Hollannissa nousi kohu mielenterveyspotilaiden kohtelusta

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Hol ... 5263222657


Viime tiistaina Hollanin televisiossa esitetty ohjelma seinään kahlitusta teinipojasta herätti keskustelun väkivaltaisten mielenterveyspotilaiden kohtelusta.

Hollannissa on noussut kohu väkivaltaisten mielenterveyspotilaiden kohtelusta hoitolaitoksissa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC verkkosivuillaan perjantaina. Hollannin televisiossa esitettiin tiistaina ohjelma köydellä seinään kiinnitetystä 18-vuotiaasta pojasta, Brandonista.

Televisio-ohjelman tekijät kävivät kuvaamassa poikaa ja haastattelemassa hänen äitiään saatuaan vinkin mielisairaalassa työskentelevältä.

Kuvissa pojalla on päällään eräänlaiset valjaat, jotka ovat kiinni seinässä paksun nahkahihnan päässä.

Ohjelman mukaan poika on ollut kahlittuna seinään jokainen päivä kuluneen kolmen vuoden ajan.

Hän on päässyt aiemmin viikonloppuisin käymään kotonaan, mutta hoitolaitoksen henkilökunta päätti lopettaa vierailut Brandonin väkivaltaisen ja itsetuhoisen käytöksen takia.

Tuomari antoi laitokselle luvan kahlita Brandon seinään. Hänen äitinsä mukaan poikaa kohdellaan kuin villieläintä.

Brandon kärsii ohjelman mukaan vakavista oppimishäiriöistä. Hän on ollut laitoshoidossa viisivuotiaasta asti.

Asiantuntijoiden mukaan Brandonin tapaus ei ole mitenkään poikkeuksellinen Hollannissa, Heidän mukaansa maassa on ainakin 40 vastaavissa oloissa elävää potilasta.

Hollannin apulaisterveysministeri vieraili laitoksessa ja parlamentissa pidettiin hätäkeskustelu asiasta.

Masennus ajaa nuoret turhaan eläkkeelle

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/m ... 16750.html


Nuorten ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on useimmiten masennus.

Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta henkilöä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia. Tämä tarkoittaa noin 1 800:aa nuorta tai nuorta aikuista vuosittain. Useimmiten eläkkeelle joutuminen olisi voitu välttää ennaltaehkäisevällä tuella tai aikaisella puuttumisella.

Ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on useimmiten masennus, joko itsekseen tai yhdessä muun mielenterveysongelman kanssa. Useimmat mielenterveyden häiriöt alkavat oireilla ensimmäistä kertaa jo teini-iässä, joten eläkkeelle joutumista edeltävät pitkät sairauslomajaksot.

Riski sairastua esimerkiksi masennukseen kasvaa huomattavasti murrosiässä. Uusien masennuskausien riski on suurimmillaan 15 -18 -vuotiailla. Nuoren masennuksen taustalla voi olla vaikeita kokemuksia esimerkiksi aikuisten kanssa tai vaikka koulussa.

Aiheesta kirjan toimittanut Ammattiopisto Luovin tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä toteaa, että nuorten eläkkeelle ajautuminen olisi usein vältettävissä, jos nuoret saisivat ajoissa apua.

- Nykyiset nuorisopsykiatrian resurssit eivät ole riittävät auttamaan mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Kun nuori masentuu, hän ei tunnista huonoa oloaan ja asiasta on myös vaikea puhua. On erittäin tärkeä saada apua ennen kuin ongelmat pahenevat.

Ennaltaehkäisevä tuki vähentäisi sairastumista

Koska psykiatrisen hoidon resurssit eivät riitä koko ajan kasvavaan hoidon tarpeeseen, tarvitaan nuorten avuksi myös ennaltaehkäisevää tukea ja muita keinoja.

- Uskon, että ennaltaehkäisevän tuen avulla on mahdollista vähentää sairastuneiden nuorten määrää. Ongelmista selviytymiseen lapsi tai nuori tarvitsee ennen kaikkea vanhempien tai muiden aikuisten tukea ja ohjausta. Nuoren käytöksestä huolestuneet vanhemmat tarvitsevat myös käytännön keinoja, kuinka kohdata nuori tai lapsi vaikeassa tilanteessa. Aikuiset usein arkailevat kysyä ja pelkäävät sen pahentavan tilannetta.

Lämsän mukaan sosiaalisten verkkojen ja myös toisten sairastuneiden nuorten vertaistuki on erittäin tärkeä nuorten toipumisen kannalta. Lämsä on toimittanut kirjan Mieli Maasta - Masentuneen nuoren kohtaaminen. Kirjassa psykiatrian, mielenterveystyön ja erityisopetuksen asiantuntijat antavat neuvoja, miten aikuiset voivat ottaa nuoren masennuksen tai muun mielenterveysongelman puheeksi ja auttaa nuorta paranemisessa.

Teos antaa myös käytännön vinkkejä parhaista tavoista käsitellä stressiä ja kasvuikään liittyviä tunteita. Samalla aikuiset tukevat myös nuoren aikuistumisprosessia. Riski sairastua esimerkiksi masennukseen pienenee, kun nuori saa jo lapsesta saakka tukea elämässä vastaan tulevien muutosten ja pettymysten käsittelyyn.

YLE Uutiset

Oikeusasiamies: Mielisairaalan pitkät eristämisjaksot ongelmallisia

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oike ... 5265937078


Niuvanniemen sairaala Kuopiossa.

Eduskunnan oikeusasiamies haluaa tarkempaa tietoa potilaiden eristämisestä Kuopiossa sijaitsevassa Niuvanniemen valtion mielisairaalassa. Oikeusasiamiehen tarkastus sairaalaan toi esiin lisäselvitysten tarpeen. Sairaalan on vastattava selvityspyyntöön elokuun loppuun mennessä.

Oikeusasiamies pitää eristämisen ongelmana sen pitkäaikaisuutta. Jotkut potilaat ovat kuukausia eristyksissä putkamaisissa oloissa. Eristystä helpottavat vain lyhyet ulkoilutauot tai osastolla olot.

Oikeusasiamies haluaa tietää, voisiko eristämiselle olla vaihtoehtoista hoitomuotoa.

Tarkastuksen yhteydessä tuli esille myös ulkopuolisten vartiointiliikkeiden käyttö sairaalan arjessa. Oikeusasiamiehen mukaan on selvitettävä, missä määrin vartijat voivat osallistua sairaalan toimintaan ja olla osallisina hoitoon.

Selvityksestä käy ilmi myös, että potilaat viettävät Niuvanniemessä pitkiä aikoja. Valtaosa potilaista on niin sanottuja kriminaalipotilaita, jotka on jätetty tuomitsematta rikoksesta mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi. Heille tyypillisiä erityisongelmia ovat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallinta.

Vuoden 2009 lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli selvityksen mukaan 8 vuotta ja 5 kuukautta. Pisin hoitoaika oli peräti 54 vuotta 2 kuukautta.

Eduskunnan oikeusasiamies tarkastaa valtion mielisairaaloiden toiminnan muutaman vuoden välein. Suomessa on kaksi valtion mielisairaalaa, toinen Kuopiossa ja toinen Vaasassa.

Esimerkiksi erään vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan henkilökuntaa oli vanhusta kohti arkisin keskimäärin 0,43 henkilöä. Hyvä henkilökunnan määrä olisi nykysuositusten mukaan 0,8 hoitajaa potilasta kohden.

Heh, juupa juu. 43-prosenttisia ihmisiä, 80-prosenttisia ihmisiä. Miten se menikään? Hajoita ja hallitse? Yhteisöt on hajotettu ja yksilötkin pilkottu laskennallisesti.

Itsemurhat lisääntyivät talouskriisin aikana

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/i ... 11351.html



Itsemurhat lisääntyivät Suomessa talouskriisin aikana. Itsemurhien määrä kasvoi viisi prosenttia vuonna 2009 vuoteen 2007 verrattuna, kertoo brittiläinen lääketieteen julkaisu The Lancet.

Tutkijoiden vertailussa olivat mukana vanhoista EU-maista Suomen lisäksi Itävalta, Britannia, Kreikka, Irlanti ja Hollanti, sekä vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneet Unkari, Liettua, Romania sekä Tsekki.

Vuonna 2008 itsemurhat lisääntyivät vanhoissa EU-maissa edellisvuodesta lähes seitsemän prosenttia alle 65-vuotiaiden keskuudessa.

Synkeimpiä lukemat olivat talouskriisistä pahiten kärsineessä Kreikassa, jossa itsemurhat lisääntyivät jopa 17 prosenttia. Myös vaikean talouskurimuksen kanssa painineessa Irlannissa kasvua oli 13 prosenttia.

The Lancetin mukaan on yllättävää, että itsemurhien määrä lisääntyi Suomessa kattavasta työttömyysturvasta huolimatta. Itävallassa, jossa yhteiskunta tukee työttömiä Suomen tapaan, määrä sen sijaan laski viisi prosenttia.

YLE Uutiset, AFP

Asiantuntija varoittaa itsemurhatilastojen väärästä tulkinnasta

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/a ... 13614.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n professori Jouko Lönnqvist kehottaa varovaisuuteen tuoreiden itsemurhatilastojen tulkinnassa. Brittiläisen lääketieteen julkaisun The Lancetin julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2008 alkanut talouskriisi on nostanut itsemurhalukuja monissa maissa.

- Olisin varovainen itsemurhatilastojen tulkinnassa, Lönnqvist sanoo YLE Uutisille.

The Lancetin julkaisemassa tutkimuksessa oli mukana Suomen lisäksi yhdeksän muuta EU-maata.

Lönnqvistin mukaan itsemurhatilastoja täytyy arvioida pitkällä aikavälillä.

- Itsemurhien määrä on laskenut jatkuvasti 90-luvulta saakka, ja nyt jatkuva lasku on pysähtynyt. Se herättää toki kysymyksiä, Lönnqvist arvelee.

Oletus voi olla harhainen tulkinta

Lönnqvist toteaa, että The Lancet on hyvä julkaisu, jossa työskentelee vahvoja asiantuntijoita. Hän pitää talouskriisin vaikutusta itsemurhien lisääntymiseen kuitenkin oletuksena.

- Itsemurhapäätökseen vaikuttavat monet asiat. Tässä pitäisi tutkia jokainen tapaus erikseen, Lönnqvist toteaa.

Lönnqvist arvioi, että itsemurhien lisääntyminen viime vuosina voi herättää assosiaation, että kyse on talouskriisin välittömästä vaikutuksesta. Tämä voi Lönnqvistin mukaan olla harhainen tulkinta.

Lönnqvistin mielestä jokainen ymmärtää, että kansakunnan ollessa vaikeuksissa ihmisten psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. Tällöin ihmiset kääntyvät perheiden puoleen, ja sosiaalisten suhteiden merkitys vahvistuu. Vain pieni osa ihmsistä ajautuu kriiseihin.

Vertailu tehtävä pitkällä aikavälillä

Lönnqvist huomauttaa, että The Lancet julkaisi 90-luvulla vastaavanlaisen tutkimuksen, jossa todettiin, että Suomi ja muut pohjoismaat reagoivat tilastollisesti poikkeavalla tavalla talouskriisiin. Itsemurhien määrä ei Suomessa kohonnut, päinvastoin.

- Yhteiskunta ja sen palvelut puskuroivat laman vaikutuksia.

Lönnqvist painottaa myös, että vuosien 2007 ja 2009 välillä Suomessa psykiatristen palveluiden käytössä ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Professori ei vertaisi maiden tuloksia lyhyellä aikavälillä ja toteaa, että väestötasolla tapahtuu harvoin välitöntä yhteyttä kriisin ja itsemurhien välillä.

- Miten murros siirtyy yksilöön? Kriisin koittaessa viive on normaalisti useita vuosia, itsemurhapäätös ei synny hetkessä, vaikka poikkeuksiakin on. Välissä on turvaverkko, eli ihmisen lähipiiri, Lönnqvist kertoo.

YLE Uutiset / Hanne-Mari Tarvonen

Thl ja The Lancet erimielisiä Suomen itsemurhista

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194686 ... hista.html

Brittiläinen lääketieteen julkaisu The Lancet kertoi perjantaina talouskriisin lisänneen itsemurhien määrää myös Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen thl:n mukaan väitteelle ei kuitenkaan ole perusteita.

Ylilääkäri Timo Partonen thl:stä sanoo, että ulkomainen tutkimus osoittaa vain talouskriisin ajallisen yhteyden itsemurhien lisääntymiseen. Talouskriisin vaikutusta itsemurhiin pitäisi tutkia tarkemmin yksilötasolla.

– Taloudellinen ahdinko voi ajaa ihmisiä itsemurhaan, mutta taustalla on usein paljon muitakin syitä pidemmältä ajalta, hän muistuttaa.

Partonen suhtautuu tutkimukseen muutenkin kriittisesti.

Tutkimuksen mukaan Suomen itsemurhien määrä on kasvanut reilulla viidellä prosentilla vuosien 2007 ja 2009 välillä. Partonen huomauttaa, että tarkasteluväli on lyhyt. Hänen mukaansa Suomen itsemurhien määrä on pysynyt jo pitkään tuhannen kieppeillä, joten kasvavaan väkilukuun suhteutettuna itsemurhakuolleisuus on pienenemässä.

Historiastakaan ei löydy tutkimukselle tukea, sillä edellisen laman aikaan Suomen itsemurhien määrä romahti. Vähenemiseen vaikutti tuolloin laaja itsemurhien ehkäisyprojekti.

”Liian lyhyt vastaanottoaika”

Partosen mielestä parinkymmenen vuoden takaisia projektituloksia olisi hyvä palauttaa muistiin ja joiltakin osin päivittää, sillä ympäröivä maailma on muuttunut.

– Suomessa on edelleen alueellisia eroja. Myös naiset ja miehet ovat erilaisia. Tällaisia asioita voisi suunnitella entistä tarkemmin, hän pohtii.

Puheenjohtaja Pekka Sauri Mielenterveyden keskusliitosta arvioi, että mielenterveyden hoitaminen nojaa Suomessa edelleen liikaa lääkitykseen, jonka pitäisi olla vain ensiapua.

Ongelma on terveyskeskuksen lyhyt vastaanottoaika.

– Ensikontakti mielenterveyden ongelmissa pitäisi olla pitempi, Sauri linjaa.

Brittilehti Lancetin mukaan itsemurhien määrä on talouskriisin aikaan vähentynyt Itävallassa, joka tukee työttömiä Suomen tapaan. Lehti piti tulosta yllättävänä.

Sauri arvelee syyksi kulttuurieroja.

– Ihmisen arvo riippuu Suomessa hyvin paljon työpanoksesta. Kun se jää elämästä pois, ihminen kokee itsensä arvottomaksi, hän aprikoi.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/07/ ... 18036.html

Kreikkalaiset maksavat itsemurhilla talouskurimuksen hintaa

Kreikassa vaikea taloustilanne ajaa yhä useampia ihmisiä itsemurhaan. Itsemurhat ovat perinteisesti olleet harvinaisia Kreikassa, mutta nyt niiden määrä on noussut 40 prosentilla kahden viime vuoden aikana.

Kahden viime vuoden aikana Kreikka on joutunut raskaiden taloussäästöjen kohteeksi ja talouden taantuma on pahin 40 vuoteen. Liikeyrityksiä on jouduttu sulkemaan, julkinen sektori on kutistunut ja työttömyys on nousemassa 17 prosenttiin tänä vuonna. Yksin Ateenassa viidesosa kaupoista on suljettu viime vuoteen verrattuna.

Säästöt ovat käyneet sietämättömiksi monille kreikkalaisille. Psykologien mukaan yhä useampi kärsii vaikeasta masennuksesta. Monet ovat menettäneet koko omaisuutensa ja kaikki säästönsä.

Liikemiehet ovat hypänneet korkeista rakennuksista ja hirttäytyneet siltoihin. Julkiset itsemurhat ovat olleet ennenkuulemattomia kreikkalaisessa yhteiskunnassa.
"Kohta kuin Suomi"

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Kreikka, joka on perinteisesti ollut itsemurhalistan pohjamaita, on nyt nousemassa listalla roimasti. Kreikan terveysministerin mukaan itsemurhien määrässä on ollut 40 prosentin nousu kahden viime vuoden aikana. Kasvu on nopein Euroopassa.

- Jos talouskriisi jatkuu, olemme kohta kuin Suomi tai Unkari, valtion avustuspuhelinlinjan johtaja Khristos Hombas viittaa tilastojen kärkimaihin.

Asiantuntijat muistuttavat, että todelliset luvut ovat vielä tilastoja suuremmat. Monet itsemurhista tehdään auto-onnettomuuksilla, jotta sukulaiset välttyisivät leimautumiselta. Perheet myös peittelevät usein itsemurhia. Muun muassa Kreikan ortodoksinen kirkko on kieltäytynyt hautaamasta itsemurhan tehneitä ortodoksisin menoin.

Suurin osa itsemurhaan päätyneistä on ollut keski-ikäisiä miehiä, joiden yhteiskunnallinen asema on romahtanut, eivätkä he ole kehdanneet hakea apua, kertovat asiantuntijat.

Itsemurhat ovat saaneet myös Kreikan parlamentin huolestumaan. Hallitukselta on vaadittu lisää toimia mielenterveyden hoitoon.

Tutkijat löysivät lisää näyttöä skitsofrenian ja infektioiden yhteydestä

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5268852168

Infektioiden on pitkään ajateltu altistavan skitsofrenialle. Nyt tähän viittaavia tuloksia on saatu lisää.

American Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistut tutkimukset vihjaavat ainakin kahden eri infektion ja skitsofrenian yhteyteen.

Tanskalaistutkijoiden tutkimuksessa toxoplasma gondii -loiseliön vasta-aineet yhdistettiin naisten riskiin sairastua myöhemmin skitsofreniaan. Tutkimuksessa vasta-ainepitoisuuksia mitattiin 45 000 äidiltä ja vauvalta synnytyksen aikoihin vuosina 1992–1995, minkä jälkeen heitä seurattiin vuoteen 2008.

Riski sairastua skitsofreniaan oli suurentunut niillä äideillä, joiden vauvojen vasta-ainepitoisuudet olivat suurimmat. Vauvojen vasta-aineet olivat peräisin äidistä, joten niitä käytettiin äidin vasta-aineiden mittarina.

Toisessa tutkimuksessa tyypin 1 herpesvirus (HSV1) yhdistettiin aivojen muutoksiin skitsofreniaan jo sairastuneilla. HSV1-positiivisten potilaiden aivojen harmaassa aineessa todettiin surkastumista verrattuna muihin potilaisiin ja terveisiin verrokkeihin. Muutokset sijoittuivat aivojen pihtipoimuun, ja ne todettiin vuoden aikana tehdyissä aivojen magneettikuvauksissa.

Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla henkilöllä sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena. Alttius voi olla perinnöllistä tai syntyä varhaiskehityksen aikana.

Nyt julkaistut havainnot viittaavat siihen, että infektiot todennäköisesti ovat yksi skitsofrenian syntyyn vaikuttavista monista ympäristötekijöistä.

Skitsofreniaa sairastaa arviolta 50 000 suomalaista.

• Tutkimuslyhennelmä The American Journal of Psychiatryn verkkosivulla
  

Väitös: Masennusta hoidettava kokonaisvaltaisesti

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3 ... 5269078668

Masennusta olisi hoidettava kokonaisvaltaisesti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan masennuksen hoito ja kuntoutus tulee räätälöidä ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pelkkä terapia ei usein riitä.

"Masennuksen taustalla on harvoin jokin yksittäinen tekijä. Useimmiten masennus kehittyy pitkän ajan kuluessa. Lisäksi se leimaa ihmisen arkea ja olemista läpikotaisesti", yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marjo Romakkaniemi kertoo.

Tutkimuksen mukaan masennuksesta kuntoutumisessa on kyse muutoksesta. Sytyke siihen voi löytyä miltä tahansa elämänalueelta.

Romakkaniemi toteaa, että kokonaisvaltainen hoito edellyttää myös mielenterveystyöltä uudenlaisia toimintatapoja, kuten kunkin ihmisen tilanteen äärelle pysähtymistä.

Masennus on Suomessa iso kansanterveysongelma. Viidellä prosentilla suomalaisista katsotaan olevan merkittävä masennus.

Väitös tarkastettiin Lapin yliopistossa lauantaina.

Eläkkeelle jäänyt nuori on umpikujassa
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... mpikujassa



MTV3 - Iida Ylinen

Alle 30-vuotiaiden suomalaisten sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyys masennuksen vuoksi ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana.

Tutkijaa tieto ei yllätä.

Tutkimusprofessori (emeritus) Raimo Raitasalo on työskennellyt vuosikymmeniä mielenterveyden häiriöistä kärsivien parissa sekä tutkijana että kliinisellä puolella.

– Kun kyse on alle 30-vuotiaista nuorista, masennus näyttelee aivan liian keskeistä roolia työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syynä.

Kun parikymppinen nuori jää eläkkeelle, vastassa ovat rahahuolet — kaikkien muiden hankaluuksien jatkoksi.

Nuori ei ole ehtinyt olla työelämässä kuin muutamia vuosia, jos ollenkaan. Eläkettä ei ole kertynyt sellaista määrää, että sillä tulisi toimeen.

– Nuoren eläke on vähäinen. Pieni. Olematon.

Nuoren vaihtoehdot vähissä

Mielenterveyshäiriöiden kanssa painineen nuoren pitäisi aloittaa tarpeen mukainen hoito ja liittää siihen ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta. Vasta sitten pitäisi arvioida mahdollinen eläkkeelle jääminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle nuori jää, mikäli näyttää siltä, ettei hän kykene opiskelemaan tai käymään töissä.

Nuori kuitenkin ajautuu helposti taloudelliseen kurimukseen. Raitasaloa mietityttää myös, mikä on nuoren sosiaalisen elämän laita.

– Millainen on hänen sosiaalinen toimeentulonsa eli ihmissuhteet, harrastukset ynnä muut? Millaisia hoitomahdollisuuksia tarjotaan nuorelle, jonka mielenterveyden häiriö on muodostunut krooniseksi? Ohjataanko hänet sosiaalisiin toimintoihin ja ryhmiin tai esimerkiksi klubitalotoimintaan?

Raitasalon mukaan hoitokäytäntöjen osalta ollaan vieläkin hapuilevassa vaiheessa.

– Paljon on siitä kiinni, miten ihminen itse jaksaa ja miten lähiympäristö häntä pystyy tukemaan.

Nuoren eläkkeelle jäämisessä hyviä ja huonoja puolia

Nuori, joka ohjataan työkyvyttömyyseläkkeelle saattaa Raitasalon mukaan kokea aivan selvää huojennusta.

– Hänen ei tarvitse pakonomaisesti yrittää pärjätä opiskelussa tai työelämässä.

– Toinen puoli on sitten tämä karu todellisuus, miten tulla taloudellisesti toimeen.

Kokeneella tutkijalla on käsitys siitä, miten nuorten asiat tulisi hoitaa paremmin.

– Kuntoutustoimintaa tulisi kehittää. Kuntoutuksen tavoitteena ei välttämättä pitäisi olla ihmisen opiskelukyvyn ja työkyvyn kohentaminen, vaan hänen jokapäiväisen toimintakykynsä kohentaminen. Tähän suuntaan kuntoutusta on pyritty kehittämään, mutta siellä on vielä paljon isoja aukkoja.

Raitasalon mukaan on tärkeää, että nuoren taloudellinen turva taattaisiin yhteiskuntapoliittisin keinoin. Hän korostaa myös sosiaalisten kontaktien tärkeyttä.

– Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä sosiaaliset kontaktit ovat aivan keskeisiä. Mielenterveyden häiriöitä potevat nuoret saattavat hyvin herkästi vetäytyä kaikista sosiaalisista kontakteistaan.

Erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoavia tahoja Suomessa on riittämiin.

– Se on kuitenkin eri asia, miten näitä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia nuoria kuntoutukseen ohjataan. Siinä on varmasti vielä paljon tekemistä, nimenomaan sen kustannuspuolen hoitamisessa. Kunta voisi olla yksi palvelujen kustantaja, Kela toinen, sanoo Raitasalo.


Käsillä tekeminen elvyttää
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... &Itemid=31



STT–TIINA SUOMALAINEN

Puuhastelu lisää mielihyvähormonia ja kehittää ajattelua

Piia Tirronen koukuttaa valkoista lankaa, on syntymässä pöytäliina. Yllään Tirrosella on itse ommeltu liivi. Nojatuolin vieressä odottaa isompi neuletyö – viininpunainen tunika, josta on jo takakappale valmiina.

Lappeenrantalainen 30-vuotias Tirronen on hiljalleen toipumassa vakavasta masennuksesta. Toipumisessa on ollut apuna käsillä tekeminen: ompeleminen, neulominen, virkkaaminen ja kokkaus.

– Minulle tuottaa suurta iloa ja mielihyvää se, että saan jotakin aikaiseksi ja näen työni tulokset. Käsillä tekeminen myös rauhoittaa. Ompelukoneen ääressä on pakko työntää syrjään päässä junnaavat ajatukset ja keskittyä siihen, mitä tekee.

Sosiaalipsykologi ja kouluttaja Jaana Venkula nyökkäilee: käsillä puuhastelu tervehdyttää, koska se on ihmiselle luontaista.

– Vallitsevan tieteellisen ajattelun mukaan ensin on ajatus ja sitten teko. Nykyinen aivotutkimus osoittaa kuitenkin, että yhteys kulkee myös toisinpäin teosta ajatukseen. Onhan ihmisaivojen kehittyminenkin seurausta käsien käytöstä.

Käsiltämme puuttuu puuha

Viime vuosina on ilmestynyt monia neurotieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan masennuksen maailmanlaajuinen yleistyminen saattaa olla yhteydessä siihen, että käsiltämme puuttuu puuha. Ihminen ei enää tee, koska koneet tekevät.

– Käsistä aivoihin kulkee valtavasti hermoyhteyksiä. Aivojen motorinen keskus ei käynnisty, jos emme käytä käsiämme. Villapaidan kutominen, halonhakkuu tai tiskaaminen virittää hermoja ja lisää muun muassa mielihyvähormonin tuotantoa.
Mielihyväkeskus on myös yhteydessä oppimiseen ja ongelmanratkaisukykyyn.

– Aivoissa vahvistuvat ne yhteydet, joita ihminen toistaa. Viimeaikaiset kosketusaistiin liittyvät empiiriset tutkimukset osoittavat, että käsin kirjoittaminen vahvistaa merkittävästi oppimista, puheentuottamista ja pitkäkestoista muistia.

Tietokonetta naputellessa kehittyy naputtelun taito, ei oppiminen tai muisti, Venkula sanoo.

Tartu arkisiin töihin

Kun Tirrosen masennus oli pahimmillaan, hän ei jaksanut ottaa kudinta käteen. Voinnin kohennuttua hän on kuitenkin puuhannut yhä enemmän.

Venkula suosittelee masennuksen hoitoon enemmän tekemistä ja vähemmän analysointia, sillä masennuksen taustojen ja tuntemusten vatvominen vain vahvistaa aivoissa depressiota ylläpitäviä hermoyhteyksiä.

– Mitä masentuneempi on, sitä tärkeämpää on käydä käsiksi arkiseen työhön. Jos et mihinkään muuhun kykene, laita vaikka ne pyykit koneeseen. Tekemisen ja tulosten myötä luottamus itseen kasvaa ja ihminen voimaantuu. Minä selvisin ainakin siitä!

Venkula huomauttaa, että vaikka masennuslääkitys helpottaa oireita, ei se poista masennuksen syytä.

– On saatava liikkeelle toimintakyky, sillä vain sitä käyttävä ihminen voi olla onnellinen. Kyseessä on hyvin maalaisjärkinen asia, jota olemme väheksyneet.

Jopa neljänneksellä nuorista mielenterveyshäiriöitä
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... e&Itemid=7



Mielenterveyshäiriöitä on jopa neljänneksellä tai viidenneksellä nuorista. Psykoosit ja muut vakavat mielenterveyshäiriöt puhkeavat usein nuoruusiässä12-22-vuotiaana.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pirjo Mäki Oulun yliopistosta totesi Lääkäripäivillä torstaina, että nuoren psyykkinen arviointi on usein vaikeaa.

Hänen mukaansa normaalissakin nuoruusiän kriisissä voi olla mukana ahdistusta, ja vaaratekijöitä on syytä kartoittaa.

- Perinnöllisyys voi altistaa psykoosille, etenkin skitsofrenialle. Skitsofreniaan sairastuneen vanhemman lapsella vaara sairastua skitsofreniaan on yli kymmenkertainen. Myös ympäristötekijät, niin biologiset, psykologiset kuin sosiaaliset stressitekijätkin, voivat altistaa psykoosin puhkeamiselle. Kannabiksen käyttö lisää psykoosivaaraa etenkin perimältään haavoittuvaisilla nuorilla, hän sanoi.

Ennen psykoosin puhkeamista nuorella voi olla erilaisia epäselviä oireita, kuten unettomuutta, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, mielialan vaihtelua, apaattisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, havaintojen vääristymiä ja epäilevyyttä sekä käyttäytymisen muutoksia, kuten toimintakyvyn heikkenemistä ja ihmissuhteista vetäytymistä.

Tällaiset oireet ovat kuitenkin nuorilla yleisiä eivätkä yleensä johda psykoosiin. Toisaalta nuoren erilaisia mielenterveysoireita saattaa seurata psykoosin kehittyminen. Ennakko-oirevaiheessa riittävän tiiviin ja aktiivisen seurannan järjestäminen on tärkeää, Mäki sanoi.

Vaikea erottaa

Nuoren ensipsykoosi voi tarkoittaa skitsofrenian, syvän psykoottisen masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön alkamista. Toisaalta psykoosi voi olla lyhytkestoinen tila, josta nuori toipuu. Päihteet voivat myös aiheuttaa psykoosin.

Psykoosin varhaisvaiheessa voi olla vaikeaa erottaa skitsofreniaa mielialahäiriöön liittyvästä psykoottisesta jaksosta.

- Aika kertoo tarkemman diagnoosin. Pitkäkestoisessa skitsofreniassa ennuste voi myös vaihdella suuresti. Skitsofrenian keskeisiä oireita ovat aistiharhat kuten kuuloharhat, harhaluulot, hajanaisuus sekä tunteiden latistuminen, Mäki kertoi.

Hänen mukaansa päämääränä on pyrkiä ennaltaehkäisemään psykoosin puhkeaminen.

- Viime vuosina on kehitetty varhaisen puuttumisen keinoja ja hoitomuotoja psykoosivaarassa oleville ja jo psykoosiin sairastuneille nuorille. Useissa maissa on psykoosin varhaisvaiheen hoito-ohjelmia, kuten Melbournessa Australiassa ja Kanadassa. Tanskassa OPUS–projektissa varhainen joustava ja laaja-alainen psykososiaalinen hoito lievensi nuorten psykooseja, Mäki totesi.

Norjassa puolestaan TIPS–projektissa hoitamattoman psykoosin kesto lyheni informaatiokampanjalla psykoosin varhaisoireista ja tarjoamalla hoitopaikkoja, joihin nuorten oli helppo hakeutua.

Suomessakin on kehitetty psykoosivaarassa olevien nuorten avunsaantia, kuten Espoossa Jorvin sairaalan JERI–projektissa.

- Olennaista on suunnata juuri nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen hoitopaikkoja, Mäki sanoi.

Käytös kuriin, syistä viis.

HS: Koirien masennuslääkitys lisääntyy Suomessa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hs-ko ... 89151.html

Masennuslääkkeitä on määrätty Suomessa tuhansille koirille.

Helsingin Sanomien haastatteleman Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan farmakologian professorin Outi Vainion mukaan koirien mielialalääkitys tulee lisääntymään selvästi lähivuosina.

Koirien mielialalääkkeet ovat yleisiä Yhdysvalloissa. Suomessakin masennuslääkkeitä on määrätty jo tuhansille koirille.

Koirien mielialalääkitys liittyy lähinnä häiritsevään käytökseen, joka voi olla vihaisuutta, ylikierroksilla käymistä tai eroahdistusta, jolloin koira esimerkiksi tuhoaa kotona yksinollessaan kotia.

Eroahdistuksen hoitoon on Suomessa hyväksytty koirille ainakin kaksi lääkettä: fluoksetiini ja klomipramiini. Kliinisissa tutkimuksissa on saatu näyttöä mainittujen lääkkeiden tehosta silloin, kun lääkitys on yhdistetty käyttäytymisterapiaan. Klomipramiinia annetaan myös kissoille.

USA:ssa kiista psykiatrien "raamatusta": Surusta tuli häiriö
http://www.hs.fi/ulkomaat/USAssa+kiista ... 5555477664

Miljoonia täysin terveitä ihmisiä voi uhata psykiatrinen diagnoosi, jos aletaan soveltaa Yhdysvaltain psykiatrisen liiton (APA) tekeillä olevaa uutta luetteloa mielenterveyden häiriöistä.

Menetyksen aiheuttama suru, ujous tai apaattinen käytös esimerkiksi voitaisiin luokitella mielenterveyden häiriöiksi, arvostelijat varoittavat.

Ja jos lapsi "aktiivisesti kieltäytyy enemmistön pyynnöistä" ja "toimii tahallaan muita ärsyttääkseen", se ei olekaan enää normaalia uhmaikää vaan "oppositiohenkinen, uhmahäiriö".

Arvostelijoiden mukaan käsikirja "medikalisoi" eli leimaa sairaudeksi normaalia käyttäytymistä ja voi tehdä leimatuista uusien lääkkeiden koekaniineja, uutiskanava ABC kertoo.

Luokittelun toisessa päässä myös sarjaraiskaajat tai seksuaaliset väärinkäyttäjät voitaisiin luokitellakin sairaiksi ja he voisivat välttää vankilan vetoamalla tilaansa.

Kyse on 900-sivuisesta psykiatrien uusimman "raamatun" luonnoksesta.

DSM eli Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -kirjaa on julkaistu vuodesta 1952. Viidettä ja uusinta painosta kirjoitetaan parhaillaan. Kirjan pitäisi valmistua ensi vuoden toukokuuksi.

Jos tauti on DSM:ssä, potilas voi sen nojalla saada Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöiltä rahoituksen terapiaan – ja terapian antaja isot rahat. Lääketeollisuus voi myös kehittää oireeseen täsmälääkettä.

Kaikkiaan 11 000 mielenterveysalan ammattilaista ja 40 ammattijärjestöä on kuitenkin Yhdysvalloissa allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan koko luokittelun arvioimista uudestaan.

DSM-5 "laajentaisi radikaalisti ja hillittömästi psykiatrian rajoja, ja tuloksena medikalisoitaisiin normaalius, yksilöiden erot – ja rikollisuus", sanoo Duken yliopiston professori Allen Frances, joka johti edellisen kirjan kokoamista.

Britanniassakin lista kuohuttaa. Brittipsykologit ja psykiatrit arvostelivat luonnosta Reutersin haastatteluissa torstaina.

Osa määritelmistä on brittien mukaan "älyttömiä" tai jopa "huolestuttavia ja vaarallisia".

"Ujot, surevat, erikoiset ihmiset tai ihmiset, joilla on epätavallinen rakkauselämä huomaavatkin yhtäkkiä, että heitä pidetään mielisairaina", Liverpoolin yliopiston professori Peter Kinderman varoitti.

Cardiffin yliopiston tutkija Nick Craddock otti esimerkiksi surun, jota ihminen tuntee omaisen kuoltua. Uuden luokituksen mukaan ei pohdittaisikaan surun syytä, katsottaisiin vain oireita ja todettaisiin henkilön sairastavan masennusta, hän kuvasi.

Tarvitaanko nimilappuja lainkaan, Kings Collegen psykiatrian professori Simon Wessely kysyi.

Vuonna 1840 Yhdysvalloissa tunnettiin vain yksi mielisairaus. Vuonna 1917 APA tunnisti jo 59 eri mielitautia. Kasvu on ollut hurjaa. Uusimmassa käsikirjassa mainitaan jo 350 eri tautia.

Amerikan psykiatrien ammattijärjestöön kuuluu 36 000 ihmistä. APA käsittelee uutta käsikirjaa vuosikokouksessaan Philadephiassa toukokuussa.

"Ehkä meidän pitää kutsua psykoanalyysin asiantuntija analysoimaan ja tulkitsemaan mitä tässä DSM-5-prosessissa oikein on tapahtunut", Steve Moffic letkautti Psychiatric Times -verkkolehdessä helmikuun alussa.

Tutkimus: Beetasalpaaja lieventää rasistisia asenteita
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Beet ... 5557651870

Verenpainelääke voi vähentää rasistisia asenteita, toteaa Oxfordin yliopistossa tehty tuore tutkimus.

Tutkimuksessa beetasalpaaja propranololia ottaneet saivat selvästi muita alhaisemman tuloksen testissä, jota käytetään tiedostamattomien rasististen asenteiden kartoittamiseen. Asiasta uutisoi brittilehti The Telegraph.

Propranololia käytetään muun muassa verenpaineen alentamiseen, sydämen rytmihäiriöihin ja paniikkikohtausten hallintaan. Lääkkeen uskotaan vaikuttavan mantelitumakkeessa, joka säätelee pelon kaltaisia tunnereaktioita.

Tutkimuksessa 36 vapaaehtoista vastasi IAT-testiin, joka on suunniteltu "hienovaraisten ja spontaanien ennakkoluulojen" havaitsemiseen. Testissä ryhmitellään tumma- ja vaaleaihoisten ihmisten kasvokuvia sekä yksittäisiä sanoja, kuten "ilo", "ilkeä", "onnellinen" ja "loistava".

Puolet testatuista oli saanut propranololia ennen koetta ja puolelle annettiin lumelääkettä. Telegraphin mukaan propranololia saaneiden testitulos oli "merkittävästi alhaisempi" kuin lumelääkettä saaneiden.

Tutkijoiden mukaan tulos antaa uusia todisteita niistä aivoissa tapahtuvista prosesseista, jotka muovaavat rasistisia asenteita.

"Propanolol ei ole pilleri rasismin parantamiseen. Mutta ottaen huomioon että moni jo käyttää propranololin kaltaisia lääkkeitä, joilla on moraalisia sivuvaikutuksia, meidän on vähintäänkin selvitettävä näitä vaikutuksia paremmin", sanoi tutkimuksen tekoon osallistunut Julian Savulescu The Telegraphille.

Tiedemaailmassa tutkimustulosta on myös kritisoitu. Tutkimuksessa ei selvinnyt, vaikuttiko lääke vain rasistisiin asenteisiin vai aivojen toimintaan laajemmin, huomautti psykologian tohtori Chris Chambers Cardiffin yliopistosta. "Emmekä voi sulkea pois mahdollisuutta, että vaikutukset johtuivat sydämen lyöntitiheyden alenemisesta."

Tutkimustulokset julkaistiin ensimmäisenä Psychopharmacology-lehdessä.

Tamperelaisnuori ostaa lääkkeensä kadulta
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... sa-kadulta

Tämä on Marketta Pirhosen tyttären tarina lyhyesti. Pahoinpidelty tytär kokeili vuosien ajan paniikkihäiriöönsä eri lääkityksiä. Lopulta psykiatri kirjoitti hänelle helpotukseksi Lyrica-reseptin.

- Mut 14-vuotiaana melkein tapettiin, jonka jälkeen sairastuin paniikkihäiriöön. Mulle kokeiltiin varmaan 20 eri psyykelääkettä läpi. Sit sain Lyrican, ja se on toiminut hyvin, tytär kertoo.

Tytär muutti myöhemmin Tampereelle ja hakeutui psykiatriselle poliklinikalle saadakseen keskusteluapua. Siellä hän ehti käydä omien sanojensa mukaan kolme alle 10 minuutin käyntiä, jonka jälkeen hänet siirrettiin A-klinikalle. Syynä siirtoon oli se, että hän mainitsi päihdehistoriastaan lääkärin edessä. Nainen ei pysty käsittämään siirtoa, sillä hän oli ollut kuivilla lähes vuoden.

Ahdistuslääke purettiin - syynä "kiellettyjen lääkkeiden lista"

A-klinikalla Lyrica-lääkitys määrättiin purettavaksi, sillä kyseinen lääke on todettu yleiseksi väärinkäytetyksi pilleriksi. Tilalle annettiin lääke, joka oli jo aikaisemmin todettu naiselle sopimattomaksi.

- Mulle sanottiin, että "meillä ei Lyricaa saa - et saa sinä, eikä saa kukaan muukaan". Mä itkin siellä ja sanoin, että en halua, että ettekö te oikeasti ymmärrä, että mä en käytä niitä väärin.

Tytär sanoi MTV3 Uutisille annetussa haastattelussa, että hän joutui allekirjoittamaan apteekki- ja lääkepurkusopimuksen, jonka jälkeen hän purki asiakassuhteensa.

- Lääkäri luuli, että mä valehtelen. Kohtelu oli alistavaa. Mä kuolen mieluummin vaikka bentsokramppiin, kuin astun enää (A-klinikan) Matalaan.

Lyrican puute retkautti Subutexiin

Nainen lähti etsimään Lyricaa kadulta, ei löytänyt sitä ja retkahti Subutexiin. Myöhemmin hän löysi Lyrican katukaupasta, tuplasti apteekkia kalliimmalla, ja käyttää siihen tällä hetkellä 10 euroa päivässä - saman määrän, kuin mitä hänelle oli määrätty jo seitsemän vuotta sitten.

- Mä pelkäsin, että meen siihen samaan kuntoon, missä mä olin 17-vuotiaana. Riutuneena 41-kiloisena. Mä olisin varmaan tehnyt itsemurhan, jos olisin lopettanut sen Lyrican.

"Pelkään, kuka on seuraava"

Tämän nuoren naisen elämässä kuolema on arkipäiväistynyt.

- 17 nuorta, ihanaa ihmistä, on kuollut puolentoista vuoden aikana. Puukotuksia, itsemurhia, yliannostuksia. Pelkään, kuka on seuraava.

Hän uskoo, että 80 prosenttia heistä jätti hakematta apua, koska pelkää hoidossa tapahtuvaa alistamista. Nainen itse haluaisi Subutexin vuoksi katkolle, mutta ei voi mennä sinne, koska siellä ei Lyricaa hyväksytä.

- Siellä saa kyllä käyttää huumeita, mutta ei Lyricaa, nainen päättää.

Tutkimus: Aivot muistavat mielialalääkkeiden käytön
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Aivo ... 5559076671

Jani Kaaro

Mielialalääkkeiden vaikutus aivoihin voi riippua siitä, onko henkilö käyttänyt mielialalääkkeitä aikaisemmin. Amerikkalaistutkimus tuo myös mielenkiintoista lisätietoa plasebon vaikutuksesta aivoihin.

Kalifornian yliopiston tutkimuksessa oli mukana 89 masentunutta henkilöä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäiset saivat oikeaa mielialalääkettä, ja toiset täsmälleen samannäköisen lumelääkkeen.

Lääkityksen vaikutuksia tarkasteltiin aivosähkökäyrän muutoksilla ja tuloksia analysoidessa otettiin huomioon, olivatko ihmiset käyttäneet mielialalääkkeitä aikaisemmin.

Tulokset osoittivat, että plasebon vaikutukset aivoihin riippuivat mielialalääkkeiden aikaisemmasta käytöstä. Ihmisillä, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet mielialalääkkeitä, plasebo aiheutti huomattavan lisäyksen prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuudessa.

Sen sijaan ihmisillä, jotka olivat aikaisemmin käyttäneet mielialalääkkeitä, plasebon vaikutus oli päinvastainen, eli prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus väheni.

Oikeita mielialalääkkeitä käytettäessä prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus yleensä vaimenee, kuten kävi jälkimmäiselle plaseboryhmälle.

Tutkijoiden mukaan ilmiö muistuttaa klassista ehdollistumista. Kun ihminen käyttää mielialalääkkeitä, hänen aivonsa reagoivat niihin tietyllä tavalla, ja myöhemmin pelkkä vihje mielialaläkkeestä –esimerkiksi samanlaisen pillerin muodossa – saa aivoissa aikaan samanlaisen reaktion.

Tutkimuksen julkaisi European Neuropsychophamacology.

Lääkkeet eivät parantaneet masennusta
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/L%C3%A ... 5559330253

Marjut Lindberg marjut.lindberg@kolumbus.fi
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Kyllä nyt masentaa. Masennuksesta on tullut niin tavallinen ja pitkäkestoinen tauti, että koko länsimainen maailma on alistunut sen edessä.

Masennuksen vuoksi menetetään valtavasti työvuosia, sillä Suomessakin yli 3 700 ihmistä jäi toissa vuonna masennuksen vuoksi eläkkeelle. Kaikkiaan eläkettä nostaa masennuksen vuoksi noin 35 000 suomalaista.

Väestötutkimukset osoittavat kuitenkin, ettei masennus ole juuri yleistynyt. Se vain ei parane ja johtaa yhä useammin eläkkeelle.

Tuoreessa Psykologi-lehdessä kuntoutusjohtaja ja psykologi Aku Kopakkala listaa koko joukon seikkoja, joilla näyttäisi olevan yhteys masennuksen kestoon ja uusiutumiseen.

Yhdysvaltojen mielenterveyden hoidosta vastaava viranomainen National Institute of Mental Health (NIMH) piti vielä 1960-luvulla masennusta melko harvinaisena sairautena, joka parani hyvin, hoidettiinpa sitä tai ei. Arvostetut tutkijat arvelivat seuraavallakin vuosikymmenellä, ettei lääkkeillä saavutettaisi masennuksen hoidossa pitkän seuranta-ajan kuluessa parempia tuloksia kuin itsestään paranemisella.

Mitä tapahtui 1980-luvulla, kun masennuksesta alkoi tulla yhä suurempi riesa ja masennuseläkkeiden määrää kuvaava käyrä kääntyi jyrkkään nousuun?

Lääketeollisuus löysi uusia lääkkeitä, joiden piti helpottaa masennuksen oireita ja tehdä ihmisistä – mieluiten koko ihmiskunnasta – onnellisia. Lääkkeillä olikin onnellisuutta lisäävä vaikutus: lääketehtaiden omistajien hyvä olo kasvoi samaa tahtia lääkkeitten myyntikäyrien kanssa.

Jotta myyntiluvut pysyivät kasvusuunnassa, piti erilaisia selektiivisiä lääkkeitä kehitellä yhä lisää. Myyntilupaa varten tarvittiin lukemattomia kokeita, jotta saatiin kaksi sellaista tulosta, joissa uusi lääke oli vaikuttavampi kuin lumelääke.

Myyntiluvan myöntänyt USA:n lääke- ja elintarvikevirasto FDA ei vaatinut raportointia kaikista lääkekokeista; sille riitti vain onnistuneiden kokeiden tulosten raportointi. Tiedeyhteisössä on myöhemmin osoitettu, että joskus tuloksen varmistamiseksi tutkimusjoukkoa valikoitiin lääkkeelle sopivaksi.

Osa psykiatreista suhtautuu masennuslääkkeiden vaikuttavuustutkimuksiin hyvin varautuneesti, sillä lähes kaikki tutkimukset ovat lääketehtaiden rahoittamia.

Jo 1980-luvulla British Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin keskenään oikeaa lääkettä, lumelääkettä ja sellaista lumelääkettä, johon on lisätty masennuslääkkeen kaltaisia sivuvaikutuksia aiheuttavia aineita. Sivuvaikutuksia aiheuttavat lumelääkkeet osoittautuivat yhtä tehokkaiksi kuin oikeat masennuslääkkeet.

1990-luvun lopussa alkoi ilmestyä tutkimuksia, joiden tulokset viittasivat vahvasti siihen, että masennuslääkkeet jopa johtavat masennuksen kroonistumiseen. Kun lääkkeiden käyttö lopetettiin, masennus saattoi palata takaisin entistä voimakkaampana.

Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoittamassa tutkimuksessa seurattiin viidessätoista kaupungissa ympäri maailmaa ihmisiä, jotka syystä tai toisesta hakivat apua terveydenhoidosta.

Potilaiden masentuneisuus tutkittiin ennen lääkärin vastaanottoa, mutta tutkimuksen tuloksista ei kerrottu lääkäreille. Koska masennusta ei aina tunnisteta, saatiin joukko masennuspotilaita, joita ei lääkitty.

Kaikki tutkimuksen potilaat tutkittiin uudelleen vuoden kuluttua. Ilmeni, että ne potilaat, joiden masennusta ei ollut tunnistettu eikä lääkitty, olivat paljon paremmassa kunnossa kuin lääkityt potilaat.

Suomessa masennuslääkityksestä ja sen järkevyydestä ei käydä sellaista kriittistä keskustelua kuin Yhdysvalloissa ja monessa muussa maassa. Suomessa tyydytään siihen, että lääkärit uusivat masennuslääkkeiden reseptejä jopa potilasta näkemättä.

Masennus ei varmasti lopu sillä, että lääkitys lopetetaan. Maailma on muuttunut paljon 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin oltiin sitä mieltä, että masennus paranee lähes aina, kunhan paranemiseen varataan aikaa ainakin puoli vuotta.

Koska masennus tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, on hämmästyttävää, ettei sen hoitoon kehitellä uusia, entistä vaikuttavampia keinoja.

Miesten itsemurhat vähenivät rajusti
http://www.hs.fi/kotimaa/Miesten+itsemu ... 9986331582



Suo­ma­lai­set te­ke­vät aiem­paa vä­hem­män it­se­mur­hia. Vuon­na 2010 it­sen­sä sur­ma­si 954 ih­mis­tä, mi­kä on pie­nin mää­rä yli 40 vuo­teen.

Pa­hin oli vuo­si 1992, jol­loin Suo­mes­sa teh­tiin yli 1 500 it­se­mur­haa. Eri­tyi­sen pal­jon ovat vä­hen­ty­neet 25–44-vuo­tiai­den mies­ten it­se­mur­hat, 1990-lu­vun alun run­saas­ta 500:sta noin 200 vuo­tui­seen it­se­mur­haan.

Mie­het sur­maa­vat it­sen­sä pal­jon nai­sia useam­min. Kol­me nel­jäs­tä it­se­mur­han teh­nees­tä on mie­hiä.

Mie­len­ter­veys­alan työn­te­ki­jät ja asian­tun­ti­jat pi­tä­vät yh­te­nä syy­nä it­se­mur­hien vä­he­ne­mi­seen si­tä, et­tä en­tis­tä useam­pi mies us­kal­taa ha­keu­tua hoi­toon. Il­ma­pii­ri on muut­tu­nut.

"Ai­kai­sem­min oli luu­se­rin merk­ki, jos tun­nus­ti ole­van­sa ma­sen­tu­nut tai toi­vo­ton", sa­noo Mie­len­ter­vey­den kes­kus­lii­ton pu­heen­joh­ta­ja Pek­ka Sau­ri.

Myös Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen yli­lää­kä­ri Ti­mo Par­to­nen pi­tää mah­dol­li­se­na, et­tä en­tis­tä sal­li­vam­pi il­ma­pii­ri kan­nus­taa mie­hiä pu­hu­maan hoi­don tar­pees­taan ja ha­ke­maan hoi­toa.

Mies­ten avun ha­ke­mi­nen nä­kyy esi­mer­kik­si Suo­men Mie­len­ter­veys­seu­ran te­ke­mäs­tä seu­ran­nas­ta. Mie­len­ter­veys­seu­ra seu­ra­si val­ta­kun­nal­li­seen krii­si­pu­he­li­meen soit­ta­nei­den it­se­tu­hoi­suut­ta.

It­se­tu­hoi­sia on yhä noin kol­me pro­sent­tia kai­kis­ta soit­ta­jis­ta, mut­ta yhä useam­min soit­ta­ja on mies.

Mies­ten osuus myös Mie­len­ter­veys­seu­ran krii­si­kes­kuk­sen asiak­kais­ta on kas­va­nut, ker­too Mie­len­ter­veys­seu­ran krii­si­työn pääl­lik­kö Pir­jo-Riit­ta Lii­ma­tai­nen.

"­Nai­set ha­ke­vat enem­män apua, mut­ta mies­ten osuus kas­vaa vä­hi­tel­len ja ta­sai­ses­ti. Se on hy­vä asia", Lii­ma­tai­nen to­teaa.

Psy­kiat­rian yli­lää­kä­ri Ant­ti Liik­ka­nen us­koo, et­tä jul­ki­nen kes­kus­te­lu ma­sen­nuk­ses­ta on vai­kut­ta­nut it­se­mur­hien mää­rän vä­he­ne­mi­seen. Hän ni­mit­tää tä­tä Neil Hard­wick -il­miök­si.

"Neil Hard­wick pu­hui vai­keas­ta ma­sen­nuk­ses­taan ja kir­joit­ti sii­tä kir­jan. Se oli en­sim­mäi­nen ker­ta, kun jo­ku us­kal­si ot­taa asian jul­ki­ses­ti esil­le", Liik­ka­nen sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa Hard­wick an­toi suo­ma­lai­sil­le mie­hil­le le­gi­tii­min oi­keu­den sai­ras­taa ma­sen­nus­ta ja ha­kea sii­hen apua.

Liik­ka­nen ker­too, et­tä hä­nen vas­taan­otol­laan käy jat­ku­vas­ti yhä enem­män mie­hiä. Te­ra­pia ja en­tis­tä pa­rem­mat lääk­keet ovat hä­nen mu­kaan­sa vä­hen­tä­neet it­se­mur­hien mää­rää.

Liik­ka­nen us­koo, et­tä it­se­mur­hien mää­rä jat­kaa las­kuaan.

Suo­mi on yhä Eu­roo­pan it­se­mur­ha­ti­las­to­jen kär­ki­pääs­sä, kuu­den­nel­la si­jal­la.

Eu­ros­ta­tin mu­kaan it­se­mur­hia teh­tiin vuon­na 2009 eni­ten Liet­tuas­sa. Kär­ki­vii­si­kos­sa oli­vat myös Un­ka­ri, Lat­via, Vi­ro ja Slo­ve­nia.

Vä­hi­ten it­se­mur­hia teh­tiin tuol­loin Krei­kas­sa, Kyp­rok­sel­la ja Ita­lias­sa.

Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia
http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennu ... ia/6173100

Lääkintöneuvos varoittaa masennuslääkkeiden voivan kasvattaa vihaa ja aggressiivisuutta. Puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä.

Masennuslääkkeiden käyttö on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Psykiatriseen hoitoon pääsy on vaikeaa, ja hoito korvataan usein masennuslääkkeillä. Lääkintöneuvos, psykiatri, emeritusylilääkäri Tapani Sipilä varoittaa masennuslääkkeiden mahdollisista vaarallisista sivuvaikutuksista.

Hänen mukaansa mielialalääkkeiden syönnin sivuvaikutuksena itsemurhakäyttäytyminen voi lisääntyä, samoin aggressiivisuus. Potilaalla voi myös ilmetä uppiniskaista ja vastahakoista käytöstä.

- Sivuvaikutus on silloin vaarallinen, jos nuori on jo aluksi raivon partaalla ja tulee lääkityksen vuoksi ehkä vielä vihaisemmaksi. Mikäli hän ottaa siihen vielä alkoholia tai jotain huumetta, ja jos hän vielä saa sopivasti ampuma-aseen käsiinsä, voi tulla tosi surullisia tapahtumia, toteaa Sipilä.

Puoli miljoonaa suomalaista syö pillereitä masennukseen. Suurin osa niistä on serotoniinin vahvistajia, niin sanottuja SSRI-lääkkeitä, joiden sivuvaikutuksista varoitetaan lääkeoppaissa. 10 000 alle 19-vuotiaista ja yli 20 000 20-24-vuotiasta syö SSRI-lääkkeitä. Lääkintöneuvos Tapani Sipilän mielestä kyse on jo medikalisaatiosta.

- Minusta se on valtava luku. Väkisinkin silloin törmää sivuvaikutuksiin. Kaikkiin mielialalääkkeisiin, jotka vahvistavat serotoniini-vaikutusta, pitää suhtautua varovasti, ettei tulisi esimerkiksi tätä vihan lisääntymistä, muistuttaa Sipilä.

- Ainoastaan niistä lääkkeistä, joissa serotoniinin vaikutusta on voimistettu, löytyy varoitus sivuvaikutuksesta. Tämä nähdäkseni on se yhteys, sanoo Sipilä.

Pelkistä pillereistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian professorin Mauri Marttusen mukaan nuorten psykiatriseen hoitoon pääsy voi kestää viikkoja, jopa kuukausia. Marttusen mielestä lievään masennukseen ei pitäisi määrätä lääkkeitä, eikä lääkehoitoa saavia nuoria tulisi jättää yksin.

- Lääkehoito edellyttää tietysti sitä, että potilaan tilaa seurataan huolellisesti etenkin hoidon alkuvaiheessa, jolloin sivuvaikutukset ovat yleisempiä, Marttunen sanoo.

Lääkintöneuvos Tapani Sipilä toteaa kuitenkin, että hoitoon pääsy on huonoa ja se korvataan usein pillereillä, vaikka pelkkä keskustelu voisi auttaa nuoria lievissä tapauksissa.

- Eihän meidän nuorisopsykiatria kykene mihinkään tarkkaan seurantaan. Lääkärin puheille pääsee aika harvoin ja moni sivuvaikutus voi jäädä huomaamatta, Sipilä toteaa.

Hänen mukaansa omaisetkin ovat vaikeassa tilanteessa, kun hoitoon on hakeuduttu ja resepti saatu, mutta nuori sanookin olonsa tulevan vain huonommaksi.

- Tuolloin vanhemmat sanovat, että se on lääkärin määräys ja sinun pitää lääkkeet ottaa, kuvailee lääkintöneuvos Tapani Sipilä.

- Kun nuorella on hyvin vaikea tilanne, psyykkinen pahoinvointi, umpikujatilanne, voi mielialalääkkeestä olla enemmän haittaa kuin hyötyä, varoittaa Sipilä.

Fimean, Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen mukaan SSRI-lääkkeistä on riittävät varoitukset lääkepakkauksissa eikä mitään hälyttävää ole havaittu.

- Fimealla ei ole mitään sellaista tietoa, minkä vuoksi meidän pitäisi olla huolestuneita, sanoo ylilääkäri Pauliina Ikäheimo Fimeasta.

Vaikka lääke ei paranna, sillä voi olla sivuvaikutuksia

SSRI-lääkkeet tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten. Nopeassa tahdissa lanseerattiin useita lääkkeitä, jokainen voimakkaan markkinointikampanjan saattelemina. Ne suunnattiin lähinnä terveyskeskuslääkäreille ja psykiatreille, ja lääkkeet saavuttivat nopeasti vahvan aseman masennuksen hoidossa.

Aina ei varmaan muisteta lääkkeiden sivuvaikutuksia, vaikka varoituksen niistä löytyvät Pharmaca Fennicasta, arvioi Sipilä.

- Masennuslääkkeitä määrätään hyvin paljon terveyskeskuksissa ja aikuisille myös työterveyshuollossa. Psykiatrien ja nuorisopsykiatrien määräämät lääkkeet ovat tästä vain osa, sanoo Sipilä.

- Kun on tullut vallalle se oppi, että masennus on valtavan yleistä eikä sitä aina huomata, masennusta ei aina hoideta tarpeeksi pontevasti. Tämä vaikuttaa niin, että lääkkeisiin turvaudutaan yhä useammin. Entä sitten, jos ei ole muuta tarjottavanakaan kuin lääkehoitoa, kritisoi Sipilä.

- Tavalliseen elämään kuuluvat alakuloisuudet. Tavallinen mielipaha katsotaan liian herkästi perusteeksi masennuslääkitykselle, sanoo lääkintöneuvos Tapani Sipilä.

Hän kysyy, miksi nuoret aikuiset ajautuvat nykyisin niin herkästi eläkkeelle. Sipilä arvioi senkin liittyvän lääkekysymykseen.

- On ehkä liian herkästi aloitettu lääkehoito, saatu sivuvaikutukset ja entistä huonompi olo potilaille. Ehkä ajaudutaan kierteeseen, sairauslomalle, työkyvyttömyyteen, pohtii Sipilä.

Viime vuosina saatujen yllättävien tutkimustulosten mukaan masennuslääkkeet eivät edes parantaneet potilaita. Lääkintöneuvos Tapani Sipilän mukaan lääkkeiden haitat säilyvät silloinkin.

- Sivuvaikutuksia näillä masennuslääkkeillä on ehdottomasti aina, mutta eivät ne aina paranna, hän muistuttaa.

Mistä on kyse?

• Masennuslääkkeistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
  
• Fimea ei ole huolestunut sivuvaikutuksista
  
• Lievään masennukseen auttaa keskustelu
  
• Masennuslääkitys voi vaikuttaa jopa syrjäytymiskierteeseen ja työkyvyttömyyteen
  

Vastaavanlaisista tapauksista kun oon kuullut omassa tuttavapiirissäkin, niin sitä miettii että kuinkakohan yleistä tämä on suomessa...

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... kohoidosta

Suomelle rapsut naisen pakkohoidosta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi tänään Suomen maksamaan korvauksia naiselle, joka joutui pakkohoitoon ja pakotettiin ottamaan lääkkeitä. Ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutunutta hoidettiin ja lääkittiin psykiatrisessa sairaalassa vuosina 2005-2006.

EIT:n mukaan naisen pitäminen sairaalassa loukkasi hänen oikeuttaan vapauteen. Ongelma oli, että pakkohoitopäätös perustui kahden saman sairaalan lääkärin lausuntoihin. EIT:n mukaan mahdollisuus saada riippumattoman psykiatrin arvio olisi ollut tärkeä suoja mahdollista mielivaltaisuutta vastaan.

Pakkolääkitys puolestaan loukkasi valittajan oikeutta yksityiselämään, koska lääkityspäätöksestä ei voinut valittaa.

EIT määräsi Suomen korvaamaan naiselle 10 000 euroa aineettomasta vahingosta ja 8 000 euroa hänen oikeuskulujaan.

(MTV3 - STT)

Autistisille lapsille suunnatun koulun opettajat kiduttivat 18-vuotiasta poikaa seitsemän tuntia sähköiskuilla, koska hän ei suostunut riisumaan ulkotakkiaan luokassa. Kidutuksen jälkeen poika vajosi koomaan ja sai aivovamman. Tämä Yhdysvalloissa, Bostonissa, sijaitseva laitos pakottaa oppilaat pitämään päällään varustusta, jonka kautta heille voidaan antaa sähköiskuja kauko-ohjatusti, milloin tahansa, 24 tuntia vuorokaudessa. Ympäri kehoa tulevat sähköiskut ovat voimakkaampia kuin poliisin etälamauttimissaan käyttämä virta.

Sähköiskuja annetaan mielivaltaisesti sellaisista syistä kuin toisen halaaminen, paikaltaan nouseminen, puhuminen väärään aikaan, työskentelyn keskeyttäminen yli kymmenen sekunnin ajaksi, jne., jne. Sähköiskuilla kiduttamista sanotaan hoidoksi, koska se tuottaa robottimaisen alistuvaa käytöstä, mikä on psykiatrian näkökulmasta terveen ihmisen merkki. Se että tuollaiseen kidutukseen pakotettu ihminen on psyykkisesti kestämättömässä tilanteessa 24 tuntia vuorokaudessa ei tekniikan käyttäjiä kiinnosta; tärkeää on vain se, että potilaat ovat helposti käsiteltäviä niin kuin tahdottomat esineet.

Pojan mukaan opettajat nauroivat hänen tuskanhuudoilleen seitsemän tuntia kestäneen sähkökidutuksen aikana.

http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... sc8mUqUEqE