuvotteluja koko työmarkkinakenttää koskevasta sopimuksesta.

STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan teknologian neuvottelut ovat kulkeneet omaa rataansa, mutta niiden lopputulos ei voi olla vaikuttamatta keskusjärjestöjen tupo-yritykseen.

- Pitää tietysti omien liittojen kanssa miettiä, missä nyt ollaan. Totta kai tämä teknologian tilanne luo tähän painetta, mutta ehkä myös jännitteitä.

YLE Uutiset

       
  Quote
työtön
  30.09.2011 @ 20:01

Kymen Sanomat: Yksi kuoli työtapaturmassa Sunilan satamassa

http://www.hs.fi/kotimaa/Kymen+Sanomat+ ... 5546258549

Yksi ihminen kuoli ja toinen loukkaantui työtapaturmassa Sunilan satamassa Kotkassa. Onnettomuus tapahtui viime yönä. Asiasta uutisoi

Kymen Sanomat nettisivullaan.

Turma sattui rahtilaiva Andanten ruumassa. Molemmat henkilöt tuupertuivat ilmeisesti hapen puutteen takia. Heidät saatiin pois ruumasta, mutta elvytysyrityksistä huolimatta toinen kuoli.

Sekä menehtynyt että loukkaantunut henkilö kuuluivat laivan henkilökuntaan. Puutavaralastissa ollut alus oli saapunut Ranskasta.

Palkkaratkaisua punnerretaan viikonvaihteessa

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politii ... 13289.html

Teknologiateollisuuden neuvottelujen kariutuminen lisää painetta keskitetyn palkkaratkaisun löytämiseen. Keskusjärjestöjohtajat yrittävät saada neuvottelut valmiiksi sunnuntai-iltaan mennessä. Lauantaina kokoontuvat vain pääneuvottelijoille taustatyötä tekevät työryhmät.

Työmarkkinajohtajat jatkoivat perjantaina neuvotteluja keskitetystä palkkaratkaisusta, mutta mahdolliset ratkaisut jäivät sunnuntaihin.

Palkansaajapuolen yhteinen arvio oli, että teknologiateollisuuden neuvottelujen haaksirikko lisää painetta yhteisen ratkaisun löytymiseen. Tavoitteena on, että työmarkkinakeskusjärjestöjen niin sanottu viisikko löytäisi sovun sunnuntai-iltaan mennessä.

- Jos se ei tämän viikonlopun aikana hahmotu kuntoon, ei se hahmotu sen jälkeenkään, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää arvioi.

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä pyyhettä ei kannata heittää kehään, vaikka teknologiateollisuuden neuvottelut haaksirikkoutuivat torstai-iltana.

- Se kertoo vain työmarkkinoiden vaikeasta tilanteesta ja siitä kuinka suuret näkemyserot ovat, Lyly arvioi.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder uskoo, että keskitetty sopimus voi syntyä nopeastikin. Hän toivoo, että neuvottelijat pääsisivät mahdollisimman pian puhumaan palkankorotuksista.

- Meillä on alustava rakenne sopimukseksi, mutta rahat puuttuvat. Rahat pitää nyt saada pöytään, ei sitä voi joka päivä siirtää, Fjäder vaatii.

Jos keskitetty ratkaisu saadaan aikaan sunnuntai-iltaan mennessä, järjestöt varautuvat päättämään kannastaan siihen maanantaina.

Myös maan hallitus on varautunut kokoontumaan viimeistään sunnuntaina pohtimaan keinoja, joilla palkkaratkaisun syntymistä voidaan tukea.

YLE Uutiset / Jyri Rantala

ERTO: Ulkomaiden lähetystöt polkevat räikeästi työlakia Suomessa

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/e ... 13880.html


Ulkoministeriön ja työsuojeluviranomaisten toimivalta päättyy suurlähetystöjen ovelle diplomaattisen koskemattomuuden takia.

Suomessa sijaitsevissa ulkomaiden suurlähetystöissä työskentelee diplomaattien ohella muutama tuhat toimihenkilöä, joista osa on palkattu Suomesta, osa kotimaastaan. Suomesta palkattuun henkilöstöön pitäisi soveltaa Suomen työlakeja. ERTO:n kyselystä käy ilmi, että näin tapahtuu alle puolessa lähetystöistä.

Lopuilla ulkomaalaisten lähetystöjen toimihenkilöistä oli epämääräisiä työsopimuksia, joihin työnantaja oli valinnut mielensä mukaan kohtia lähetystömaan ja Suomen työlaista.

Toimihenkilöliitto ERTO:n kyselyyn vastasi 74 pääosin Suomesta palkattua ihmistä, ja vastaukset olivat karua luettavaa. Puutteita tai jopa suoria laittomuuksia löytyi muun muassa työsopimuksista, lomista ja ylitöiden tekemisestä tai maksamisesta. ERTO:n edustajien ja henkilöstön tapaamisissa työntekijät kertoivat myös mielivaltaisesta johtamisesta. Oikeuksien perääminen toi myös vaikeuksia työpaikalla tai potkut.

- Työntekijöille oli saatettu ilmoittaa, että lomat onkin nyt peruttu tältä vuodelta. Kun suurlähettiläs vaihtui, työsopimusta muutettiin hänen mielensä mukaan. Taukoja ei saanut pitää tai työpaikalta poistua päivän aikana. Virheestä oli jopa koko työpaikka joutunut jälki-istuntoon, kertoo ERTO:n järjestöasiantuntija Jarmo Lahti esimerkkitapauksia.

Lahti ei halua nimetä suurlähetystöjä, joissa loukataan räikeimmin henkilöstön oikeuksia, koska hän ei halua aiheuttaa hankaluuksia epäkohdista kertoneille työntekijöille.

Suurlähetystöt tietoisia työlain noudattamisesta

Suomen viranomaisten kädet ovat tapauksissa sidotut. Ulkoministeriön ja työsuojeluviranomaisten toimivalta päättyy suurlähetystöjen ovelle diplomaattisen koskemattomuuden takia, kertoo ulkoministeriön protokollapäällikkö Mikko Jokela.

- Suurlähetystöille jaettavassa protokollaosaston julkaisemmassa ohjekirjasessa on tietoa Suomen työlainsäädännöstä. Jos lähetystöt kyselevät työsuhteista, voimme antaa ohjeita ja neuvoja, mutta emme puuttua muuten tilanteeseen. Kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Tämän ERTO:n kyselyn jälkeen mietimme, mitä muuta voisimme tehdä, sanoo Jokela.

Myös kaltoin kohdellun työntekijän mahdollisuudet saada oikeutta tyssäävät lähetystöjen erityisasemaan. Niitä ei voi haastaa oikeuteen, vaikka todisteita työlainsäädännön rikkomisesta löytyisi. Työntekijä voi lähinnä vaihtaa työpaikkaa, jos ei ole tyytyväinen kohteluunsa.

ERTO:n kyselyllä selvitettiin lähetystöjen työehtoja ja Suomen työlain noudattamista sekä palkkatasoa viime kesänä. Kyselyn saaneita pyydettiin lähettämään kyselyä eteenpäin kollegoilleen, ja siihen vastattiin anonyymista asian arkaluontoisuuden takia.

Järjestö luovutti kyselyn tulokset torstaina ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.).

YLE Uutiset

       
  Quote
huumepäissään
  02.10.2011 @ 14:35

eskapismin ulottuvuuksia:

Suosikkikoomikko työskentelee huumepäissään:

“Kukapa haluaisi tehdä töitä?”

http://www.stara.fi/2011/10/02/seth-rog ... epaissaan/



Muiden muassa Superbad-elokuvasta tuttu suosikkinäyttelijä Seth Rogen oli taannoin otsikoissa kosittuaan tyttöystäväänsä Lauren Milleriä ripustamalla kihlasormuksen tämän nänniin. Komediatähti on puhunut avoimesti kannabiksen käytön puolesta.

Nyt Seth Rogen on paljastanut käyttävänsä huumeita myös elokuvia kirjoittaessaan. Hänen mukaansa se auttaa häntä elokuvien vaativassa luomisprosessissa.

- Minä poltan paljon ruohoa kun kirjoitan. Totta puhuen en tiedä auttaako se, mutta sen ansiosta ei välitä siitä että kirjoitan. En välitä siitä, että minun pitää työskennellä. Kukapa haluaisi tehdä töitä? Kun olen pilvessä, niin se ei tunnu työltä, Seth Rogen totesi MTV-kanavan 50/50-ohjelman haastattelussa.

Kesällä elokuvaohjaaja Kevin Smith paljasti käyttäneensä huumeita Rogenin kanssa Zack & Miri puuhaa pornoo -elokuvan kuvauksissa.

- Seth Rogen on yksi lahjakkaimmista näyttelijöistä joiden kanssa olen saanut tehdä töitä. Olen oppinut häneltä paljon ja saanut häneltä energiaa jollain oudolla tavalla. Minusta tuli kannabiksen käyttäjä juuri Sethin takia. Hän pyysi minut leikkaushuoneeseen katsomaan videoita ja polttamaan jointtia, Kevin Smith kertoi MTV-kanavalle.

       
  Quote
sopuli
  12.10.2011 @ 21:40

Laaja palkkaratkaisu lähellä: "Maratonista juostu 40 kilometriä"
http://www.hs.fi/politiikka/Laaja+palkk ... 5547100395

Työmarkkinoille voidaan saada ratkaisu jo torstaina. Sekä työnantajien että palkansaajapuolen järjestöjohtajat pitivät keskiviikkoiltana hyvin mahdollisena, että pitkään jatkunut kiista voisi ratketa puolilta päivin. Tuolloin keskusjärjestöjen päättävät elimet tarkastelevat mahdollista neuvotteluratkaisua.

Viiden keskeisimmän järjestön johtajat tapaavat toisensa vielä aamulla, minkä jälkeen tilannetta selvitetään pääministeri Jyrki Kataisen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) kanssa.

Johtajat olivat poikkeuksellisen toiveikkaita poistuessaan alkuillan neuvotteluista.

"Me olemme päässeet tässä hyvin eteenpäin. Emme ole kuitenkaan vielä maalissa, ja se tarkoittaa sitä, että tapaamme vielä aamulla pääministerin ja valtiovarainministerin", sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.

"Tarkoitus on, että koko paketti saadaan hallinnoille päätettäväksi puolenpäivän aikoihin."

Järjestöjohtajat eivät halunneet valottaa sopimuksen sisältöä millään tavalla. He korostivat, että kyseessä on kokonaisuus, jonka pienet ja isot palikat asettuvat paikalleen vasta viime metreillä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd) oli samaa mieltä. Hän vertasi tilannetta maratonjuoksuun.

"Nyt on 40 kilometriä juostu ja taas mennään vähän matkaa eteenpäin. Meillä on pari kolme kysymystä auki, jotka vielä täytyy tsekata."

"Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta kyllä tässä aika paljon asioita on saatu sovittua. Uskomme että tämä tästä vielä selviää."

Viime viikon tiistaina SAK:n ja STTK:n päättävät elimet hylkäsivät EK:n esityksen. Korkeasti koulutettuja edustavan Akavan hallinto olisi ollut valmis hyväksymään ratkaisun.

Neuvottelijoilta alkaa loppua aika, koska Teknologiateollisuus ry:n sekä Metalliliiton ja Toimihenkilöliitto Pron välistä työehtokiistaa pitäisi pian ryhtyä ratkomaan valtakunnansovittelijalla.

Lakkojen on määrä alkaa 44:ssä metalli- ja teknologia-alan yrityksessä viikon kuluttua perjantaina. Keskitetyn ratkaisun olisi nyt syytä syntyä, koska neuvotteluita ei voi käydä yhtä aikaa sekä keskusjärjestöpöydässä että valtakunnansovittelijalla, huomautti Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko HS:lle tiistaina.

Moni palkkakiista on odotellut isojen ratkaisuja
http://www.hs.fi/politiikka/Moni+palkka ... 5547104057

Keskusjärjestötason neuvottelut ovat jumiuttaneet monien alojen palkkakiistat.

Pankki- ja rahoitusalan väki on vaatinut samantasoisia korotuksia kuin teknologiateollisuuden palkansaajat. Tavoite on asetettu syksyllä neljään ja keväällä kahteen prosenttiin.

Rahoitusalan työehtosopimukset päättyvät lokakuun lopussa. Niiden piirissä on noin 20 000 toimihenkilöä.

Vakuutusala on samassa tilanteessa. Alalla on jo parin viikon ajan ollut voimassa ylityökielto.

STTK:laisen Vakuutusväen liiton ja Finanssialan Keskusliiton palkkaneuvottelut kariutuivat syyskuun puolivälissä. Ala jäi sopimuksettomaan tilaan lokakuun alussa.

Suomen Farmasialiiton ja Apteekkien Työnantajaliiton neuvottelut eivät nekään edenneet keskiviikon tapaamisessa. Jos palkankorotuksista ei päästä nyt sopuun, sopimus voidaan irtisanoa päättymään lokakuun lopussa.

Lokakuussa tulisi saada aikaan sopimuksia myös esimerkiksi kiinteistöpalvelualoilla ja autokaupoissa ja -korjaamoissa.

Ratkaisuja odotellaan myös lentoliikenteeseen lentäjille, matkustamohenkilöstölle ja maapalveluihin.

Syksyn mittaan selvitellään myös kemian- sekä vaatetusalan teollisuuden palkkoja.

Joulukuussa ovat vuorossa kunta-alan yli 430 000 palkansaajaa.

       
  Quote
palava pensas
  14.10.2011 @ 03:09

Lipponen: Suomella ei varaa lakkosyksyyn
http://yle.fi/uutiset/teemat/presidenti ... 35411.html

SDP:n presidenttiehdokkaaksi eilen asetetun Paavo Lipposen mukaan valtion talouskehitykseen ja valtion velkaantumiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Lipposen mukaan Suomi tarvitsee menestysreseptiä, jonka painopiste on teollisuuden palveluiden lisäämisessä.

Salon Työväenyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessaan Lipponen totesi, ettei tulopolitiikasta luopuminen ole tuonut työnantajille etuja. Sen sijaan kilpailukyky on hänen mielestään heikentynyt palkkakilpailun vuoksi.

- Nyt on työmarkkinoilla otettava järki käteen, sillä Suomella ei ole varaa lakkosyksyyn. Onneksi on jo luovuttu opillisista, työehtoneuvottelujen koordinointia vieroksuvista asenteista, Lipponen sanoi.

Lipposen mukaan työehtoratkaisuun olisi jo nyt mahdollista kytkeä kasvupolitiikan aineksia etenkin investointeja lisäämällä. Hänen mukaansa erityisesti pk-yritysten olisi syytä saada investointeja liikkeelle, sillä ne voivat työllistää ja laajentaa samalla, kun suuret yritykset saneeraavat.

- Suomi tarvitsee talouteen uuden menestysreseptin, jossa painopistettä siirretään entistä enemmän teollisuuden palveluihin ja muihin palveluihin. Hyvinvointisektori on hyvä esimerkki suurista mahdollisuuksista aina vientiä myöten, Lipponen arvioi.

Yrittäjät: Palkkoja ei pitäisi korottaa lainkaan
http://www.hs.fi/talous/Yritt%C3%A4j%C3 ... 5546973041

Suomen Yrittäjien mielestä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tähänkin saakka tarjoama palkankorotus on liikaa pienyrittäjille.

EK on esittänyt kahdelle vuodelle 4,3 prosentin korotuksia. Nyt pitäisi tyytyä valtiosihteeri Raimo Sailaksen esitykseen, jonka mukaan palkkoja ei nostettaisi pariin vuoteen lainkaan, Suomen Yrittäjien työvaliokunta katsoo kannanotossaan.

Yrittäjien mukaan palkanmaksuvara on olemattoman pieni senkin vuoksi, että vaikka tuottavuus on viime aikoina parantunut, ollaan tuottavuudessa edelleen alle vuoden 2008 tason.

"Palkankorotuksista pidättyminen yleisellä tasolla tai matala korotuslinja ei tietenkään estä tätä suurempia korotuksia yritystasolla, jos jollakin yrityksellä on siihen varaa",. yrittäjäjärjestö toteaa.

Yrittäjät toistavat myös vanhan vaatimuksensa, jonka mukaan yrityksille tulisi antaa mahdollisuus poiketa yleissitovien työehtosopimusten vähimmäismääräyksistä.

"Neuvottelupöydässä ei ole myöskään yhtään työllistämistä helpottavaa ja työnantajan velvoitteita kohtuullistavaa asiaa. Näitä kaivattaisiin erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi", järjestön työvaliokunta vaatii.

Yrittäjät eivät ole ylipäätään innoissaan keskitetyistä neuvotteluista, vaan kaipaavat yrityskohtaista sopimista. Sekin harmittaa, että yrittäjäjärjestöä ei kutsuttu koko neuvottelupöytään.

       
  Quote
e
  19.10.2011 @ 13:18

AL: Jos sopua ei synny, lakko alkaa näissä yrityksissä

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194701 ... sissa.html

Metalliteollisuuden sovittelu jatkuu vaikeassa tilanteessa. Sopu tulisi saada aikaan ennen huomisaamua, jolloin on tiedettävä, alkaako suurissa tehtaissa koneiden alasajo. Lakkoon osallistuisi yli 30 000 Metalliliiton ja Ammattiliitto Pron jäsentä.

Perjantaina uhkaava lakko koskisi 44:ää Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä.

Mukana on useita Pirkanmaalla toimivia teollisuusyrityksiä, kuten Metsoa, Patriaa ja Sandvikia.

Näissä yrityksissä lakko alkaa Metalliliiton mukaan:
ABB Oy

Agnico-Eagle Finland Oy

Boliden Harjavalta Oy

Boliden Kokkola Oy

Kone Oyj

Kone Hissit Oy

Kone Industrial Oy

Konecranes Oyj

Konecranes Finland Oy

Konecranes Service Oy

Metso Oyj

Metso Automation Oy

Metso Endress + Hauser Oy

Metso Foundries Jyväskylä Oy

Metso Minerals Oy

Metso Paper Oy

Metso Power Oy

Metso Shared Services Oy

Oras Oy

Outotec Oyj

Outotec (Ceramics) Oy

Outotec (Filters) Oy

Outotec (Finland) Oy

Outotec Turula Oy

Patria Oyj

Patria Finance Oyj

Patria Aerostructures Oy

Patria Aviation Oy

Patria Land Services Oy

Patria Land Systems Oy

Pyhäsalmi Mine Oy

Rautaruukki Oyj

Ruukki Construction Oy

Ruukki Engineering Oy

Ruukki Metals Oy

Ruukki Stainless Steel & Aluminium Oy

Sako Oy

Sandvik Mining and Construction Oy

Sandvik Mining and Construction Finland Oy

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaara Sotkamo Oy

Valmet Automotive Oy

Wärtsilä Oyj Abp

Wärtsilä Finland Oy

__________________________________________

AL: Metalliteollisuuden neuvottelut pahasti jumissa - lakko uhkaa

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194701 ... uhkaa.html

Metalliteollisuuden sovittelu jatkuu vaikeassa tilanteessa.

Neuvotteluita jarruttaa se, etteivät keskusjärjestöt ole päässeet selvyyteen koulutusvapaa-asiasta. Osapuolet olivat jo toista päivää jyrkästi eri mieltä siitä, mitä raamisopimuksen rivit kolmen päivän vuosittaisesta koulutusvapaasta tarkoittavat. Ammattiliitoissa teksti tulkittiin sitovaksi, Teknologiateollisuudessa taas ei.

Osapuolet palasivat valtakunnansovittelijan toimistoon aamukymmeneltä. Eilen heidän mukaansa ei edetty.

Sopu tulisi saada aikaan ennen huomisaamua, jolloin on tiedettävä, alkaako suurissa tehtaissa koneiden alasajo. Lakkoon osallistuisi yli 30 000 Metalliliiton ja Ammattiliitto Pron jäsentä.

       
  Quote
mitä helvettiä?
  19.10.2011 @ 13:27

Yle: Kehitysvammainen tekee usein töitä pilkkapalkalla

http://yle.fi/alueet/tampere/2011/10/ke ... 60109.html


Tomi Tahvanainen on työllistynyt onnistuneesti ruokakauppassa.
Kuva: YLE / Matti Konttinen


Moni kehitysvammainen haluaisi tehdä työtä ja useille löytyykin sopivia työtehtäviä. Työntekijät saavat usein kiitosta työstään, mutta ei kuitenkaan palkan muodossa. Moni kehitysvammainen jää ilman oikeutettua palkkaa.

Työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten tukiliitosta sanoo, että yhtenä tekijänä taustalla on ihmisten tietämättömyys ja ymmärtämättömyys kehitysvammaisia kohtaan.

- Ihmisillä ei ole käsitystä siitä, mihin kehitysvammaiset pystyvät ja minkälaisia voimavaroja heillä on. Ihmiset eivät myöskään tiedä, että ylipäänsä on mahdollista palkata kehitysvammaisia aivan oikeaan palkkatyöhön, luettelee Vuorenpää.

Syitä ja selityksiä vallitsevaan tilanteeseen löytyy myös useita. Syytä löytyy Vuorenpään mukaan myös kehitysvammaisista itsestään.

- Kehitysvammaisten on annettu ymmärtää, että kunnan tarjoama työtoiminta on ainoa vaihtoehto työn tekemiselle. Heidänkin tulisi ymmärtää, että myös muita mahdollisuuksia on olemassa. On erittäin tärkeää puhua asiasta kehitysvammaisten vanhempien kanssa, koska he antavat merkittävän tuen asialle.

Työnantajatkaan eivät aina tiedä, että kehitysvammaisen palkkaaminen on mahdollista ja että heistä saa oikeaa täysipainoista työvoimaa.

Viidellä eurolla töihin

Vaikka kunnat ja kaupungit järjestävät kehitysvammaisille työtoimintaa, Vuorenpää näkee järjestelmässä suuria puutteita ja epäoikeudenmukaisuuksia.

- Avotoiminnassa ihmiset pääsevät toki työn syrjään kiinni ja tekemään työtä tavallisilla työpaikoilla ja tavallisissa työtehtävissä, mutta koska työ ei perustu työsuhteeseen vaan huoltosuhteeseen, niin pelisäännöt eivät ole samat kuin muilla.

Käytännössä kehitysvammaiset tekevät samaa työtä kuin muutkin, mutta esimerkiksi palkan maksussa on suuri ero.

- Työtoimintaan osallistumisesta ei makseta palkkaa, vaan toiminta-avustustyyppistä työosuusrahaa. Rahan maksimi on 12 euroa päivässä. Pääsääntöisesti päivärahat ovat suuruudeltaan noin viisi euroa, valottaa tilannetta Kehitysvammaisten tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää.

Käytännössä kehitysvammaisen ansiot päivässä voivat jäädä siis alle seitsemän euroa maksavan lämpimän aterian.

Tukitoimia tarvittaisiin lisää

Kehitysvammaisten tukiliitossa ajetaankin palkkatyömahdollisuuksien parantamista. Kehitysvammaisia oikeaan palkkatyöhön tukevaa valmennusta pitäsi myös lisätä.

- Meillä on olemassa jo tuetun työllistymisen malli olemassa, jossa työhön valmentaja auttaa työnhaussa ja työn haltuunotossa ja myös työsopimuksen tekokuvioissa. Näitä työhön valmentajia ei Suomessa ole tarpeeksi, jotta kaikki kyvykkäät ja halukkaat pääsisivät kokeilemaan työllistymistä, kertoo Vuorenpää.

Kehitysvammaisia ihmisiä on palkkatyön porteilla noin 3 500 henkilöä. Suurin ongelma ei ole työnantajien löytäminen tälle joukolle, vaan tukijärjestelmän puutteet.

YLE Tampere

       
  Quote
onnellinen työtön
  21.10.2011 @ 12:25

Metalli- ja teknologiateollisuuden lakko alkoi
http://www.hs.fi/politiikka/Metalli-+ja ... 5547616929


Metalliliiton lakkovahdit Mika Selroos (vas.) ja Terho Laitila ja Jarmo Kiema olivat vahdissa kello 6.00 aamulla ABB:n tehtaan portilla Pitäjänmäellä Helsingissä.

Noin 30 000 metalli- ja teknologia-alan työntekijää aloitti tänä aamuna kello 6 lakon 44 yhtiössä.

Metalliliitto hylkäsi hieman ennen iltayhdeksää torstaina valtakunnansovittelija Esa Longan sovintoesityksen. Metalliliiton valtuusto hylkäsi esityksen äänin 18–34, ja hieman myöhemmin myös toimihenkilöitä edustava Pro ilmoitti hylkäävänsä sovintoesityksen.

Teknologiateollisuus ry ilmoitti kello 22 valtakunnansovittelijalle, ettei sekään hyväksy esitystä. Tiettävästi työnantaja odotteli ensin lakkovaroituksen antaneiden Metalliliiton ja Pron päätöksiä.

”Tämä vain osoittaa, mihin raamisopimusprosessin kautta neuvoteltu tilanne on ajautunut”, sanoi varatoimitusjohtaja Risto Alanko HS:lle kuultuaan Metalliliiton päätöksestä.

Hän uskoi, että Metallin kielteiseen kantaan vaikutti raamisopimuksen epäselvä kirjaus kolmen päivän koulutusoikeudesta. Osapuolten välistä työehtokiistaa soviteltiin keskusjärjestöjen viime viikolla sorvaaman raamisopimuksen pohjalta.

Sovittelua tuskin jatketaan tämän viikon aikana.Kaikkia palkansaajia koskevaa raamisopimusta lakon alkaminen ei vielä välttämättä kaada. Osapuolilla on nyt muutama päivä aikaa miettiä, voisiko raamiratkaisu kuitenkin mennä läpi pienellä viilauksella.

Kaikilla liitoilla on aikaa marraskuun loppupuolelle saakka tehdä työehtosopimuksensa raamisovun pohjalta.

Sovittelussa hiersi HS:n tietojen mukaan kolmen päivän koulutusvapaan lisäksi viime metreillä raamisopimuksen pohjalta sovellettava palkkarakenne. Työnantaja on halunnut viedä palkoista sopimista entistä enemmän paikalliselle tasolle. Tämä ei tiettävästi Metalliliitolle maistunut.

Metalliliitto on tehnyt viime vuosien liittokierroksilla palkoista sopimuksia, joissa noin kolmannes korotuksista maksetaan paikalliserinä. Pron sopimuksissa palkankorotukset on maksettu lähinnä yleiskorotuksina.

Katainen varoittaa lakkoaallon tuhoisista seurauksista
http://www.hs.fi/politiikka/Katainen+va ... 5547676551


Pääministeri Jyrki Katainen toivoo, että ratkaisuun päästäisiin nopeasti.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) vetoaa työmarkkinaosapuoliin metalli- ja teknologia-alan lakon lopettamiseksi. Hän toivoo, että työnantajien ja palkansaajien edustajat voisivat palata neuvottelupöytään lähipäivinä.

Teknologiateollisuudessa alkoi lakko, kun Metalliliiton ja toimihenkilöliitto Pron valtuustot hylkäsivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen torstai-iltana.

"Haluan uskoa, että vielä on mahdollisuus, että työtaistelutoimet loppuvat pian ja sopimus saadaan aikaiseksi", Katainen sanoi HS:lle perjantaiaamuna.

Jos kiistaan ei saada ratkaisua, uhkaa hallituksen innokkaasti tukema, kaikkia aloja ohjaava keskitetty palkkaratkaisu kaatua.

"Tämä on hyvin vakava paikka Suomen kannalta. Jos Suomeen tulee lakkoaalto, se voi johtaa tuhoisiin seurauksiin. Rauhattomuus työmarkkinoilla voi olla kansantalouden ja työmarkkinoiden kannata kohtalokas asia", Katainen varoitteli.

Katainen painottaa työmarkkinatilanteen olevan "ihan puhtaasti suomalaisten käsissä", toisin kuin euroalueen kriisin.

Mitä hallitus voi tehdä asialle?

"Ei mitään. Ei mitään muuta kuin vedota tilanteen vakavuuteen."

500 000 joutui töissä B-luokkaan
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/201 ... 115090/137



Työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet kahteen luokkaan – lähes joka työpaikalla alkaa olla A- ja B-luokan työntekijöitä. Noin 500 000 ihmistä on joutunut vastoin tahtoaan siihen huonompaan luokkaan – ja määrä kasvaa koko ajan. He jäävät paitsi muille luvatusta hyvästä, vaikka ne sopimusten mukaan heille kuuluisivatkin. Katso mistä tämä johtuu.

Yli puoli miljoonaa suomalaista työskenteli viime vuonna määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisista suuri osa vastoin tahtoaan, koska vakituista työtä ei ollut saatavilla.

Näiden rinnakkaisten työmarkkinoiden ongelmien parantamiseksi on tehty töitä, mutta ongelmia on edelleen esimerkiksi koulutus- ja vaikutusmahdollisuuksissa. Kyse on kansantaloudellisestikin tärkeästä asiasta, sillä työhyvinvointi on suoraan yhteydessä työn tuottavuuteen sekä työurien pituuteen.

Monet työhyvinvointia koskevat toimet eivät käytännössä koske pätkätyöläisiä. Myös oikeus itsensä kehittämiseen voi toteutua heikosti, sillä opinto- ja vuorotteluvapaiden edellytykset eivät pätkätöissä useinkaan täyty.

Joustavuuden vaatimukset näkyvät työmarkkinoilla erilaisten sirpaletyösuhteiden kuten määrä- ja osa-aikatyön yleisyydessä. Noin neljännes suomalaisista palkansaajista teki Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan määrä- tai osa-aikaista työtä viime vuonna.

Määräaikaisista palkansaajista 64 prosenttia ja osa-aikaisista 27 prosenttia oli näissä työsuhteissa vastentahtoisesti, kun pysyvää tai kokoaikaista työtä ei ollut saatavilla.

Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT) vahvistaa, että eriytymiskehitys näyttäisi jatkuneen työmarkkinoilla.

– Pätkä- ja osa-aikatöihin liittyy edelleen niitä tekevien kannalta ongelmallisia piirteitä, kun tarkastellaan työttömyysriskejä, toimeentuloa, uramahdollisuuksia ja työhyvinvointia, Kauhanen sanoo Taloussanomille.

Hän on tutkinut yhdessä Tampereen yliopiston professorin Jouko Nätin kanssa vastentahtoisten määrä- ja osa-aikaisten palkansaajien työpaikkojen laatua ja työhyvinvointia.

Eroja pysyvissä ja kokoaikaisissa työsuhteissa työskenteleviin on esimerkiksi koulutus- ja etenemismahdollisuuksissa, sekä mahdollisuuksissa kehittää itseään. Nämä ovat keskeisiä työpaikkojen laatua kuvaavia tekijöitä.

– Erityisesti ne, jotka tekevät osa- tai määräaikaista työtä vastentahtoisesti näyttäisivät olevan heikommassa asemassa, Kauhanen huomauttaa. Sen sijaan muista syistä määräaikaisia työsuhteita tekevät arvioivat kehittymismahdollisuutensa jopa paremmiksi kuin pysyvää ja kokoaikaista työtä tekevät. Erojen taustalla voi olla määräaikaisuuden luonne, kuten työllistämistöiden suurempi osuus vastentahtoisesti määräaikaista työtä tekevien ryhmässä.

Eroja näkyy
myös palkkauksessa


Nykyisessä elinikäistä oppimista korostavassa maailmassa yhtäläiset koulutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat entistä tärkeämpiä.

– Vaikka lainsäädännössä on todettu aika tiukasti, että määräaikaisuus ei oikeuta kohtelemaan eri tavoin, yhdenvertaisuus ei toteudu käytännössä ja erilaisiin koulutus- ja työsuhde-etuuksiin mukaan pääsy vaihtelee, sanoo SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.

Hänen mukaansa eroja näkyy myös palkkauksessa.

– On tyypillistä, että esimerkiksi määräaikaiset jäävät kokonaan paitsi tulokseen sidotuista palkanosista.

Sama pätee valitettavan usein myös osaamiseen tai palvelusvuosiin liittyviin etuihin.

Iso ongelma on myös työmääriin ja -aikoihin liittyvä epävarmuus.

– On valitettavan yleistä, että työvuorot ovat tekstiviestin tai puhelinsoiton varassa. Kaikilla pitäisi olla selvillä, millaista työaikaa tulee ja kuinka paljon töitä on tarjolla, Elomaa sanoo. Vaikka työtarjouksia tulisi säännöllisesti, työsopimukseen ei haluta merkitä minkäänlaista vähimmäistyöaikaa.

Paineita lisätä
joustavuutta


Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät viime vuonna ja jatkuvien työsuhteiden määrä väheni. Viime vuosina määräaikaisuuksien määrä on kuitenkin pysynyt melko tasaisena tai hieman laskenut. Määräaikaisia työsuhteita on yleisemmin naisilla kuin miehillä. Esimerkiksi viime vuonna solmituista uusista työsuhteista määräaikaisia oli naisilla noin 62 prosenttia ja miehillä noin 49 prosenttia.

Sen sijaan osa-aikaisuudessa pidemmän ajan trendi on ollut kasvava vuodesta 1998 lähtien. Myös osa-aikainen työ on yleisempää naisilla kuin miehillä, palkansaajanaisista lähes viidesosa tekee osa-aikaista työtä. Lähes kolme neljäsosaa osa-aikaisista työskenteli yksityisellä sektorilla.

Sirpaletyösuhteiden yleistymisen taustalla on Kauhasen mukaan useita syitä.

– Taustalla vaikuttavat muun muassa globalisaation aiheuttamat joustavuuden vaatimukset. Muuttunut kilpailutilanne on lisännyt yritysten paineita lisätä joustavuutta. Määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet tarjoavat yrityksille keinon säädellä työvoiman määrää kysynnän ja suhdanteiden vaihteluihin. Julkisella sektorilla näkyy myös kiristynyt rahatilanne.

Hänen mukaansa osa-aikatyön kasvun taustalla on osin työnantajalähtöisiä ja osin työntekijälähtöisiä syitä. Toimialarakenteen muuttuminen näkyy, erityisesti palvelusektorin suhteellinen kasvu. Osa-aikatyön teettäminen on kaikkein yleisintä juuri palvelusektorilla kuten vähittäiskaupassa ja hotelli- ja ravintola-alalla.

Osa-aikatyön lisääntymiseen ovat myötävaikuttaneet myös sosiaaliturvalla kompensoidut mahdollisuudet työajan lyhentämiseen. Yksi näistä on osittainen hoitovapaa, jonka käyttö on yleistynyt 2000-luvulla. Myös osa-aikaeläkkeen yleistyminen mahdollisuus näkyy tilastoissa.

Elomaa kiinnittää huomiota julkiseen sektoriin.

– Kuntasektorilla määräaikaisten määrä ei ole vähentynyt yhtään vaan se on edelleen noin neljäsosa. Satatuhatta työntekijää jatkuvasti määräaikaisissa työsuhteissa on selvä ongelmatapaus, Elomaa sanoo.

Myös yliopistomaailmassa määräaikaiset työsuhteet ovat huomattavan yleisiä.

Korostetusti esillä
työehtoneuvotteluissa


SAK:n Elomaan mukaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät ovat olleet viime aikoina korostetusti järjestön asialistalla.

Tämänvuotisissa työmarkkinaneuvotteluissa esiin nousseita aiheita olivat erityisesti vuokratyö ja niin kutsutut nollatyösopimukset, joissa jopa vakituisessa työsuhteessa työskenteleville tarjotaan työvuoroja hyvin ennalta arvaamattomasti ja vaihtelevasti. Lisäksi määräaikaisuudet ovat kestoaihe, erityisesti ketjuttamisen osalta.

– Isompi teema ja juridisesti vaikeampi on ryhmä, jota kutsumme vastentahtoisiksi yrittäjiksi. Työtekijä yritetään siirtää yrittäjästatukseen, vaikka käytännössä hän on täysin riippuvainen toimeksiantajastaan. Tätä esiintyy muun muassa kuljetusalalla.

Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista on edelleen varsin pieni eli vain noin prosentin luokkaa. Pääasiassa vuokratyötä tekevät nuoret.

Elomaa näkee, että työnantajat ovat aktiivisesti vastustaneet näiden työsuhteiden säännöllistämistä.

– He eivät missään tapauksessa halua vähentää yritysten mahdollisuutta käyttää tällaista työvoimaa. Nämä ryhmät nähdään joustavan työvoiman käytön ydinryhmänä, hän sanoo.

– Viime kädessä ratkaisut joudutaan tekemään poliittisin päätöksin, jos ei yhteisymmärrystä muuten löydetä. Näiden asioiden korjaaminen on ollut viime vuosina hyvin työlästä.

Vaikuttamismahdollisuudet
työntekijälle tärkeitä


Määrä- tai osa-aikaisten suuri osuus voi vaikuttaa koko työpaikan hyvinvointiin.

– Tottakai ne vaikuttavat, varsinkin jos työpaikalla on kahdenlaista väkeä. Jokaisella on pyrkimys työsuhteen säilymiseen ja siksi ei-vakinaiset yrittävät tehdä parhaansa työsuhteen säilymisen turvaamiseksi. Tästä saattaa syntyä jonkInlaista keskinäistä kiistaa, sanoo työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta.

Manka kiinnittää huomiota myös työntekijöiden arvostuksen eroihin.

– Arvostusta pitäisi antaa kaikille.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Kauhasen mukaan vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvin tärkeitä työhyvinvoinnin ja motivaation kannalta.

– Työn itsenäisyydellä on myönteinen vaikutus työtyytyväisyyteen. On havaittu, että kokoaikaisissa ja pysyvissä työsuhteissa on parhaimmat vaikutusmahdollisuudet.

Myös Manka näkee vaikuttamismahdollisuudet työhyvinvoinnin ehdottomana edellytyksenä.

– Tutkimusten mukaan yksi keskeisimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on työn hallinnan tunne. Pelkkä horisontaalinen vaikuttaminen pelisääntöihin ei riitä vaan pitäisi päästä vaikuttamaan myös tavoitteisiin.

Suora yhteys
työn tuottavuuteen


Työntekijöiden hyvinvoinnilla on suora vaikutus työn tuottavuuteen ja työssä jaksamiseen ja tätä kautta myös työurien pituuteen.

– Mielestäni on tärkeää kiinnittää huomiota näihin epäkohtiin. Kohtelun pitäisi olla yhdenvertaista työsuhteen tyypistä huolimatta. On koko yhteiskunnan etu, että mietitään näitä epäkohtia ja niihin puututaan, Kauhanen sanoo.

Työhyvinvoinnilla ja työpaikkojen laadulla on vaikutus työn tuottavuuteen ja esimerkiksi yrityksen menestymiseen. Suomessa tavoitteena on pidentää työuria, ja sillä on merkitystä, millaisessa työsuhteissa ihmiset työtä tekevät.

Mankan mielestä epätyypillisiin työsuhteisiin liittyviin ongelmakohtiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, koska niitä tulee olemaan jatkossa entistä enemmän.

– Työnlaatukysymys pitää olla keskeisenä mukana työmarkkinaneuvotteluissa. Pienillä teoilla voidaan vaikuttaa paljon.

Työhyvinvoinnin laiminlyönnit tulevat kalliiksi. Työterveyslaitos on arvioinut, että puutteet työhyvinvoinnissa maksavat yhteiskunnalle jopa 25 miljardia euroa vuodessa, kun esimerkiksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna noin 50 miljardia euroa.

       
  Quote
New Topic Post Reply

Ensimmäinen | Edellinen | 7 8 9 10 11 12 13 14 | Seuraava | Viimeinen

 All times are EET. The time is now 07:35 pm.
Normal Topic Normal Topic
Locked Topic Locked Topic
Sticky Topic Sticky Topic
New Post New Post
Sticky Topic w/ New Post Sticky Topic w/ New Post
Locked Topic w/ New Post Locked Topic w/ New Post
View Anonymous Posts 
Able to Post 
HTML Allowed 
Censored Content 

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

That is why we maintain there is a need for the formation of small groups based on the concept of affinity, even tiny groups made up of very few comrades who know each other and deepen this knowledge because there cannot be affinity if one does not have knowledge of the other. One can only recognise one’s affinities by going into the elements that determine one’s differences, by frequenting each other. This knowledge is a personal fact, but it is also a question of ideas, debate, discussions. A small group of comrades, a small group who simply meet in the evening to have a chat would not be an affinity group but a group of friends, pub-mates who meet in the evenings to talk about anything under the sun. On the contrary, a group that meets to discuss things and in discussing prepares itself for doing and through that doing contributes to developing discussion that transforms itself into discussion about things to be done, this is the mechanism of the affinity group. So how then can affinity groups enter into contact with others where the deepened knowledge that exists in the single group does not necessarily exist? This contact can be assured by informal organisation.
Alfredo M. Bonanno
The Anarchist Tension 

Käyttäjätiedot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti