"On vain kaksi tietä; työväenluokan voitto joka kulkee kohti vapautta, tai fasistien voitto joka vie tyranniaan. Molemmat tietävät hyvin mitä häviävälle osapuolelle on luvassa."
Buenaventura Durruti
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 22.09.2014 @ 17:06
 Forum Index >  Yleiset >  Uutiset New Topic Post Reply
 Työ, työttömyys ja työtaistelut
Ensimmäinen | Edellinen | 7 8 9 10 11 12 13 | Seuraava | Viimeinen    |  Tulosta
haaveet kaatuu
  06.07.2011 @ 23:36

Alle kolmekymppisillä liian suuret haaveet – vanhemmat työntekijät viihtyvät parhaiten

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... -parhaiten


Nuoret työntekijät eivät välttämättä saa vaikuttaa työhönsä tarpeeksi.

Nuoret työntekijät viihtyvät töissään varttuneempia huonommin. Näin kertoo EPSI Rating -tutkimusyhtiön tuore työtyytyväisyystutkimus.

Tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat viihtyvät heikoiten työpaikallaan ja yli 55-vuotiaat parhaiten. Tutkimusyhtiön mielestä nuorilla saattaa olla liian suuret haaveet, kun he lähtevät työelämään.

– Sitten he huomaavatkin, että se ei ollutkaan niin ruusuista. Palkkaus on ehkä yllättävänkin alhaista, jopa niillä joilla on korkeakoulututkinto, pohtii EPSI Ratingin toimitusjohtaja Mats Nybondas.

Nybondas uskoo, että nuoret eivät pysty itse vaikuttamaan työolosuhteisiinsa tarpeeksi.

– Myöskin ihannetyöpaikan löytäminen on hankalaa nuorille. 55-vuotiaat ovat taas paikkansa löytäneet.

Maataloudessa viihdytään, viestinnässä yllättävän heikosti

Tutkimuksen mukaan oman työn sisältöön vaikuttaminen palkkauksen ohella nousi tärkeimmäksi työviihtyvyyttä lisääväksi tekijäksi.

Mahdollisuus vaikuttaa työn kuvaan nousee palkkausta tärkeämmäksi. Näin voi Nybondasin mukaan päätellä siitä, että maataloudessa työskentelevät olivat työhönsä tyytyväisempiä kuin esimerkiksi viestintäalan työntekijät.

– Tämä itsemääräysvalta on ratkaiseva. Se, että pystyy vaikuttamaan tehtäviinsä, nousee tuloksissa paljon palkkausta voimakkaammin esille.

Nybondasille informaatio- ja viestintäalan sijoittuminen listalla toisiksi alimmaksi oli yllätys.

– Pitää heittää kysymys alan yrityksille, että mikä siellä mättää. Onko, niin että työntekijöillä siellä ei ole niin paljon sanomista omista työolosuhteistaan ja työtehtävistään, Nybondas kysyy.

Kaikista heikointa viihtyvyys oli konepajateollisuudessa.

       
  Quote
kesätyötön
  11.07.2011 @ 17:17

Kesäduunarin vaarallisista töistä unohdetaan usein ilmoittaa

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/07/k ... 15799.html



Työsuojeluviranomaisen mukaan työnantajat eivät aina tee ilmoituksia nuorten palkkaamisesta vaarallisiin töihin. Lain mukaan ilmoitus on tehtävä esimerkiksi silloin, kun nuori työskentelee vaarallisten koneiden kanssa.

Alle 18-vuotiaita nuoria työskentelee kesäisin paljon esimerkiksi puistoissa, joissa käytetään erilaisia vaarallisiksi luokiteltavia koneita ja leikkureita.

Ylitarkastaja Tuula Sahamies Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että joka kesä tulee ilmi tapauksia, joissa nuorta käytetään vaaralliseen työhön ilman asianmukaista ilmoitusta tyuösuojeluviranomaiselle.

Sahamiehen mukaan ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa nuoren saama perehdytys.

- Työsuojeluviranomaiselle pitäisi tehdä ilmoitus jo ennen kuin aloittaa työt. Ilmoituksesta tulisi käydä ilmi, miten miten nuori on perehdytetty töihin ja kuinka hänen työturvallisuudestaan ja työoloistaan on huolehdittu.

Sahamiehen mukaan ilmoitusmenettely on monelle työnantajalle vieras.

- Minulla on sellainen käsitys, etteivät työnantajat ole tästä ilmoitusmenettelystä kovin hyvin selvillä. Tässä ei ole mitään uutta lainsäädäntöä tullut, vaan tämä on ollut aina keväinen ongelma.

Lain mukaan 16 vuotta täyttänyt nuori saa tehdä vaarallista työtä, jos turvallisuudesta on huolehdittu niin, ettei erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa synny.

YLE Helsinki

       
  Quote
no-fly zone
  11.07.2011 @ 20:52

Lennonjohtajien lakkouhkaan ei saatu sopua

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lenn ... 5267722520

Lennonjohtajien työehtosopimusneuvottelut eivät ratkenneet tänään. Lakkouhka on edelleen olemassa.

Sekä työntekijä- että työnantajaosapuoli hylkäsivät valtakunnansovittelija Esa Longan sovintoesityksen. Työehtosopimusneuvotteluja käydään Palvelualojen työnantajien (PALTA) ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen (SLJY) välillä.

Lennonjohtajien mahdolliset pistelakot Finavian toimipaikoilla alkavat ensi viikon tiistaina, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. Lennonjohtajien alalle julistama ylityökielto on myös yhä voimassa.

       
  Quote
...
  12.07.2011 @ 12:25

Uusi yhdistys ajaa harjoittelijoiden ja tukityöllistettyjen asemaa

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/u ... 18283.html


Moni nuori tekee harjoittelijan hommia toisensa jälkeen eikä saa tavallista työsopimusta kunnon palkalla. Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt -yhdistys ajaa Suomen noin 115 000 harjoittelijan ja tukityöllistetyn asemaa. Aamu-tv:n vieraana yhdistyksen puheenjohtaja Kari Laurila ja SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.http://areena.yle.fi/video/1310453314115

Suomessa työskentelee harjoittelijoina ja tukityöllistettyinä arviolta jopa 115 000 ihmistä. Heistä hyötyvät lähinnä ilmaista työvoimaa saavat työnantajat, sillä suurella osalla harjoittelijoista on jo koulutuksen kautta saatu pätevyys tekemäänsä työhön. Myös tukityöllistettyjen siirtyminen varsinaiseen työelämään ontuu.

- Näyttää siltä, että Suomeen on tulossa kahdet työmarkkinat. Ensimmäinen ryhmä ovat työssä käyvät. Sitten ovat ne ihmiset, jotka on siirretty työmarkinoille harjoittelijoina tai työvoimapoliittisena toimienpiteenä. Heidän etujaan ei näytä ajavan kukaan, sanoo Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt -yhdistuksen puheenjohtaja Kari Laurila.

Yle TV1:n Aamu-tv:n vieraana käynyt Laurila haluaa kohentaa harjoittelijoiden asemaa uuden yhdistyksensä avulla. Järjestäytymiselle on tarvetta, sillä työnantajien on toistaiseksi ollut liian helppo hyppyyttää suurta, mutta hajanaista harjoittelijajoukkoa omien tarpeidensa mukaan.

- Harjoittelijan tai tukityöllistetyn työsuhde kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Tämän vuoksi nuori ei välttämättä edes ymmärrä, miksi hänen kannattaisi järjestäytyä, Laurila harmittelee.

Samaa on pohdittu ministeriötasolla. Hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen perusteella harjoittelijoiden olojen parantamiseksi aiotaan laatia yhteiset pelisäännöt kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaan mukaan harjoittelijioden asema on ollut neuvottelupöydissä aiemminkin, mutta tuloksia ei ole ollut helppo saada. Nyt toiveissa on vihdoin kirjata mustaa valkoiselle.

- Tarkoituksemme on neuvotella SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa sopimukset siitä, että työehtosopimukset kattaisivat tasapuolisesti myös harjoittelijat ja tukityöllistetyt, Laurila sanoo.

Harjoittelulle tarvitaan rajat

Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt -yhdistuksen Kari Laurilan mielestä ammattiin opiskelemiseen riittäisi kaksi vuotta.

- Kolmas vuosi tuli aikanaan siksi, että opiskeluaikaan sisällytettiin harjoittelujaksoja. Tällöin varsinaiseen työelämään siirrryttäessä 2-3 harjoittelukuukauden pitäisi riittää, minkä jälkeen työnantaja voisi ryhtyä maksamaan minimipalkkaa.

Tällä hetkellä yritykset käyttävät harjoittelijoita hyväkseen raadollisesti. Laurila sanoo tietävänsä tapauksen, jossa liikettä pyöritetään pomon ja viiden harjottelijan voimin. Kun harjoittelujakso päättyy, tilalle otetaan uudet harjoittelijat. Näin kukaan ei pääse oikeasti töihin, eikä lupausta työpaikan jatkumisesta ole.

Myös SAK ja muut ammattiliitot saavat jatkuvasti epäselviin harjoittelutilanteisiin liittyviä yhteydenottoja.

- Vakinainen henkilöstö kokee, että heitä yritetään korvata harjoittelijolla, ja jopa vähentää työvoiman tarvetta harjoittelijoiden avulla. Harjoittelijat itse kyselevät, että kuinka kauan tämä voi jatkua, Nikolas Elomaa kertoo.

SAK:n ratkaisu olisi rajata harjoittelujen kestoa ja harjoittelijoiden määrää yrityksissä sekä kohdentaa harjoittelujaksot niin, ettei yksi ihminen voi olla jatkuvassa harjoitteluputkessa. Myös harjoittelun laatukriteerit herättävät kysymyksiä.

- Jos yrityksessä on pomo ja viisi harjoittelijaa, kuka opettaa harjoittelijoita? Tähän pitäisi saada luotua jonkinlainen kontrolli, Elomaa linjaa.

Laurilan mielestä tarvittaisiin vieläkin kovempia keinoja.

- Olen leikkinyt ajatuksella, että kaikenlainen harjoittelu lopetettaisiin kokonaan. Ongelmana kuitenkin on, ettei työpaikkoja enää ole yhtä paljon kuin aikaisemmin, jolloin harjoittelijaa saattoi pitää vain kolme kuukautta, hän sanoo.

Harjoittelukierre ei johda työelämään

Sekä Laurin että Elomaan mielestä myös työllistämistukea saavien harjoittelijoiden asema on kehno. Ongelmana on, että ammattilaisilla teetetään työtä harjoittelijan palkalla.

- Eräässä tapauksessa insinööri oli erotettu työstään. Tämän jälkeen sama henkilö otettiin samaan työpaikkaan harjoittelijaksi, Laurila kertoo.

Toinen riesa ovat harjoittelukierteet. Vuonna 2006 voimaan tulleen työmarkkinatukilain uudistuksen myötä kunnat velvoitettiin aktivoimaan kaikki pitkäaikaistylöttlmät. Aktivointitoimet tehostuivat, mutta aitoa työllistämisvaikutusta niillä ei ole ollut. Osa ihmisistä jää kiertämään harjoittelukehää, joka ei koskaan johda työelämään ja palkkatyöhön siirtymiseen.

- Varsinkin kolmannen sektorin työnantajat käyttävät tukityöllistettyjä hyväkseen. He maksavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta työpäivää lyhennetään siten, ettei työnantajalle koidu kustannuksia eikä hän joudu sitoutumaan työntekijään. Toimintaa pyöritetään palkkatukirahoilla, Laurila kritisoi.

YLE uutiset

       
  Quote
Tarvitaan Rehellistä Riistoa
  14.07.2011 @ 21:59

Sarasvuo sallisi lapsityövoiman Suomessa
http://www.ts.fi/online/kotimaa/239264.html

Trainers’ Housen valmentaja Jari Sarasvuo esitteli torstaina Suomi Areena -tapahtumassa provosoivan idean, joka hänen mukaansa auttaisi nuorten työllistämisessä. – Tarvitaan rehellistä riistoa ja lapsityövoiman käyttöä. Lapsia ja nuoria olisi saatava tietyin rajoituksin työllistää noin 3–4 euron tuntipalkoilla. Muuten eivät tulevat sukupolvet opi työntekoa. Kesätöiden saaminen on monelle mahdotonta, Sarasvuo pamautti ja mietti lapsille muun muassa vessojen siivoukseen liittyviä töitä.

Sarasvuon heitto osui sikäli maaliinsa, että se kirvoitti virkeää keskustelua tämän päivän työelämästä.

– Kuka teillä siivoaa Trainers’ Housessa vessat, kysyi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) Sarasvuolta.

– Muun muassa minä. Olen huomannut, etteivät kaikki 26-vuotiaat korkeakoulusta päässeet ihmiset osaa käyttää vessaharjaa käytyään kakkosella, Sarasvuo vastasi.

Tilaisuudessa keskusteltiin toki myös vakavasti työelämästä ja siitä, miten nuoret pääsisivät töihin paremmin kiinni. Sarasvuon lisäksi muutkin olivat sitä mieltä, että nuorisolla on pelottavan vähän työhaluja ja heille on liian vähän paikkoja tarjolla.

– Suomessa on rakennettu liikaa kynnyksiä työhön ottamiseen, EK:n ylilääkäri Jan Schugk harmitteli.

– Työntekoa voi opetella ja opettaa jo kotona. Se on myös vanhempien tehtävä, pohti puolestaan Risikko.

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila muistutti, että ihmiset kaipaavat myös sellaisia töitä, jotka eivät vaadi 100 prosenttista sitoutumista.

– Monille työelämässä on tarjolla vain ota tai jätä -vaihtoehtoja. Monet nuoret, perheelliset tai iäkkäät työntekijät haluaisivat tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä.

OSSI RAJALA

       
  Quote
Työ-Raha-Onni-Turva
  14.07.2011 @ 21:59

Jari Sarasvuo: Downshifting on pelkkää itsekkyyttä
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/jari- ... 78185.html



Muodikas downshifting on yritysvalmentaja Jari Sarasvuon mielestä silkkaa itsekkyyttä, koska suomalaiset on pakko saada tekemään enemmän töitä.

Sarasvuon mielestä menestyjien ei siis ole reilua keventää työpanostaan, vaan antaa kaikkensa yhteisen hyvän eteen.

Luvatut eläkkeet jäävät muuten maksamatta, eikä edes töistä ole varaa maksaa riittävästi palkkaa, koska työ ei tuota tarpeeksi. Esimerkiksi Sarasvuo nosti itsensä.

– Anteeksi, että sanon näin, mutta ei minun tarvitsisi materiaalisten tai sosiaalisten tarpeiden takia töitä tehdä, latasi Trainers Housen pääomistaja Porin SuomiAreenan työelämäkeskustelussa torstaina.

Menestyjien lisäksi Sarasvuo pistäisi töihin myös nuoret, lapsesta asti vaikka muutaman euron "riistopalkalla". Kyytiä sai myös "syrjäyttävä sosiaaliturva".

– Annetaan lahjus sen eteen, että laiskottelee, hämmästeli Sarasvuo.

Työn ylistys sai tukea muilta keskustelijoilta: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolta (kok.), Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäriltä Jan Schugkilta ja SAK:n kehittämispäälliköltä Juha Antilalta.

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että työ on korvaamatonta muunkin kuin toimeentulon vuoksi. Sillä työ sitoo yhteiskuntaan ja pitää kansalaiset lojaaleina toisiaan kohtaan: kaikki osallistuvat, maksavat veroja ja saavat palveluita.

Työssä tulee huomatuksi

Sarasvuolle muistutettiin kuitenkin, ettei kaikille töitä löydy eikä kaikkia kohdella töissä ihmisarvoisesti. Sarasvuon kaipaamasta lapsityövoiman käytöstä löytyy vähemmän hohdokkaita esimerkkejä Euroopan museoista, muistutti Antila.

Halpatyön sijaan SAK:n kehittämispäällikkö kaipasi "innostavaa signaalia työnteosta". Eli töitä, kuittasi Sarasvuo.

Sarasvuon mielestä työsuhteen antaminen on tehty liian vaaralliseksi ja sitovaksi. SAK:laisen silmin massojen lomauttaminen ja irtisanominen on Suomessa halpaa lystiä verrattuna esimerkiksi Saksaan.

– Kiva kattella, kun pojat riitelee, iloitsi Risikko.

Yhdestä asiasta vielä löytyi yksimielisyys: töissä jaksaakseen pitää tulla huomatuksi. Esimiehen pitää siis tervehtiä ja katsoa kohti, soittaa vaikka perään sairauslomalle.

Kaipaahan lapsikin isän ja äidin huomiota: katso, teen kuperkeikan, katso, mitä piirsin. Katso mua!

STT/ Minna Holopainen

       
  Quote
sairasvuo
  15.07.2011 @ 00:02

Sarasvuo haluaa lapset ja nuoret "riistopalkalla töihin"



Jari Sarasvuon mielestä menestyjien ei ole reilua keventää työpanostaan, vaan antaa kaikkensa yhteisen hyvän eteen.


Liikemies Jari Sarasvuolla on keinot Suomen talouden tasapainottamiseen.

"Koko juttu lähtee siitä, että terveet ihmiset tekisivät enemmän töitä."

Porin SuomiAreenan työelämäkeskusteluun torstaina osallistunut Trainer's Housen pääomistaja halusi pistää töihin myös nuoret ja lapset, vaikka vain muutaman euron "riistopalkalla".

"Meillä ei ole muuta mahdollisuutta pelastaa tätä yhteiskuntaa kuin laittaa väki töihin."

Muodikas downshifting on yritysvalmentaja Jari Sarasvuon mielestä silkkaa itsekkyyttä, koska suomalaiset on pakko saada tekemään enemmän töitä. Sarasvuon mielestä menestyjien ei siis ole reilua keventää työpanostaan, vaan antaa kaikkensa yhteisen hyvän eteen.

Luvatut eläkkeet jäävät muuten maksamatta, eikä edes töistä ole varaa maksaa riittävästi palkkaa, koska työ ei tuota tarpeeksi. Esimerkiksi Sarasvuo nosti itsensä.

"Anteeksi, että sanon näin, mutta ei minun tarvitsisi materiaalisten tai sosiaalisten tarpeiden takia töitä tehdä", Sarasvuo latasi.

Kyytiä sai myös "syrjäyttävä sosiaaliturva".

"Annetaan lahjus sen eteen, että laiskottelee", hämmästeli Sarasvuo.

Työn ylistys sai tukea myös Suomi Areenan muilta keskustelijoilta: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolta (kok), Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäriltä Jan Schugkilta ja SAK:n kehittämispäälliköltä Juha Antilalta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että työ on korvaamatonta muunkin kuin toimeentulon vuoksi.

Sarasvuolle muistutettiin kuitenkin, ettei kaikille töitä löydy eikä kaikkia kohdella töissä ihmisarvoisesti. Sarasvuon kaipaamasta lapsityövoiman käytöstä löytyy vähemmän hohdokkaita esimerkkejä Euroopan museoista, muistutti Antila.

Halpatyön sijaan SAK:n kehittämispäällikkö kaipasi "innostavaa signaalia työnteosta".

"Eli töitä", kuittasi Sarasvuo.

Sarasvuon mielestä työsuhteen solmiminen on tehty liian vaaralliseksi ja sitovaksi.

Yhdestä asiasta vielä löytyi yksimielisyys: töissä jaksaakseen pitää tulla huomatuksi. Esimiehen pitää siis tervehtiä ja katsoa kohti, soittaa vaikka perään sairauslomalle.

       
  Quote
pomot yksituumaisina
  17.07.2011 @ 23:24

Työn ylistys sai tukea muilta keskustelijoilta: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolta (kok.), Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäriltä Jan Schugkilta ja SAK:n kehittämispäälliköltä Juha Antilalta.


Aika yllättävää ottaen huomioon, että työn ylistys ja työn pitäminen ihmisarvon mittana on yhteistä niin kapitalistiselle demokratialle, leninismi-stalinismille kuin kansallissosialismille ja fasismillekin. Ai niin, ja "otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi".

Tähän vielä yksi vanhanen:

VR erotti työnseisauksen järjestäneen ay-aktiivin
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/V ... 5267256214

(28.6.2011) VR:n sähköasentajien juhannuspyhien työnseisaus on johtanut dramaattisiin seurauksiin. VR-Yhtymä irtisanoi eilen työnseisauksen järjestäneen ammattiosaston puheenjohtajan Jukka Parviaisen työsopimuksen. Parviainen on ollut VR:n palveluksessa yli 30 vuotta. Irtisanomisen peruste oli jatkuva yhtiötä vahingoittava toiminta.

Rautatieläisten liitto puolestaan erotti kaikki työnseisauksen organisoineen osasto 73:n jäsenet liiton jäsenyydestä. Osasto 73:een kuuluu sähköasentajia ja sillä on noin 200 maksavaa jäsentä. Yhteensä VR:n palveluksessa on noin 500 sähköasentajaa.

Juhannuspyhien työnseisaukseen osallistui noin 30 sähköasentajaa.

Rautatieläisten liitto antoi erotetun osastonsa jäsenille kaksi viikkoa aikaa liittyä johonkin toiseen Rautatieläisten liiton osastoon.

Kiistan taustalla on sähköasentajista koostuvan osasto 73:n johtokunnan ja Rautatieläisten liiton välinen erimielisyys luottamusmiesjärjestelmästä. Rautatieläisten liitossa luottamusmiehet on valittu VR:n organisaation mukaan tehtäväkohtaisesti. Osasto 73:n johtokunta haluaisi, että osastolla olisi omat luottamusmiehensä.

Kiista kärjistyi keväällä, kun VR-Yhtymä ilmoitti, että kaksi osasto 73:n valitsemaa luottamusmiestä eivät täytä VR:n ja Rautatieläisten liiton välisen luottamusmiessopimuksen ehtoja. Rautatieläisten liitto yhtyi työnantajan näkemykseen. Toinen kiistanalaisista valinnoista oli pääluottamusmieheksi valittu Jukka Parviainen.

Osasto 73:n johtokunta on lähestynyt kiistassa Sähköliittoa, josta on viestitetty, että he ovat valmiita ottamaan osasto 73:n jäsenet Sähköliiton jäseniksi.

       
  Quote
toinen 'vanhanen'
  17.07.2011 @ 23:46

Quote by: Rolf Bamberg

VR, entinen Valtion rautatiet, "anarkistisen" suoran toiminnan kohteena niin, että kymmenien tuhansien tavallisten kansalaisten arki sotkeentuu yli viikoksi, on varsin kaukana siitä, mitä poliittisen anarkismin aidoista päämääristä. [sic]


VR siirtää kuskit Venäjälle - AKT tyrmistyi
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... -tyrmistyi

(30.5.2011) Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pitää valtionyhtiö VR:n päätöstä siirtää kuljettajansa venäläisen palkkausjärjestelmän pariin pöyristyttävänä.

Helmikuussa MTV3:n 45 minuuttia kertoi valtionyhtiön kuljetusliikkeen Transpoint Internationalin maksavan venäläisille kuskeille paljon suomalaista työehtosopimusta alhaisempaa palkkaa. Transpoint International lupasi korjata palkanmaksun.

Parempi palkka oli kuskeille lyhytaikainen ilo. Nyt palkat palaavat takaisin venäläiselle tasolle. VR siirtää yhtiön hallituksen päätöksellä kaikki Suomen ja Venäjän väliset kuljetukset venäläiselle tytäryhtiölle, ja myös kuljetuskalusto siirtyy Venäjän rekisteriin.

- Taustalla on ihan markkinataloudellinen syy eli olemme muutaman kuukauden ajaneet suomalaisen palkkatason mukaan ja sillä ei kerta kaikkiaan pärjää markkinoilla. Mehän teemme konkurssin mikäli jatkamme näin, perustelee VR:n logistiikkadivisioonan johtaja Erik Söderholm.

Ammattiliitto tuomitsee valtionyhtiön toiminnan täysin.

- Jos valtion toimesta siirretään työtä Suomesta ulkomaille, ja jos perusteluna käytetään vielä sitä, että ei tarvitse noudattaa suomalaisia työehtoja, niin kyllä se on kyseenalaista toimintaa, sanoo AKT:n puheenjohtaja Timo Räty.

Tapahtui aiemmin:
VR-konserni jäi kiinni liian pienistä palkoista

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... -palkoista


Venäläisille kuljettajille on maksettu liian alhaisia palkkoja.

Valtionyhtiö VR on maksanut venäläisille kuljettajilleen liian pientä palkkaa, joka on vain murto-osa alan työehtosopimuksen palkkatasosta.

VR-konserniin kuuluva kuljetusyritys Transpoint International hoitaa tieliikennekuljetuksia Suomesta Venäjälle. Kuljetuksia ajaa 120 venäläistä, joille on maksettu palkkaa alle suomalaisen työehtosopimuksen.

Transpoint International Suomen toimitusjohtajan mukaan kuljettajan keskipalkka on noin 1200 euroa kuukaudessa.

Kuljettajien ammattiliiton AKT:n haltuunsa saamissa kuiteissa työmatkoista palkka on tätä alhaisempi. Kuljettajalle on maksettu Venäjän-matkoista 150-300 euroa, vaikka ajomatkat ovat palkkakuitin mukaan kestäneet useita päiviä.

Transpoint International perustelee palkkaansa sillä, että kuljettajille maksetaan suomalaisen työehtosopimuksen mukaan Suomessa. Venäjällä kuljettajat saavat urakkapalkkaa.

Kuljetusalan liittojen, kuljettajien AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton ALT:n mukaan suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa pitäisi suomalaisessa yrityksessä maksaa kuitenkin koko ajomatkalta. Ei siis vain Suomen puolella.

"Tuntipalkka kolme euroa" (Tahtoo tulla Sarasvuo mieleen...)

MTV3:n 45 minuuttia-ohjelma sai Transpoint Internationalin palkkakuitteja sekä yritykseltä itseltään että kuljettajien ammattiliitolta AKT:ltä. Kuiteissa oli paljon puutteita.

- Voi sanoa, että siinä pyöritään tuntipalkassa noin kolmen euron paikkeilla. Kuitissa pitäisi olla eriteltynä tuntipalkka. Samoin pitäisi näkyä illalla ja yöllä tehty työ, sunnuntaikorvaukset, mahdolliset ylityöt ja päivärahat, luettelee aluetoimitsija Ari Lehtola AKT:n Lahden toimistosta.

Hänestä valtionyhtiön toiminta näyttää kuittien valossa erittäin epäilyttävältä.

- Henkilökohtaisesti usko harmaan talouden kitkemiseen alkaa mennä, kun valtionyhtiötkin ovat jo harmaan talouden pönkittämisessä mukana, Lehtola sanoo.

Transpoint Internationalilta kuljetuksia ovat tilanneet muun muassa Rautaruukki ja Metso, joissa valtio on merkittävä omistaja.

"Tessiin ei ole varaa"

Transpoint International Suomen toimitusjohtaja Kari Voutilainen pitää venäläiskuljettajien palkkaa heille hyvätasoisena.

- Jos katsomme keskimääräistä palkkaa, se on noin 1200 euroa kuukaudessa. Kun tätä verrataan Venäjällä maksettaviin keskipalkkoihin, se on huomattavasti korkeampi. Ja kuljettajat ovat tyytyväisiä, Voutilainen sanoo.

Hän myös sanoo, että yhtiö joutuu vaikeuksiin, mikäli se joutuu maksamaan Suomen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

- Se tarkoittaa käytännössä sitä, että me emme voi tehdä enää mitään työtä. Kustannustaso nousee niin voimakkaasti, että kilpailijat, venäläiset yritykset ja muut, jotka ovat rekisteröityneet maan rajan toiselle puolelle, ottavat kuljetusvolyymit haltuunsa, Voutilainen sanoo.

Juuri itärajan yli kulkevassa tieliikenteessä harmaa talous rehottaa. Alan käytännöt ovat viranomaistenkin mukaan varsin villejä, ja parinsadan euron keikkapalkka on normaali.

Suomen ja Venäjän välisestä raskaasta tieliikenteestä jo noin 95 prosenttia on venäläisten hallussa.

Palkat luvataan korjata

Kun tieto Transpoint Internationalin palkkakäytännöistä kantautuu ministeri Lauri Ihalaisen, VR:n hallituksen jäsenen ja pitkäaikaisen ammattiyhdistysvaikuttajan korviin, alkaa tapahtua.

- Vaikka asia ei olekaan ollut konsernin hallituksessa millään tavalla esillä, minä olen varmasti se henkilö, joka haluaa, että Suomessa noudatetaan työehtoja, ministeri Ihalainen sanoo tuohtuneena.

Kuultuaan asiasta Ihalainen soittaa välittömästi VR:n johdolle. Hänen soittonsa jälkeen VR siirtää kaiken kommunikaation asiassa yhtiön yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtajalle Otto Lehtipuulle.

Pian Lehtipuu ilmoittaa, että toimitusjohtaja Voutilainen haluaa antaa 45 minuuttia-ohjelmalle uuden haastattelun.

Tässä toisessa haastatelussa Voutilainen myöntää, että palkoissa on tehty virhe. Palkkaa olisi pitänyt maksaa toisin kuin tähän saakka on maksettu. Voutilainen lupaa, että palkat korjataan ja kuljettajat alkavat saada Suomen työehtosopimuksen mukaista palkkaa myös Venäjän puolella.

Toisessa haastattelussa hän ei enää pelkää sitä, että asiakkaat katoaisivat kuljetusten kallistuttua.

- Asiakkaat pysyvät, Voutilainen sanoo.

Ihalaisen mielestä koko jupakka olisi saanut jäädä tapahtumatta.

- Minua harmittaa tässä VR:n puolesta sekin, että tässä on ollut muutenkin aika vaikeaa. Moni on tönimässä VR:ää. Tätä ei olisi enää tarvittu, Ihalainen sanoo.

Ihalainen kuuli Transpoint Internationalin ongelmista ensimmäisen kerran viime vuoden puolella. Hän ryhtyi selvittämään asiaa aktiivisesti viime viikolla.

       
  Quote
...
  19.07.2011 @ 13:59

”Poimijoiden minimipalkka olisi marjatalojen loppu”
http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/119 ... oppu+.html


Thaimaalaisia poimijoita saapuu tällä viikolla muun muassa Kainuun metsiin. Tänä vuonna satoa riittää. Suomalaiset yrittäjät seuraavat vuosittain marjasadon kehitystä, ja jos kato uhkaa, kaukomailta tulevat poimijat saav

Sotkamolaisen Ber-Ex Oy:n toimitusjohtaja Kari Jansa tyrmää ajatuksen Ruotsin mallin mukaisen minimipalkan käyttöönotosta ulkomaalaisille poimijoille Suomessa.

Lopputulema olisi Jansan mukaan suomalaisten marjatalojen loppu.

– Ulkomaalaisia poimijoita ei voisi enää tuoda, ja suomalaisten poimijahallukkuuden tuntien se olisi loppu koko alalle. Niillä kiloilla, mitä suomalaiset ovat viime vuosina poimineet, ei yksikään pakastamoista pystyisi toimimaan yhtään vuotta.

Palkka toisi verottajan

Ulkomaalaiset tulevat Suomeen itsenäisinä yrittäjinä. Jokamiehenoikeuksiin kuuluvasta marjanpoiminnasta he saavat verottoman tulon.

– Jos minimipalkkahommaan mennään, verottaja astuu kuvaan. Poiminta muuttuu verolliseksi tuloksi ja se on sitten sitä myöten selvä. Kun minimipalkasta pidätetään esimerkiksi 30 prosenttia, ei siitä paljon jäljelle jää.

Marjanpoiminta jokamiehenoikeutena kokisi kolauksen.

Jansan mukaan ruotsalaiset yrittäjäkollegat ovat ihmeissään ja huolissaan minimipalkkajärjestelmän seurauksista. On ennakoitu, että ulkomaalaisten marjanpoiminta Ruotsissa loppuu kokonaan.

– Ruotsissa systeemit ovat kaiken kaikkiaan erilaiset kuin meillä, mutta se on selvä, ettei meillä mikään takuupalkka toimisi.

Ei summassa metsään

Suomalaismetsiin ei ulkomaalaisia poimijoita tuoda hinnalla millä hyvänsä. Yrittäjät seuraavat marjasadon kehitystä, ja jos kato uhkaa, kaukomailta tulevat poimijat saavat siitä tiedon.

– Satonäkymiä tutkitaan pitkin vuotta. Poimijoille on kerrottu jo rekrytointivaiheessa, että jos kukintavaiheessa puolukka- tai mustikkasato näyttää tuhoutuvan kokonaan, jätetään välivuosi, eikä tänne kannata tulla, kertoo Jansa.

Jos matka tuossa vaiheessa peruuntuu, on tulijoille yleensä kuitenkin jo ehtinyt syntyä tiettyjä kuluja esimerkiksi varausmaksuista lentoyhtiöille tai viisumeista.

– Osan peruutuksesta aiheutuneista kuluista maksavat suomalaisyritykset, jotka ovat kutsuneet poimijat, Jansa kertoo.

Jansa pitää suomalaisten yritysten tapaa hyvänä.

– Paljon turvallisemmin mielin poimija voi tänne tulla kuin jonkun takuupalkan varaan tyhjään metsään.

Poimijoita Kainuuseen keskiviikkona

Ruotsalaiset marja-alan yrittäjät eivät Jansan mukaan viitsi satoa kyttäillä; mennä metsään.

– Ajattelevat, että aina sinne jotain tulee. Mutta luonto järjestikin Ruotsissa kahtena vuonna peräkkäin yllätyksen, eikä mitään tullutkaan. Sitten olivat thaimaalaiset kadulla ja vaativat kyytiä kotiin.

– Jos mekin usutettaisiin satoja ihmisiä tyhjään metsään, olisi siinä kohta yrittäjällä piilopaikasta kysyntää. Parempi on tietää, että millaisiin oloihin ja millaisen sadon niskaan heidät tänne kutsuu. Se on se ainoa tie, että tietää, mitä luonnossa tapahtuu.

Ber-Exin ensimmäinen thaimaalaisten poimijoiden ryhmä, reilut sata henkeä, tulee Suomeen keskiviikkona. Kaikkiaan yhtiö tuo 345 poimijaa Thaimaasta tänä vuonna.

Tämänvuotisten satonäkymien suhteen Jansa on levollisella mielellä.

– Kyllä he täältä ansionsa saavat.

       
  Quote
työtön
  19.07.2011 @ 14:51

AL: ”Työkkärin” väki ja palvelut saavat kansalta tyrmäyksen: Toimistot pitäisi lakkauttaa 18.7.2011

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194687 ... uttaa.html


Kuva Tampereen työvoimatoimistosta Hämeenkadulta.

Aamulehti pyysi verkkosivuillaan mielipiteitä työvoimatoimistojen palveluista. Sivuille kertyi yli 100 kommenttia. Suuri osa kommentoijista on niin turhautunut työvoimatoimistoihin, että lakkauttaisi ne kokonaan. Kantansa ilmaisseet luottavat työpaikan haussa pääosin omaan apuun. Tampereen työ- ja elinkeinotoimiston toimialajohtaja Pekka Paattinen ei osaa arvioida, mistä turhautuminen ja negatiiviset kommentit kumpuavat. – Jaaha, hyvä kysymys. En osaa siihen vastata.

Paattinen sanoo itsekin panneensa asiakkaiden turhautuneisuuden merkille etenkin puolenpäivän aikaan, jolloin puolet toimiston henkilökunnasta on ruokatauolla ja jonot sen mukaiset.

Paattinen korostaa, että työnhaussa vastuu on viime kädessä työnhakijalla.

– Autamme toki niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apuamme.

Paattisen mukaan aika moni työnhakija on viime aikoina työllistynyt lähetettyään itseään koskevia tietoja sähköisesti työnantajille.
Lehtijutusta syttyi kipinä

Aamulehdessä 15. heinäkuuta ollut juttu ”Hain itse yli 40:tä työpaikkaa, työvoimatoimisto tarjosi yhtä” sai ihmiset kommentoimaan aihetta vilkkaasti.

Tämän vuoden toukokuussa keskimääräinen työttömyysaika oli 42,6 viikkoa.

Kahdessa vuodessa keskimääräinen työttömyysaika on pidentynyt kahdella kuukaudella.

       
  Quote
hys
  24.07.2011 @ 17:17

Työasioista puhuessa kannattaa olla varovainen

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ty%C3 ... 5268014318


Työntekijän kannattaa varoa, mitä hän kirjoittaa työasioistaan netissä.

Työasioista ei juuri kannata puhua julkisesti, esimerkiksi Facebookissa. Tällaisen neuvon antavat työelämää työntekijöiden ja työnantajien leireistä katsovat lakimiehet.

"Oikeuskäytännöstä voi tehdä sen johtopäätöksen, että olkaa hiljaa," sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

"Jos on jotain epäselvää, niin mieluiten suu suppuun," säestää asianajaja Anu Kaisko asianajotoimisto Castren & Snellmanilta.

Epäselvyyksiä riittää. Työasioista puhumista rajaa laissa lähinnä vain ns. lojaliteettivelvoite. Se käskee työntekijää välttämään kaikkea, mikä voisi olla ristiriidassa häneltä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa.

Tarkempia rajanvetoja saataisiin oikeudenkäynneistä, mutta niitä ei juuri ole ollut. Työasioista puhuminen netissä on uusi ilmiö.

"Kapakan pöydässä työnantajasta on puhuttu pahaa maailman sivu. Vasta nyt siitä jää jälki", sanoo Anu-Tuija Lehto.

Muutama tuoreehko tapaus on ehtinyt oikeuteen asti. Saksalaislähtöinen koruliike haastoi myyjänsä oikeuteen, kun tämä oli perustanut työnantajaa kritisoivan Facebook-ryhmän. Tosi-tv-ohjelmassa rajuja mielipiteitä laukonut mies taas sai potkut tietokoneyhtiö IBM:ltä.

Tähänastisen oikeuskäytännön perusteella seuraamuksia voi tulla herkästi. Ja koska tarkat rajanvedot puuttuvat, työntekijät sietävät kohtuuttomiltakin näyttäviä määräyksiä.

"Olen nähnyt ohjeistuksia, joissa kielletään kaikki työasioista puhuminen," Anu-Tuija Lehto kertoo.

       
  Quote
työväenluokan solidaarisuus
  04.08.2011 @ 09:14

Tuhat työntekijää marssi ulos Rautaruukin Raahen tehtaalta

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tuhat ... 5268269249


Rautaruukin Raahen terästehdas.

Rautaruukin Raahen-tehtaan työntekijät ovat aloittaneet kaksipäiväisen työnseisauksen. Työt loppuivat tehtaalla aamukuudelta.

Työnseisaus on vastalause sille, että Rautaruukin saksalaisen aliurakoitsijan Beroan väitetään maksavan tehdasalueella työskenteleville puolalaismuurareille liian pientä palkkaa.

Tehtaan varapääluottamusmies Timo Mällinen kertoo, että noin tuhannen Rautaruukin työntekijän lisäksi työnseisaukseen osallistuu kotimaisten aliurakoitsijoiden työntekijöitä. Tehtaalla on hänen mukaansa hiljaista. Väki palaa töihin lauantaiaamuna kello kuudelta, mikäli ratkaisua ei sitä ennen saavuteta. Mällisen mukaan maanantaina pidetään luottamusmiesten uusi kokous, jossa päätetään mahdollisista jatkotoimista.

Työntekijöitä edustava Rakennusliitto kertoi eilen, että Beroa olisi myöntänyt epäkohdat. Beroa kuitenkin kiistää edelleen rikkoneensa työehtosopimuksia tai lainsäädäntöä.

       
  Quote
yksityiskohtia
  04.08.2011 @ 12:48

Rautaruukilla alkoi lakko halpatyön takia
http://yle.fi/alueet/oulu/2011/08/rauta ... 66924.html


Rautaruukin tuotannon kahdeksi vuorokaudeksi keskeyttänyt kiista koskee puolalaisten muurarien kohtuuttoman huonoiksi kokemia palkkoja masuunin remontissa.

Rautaruukin Raahen terästehtaan tuotanto on pysähtynyt lakon takia. Lauantaihin kello kuuteen kestävä mielenilmaus puretaan, jos halpatyön teettämisestä epäilty Beroa toimittaa työntekijöiden vaatimat vakuudet siitä, että se maksaa puolalaisten muurarien palkat asianmukaisesti.

Rautaruukin työntekijät aloittivat kello kuudelta torstaiaamuna kahden vuorokauden työnseisauksen vastalauseena halpatyövoiman käytölle masuunin remontissa. Ainoastaan laite- ja henkilöturvallisuus taataan.

Rakennusliitto puolestaan harkitsee Beroan julistamista saartoon.

Rautaruukin ammattiosasto 200:n varapääluottamusmies Timo Mällinen kertoo, että Beroa ei ole toimittanut työntekijäpuolen vaatimia vakuuksia siitä, että 60 prosenttia puolalaisten palkoista olisi maksettu aamuun mennessä.

Yhtiö on Rakennusliiton ja Rautaruukin työntekijöiden mukaan myöntänyt rikkoneensa sekä työehtosopimusta että työaikalakia Rautaruukin remontissa.

Beroa kiistää väitteet eikä näe palkanmaksun aikaistamiselle perusteita.

Beroan edustajan lähettämän tiedotteen mukaan yhtiö on esitellyt keskiviikkona asiakirjat palkanmaksuun sekä työ- ja lepoaikoihin liittyen.

Palkat maksetaan yhtiön mukaan työntekijöille normaalin maksukäytännön mukaan 10.8. Beroa antaa asiasta seuraavan tiedotteen torstaina, kun yhtiön avainhenkilöt ovat tavoitettavissa.

Rautaruukki ei kommentoi asia, mutta toteaa lakon olevan laiton.

       
  Quote
reilu kerho
  05.08.2011 @ 14:31

http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Nuorten+ ... 5268270801

Nuorten tietämättömyyttä hyväksikäytetään työelämässä



Vivian Nieminen ei ikinä palaisi vanhaan työpaikkaansa.

Työnantajan on helppo viilata linssiin nuorta, joka ei usein tunne oikeuksiaan. Tässä 37 tositarinaa työelämän kolhimisista, olkaa hyvät.

"Matkaoppaana työskennellessäni saatoin saada pienestä rikkeestä rangaistuksena kynien teroittamista yömyöhään."

Nainen (ikäryhmä 20–25 vuotta)

"Suullisen sopimuksen mukaan palkkapäivä oli kerran kuussa. Todellisuudessa palkka maksettiin pimeänä kolmessa erässä kuun aikana ja sitä piti anella vetoamalla esimerkiksi vuokranmaksupäivään. Joillain työkavereillani oli saamatta monen kuukauden palkka.

Pomo käytti myös huumausaineita eikä kovin huomaamattomasti. Eräänä aamupäivänä hän tuli asiakkaiden eteen valkoista pulveria nenässään. Hän myös pyysi työkaveriani hankkimaan vapaa-ajallaan hänelle hasista. Kun tämä yritti kieltäytyä, pomomme uhkasi häntä.

Pomoni hotellihuoneessa kävi paljon naisia, välillä myös maksullisia. Kerran hän vaati, että menisin vaihtamaan huoneen lakanat puhtaisiin tällaisen visiitin jälkeen.

Tiesin, että kieltäytyminen johtaisi irtisanomiseen."

Nainen, 21

"Työskentelin pr-henkilönä risteilyaluksilla. Työehtojen mukaan minulle kuului oma hytti. Joskus hyttini oli kuitenkin tuplabuukattu, joten jouduin jäämään kuivalle maalle. Työnantajani ei tehnyt asialle mitään, eikä palkkaa korvattu."

Nainen (20–25)

"Esimieheni katseli takahuoneessa valvontakamerasta työntekijöiden tekemisiä."

Nainen (20–25)

"Taustaksi kerrottakoon, että minulla on lievä CP-vamma. Olin 24-vuotiaana kesän kassatyössä henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Emme saaneet itse laskea rahoja, vaan ne piti laittaa turvapusseihin kaupan takahuoneessa. Kaikki meni hyvin, pidin asiakkaista ja työstäni.

Juuri ennen tuon kesän Espanjan-matkaa vuokrafirman pomo kertoi kaupasta tulleen valituksen, jonka mukaan käteni olivat tärisseet asiakaspalvelutilanteissa. Kerroin asiallisesti, mihin se liittyy ja että neurologit eivät ole kehittäneet lääkettä sen poistamiseksi, joten sen kanssa on elettävä.

Pomo sanoi, että jos et keksi jotain keinoa, lähdet menemään.

Matkan jälkeen aloin saada samaiselta pomolta puheluita. Hän väitti minun hukanneen rahaa ja pullokuitteja. Epävarmuuksissani uskoin, kunnes soitin kaupan mukavalle kassavastaavalle, joka kertoi päivän tuottoni olleen sentilleen tasan. Pomo taas oli väittänyt, että kassasta puuttui vähintään 200 euroa.

Irtisanoin itseni enkä koskaan vienyt juttua eteenpäin. Tämän jälkeen olen pelännyt työelämää.

Uskon edelleen, että firman pomo savusti minut ulos vammani vuoksi."

Nainen (20–25)

"Olin kesätöissä hyllyttäjänä henkilöstövuokrausfirman kautta isossa tavaratalossa. Palkkaa sain 2,50 euroa tunnissa."

Nainen (20–25)

"Kahdeksan tunnin työpäivään sisältyi yksi viidentoista minuutin tauko. Tuntipalkka jäätelön myynnistä oli vain 6,80 euroa, koska olin työnantajani mukaan harjoittelija. Olin kuitenkin ainoa myyjä työpisteessä ja hoidin hommat kuin kuka tahansa kauemmin työssä ollut."

Nainen (20–25)

"Työntekijöiltä vaadittiin enemmän lojaaliutta, vaikka kaikki työntekijät tekivät sairaanakin töitä. Tämä siksi, ettemme saaneet sairausloma-ajalta palkkaa."

Nainen (20–25)

"Kahvilassa, jossa työskentelin, ei maksettu iltalisiä eikä palkkaa sairausloma-ajalta. Kun työntekijä huomautti asiasta, hän ei saanutkaan enää vuoroja eikä seuraavana vuonna työpaikkaa."

Nainen (20–25)

"Toimin lukion jälkeen osa-aikaisena myyjänä pienessä kenkäliikkeessä Helsingin keskustassa. Haastattelussa pomo puhui 7,50 euron tuntipalkasta, mutta ilmoitti sen myöhemmin olevan 7 euroa tunnissa. En sanonut vastaan, koska olin kuullut, että Hesburgerissa se voi olla jopa 6 euroa tunnissa. Minusta tuntui, että jos vaadin liikaa, saan varmasti potkut. Uuden työpaikan löytäminen niin nuorella iällä ja niin vähällä työkokemuksella olisi vaikeaa.

Myymälää oltiin vasta laittamassa pystyyn, eikä meillä ollut edes kassaa, vain pieni rahalipas ja korttien lukulaite. Kaikki oli epäselvää ja kaoottista. Pomo ei tehnyt kanssani työsopimusta, ja kun itse kyselin, milloin voisin sellaisen allekirjoittaa, hän sanoi: 'Ei nyt aleta mitään semmosia, kun tämä tilanne on nyt vähän tällainen.'

En tiedä, mitä hän tarkoitti, mutta jätin asian sikseen. Jälkeenpäin ajateltuna tein todella tyhmästi, kun en vaatinut sopimusta. Mutta niin nuorena vielä luottaa aikuiseen.

Myöhemmin minulle annettiin kuukausien ajan seitsemän päivän työputkia. Pomon vaimo hoiti rahatilityksen ja palkka-asiat. Usein hän uhkaili, että jos tekisin virheen rahojen kanssa, hän ottaisi erotuksen suoraan palkastani. Hän soitteli pääkonttorista myymälään, kiroili ja uhitteli.

Ilman kassaa myyminen ja varaston seuranta oli hankalaa. Lauantailisät sain vasta, kun niitä itse pyysin. Pomon vaimo valitteli, että minun pitäisi itse laskea tunnit, jotka olin tehnyt lauantaisin, koska hänellä ei ollut aikaa: 'Mun pitää laskea 12 ihmisen palkat. Luuletko neiti, että mulla on aikaa alkaa laskea sun tunteja?'"

Nainen, 21

"Työskennellessäni kassamyyjänä ja tarjoilijana en saanut yö-, pyhä- tai iltalisiä. Työntekijöille tehtiin selväksi, että jos joku panee kampoihin, työtunnit tippuvat vauhdilla alas.

Kun viimein eräs työntekijä uskaltautui tekemään asiasta ilmoituksen, työsuojeluviraston tarkastaja tuli paikalle. Mitään muutosta ei kuitenkaan tapahtunut tämänkään jälkeen."

Nainen (alle 20 vuotta)

"Pomot kertovat avoimesti alaisilleen toisten työntekijöiden sairauslomien tai potkujen syitä ja muita henkilökohtaisia asioita."

Nainen (20–25)

"Työnantajani ei lähetä minkäänlaista palkkakuittia, vaan tilille ilmestyy epämääräinen summa, joka yleensä vastaa suurin piirtein tehtyä tuntimäärää." Nainen, 23

"Minulle maksettiin puolitoistakertainen palkka, jotta en puhuisi eteenpäin työpaikkani laittomista työoloista."

Nainen, 22

"Suosittu helsinkiläinen yökerho ilmoitti työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tuntipalkan olevan 9,50 euroa ilman pyhä- tai yölisiä. Protestoidessani surkeaa palkkaa vastaan ravintolapäällikkö kommentoi: 'Jos ei palkka kelpaa, niin voimme ottaa jonkun toisenkin.'"

Nainen, 25

"Minut lähetettiin usein kotiin töistä ennen työvuoron loppumista siksi, että ravintolassa oli hiljaista. Kun kysyin pomoltani toimintatavan oikeudenmukaisuudesta, pomo totesi: 'Eihän se ole, mutta jos alat hankalaksi niin sinulle ei ole listassa tunteja.'"

Nainen (20–25)

"Soittaessani pomolleni kertoakseni, että olen sairas enkä voi tulla töihin, hän kysyi, olenko jo hankkinut itselleni tuuraajan."

Nainen, 24

"Työnantajani ei noudattanut alan työehtosopimusta: iltalisiä, arkipyhäkorvauksia tai palkkaa sairausloma-ajalta ei maksettu. Työsopimukset tehtiin määräaikaisiksi laittomin perustein.

Taukoja ei saanut pitää, jos työpäivä alitti kahdeksan tuntia. Myös oikeus vuosilomaan yritettiin salata."

Nainen (20–25)

"Myin mansikoita seisaaltani pitkiä päiviä ulkona. Jos halusin vessaan, jouduin soittamaan kaverilleni, josko tämä voisi vahtia mansikoita sen aikaa, kun itse käyn vessassa.

Usein oli pakko jättää koju vahtimatta ja toivoa, ettei kukaan varasta."

Nainen (20–25)

"Aloitin työt osa-aikaisena vaatemyyjänä toukokuussa 2010. Minuun oltiin niin tyytyväisiä, että toimitusjohtaja halusi tehdä minusta pian osastovastaavan.

En saanut negatiivista palautetta koko neljän kuukauden koeaikani kuluessa. Päivää ennen kuin koeaika loppui, myymäläpäällikkö ilmoitti, että minut irtisanotaan välittömästi. Syytä tiedustellessani todettiin, että irtisanominen perustuu koeaikaan. Välittömästi irtisanomisen jälkeen tilalleni alettiin etsiä uutta työntekijää.

Irtisanomiseni jälkeen yrityksestä on irtisanottu samasta syystä kolme työntekijää, ja minun siellä työskennellessäni potkut sai kaksi henkilöä."

Mies, 24

"Torikahvilassa pomo valehteli maksavansa työehtosopimuksen mukaista tuntipalkkaa, vaikka palkka oli siitä 70 prosenttia. Työvuoroja ei suunniteltu kahta päivää pidemmälle, koska sade kuulemma saattoi sotkea suunnitelmat. Koko ajan piti olla lähtövalmiina töihin. Yrittäjän riskin kannoimme siis me nuoret kahvilatytöt."

Nainen (20–25)

"Työnantajani oli varakas perhe, jonka kotona hoidin heidän kahta kouluikäistä lastaan. Ilmoituksessa luvattiin 10–15 työtuntia viikossa, mutta todellisuudessa tarjolla olikin vain yksi kolmen tunnin työvuoro viikossa. Suostuin työsuhteen alussa alhaiseen palkkaan sillä ehdolla, että saan korvausta työmatkoistani. Vielä en ole sitä pyynnöistäni huolimatta saanut."

Nainen (20–25)

"Saan kohtuuttoman pientä palkkaa, kuten useimmat muutkin yrityksessä työskentelevät opiskelijat. Palkkaneuvotteluissa ammattiliiton palkkasuosituksiin viittaaminen aiheuttaa lähinnä hilpeyttä, koska 'eihän kukaan palkkaansa liitolle ilmoita, jollei ole siihen erityisen tyytyväinen'."

Nainen (20–25)

"Kun olin töissä mansikkamaalla, nuorta työtoveriani puraisi kyynpoikanen. Sen sijaan, että työnantaja olisi kuljettanut uhrin terveyskeskukseen, hän laittoi tämän pyöräilemään kotiinsa kymmenen kilometrin päähän. Kerran työnantaja luuli työtoverini valehdelleen hänelle, mistä rangaistuksena kuristi tätä ja uhitteli tälle."

Nainen (20–25)

"Olin kunnalla kesätöissä siivoamassa. Minulle maksettiin 2,60 euron tuntipalkkaa. Samaa työtä tekevät ammattisiivoojat saivat työehtosopimuksen mukaisen tuntipalkan."

Nainen (20–25)

"Kun työskentelin osa-aikaisena tarjoilijana, eräs esimies kysyi minulta, haluaisinko tehdä kokopäivätyötä hänen tuttunsa firmassa. Vastasin myöntävästi ja annoin hänelle puhelinnumeroni. Seuraavana aamuna sain mieheltä seksiviestejä puhelimeeni.

Kokopäivätyön aloitettuani firman osti vanhempi miesomistaja. Hän oli luonteeltaan erittäin epästabiili ja hiillosti kaikkia työntekijöitä huomauttelemalla henkilökohtaisista asioista. Lopulta hän suuttui minulle jostain tyhjänpäiväisestä ja heitti keittiöveitsen ohitseni tarkoituksella."

Nainen (20–25)

"En saa ilta- tai viikonloppulisiä. Eivät kuulemma kuulu alan henkeen."

Nainen (20–25)

"Työsopimuksessa oli kohta, jonka mukaan työntekijä suostuu tekemään töitä sunnuntaisin ilman lisäkorvausta. Jos ei allekirjoittanut, ei työtä tietenkään saanut. Tuntipalkka oli vajaat kuusi euroa."

Nainen (20–25)

"Yksityisessä kuntokeskuksessa työskennellessäni palkkaa ei maksettu kertaakaan ajallaan. Muutaman kerran tulin aamuvarhain töihin ja löysin pomoni kuntokeskuksen tiloista sammuneena. Sain ajettua hänet toimistoon nukkumaan juuri ennen kuin ensimmäiset asiakkaat saapuivat jumppatunneille.

Eräänä palkkapäivänä pomoni soitti minulle ja ilmoitti, ettei voi maksaa palkkaani, koska yritys on mennyt konkurssiin."

Nainen, 23

"En saanut puolen vuoden aikana pyynnöistäni huolimatta työsopimusta."

Nainen (20–25)

"Olin lukiossa kesätöissä siivoojana erään lentoyhtiön teknisellä alueella. 99 prosenttia muista työntekijöistä oli miehiä, ja nuorena tyttönä sain paljon huomiota.

Useimmat työntekijät olivat mukavia, mutta pari asemastaan tietoista vanhempaa miestä alkoi aina keskustella kovaan ääneen ruumiinrakenteestani, hiuksistani ja ulkoisista avuistani, kun siivosin heidän työpistettään. Toisella oli myös tapana seurata minua vessoihin ja käydä tarpeillaan juuri ennen kuin minun piti aloittaa pyttyjen ja peilien peseminen.

Valitin lopulta asiasta pomolleni, joka sanoi vaivautuneena: 'tällaista tämä nyt vain on', eikä tehnyt asialle mitään."

Nainen (20–25)

"Olin opiskelujen ohessa suuren henkilöstövuokrausyrityksen palkkalistoilla. Työskentelin kaupan alan yrityksissä useamman vuoden. Sairastin koko ajan masennusta.

Yhdessä myymälässä oli vakituinen työpaikka auki, hain sitä innolla ja sain sen. Paljastui, että myymälässä oli varkaita joka päivä. Työkaverini sai kerran turpiin, ja minuakin tönittiin ja potkittiin. Myymälässä oli lisäksi jatkuvasti todella kova kiire.

Koin työn liian rankaksi ja irtisanouduin vajaan parin kuukauden jälkeen, minkä jälkeen palasin henkilöstövuokrausyrityksen leipiin keventynein mielin.

Eräänä päivänä pomoni soitti ja sanoi, että minusta oli valitettu ja että minun pitäisi tehdä työni paremmin tai saisin potkut. Masennukseni paheni, aloin epäillä jokaista toimintatapaani ja saada itsetuhoisia ajatuksia. Keikkatyö oli ollut ainoa asia, joka piti minut kiinni arjessa. Pian jäin kokonaan pois töistä."

Mies (20–25)

"Esimieheni totesi tänään: 'Tee sinä noita tyttöjen juttuja ja anna miesten tehdä oikeaa työtä.'"

Nainen (20–25)

"Palkkaani ei maksettu oikein kertaakaan puolentoista vuoden aikana.

Aluksi en uskaltanut mainita asiasta pomolleni, koska työkaverini olivat kertoneet hänen olevan todella arvaamaton. Kun rohkaistuin ja soitin hänelle, hän lupasi korjata asian, muttei tehnyt sitä kuitenkaan."

Nainen (20–25)

"Olin kesän töissä allasbaarissa, jossa lämpötila oli koko ajan +30:n ja+35 asteen välillä. Usein tuntui, että taju lähtee, mutta opiskelijaelämän jälkeen palkka tuntui hyvältä, joten en valittanut."

Nainen (20–25)

"Työskentelin harjoittelijana mainosalan yrityksessä puoli vuotta. Viikosta toiseen anelin työsopimusta. Aina ei perjantainakaan tiennyt, oliko maanantaina tarkoitus tulla töihin.

Eräänä maanantaina matkalla töihin minulle soitettiin ja kerrottiin, ettei minua enää tarvita. Yritys hakee tälläkin hetkellä uutta harjoittelijaa väläyttämällä mahdollisuutta pidempiaikaisesta paikasta."

       
  Quote
...
  06.08.2011 @ 12:33

Rautaruukin puolalaisten työoloista:
"Rakennusliiton mukaan puolalaiset muurarit ovat kertoneet liitolle 3-4 euron tuntipalkoista, 11-tuntisista työpäivistä ja vapaapäivättömistä työviikoista. Beroa kiistää toimineensa työehtosopimuksen tai lain vastaisesti." (nelonen.fi)

       
  Quote
zZzz
  16.08.2011 @ 07:45

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkina ... 1111359/12

Uusi eläkepettymys uhkaa: Nuorille vieläkin vähemmän




Nuorempien ikäluokkien eläkkeet uhkaavat jäädä vieläkin pienemmiksi kuin tähän asti on pelätty, vaikka työurat pitenisivätkin. Asiantuntijan mukaan keskimääräiset eläkkeet voivat pudota alle 40 prosenttin palkoista, kun eliniän pitenemistä korvaava kerroin leikkaa eläkkeitä odotettua kovemmalla kädellä. – Koko järjestelmä ajautuu kriisiin, jos eläke ei turvaa edes jonkinlaista elintasoa.

Vallitseva totuus on pitkään ollut se, että eläkkeet olisivat suuruudeltaan 60 prosenttia palkoista. Jo tällä hetkellä keskimääräinen eläke on kuitenkin vain puolet keskimääräisistä palkoista.

Kuinka paljon suhdeluku tulee huononemaan tulevina vuosikymmeninä?

Mitä nuoremmasta palkansaajasta on kyse, sitä enemmän niin sanottu elinaikakerroin tulee leikkaamaan tulevaisuuden eläkesummasta.

Elinaikakerroin on vuonna 2005 luotu mekanismi, joka otettiin käyttöön viime vuonna.

Kullekin ikäluokalle luodaan 62 vuoden iässä kerroin odotettavissa olevien elinvuosien pohjalta. Se leikkaa eläkkeen määrää sitä enemmän, mitä vanhemmaksi ikäluokan odotetaan elävän. Suurten ikäluokkien eläkkeisiin leikkuri ei juuri vaikuta.

– Muutaman vuosikymmenen kuluessa keskimääräinen eläke tulee olemaan 40 prosenttia palkoista, kun elinaikakerroin alkaa kunnolla kutistaa eläkkeitä, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko Olli Pusa.

– Jos eläke on sen alkaessa 40 prosenttia keskimääräisistä palkoista, tulee indeksi jauhamaan sitä vuosien kuluessa huomattavasti lisää. 20 vuodessa se voi tipahtaa lähelle 20 prosenttia.

Pusa perustaa väitteensä Eläketurvakeskuksen viimeisimpään, vuonna 2009 tehtyyn ennusteeseen, joka ulottuu vuoteen 2075 asti.

Ennusteessa keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän ennakoidaan nousevan kolmella vuodelle vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2075 63-vuotiaan ennustetaan elävän 8,6 vuotta pidempään kuin vuonna 2008.

Eläkemenojen osuus kasvaa

Pusan mukaan kehitys tulee ajamaan koko järjestelmän kriisiin, jos ansioeläkejärjestelmä ei enää turvaa edes jonkinlaista elintason säilymistä työuran jälkeen.

Samaan aikaan kun eläkkeet suhteellisesti pienenevät, lakisääteisten työeläkemenojen osuus palkasta kasvaa.

Yksityisen sektorin työeläkemenojen ennakoidaan Eläketurvakeskuksen ennusteessa nousevan nykyisestä reilusta 20 prosentista suunnilleen 30 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

– Ihmisillä ei ole varaa säästää eläkepäiviä varten vapaaehtoisesti ja varautua pienempiin eläkkeisiin, kun lakisääteiset eläkemenot kasvavat niin reippaasti, Pusa ennustaa.

Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen on samaa mieltä Pusan kanssa siitä, että elinaikakerroin iskee tuleviin eläkkeensaajiin liian kovalla kädellä.

Vaikutus on rankempi, kuin eläkeuudistusta tehtäessä uskottiin, Aaltonen sanoo.

– Esimerkiksi vuonna 2040 alkavista eläkkeistä tulee nykyisten ennusteiden mukaan leikkautumaan pois 20 prosenttia. Tässä on kysymys suuresta sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta, jossa nuoret joutuvat jyrätyiksi. Tämä vääryys pitäisi ehdottomasti korjata.

Aiempien arvioiden mukaan elinaikakertoimen ennakoitiin leikkaavan eläkkeitä selvästi vähemmän eli vain noin 9 prosenttia 2040-luvulla alkavista eläkkeistä.

Uudelleen arvioinnin paikka?

Pusa arvostelee Eläketurvakeskuksen ennusteen oletuksia.

– Ennusteiden laatiminen on erittäin monimutkaista. Siihen tarvitaan suuri joukko tietoja ja erilaisten tulevien lukujen arviointia. Nämä tutkimukset eivät ole läpinäkyviä. Oletukset voivat olla monessa kohdin ihan pielessä, ja jotkin luvut ovat hyvin optimistisia.

Pusan mielestä eläkejärjestelmä tulisi arvioida kokonaan uudelleen.

– Pakka pitäisi purkaa auki ja katsoa, minkälaisia eläkkeitä ihmisille tarjotaan, millaisia rahastoja kerätään ja miten järjestelmää hallinnoidaan. Tällaisen tarkastelun esteenä on se, että kaikkia arviointeja, ennusteita ja tutkimuksia kontrolloi järjestelmä itse, Pusa kritisoi.

"Ongelmaa ei ole"


Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala ei näe suurta ongelmaa siinä, että ennusteen mukaan eläkkeet tulevat laskemaan keskimäärin alle 40 prosenttiin keskimääräisistä palkoista.

– Eläkkeet tulevat joka tapauksessa ostovoimaltaan olemaan reilusti suurempia kuin nykyisin. Vaikka laskua suhteessa palkkoihin näyttäisi jonkin verran tulevan, ei muutos ole mitenkään dramaattinen.

– Ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat haasteet on aika pitkälle hoidettu jo tehdyillä asioilla. Eläkeläisten määrän kasvu suhteessa työssä käyviin ei tule romuttamaan järjestelmää.

Rantala muistuttaa, että elinaikakertoimen vaikutusta voi pienentää työelämässä pidempään jatkamalla.

Nuoria, jotka pelkäävät tulevien eläkkeidensä puolesta, Rantala hämmästelee.

– Kuvittelisin, että siinä iässä olisi paljon muutakin mietittävää, eikä tämä eläkeasia olisi päällimmäisenä huolen aiheena.

Profile Email    
  Quote
...
  19.08.2011 @ 21:03

"Lähinnä vaan olin ja pohdiskelin elämää, ja se on aika turhaa"

Hallitus haluaa nuoret työpajoihin
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/08 ... 04448.html



Tiukasta talouskuurista huolimatta hallitus satsaa nuorten työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Peruskoulun tai lukion jälkeen osa nuorista joutuu viettämään välivuotta vasten tahtoaan. Uuden hallituksen lupaama yhteiskuntatakuu tarjoaa nuorille työtä esimerkiksi työpajoissa.

Nuorten työpajat muistuttavat oikeita työpaikkoja. Niissä voi esimerkiksi valokuvata, korjata autoja, näytellä tai hoitaa lounaskahvilaa. Moni peruskoulun tai lukion päättänyt nuori saattaa löytää oman alansa oppimalla uusia taitoja työpajoissa. Työpajatoiminta on tärkeä osa niin kutsuttua yhteiskuntatakuuta.

- Hallitusohjelmassa on otettu tavoite, että jokaiselle nuorelle saadaan opiskelupaikka, työpajapaikka tai jokin järkevä toiminta hyvin nopeasti kun hän on työttömäksi joutunut, tämä on se yhteiskuntatakuu, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön johtaja Georg Henrik Wrede.

Työpajatoiminnan ja etsivään nuorisotyön saama tuki on kasvanut neljässä vuodessa lähes kaksi ja puolikertaiseksi. Tälle vuodelle työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön on osoitettu jo noin 12 miljoonaa euroa.

Usko tulevaisuuteen on tärkeää

Moni nuori kaipaisi kuitenkin mahdollisuuksia päästä myös välivuonna ihan oikeisiin töihin, josta työantaja maksaisi palkkaa.

19-vuotias, yliopisto-opinnot aloittava Sara Numminen kertoo, että oikeat työpaikat olivat kuitenkin kiven alla.

- Lähinnä vaan olin ja pohdiskelin elämää, ja se on aika turhaa. Lopulta sain talvella töitä, ja olin sitten kolme kuukautta töissä. Sen jälkeen olikin heti paljon mukavampaa, Numminen kertoo.

Sara Numminen pääsi toisella yrittämällä opiskelemaan yliopistoon. Myös työpajoista on moni löytänyt elämänuran. Syrjäytymisen estäminen onkin yhteiskuntatakuun tavoite.

- Näköalattomuus on suuri vaaratekijä niin, että olipa se toiminta mitä tahansa, mitä halutaan tarjota nuorille, niin näköalaa ja uskoa tulevaisuuteen pitää olla, Wrede sanoo.

Radion kulttuuriuutiset / Irmeli Kangaspunta

       
  Quote
...
  19.08.2011 @ 21:04

Yhä useampi työtön vain asumis- ja toimeentulotuen varassa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081 ... 9_uu.shtml

Pelkän asumis- ja toimeentulotuen varassa elävien kotitalouksien määrä on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.


Viraston mukaan muutos on seurausta työmarkkinatuen uudistamisesta.

Tarkastusviraston pitkäaikaistyöttömiä tarkastelleen raportin mukaan monille pitkäaikaistyöttömille työllistyminen avoimille työmarkkinoille on joskus jopa epärealistista.

Vuonna 2006 tehdyn uudistuksen myötä pitkään työmarkkinatukea saaneet on velvoitettu osallistumaan työhallinnon ja kunnan tarjoamiin työllistymispalveluihin, kuten työvoimakoulutukseen tai -harjoitteluun.

Jos pitkäaikaistyötön ei palveluita ota vastaan, hän menettää työmarkkinatuen ja putoaa vain asumis- ja toimeentulotuen varaan. Myös toimeentulotukea leikataan, jos tukipalveluita ei hyödynnetä.

Tarkastusviraston raportin mukaan uudistuksesta on ollut myös apua osalle työttömistä. Virasto kuitenkin peräänkuuluttaa työllisyystoimien nykyistä parempaa kohdentamista, joskin toteaa kohdentamisen olevan kallista.

Työllisyystoimien vaikuttavuutta virasto parantaisi aikaistamalla niiden antamista

       
  Quote
emmäjaksa
  21.08.2011 @ 14:35

"Töissä ollaan kuin promillen humalassa"

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/201 ... 1111362/12

Monella työpaikalla tehdään töitä kuin promillen humalassa – hoidetaan potilaita, valvotaan turvallisuutta ja suunnitellaan matkapuhelinohjelmia. Jatkuva univaje heikentää työkykyä yhtä paljon kuin promillen humala. Unenpuutteesta onkin tulossa työssäkäyvien uusi kansansairaus. Miksi suomalaiset eivät osaa enää nukkua?

Kesäloma takana, ja paluu arkeen ja työpaikalle. Teini makaa aamulla syvähorroksessa sängyssä, ja pikkulapsiperheiden aamut ovat kuin kiljusen herrasväestä. Siirtymäajat ovat hankalia, mutta työssäjaksamista kuormittaa pahempi ongelma: krooninen univaje. Tutkimusten mukaan unen puute vie työtehoa, sairastuttaa, tekee työkyvyttömäksi – jopa tappaa.

– Tämä on yksi kansanterveyden isoista ongelmista. Hyvin suuri väestön osa kärsii unettomuudesta tai liian vähästä unesta, Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmä sanoo.

– Riittämätön uni on iso ongelma työtehtävissä, joissa valppauden ja tarkkaavaisuuden vaatimus on tärkeää. Esimerkiksi joissakin sairaaloissa on edelleen käytäntönä, että lääkärit päivystävät päivävuoron jälkeen. Perusteluna on ollut, että päivystyksessä voisi levätä, mutta raskaissa päivystyspisteissä ei enää pystykään.

– Juuri työssäkäyvät nukkuvat vähemmän kuin muut väestöryhmät. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla nukkumaan menon ongelma on selvästi yleistynyt. Ei pystytä hallitsemaan unen ja valveajan rytmiä, ja nukkumaan menoon pakottautuminen on heikompaa.

– Se voi myös olla jotain suomalaisesta mielenluonteesta kertovaa. Otetaan asiat hyvin vakavasti, ja työasiat jäävät iltaisin mieleen. Sekin vaikuttaa uneen, jos yhteiskunnassa tulee muita huolestuttavia asioita pinnalle, esimerkiksi lama tai kriisitilanteita tai oma taloustilanne.

– Hetki omassa rauhassa voi ihmisestä tuntua tärkeämmältä kuin se, että pääsee nukkumaan. Emme ole koneita. Elimistö vaatii rauhoittumista ennen unen tuloa, professori Tiina Paunio sanoo.

Viikonlopun lepo ei riitä univelan kuittaamiseen

Yhteiskunta pyörii Paunion mukaan aamuvirkkujen säätämällä kellolla. Univaje aiheuttaa monia välittömiä vaikutuksia ja pitkän aikavälin sairastumiskiä. Unitutkimuksissa on havaittu, että yksi uneton yö tai viikon kestänyt 3-4 tunnin päivittäinen univaje vastaa noin promillen humalaa suhteessa suorituskyvyn heikkenemiseen.

Työterveyslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa testattiin nuorten miesten unettomuuden sietoa. Härmän mukaan tulokset paljastivat univajeen kasautumisen merkityksen. Vaikka muutaman yön osittainen valvominen ei vielä ollut vaarallista, viiden vuorokauden ajan vain neljä tuntia nukkuville kehittyi vaarallinen väsymystila, jossa elimistössä alkoi tapahtua selkeitä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Paunion mukaan yllättävää testeissä oli se, että kahden vuorokauden palauttava uni ei välttämättä riittänyt kuittaamaan univajetta.

– Tästä voidaan päätellä, että jos vetää itsensä tosi tiukoille työviikoilla, viikonloppu ei välttämättä riitäkään. Oman subjektiivisen kokemuksen kannalta lepo voi tuntua riittävältä, mutta univaje alkaa kasautua pitkäkestoisesti ja vaikuttaa terveyteen.

Univaje heikentää oppimista ja vähentää työtehoa

Työterveyslaitoksen Härmän mukaan väsymys heikentää työntekijän kognitiivista toimintakykyä monin tavoin. Se huonontaa koululaisen kykyä oppia uutta, vähentää tuottavuutta ja lisää tapaturmariskejä työpaikoilla. Väsynyt työntekijä on ärtynyt ja alavireinen. Joskus univaje voi tosin aiheuttaa euforiaa eli hyvänolon tunnetta. Yleensä väsyneen olotila ei muistuta humalaa vaan enemmänkin kunnon krapulaa.

– Tämä johtuu energia-aineenvaihdunnan häiriintymisestä. Univajeessa aivoihin kertyy muun muassa adenosiini-nimistä ainetta, ja soluihin kertyy erilaisia aineenvaihdunnallisia kuona-aineita.

Unettomuus ja univaje heikentävät sokeriaineenvaihduntaa ja lisäävät stressihormonitasoja. Myös immunologisessa järjestelmässä tapahtuu Härmän mukaan muutoksia: esimerkiksi veren tulehdusarvot nousevat pitkään valvoessa. Univaje voi altistaa elimistön kroonisille tulehdusmuutoksille, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavalle ateroskleroosille.

Jokaöinen unettomuus on tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan yhteydessä jopa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Riski kasvaa erityisesti ihmisillä, joilla on jokin muu sairaus taustalla.

Uniryhmiä työpaikalle

Näin voi pyöriä kansanterveyttä rapauttava oravanpyörä: Liian vähän unta, liian paljon alkoholia ja ylipainoa. Unen puute nostaa painoa. Alkoholi lihottaa. Ylipainoinen nukkuu huonommin, ja masentuu herkemmin. Masentunut ei saa unta, lääkitsee oloaan juomalla ja masentuu ylipainostaan.

– Unettomuuden haittoja pystyttäisiin vähentämään paljon, jos ihmiset aidosti ymmärtäisivät, että valvomisella on olennainen merkitys terveydelle, Härmä sanoo.

Univaje ja -häiriöt ovat niin yleinen ongelma, että joissakin työterveyshuolloissa on perustettu erityisiä uniryhmiä. Uniongelmat tulevat esille usein työterveyslääkärin vastaanotolla. Uniryhmissä harjoitellaan pitämään huolta omasta unirytmistä ja jaetaan tietoa unettomuuden hoidosta.

– Unettomuutta voidaan hoitaa esimerkiksi kognitiivisen psykoterapian keinoilla. Tyypillistä on, että univajetta koetetaan hoitaa menemällä aikaisin sänkyyn. Kun ollaan pitkiä aikoja sängyssä eikä uni tule, ihminen alkaa ahdistua tilanteesta ja unen saanti vaikeutuu, uniterapeutti Anna-Mari Aronen kertoo.

Hoidossa kartoitetaan tilanteita ja selvitetään, onko ihmisellä tapoja, jotka edesauttavat unettomuutta. Apukeinoina voidaan käyttää muun muassa erilaisia rentoutumisharjoituksia.

Unettomuuden hoito voi olla vakavammissa tapauksissa erittäin hankalaa ja aikaaviepää. Unettomuuteen määrätään herkästi unilääkkeitä. Ne ovat usein entsodiatsepiinipohjaisia valmisteita, jotka on tarkoitettu lyhytaikaiseen 2–4 viikon käyttöön. Kun niitä kayttää pidempään, vastustuskyky kasvaa. Lääke alkaa vaikuttaa unen rakenteeseen, syvään uneen ja REM-uneen, jotka olisivat juuri tärkeitä mielen hyvinvoinnin kannalta.

       
  Quote
New Topic Post Reply

Ensimmäinen | Edellinen | 7 8 9 10 11 12 13 | Seuraava | Viimeinen

 All times are EEST. The time is now 05:06 pm.
Normal Topic Normal Topic
Locked Topic Locked Topic
Sticky Topic Sticky Topic
New Post New Post
Sticky Topic w/ New Post Sticky Topic w/ New Post
Locked Topic w/ New Post Locked Topic w/ New Post
View Anonymous Posts 
Able to Post 
HTML Allowed 
Censored Content 

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

I'll kill no innocent if I kill the first bourgeois I meet.
Leauthier
French anarchist, at his trial in 1893for .attempting to kill a diplomat he passed on the street 

Käyttäjän toiminnot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti