"The difference between a democracy and a dictatorship is that in a democracy you vote first and take orders later; in a dictatorship you don't have to waste your time voting."
Charles Bukowski
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 23.10.2014 @ 04:28
 Forum Index >  Yleiset >  Uutiset New Topic Post Reply
 Mielenterveys, mielialalääkkeet, psykiatria
Ensimmäinen | Edellinen | 1 2 3 | Seuraava | Viimeinen    |  Tulosta
Anonymous
  16.11.2010 @ 16:05

^ Työttömyys sinänsä on jo medikalisoitu, joten miksi kaivaa lisätodisteita sille, mihin jo ennestään uskotaan? Yllä olevasta tulee ilmi esimerkiksi se, miten ujouskin on nykyään mielisairautta, koska se näyttää huonolta työnantajan silmissä. Kaikki tunnemme myös ns. "kuntouttavan" työn käsitteen. Elämä kietoutuu työn ympärille, kaikki elämä on työelämää, eikä tässä suhteessa ole mitään eroa oikeistoliberaalin ja vasemmistolaisen ajattelun välillä (Paavo Arhinmäki on vasemmistolaisen työkiihkoisuuden malliesimerkki).

Hyvinvointivaltion yleisen ihmiskäsityksen mukaan terve ihminen haluaa omistaa elämänsä jokaisen hetken työnteolle ja työkyvyn ylläpitämiselle. Lasten kanssa leikkiminen on terveen ihmisen mielessä sekä oman työvireyden ylläpitoa, että lasten tulevan työkyvyn varmistamista. Kaikki poikkeamat tästä normista, esimerkiksi vain sen kyseenalaistaminen, tulkitaan merkiksi patologiasta. Terve ihminen työtä tekee. Miksi siis taivastelemme totalitaarisen Neuvostoliiton psykiatrisia vainoja? Oma psykiatriamme on paljon laaja-alaisemmin systemaattisemmin politisoitunutta.

       
  Quote
hullu
  21.11.2010 @ 14:52

Työkyvyttömien mieliä ei enää edes yritetä parantaa

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/koti ... taa/619972


Mielen ongelmia ei hoideta kunnolla, jos näköpiirissä ei ole töihin paluu.

Mielenterveysongelmaisista pyritään parantamaan enää ne, joista on vielä täysipainoiseen työhön, sanovat mielenterveyskuntoutujat ja heidän kanssaan toimivat.

Muut saavat vain lääkkeitä ja apua akuuttiin kriisiin – sitäkin tosin monesti viikkojen viiveellä.

Heidän kohdallaan terapia tarkoittaa muutaman viikon välein tapahtuvaa lyhyttä kuulumistenvaihtoa.

Toimenpiteillä ei enää tähdätä parantamiseen tai kuntouttamiseen.

Tuoreessa tutkimuksessa yksikään mielenterveyden ongelmista kärsinyt pitkäaikaistyötön ei ollut saanut suositusten mukaista hoitoa sairauteensa.

       
  Quote
Työtön, hullu ja eläkeläinen
  24.11.2010 @ 13:06

Masennusoireet vähenevät eläkkeellä

http://www.yle.fi/uutiset/terveys_ja_hy ... 65890.html

Suuri osa ikääntyneiden uupumuksesta ja masennuksesta karisee eläkkeelle siirryttäessä, toteaa ranskalaistutkimus. Tutkijoiden mukaan iäkkäiden työntekijöiden työhyvinvointiin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota ennen terveysongelmien alkamista. Tutkimus on julkaistu British Medical Journalissa.

Tutkimuksen mukaan ranskalaisten työntekijöiden uupuneisuus ja masennusoireiden määrä vähenivät jyrkästi eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Työterveyslaitoksen professorin Mika Kivimäen mielestä tutkimus tuo esiin eläkepoliittisen haasteen.

- 40 - 50 ikävuoden jälkeen ikääntymiseen liittyvät terveysongelmat lisääntyvät, ja henkiset ja fyysiset voimavarat heikkenevät asteittain. Samanaikaisesti vaatimukset työssä eivät helpotu, sanoo Kivimäki.

Tutkimukseen osallistuneen tutkijan Jussi Vahteran mukaan tulokset huolestuttavat, sillä Suomessa kuten muissakin EU-maissa on painetta pidentää työuraa myöhentämällä eläkkeellesiirtymisikää.

- Kuitenkin merkittävä osa työntekijöistä on uupuneita jo 55 vuoden iässä. Heidän työkykynsä tukemiseen olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota, Vahtera toteaa.

Kansainvälisenä yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa seurattiin vuosittaisilla kyselyillä yli 14 000 Ranskan valtiollisen kaasu- ja sähköyhtiön työntekijää uupumusoireita.

YLE Uutiset

       
  Quote
Elämä ikkunan takana
  25.11.2010 @ 00:28

^^^ ylläoleva vähän toisin sanoin: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 016383/139

       
  Quote
hullu
  22.01.2011 @ 12:38

Hollannissa nousi kohu mielenterveyspotilaiden kohtelusta

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Hol ... 5263222657


Viime tiistaina Hollanin televisiossa esitetty ohjelma seinään kahlitusta teinipojasta herätti keskustelun väkivaltaisten mielenterveyspotilaiden kohtelusta.

Hollannissa on noussut kohu väkivaltaisten mielenterveyspotilaiden kohtelusta hoitolaitoksissa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC verkkosivuillaan perjantaina. Hollannin televisiossa esitettiin tiistaina ohjelma köydellä seinään kiinnitetystä 18-vuotiaasta pojasta, Brandonista.

Televisio-ohjelman tekijät kävivät kuvaamassa poikaa ja haastattelemassa hänen äitiään saatuaan vinkin mielisairaalassa työskentelevältä.

Kuvissa pojalla on päällään eräänlaiset valjaat, jotka ovat kiinni seinässä paksun nahkahihnan päässä.

Ohjelman mukaan poika on ollut kahlittuna seinään jokainen päivä kuluneen kolmen vuoden ajan.

Hän on päässyt aiemmin viikonloppuisin käymään kotonaan, mutta hoitolaitoksen henkilökunta päätti lopettaa vierailut Brandonin väkivaltaisen ja itsetuhoisen käytöksen takia.

Tuomari antoi laitokselle luvan kahlita Brandon seinään. Hänen äitinsä mukaan poikaa kohdellaan kuin villieläintä.

Brandon kärsii ohjelman mukaan vakavista oppimishäiriöistä. Hän on ollut laitoshoidossa viisivuotiaasta asti.

Asiantuntijoiden mukaan Brandonin tapaus ei ole mitenkään poikkeuksellinen Hollannissa, Heidän mukaansa maassa on ainakin 40 vastaavissa oloissa elävää potilasta.

Hollannin apulaisterveysministeri vieraili laitoksessa ja parlamentissa pidettiin hätäkeskustelu asiasta.

       
  Quote
...
  28.01.2011 @ 09:13

Masennus ajaa nuoret turhaan eläkkeelle

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/m ... 16750.html


Nuorten ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on useimmiten masennus.

Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta henkilöä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia. Tämä tarkoittaa noin 1 800:aa nuorta tai nuorta aikuista vuosittain. Useimmiten eläkkeelle joutuminen olisi voitu välttää ennaltaehkäisevällä tuella tai aikaisella puuttumisella.

Ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on useimmiten masennus, joko itsekseen tai yhdessä muun mielenterveysongelman kanssa. Useimmat mielenterveyden häiriöt alkavat oireilla ensimmäistä kertaa jo teini-iässä, joten eläkkeelle joutumista edeltävät pitkät sairauslomajaksot.

Riski sairastua esimerkiksi masennukseen kasvaa huomattavasti murrosiässä. Uusien masennuskausien riski on suurimmillaan 15 -18 -vuotiailla. Nuoren masennuksen taustalla voi olla vaikeita kokemuksia esimerkiksi aikuisten kanssa tai vaikka koulussa.

Aiheesta kirjan toimittanut Ammattiopisto Luovin tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä toteaa, että nuorten eläkkeelle ajautuminen olisi usein vältettävissä, jos nuoret saisivat ajoissa apua.

- Nykyiset nuorisopsykiatrian resurssit eivät ole riittävät auttamaan mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Kun nuori masentuu, hän ei tunnista huonoa oloaan ja asiasta on myös vaikea puhua. On erittäin tärkeä saada apua ennen kuin ongelmat pahenevat.

Ennaltaehkäisevä tuki vähentäisi sairastumista

Koska psykiatrisen hoidon resurssit eivät riitä koko ajan kasvavaan hoidon tarpeeseen, tarvitaan nuorten avuksi myös ennaltaehkäisevää tukea ja muita keinoja.

- Uskon, että ennaltaehkäisevän tuen avulla on mahdollista vähentää sairastuneiden nuorten määrää. Ongelmista selviytymiseen lapsi tai nuori tarvitsee ennen kaikkea vanhempien tai muiden aikuisten tukea ja ohjausta. Nuoren käytöksestä huolestuneet vanhemmat tarvitsevat myös käytännön keinoja, kuinka kohdata nuori tai lapsi vaikeassa tilanteessa. Aikuiset usein arkailevat kysyä ja pelkäävät sen pahentavan tilannetta.

Lämsän mukaan sosiaalisten verkkojen ja myös toisten sairastuneiden nuorten vertaistuki on erittäin tärkeä nuorten toipumisen kannalta. Lämsä on toimittanut kirjan Mieli Maasta - Masentuneen nuoren kohtaaminen. Kirjassa psykiatrian, mielenterveystyön ja erityisopetuksen asiantuntijat antavat neuvoja, miten aikuiset voivat ottaa nuoren masennuksen tai muun mielenterveysongelman puheeksi ja auttaa nuorta paranemisessa.

Teos antaa myös käytännön vinkkejä parhaista tavoista käsitellä stressiä ja kasvuikään liittyviä tunteita. Samalla aikuiset tukevat myös nuoren aikuistumisprosessia. Riski sairastua esimerkiksi masennukseen pienenee, kun nuori saa jo lapsesta saakka tukea elämässä vastaan tulevien muutosten ja pettymysten käsittelyyn.

YLE Uutiset

       
  Quote
ette saa
  06.05.2011 @ 17:35

Oikeusasiamies: Mielisairaalan pitkät eristämisjaksot ongelmallisia

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oike ... 5265937078


Niuvanniemen sairaala Kuopiossa.

Eduskunnan oikeusasiamies haluaa tarkempaa tietoa potilaiden eristämisestä Kuopiossa sijaitsevassa Niuvanniemen valtion mielisairaalassa. Oikeusasiamiehen tarkastus sairaalaan toi esiin lisäselvitysten tarpeen. Sairaalan on vastattava selvityspyyntöön elokuun loppuun mennessä.

Oikeusasiamies pitää eristämisen ongelmana sen pitkäaikaisuutta. Jotkut potilaat ovat kuukausia eristyksissä putkamaisissa oloissa. Eristystä helpottavat vain lyhyet ulkoilutauot tai osastolla olot.

Oikeusasiamies haluaa tietää, voisiko eristämiselle olla vaihtoehtoista hoitomuotoa.

Tarkastuksen yhteydessä tuli esille myös ulkopuolisten vartiointiliikkeiden käyttö sairaalan arjessa. Oikeusasiamiehen mukaan on selvitettävä, missä määrin vartijat voivat osallistua sairaalan toimintaan ja olla osallisina hoitoon.

Selvityksestä käy ilmi myös, että potilaat viettävät Niuvanniemessä pitkiä aikoja. Valtaosa potilaista on niin sanottuja kriminaalipotilaita, jotka on jätetty tuomitsematta rikoksesta mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi. Heille tyypillisiä erityisongelmia ovat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallinta.

Vuoden 2009 lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli selvityksen mukaan 8 vuotta ja 5 kuukautta. Pisin hoitoaika oli peräti 54 vuotta 2 kuukautta.

Eduskunnan oikeusasiamies tarkastaa valtion mielisairaaloiden toiminnan muutaman vuoden välein. Suomessa on kaksi valtion mielisairaalaa, toinen Kuopiossa ja toinen Vaasassa.

       
  Quote
Conan
  08.05.2011 @ 17:53

Esimerkiksi erään vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan henkilökuntaa oli vanhusta kohti arkisin keskimäärin 0,43 henkilöä. Hyvä henkilökunnan määrä olisi nykysuositusten mukaan 0,8 hoitajaa potilasta kohden.



Heh, juupa juu. 43-prosenttisia ihmisiä, 80-prosenttisia ihmisiä. Miten se menikään? Hajoita ja hallitse? Yhteisöt on hajotettu ja yksilötkin pilkottu laskennallisesti.

       
  Quote
kun mua vituttaa
  09.07.2011 @ 10:32

Itsemurhat lisääntyivät talouskriisin aikana

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/i ... 11351.html



Itsemurhat lisääntyivät Suomessa talouskriisin aikana. Itsemurhien määrä kasvoi viisi prosenttia vuonna 2009 vuoteen 2007 verrattuna, kertoo brittiläinen lääketieteen julkaisu The Lancet.

Tutkijoiden vertailussa olivat mukana vanhoista EU-maista Suomen lisäksi Itävalta, Britannia, Kreikka, Irlanti ja Hollanti, sekä vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneet Unkari, Liettua, Romania sekä Tsekki.

Vuonna 2008 itsemurhat lisääntyivät vanhoissa EU-maissa edellisvuodesta lähes seitsemän prosenttia alle 65-vuotiaiden keskuudessa.

Synkeimpiä lukemat olivat talouskriisistä pahiten kärsineessä Kreikassa, jossa itsemurhat lisääntyivät jopa 17 prosenttia. Myös vaikean talouskurimuksen kanssa painineessa Irlannissa kasvua oli 13 prosenttia.

The Lancetin mukaan on yllättävää, että itsemurhien määrä lisääntyi Suomessa kattavasta työttömyysturvasta huolimatta. Itävallassa, jossa yhteiskunta tukee työttömiä Suomen tapaan, määrä sen sijaan laski viisi prosenttia.

YLE Uutiset, AFP

Asiantuntija varoittaa itsemurhatilastojen väärästä tulkinnasta

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/a ... 13614.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n professori Jouko Lönnqvist kehottaa varovaisuuteen tuoreiden itsemurhatilastojen tulkinnassa. Brittiläisen lääketieteen julkaisun The Lancetin julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2008 alkanut talouskriisi on nostanut itsemurhalukuja monissa maissa.

- Olisin varovainen itsemurhatilastojen tulkinnassa, Lönnqvist sanoo YLE Uutisille.

The Lancetin julkaisemassa tutkimuksessa oli mukana Suomen lisäksi yhdeksän muuta EU-maata.

Lönnqvistin mukaan itsemurhatilastoja täytyy arvioida pitkällä aikavälillä.

- Itsemurhien määrä on laskenut jatkuvasti 90-luvulta saakka, ja nyt jatkuva lasku on pysähtynyt. Se herättää toki kysymyksiä, Lönnqvist arvelee.

Oletus voi olla harhainen tulkinta

Lönnqvist toteaa, että The Lancet on hyvä julkaisu, jossa työskentelee vahvoja asiantuntijoita. Hän pitää talouskriisin vaikutusta itsemurhien lisääntymiseen kuitenkin oletuksena.

- Itsemurhapäätökseen vaikuttavat monet asiat. Tässä pitäisi tutkia jokainen tapaus erikseen, Lönnqvist toteaa.

Lönnqvist arvioi, että itsemurhien lisääntyminen viime vuosina voi herättää assosiaation, että kyse on talouskriisin välittömästä vaikutuksesta. Tämä voi Lönnqvistin mukaan olla harhainen tulkinta.

Lönnqvistin mielestä jokainen ymmärtää, että kansakunnan ollessa vaikeuksissa ihmisten psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. Tällöin ihmiset kääntyvät perheiden puoleen, ja sosiaalisten suhteiden merkitys vahvistuu. Vain pieni osa ihmsistä ajautuu kriiseihin.

Vertailu tehtävä pitkällä aikavälillä

Lönnqvist huomauttaa, että The Lancet julkaisi 90-luvulla vastaavanlaisen tutkimuksen, jossa todettiin, että Suomi ja muut pohjoismaat reagoivat tilastollisesti poikkeavalla tavalla talouskriisiin. Itsemurhien määrä ei Suomessa kohonnut, päinvastoin.

- Yhteiskunta ja sen palvelut puskuroivat laman vaikutuksia.

Lönnqvist painottaa myös, että vuosien 2007 ja 2009 välillä Suomessa psykiatristen palveluiden käytössä ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Professori ei vertaisi maiden tuloksia lyhyellä aikavälillä ja toteaa, että väestötasolla tapahtuu harvoin välitöntä yhteyttä kriisin ja itsemurhien välillä.

- Miten murros siirtyy yksilöön? Kriisin koittaessa viive on normaalisti useita vuosia, itsemurhapäätös ei synny hetkessä, vaikka poikkeuksiakin on. Välissä on turvaverkko, eli ihmisen lähipiiri, Lönnqvist kertoo.

YLE Uutiset / Hanne-Mari Tarvonen

Thl ja The Lancet erimielisiä Suomen itsemurhista

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194686 ... hista.html

Brittiläinen lääketieteen julkaisu The Lancet kertoi perjantaina talouskriisin lisänneen itsemurhien määrää myös Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen thl:n mukaan väitteelle ei kuitenkaan ole perusteita.

Ylilääkäri Timo Partonen thl:stä sanoo, että ulkomainen tutkimus osoittaa vain talouskriisin ajallisen yhteyden itsemurhien lisääntymiseen. Talouskriisin vaikutusta itsemurhiin pitäisi tutkia tarkemmin yksilötasolla.

– Taloudellinen ahdinko voi ajaa ihmisiä itsemurhaan, mutta taustalla on usein paljon muitakin syitä pidemmältä ajalta, hän muistuttaa.

Partonen suhtautuu tutkimukseen muutenkin kriittisesti.

Tutkimuksen mukaan Suomen itsemurhien määrä on kasvanut reilulla viidellä prosentilla vuosien 2007 ja 2009 välillä. Partonen huomauttaa, että tarkasteluväli on lyhyt. Hänen mukaansa Suomen itsemurhien määrä on pysynyt jo pitkään tuhannen kieppeillä, joten kasvavaan väkilukuun suhteutettuna itsemurhakuolleisuus on pienenemässä.

Historiastakaan ei löydy tutkimukselle tukea, sillä edellisen laman aikaan Suomen itsemurhien määrä romahti. Vähenemiseen vaikutti tuolloin laaja itsemurhien ehkäisyprojekti.

”Liian lyhyt vastaanottoaika”

Partosen mielestä parinkymmenen vuoden takaisia projektituloksia olisi hyvä palauttaa muistiin ja joiltakin osin päivittää, sillä ympäröivä maailma on muuttunut.

– Suomessa on edelleen alueellisia eroja. Myös naiset ja miehet ovat erilaisia. Tällaisia asioita voisi suunnitella entistä tarkemmin, hän pohtii.

Puheenjohtaja Pekka Sauri Mielenterveyden keskusliitosta arvioi, että mielenterveyden hoitaminen nojaa Suomessa edelleen liikaa lääkitykseen, jonka pitäisi olla vain ensiapua.

Ongelma on terveyskeskuksen lyhyt vastaanottoaika.

– Ensikontakti mielenterveyden ongelmissa pitäisi olla pitempi, Sauri linjaa.

Brittilehti Lancetin mukaan itsemurhien määrä on talouskriisin aikaan vähentynyt Itävallassa, joka tukee työttömiä Suomen tapaan. Lehti piti tulosta yllättävänä.

Sauri arvelee syyksi kulttuurieroja.

– Ihmisen arvo riippuu Suomessa hyvin paljon työpanoksesta. Kun se jää elämästä pois, ihminen kokee itsensä arvottomaksi, hän aprikoi.

       
  Quote
sinikka
  12.07.2011 @ 16:12

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/07/ ... 18036.html

Kreikkalaiset maksavat itsemurhilla talouskurimuksen hintaa

Kreikassa vaikea taloustilanne ajaa yhä useampia ihmisiä itsemurhaan. Itsemurhat ovat perinteisesti olleet harvinaisia Kreikassa, mutta nyt niiden määrä on noussut 40 prosentilla kahden viime vuoden aikana.

Kahden viime vuoden aikana Kreikka on joutunut raskaiden taloussäästöjen kohteeksi ja talouden taantuma on pahin 40 vuoteen. Liikeyrityksiä on jouduttu sulkemaan, julkinen sektori on kutistunut ja työttömyys on nousemassa 17 prosenttiin tänä vuonna. Yksin Ateenassa viidesosa kaupoista on suljettu viime vuoteen verrattuna.

Säästöt ovat käyneet sietämättömiksi monille kreikkalaisille. Psykologien mukaan yhä useampi kärsii vaikeasta masennuksesta. Monet ovat menettäneet koko omaisuutensa ja kaikki säästönsä.

Liikemiehet ovat hypänneet korkeista rakennuksista ja hirttäytyneet siltoihin. Julkiset itsemurhat ovat olleet ennenkuulemattomia kreikkalaisessa yhteiskunnassa.
"Kohta kuin Suomi"

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Kreikka, joka on perinteisesti ollut itsemurhalistan pohjamaita, on nyt nousemassa listalla roimasti. Kreikan terveysministerin mukaan itsemurhien määrässä on ollut 40 prosentin nousu kahden viime vuoden aikana. Kasvu on nopein Euroopassa.

- Jos talouskriisi jatkuu, olemme kohta kuin Suomi tai Unkari, valtion avustuspuhelinlinjan johtaja Khristos Hombas viittaa tilastojen kärkimaihin.

Asiantuntijat muistuttavat, että todelliset luvut ovat vielä tilastoja suuremmat. Monet itsemurhista tehdään auto-onnettomuuksilla, jotta sukulaiset välttyisivät leimautumiselta. Perheet myös peittelevät usein itsemurhia. Muun muassa Kreikan ortodoksinen kirkko on kieltäytynyt hautaamasta itsemurhan tehneitä ortodoksisin menoin.

Suurin osa itsemurhaan päätyneistä on ollut keski-ikäisiä miehiä, joiden yhteiskunnallinen asema on romahtanut, eivätkä he ole kehdanneet hakea apua, kertovat asiantuntijat.

Itsemurhat ovat saaneet myös Kreikan parlamentin huolestumaan. Hallitukselta on vaadittu lisää toimia mielenterveyden hoitoon.

       
  Quote
mielijako
  26.08.2011 @ 11:04

Tutkijat löysivät lisää näyttöä skitsofrenian ja infektioiden yhteydestä

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5268852168

Infektioiden on pitkään ajateltu altistavan skitsofrenialle. Nyt tähän viittaavia tuloksia on saatu lisää.

American Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistut tutkimukset vihjaavat ainakin kahden eri infektion ja skitsofrenian yhteyteen.

Tanskalaistutkijoiden tutkimuksessa toxoplasma gondii -loiseliön vasta-aineet yhdistettiin naisten riskiin sairastua myöhemmin skitsofreniaan. Tutkimuksessa vasta-ainepitoisuuksia mitattiin 45 000 äidiltä ja vauvalta synnytyksen aikoihin vuosina 1992–1995, minkä jälkeen heitä seurattiin vuoteen 2008.

Riski sairastua skitsofreniaan oli suurentunut niillä äideillä, joiden vauvojen vasta-ainepitoisuudet olivat suurimmat. Vauvojen vasta-aineet olivat peräisin äidistä, joten niitä käytettiin äidin vasta-aineiden mittarina.

Toisessa tutkimuksessa tyypin 1 herpesvirus (HSV1) yhdistettiin aivojen muutoksiin skitsofreniaan jo sairastuneilla. HSV1-positiivisten potilaiden aivojen harmaassa aineessa todettiin surkastumista verrattuna muihin potilaisiin ja terveisiin verrokkeihin. Muutokset sijoittuivat aivojen pihtipoimuun, ja ne todettiin vuoden aikana tehdyissä aivojen magneettikuvauksissa.

Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla henkilöllä sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena. Alttius voi olla perinnöllistä tai syntyä varhaiskehityksen aikana.

Nyt julkaistut havainnot viittaavat siihen, että infektiot todennäköisesti ovat yksi skitsofrenian syntyyn vaikuttavista monista ympäristötekijöistä.

Skitsofreniaa sairastaa arviolta 50 000 suomalaista.

       
  Quote
yllättävä käänne
  10.09.2011 @ 19:59

Väitös: Masennusta hoidettava kokonaisvaltaisesti

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3 ... 5269078668

Masennusta olisi hoidettava kokonaisvaltaisesti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan masennuksen hoito ja kuntoutus tulee räätälöidä ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pelkkä terapia ei usein riitä.

"Masennuksen taustalla on harvoin jokin yksittäinen tekijä. Useimmiten masennus kehittyy pitkän ajan kuluessa. Lisäksi se leimaa ihmisen arkea ja olemista läpikotaisesti", yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marjo Romakkaniemi kertoo.

Tutkimuksen mukaan masennuksesta kuntoutumisessa on kyse muutoksesta. Sytyke siihen voi löytyä miltä tahansa elämänalueelta.

Romakkaniemi toteaa, että kokonaisvaltainen hoito edellyttää myös mielenterveystyöltä uudenlaisia toimintatapoja, kuten kunkin ihmisen tilanteen äärelle pysähtymistä.

Masennus on Suomessa iso kansanterveysongelma. Viidellä prosentilla suomalaisista katsotaan olevan merkittävä masennus.

Väitös tarkastettiin Lapin yliopistossa lauantaina.

       
  Quote
modern life is rubbish
  03.10.2011 @ 12:53

Eläkkeelle jäänyt nuori on umpikujassa
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... mpikujassa



MTV3 - Iida Ylinen

Alle 30-vuotiaiden suomalaisten sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyys masennuksen vuoksi ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana.

Tutkijaa tieto ei yllätä.

Tutkimusprofessori (emeritus) Raimo Raitasalo on työskennellyt vuosikymmeniä mielenterveyden häiriöistä kärsivien parissa sekä tutkijana että kliinisellä puolella.

– Kun kyse on alle 30-vuotiaista nuorista, masennus näyttelee aivan liian keskeistä roolia työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syynä.

Kun parikymppinen nuori jää eläkkeelle, vastassa ovat rahahuolet — kaikkien muiden hankaluuksien jatkoksi.

Nuori ei ole ehtinyt olla työelämässä kuin muutamia vuosia, jos ollenkaan. Eläkettä ei ole kertynyt sellaista määrää, että sillä tulisi toimeen.

– Nuoren eläke on vähäinen. Pieni. Olematon.

Nuoren vaihtoehdot vähissä

Mielenterveyshäiriöiden kanssa painineen nuoren pitäisi aloittaa tarpeen mukainen hoito ja liittää siihen ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta. Vasta sitten pitäisi arvioida mahdollinen eläkkeelle jääminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle nuori jää, mikäli näyttää siltä, ettei hän kykene opiskelemaan tai käymään töissä.

Nuori kuitenkin ajautuu helposti taloudelliseen kurimukseen. Raitasaloa mietityttää myös, mikä on nuoren sosiaalisen elämän laita.

– Millainen on hänen sosiaalinen toimeentulonsa eli ihmissuhteet, harrastukset ynnä muut? Millaisia hoitomahdollisuuksia tarjotaan nuorelle, jonka mielenterveyden häiriö on muodostunut krooniseksi? Ohjataanko hänet sosiaalisiin toimintoihin ja ryhmiin tai esimerkiksi klubitalotoimintaan?

Raitasalon mukaan hoitokäytäntöjen osalta ollaan vieläkin hapuilevassa vaiheessa.

– Paljon on siitä kiinni, miten ihminen itse jaksaa ja miten lähiympäristö häntä pystyy tukemaan.

Nuoren eläkkeelle jäämisessä hyviä ja huonoja puolia

Nuori, joka ohjataan työkyvyttömyyseläkkeelle saattaa Raitasalon mukaan kokea aivan selvää huojennusta.

– Hänen ei tarvitse pakonomaisesti yrittää pärjätä opiskelussa tai työelämässä.

– Toinen puoli on sitten tämä karu todellisuus, miten tulla taloudellisesti toimeen.

Kokeneella tutkijalla on käsitys siitä, miten nuorten asiat tulisi hoitaa paremmin.

– Kuntoutustoimintaa tulisi kehittää. Kuntoutuksen tavoitteena ei välttämättä pitäisi olla ihmisen opiskelukyvyn ja työkyvyn kohentaminen, vaan hänen jokapäiväisen toimintakykynsä kohentaminen. Tähän suuntaan kuntoutusta on pyritty kehittämään, mutta siellä on vielä paljon isoja aukkoja.

Raitasalon mukaan on tärkeää, että nuoren taloudellinen turva taattaisiin yhteiskuntapoliittisin keinoin. Hän korostaa myös sosiaalisten kontaktien tärkeyttä.

– Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä sosiaaliset kontaktit ovat aivan keskeisiä. Mielenterveyden häiriöitä potevat nuoret saattavat hyvin herkästi vetäytyä kaikista sosiaalisista kontakteistaan.

Erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoavia tahoja Suomessa on riittämiin.

– Se on kuitenkin eri asia, miten näitä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia nuoria kuntoutukseen ohjataan. Siinä on varmasti vielä paljon tekemistä, nimenomaan sen kustannuspuolen hoitamisessa. Kunta voisi olla yksi palvelujen kustantaja, Kela toinen, sanoo Raitasalo.


Käsillä tekeminen elvyttää
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... &Itemid=31



STT–TIINA SUOMALAINEN

Puuhastelu lisää mielihyvähormonia ja kehittää ajattelua

Piia Tirronen koukuttaa valkoista lankaa, on syntymässä pöytäliina. Yllään Tirrosella on itse ommeltu liivi. Nojatuolin vieressä odottaa isompi neuletyö – viininpunainen tunika, josta on jo takakappale valmiina.

Lappeenrantalainen 30-vuotias Tirronen on hiljalleen toipumassa vakavasta masennuksesta. Toipumisessa on ollut apuna käsillä tekeminen: ompeleminen, neulominen, virkkaaminen ja kokkaus.

– Minulle tuottaa suurta iloa ja mielihyvää se, että saan jotakin aikaiseksi ja näen työni tulokset. Käsillä tekeminen myös rauhoittaa. Ompelukoneen ääressä on pakko työntää syrjään päässä junnaavat ajatukset ja keskittyä siihen, mitä tekee.

Sosiaalipsykologi ja kouluttaja Jaana Venkula nyökkäilee: käsillä puuhastelu tervehdyttää, koska se on ihmiselle luontaista.

– Vallitsevan tieteellisen ajattelun mukaan ensin on ajatus ja sitten teko. Nykyinen aivotutkimus osoittaa kuitenkin, että yhteys kulkee myös toisinpäin teosta ajatukseen. Onhan ihmisaivojen kehittyminenkin seurausta käsien käytöstä.

Käsiltämme puuttuu puuha

Viime vuosina on ilmestynyt monia neurotieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan masennuksen maailmanlaajuinen yleistyminen saattaa olla yhteydessä siihen, että käsiltämme puuttuu puuha. Ihminen ei enää tee, koska koneet tekevät.

– Käsistä aivoihin kulkee valtavasti hermoyhteyksiä. Aivojen motorinen keskus ei käynnisty, jos emme käytä käsiämme. Villapaidan kutominen, halonhakkuu tai tiskaaminen virittää hermoja ja lisää muun muassa mielihyvähormonin tuotantoa.
Mielihyväkeskus on myös yhteydessä oppimiseen ja ongelmanratkaisukykyyn.

– Aivoissa vahvistuvat ne yhteydet, joita ihminen toistaa. Viimeaikaiset kosketusaistiin liittyvät empiiriset tutkimukset osoittavat, että käsin kirjoittaminen vahvistaa merkittävästi oppimista, puheentuottamista ja pitkäkestoista muistia.

Tietokonetta naputellessa kehittyy naputtelun taito, ei oppiminen tai muisti, Venkula sanoo.

Tartu arkisiin töihin

Kun Tirrosen masennus oli pahimmillaan, hän ei jaksanut ottaa kudinta käteen. Voinnin kohennuttua hän on kuitenkin puuhannut yhä enemmän.

Venkula suosittelee masennuksen hoitoon enemmän tekemistä ja vähemmän analysointia, sillä masennuksen taustojen ja tuntemusten vatvominen vain vahvistaa aivoissa depressiota ylläpitäviä hermoyhteyksiä.

– Mitä masentuneempi on, sitä tärkeämpää on käydä käsiksi arkiseen työhön. Jos et mihinkään muuhun kykene, laita vaikka ne pyykit koneeseen. Tekemisen ja tulosten myötä luottamus itseen kasvaa ja ihminen voimaantuu. Minä selvisin ainakin siitä!

Venkula huomauttaa, että vaikka masennuslääkitys helpottaa oireita, ei se poista masennuksen syytä.

– On saatava liikkeelle toimintakyky, sillä vain sitä käyttävä ihminen voi olla onnellinen. Kyseessä on hyvin maalaisjärkinen asia, jota olemme väheksyneet.

       
  Quote
...
  12.01.2012 @ 18:16

Jopa neljänneksellä nuorista mielenterveyshäiriöitä
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... e&Itemid=7



Mielenterveyshäiriöitä on jopa neljänneksellä tai viidenneksellä nuorista. Psykoosit ja muut vakavat mielenterveyshäiriöt puhkeavat usein nuoruusiässä12-22-vuotiaana.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pirjo Mäki Oulun yliopistosta totesi Lääkäripäivillä torstaina, että nuoren psyykkinen arviointi on usein vaikeaa.

Hänen mukaansa normaalissakin nuoruusiän kriisissä voi olla mukana ahdistusta, ja vaaratekijöitä on syytä kartoittaa.

- Perinnöllisyys voi altistaa psykoosille, etenkin skitsofrenialle. Skitsofreniaan sairastuneen vanhemman lapsella vaara sairastua skitsofreniaan on yli kymmenkertainen. Myös ympäristötekijät, niin biologiset, psykologiset kuin sosiaaliset stressitekijätkin, voivat altistaa psykoosin puhkeamiselle. Kannabiksen käyttö lisää psykoosivaaraa etenkin perimältään haavoittuvaisilla nuorilla, hän sanoi.

Ennen psykoosin puhkeamista nuorella voi olla erilaisia epäselviä oireita, kuten unettomuutta, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, mielialan vaihtelua, apaattisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, havaintojen vääristymiä ja epäilevyyttä sekä käyttäytymisen muutoksia, kuten toimintakyvyn heikkenemistä ja ihmissuhteista vetäytymistä.

Tällaiset oireet ovat kuitenkin nuorilla yleisiä eivätkä yleensä johda psykoosiin. Toisaalta nuoren erilaisia mielenterveysoireita saattaa seurata psykoosin kehittyminen. Ennakko-oirevaiheessa riittävän tiiviin ja aktiivisen seurannan järjestäminen on tärkeää, Mäki sanoi.

Vaikea erottaa

Nuoren ensipsykoosi voi tarkoittaa skitsofrenian, syvän psykoottisen masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön alkamista. Toisaalta psykoosi voi olla lyhytkestoinen tila, josta nuori toipuu. Päihteet voivat myös aiheuttaa psykoosin.

Psykoosin varhaisvaiheessa voi olla vaikeaa erottaa skitsofreniaa mielialahäiriöön liittyvästä psykoottisesta jaksosta.

- Aika kertoo tarkemman diagnoosin. Pitkäkestoisessa skitsofreniassa ennuste voi myös vaihdella suuresti. Skitsofrenian keskeisiä oireita ovat aistiharhat kuten kuuloharhat, harhaluulot, hajanaisuus sekä tunteiden latistuminen, Mäki kertoi.

Hänen mukaansa päämääränä on pyrkiä ennaltaehkäisemään psykoosin puhkeaminen.

- Viime vuosina on kehitetty varhaisen puuttumisen keinoja ja hoitomuotoja psykoosivaarassa oleville ja jo psykoosiin sairastuneille nuorille. Useissa maissa on psykoosin varhaisvaiheen hoito-ohjelmia, kuten Melbournessa Australiassa ja Kanadassa. Tanskassa OPUS–projektissa varhainen joustava ja laaja-alainen psykososiaalinen hoito lievensi nuorten psykooseja, Mäki totesi.

Norjassa puolestaan TIPS–projektissa hoitamattoman psykoosin kesto lyheni informaatiokampanjalla psykoosin varhaisoireista ja tarjoamalla hoitopaikkoja, joihin nuorten oli helppo hakeutua.

Suomessakin on kehitetty psykoosivaarassa olevien nuorten avunsaantia, kuten Espoossa Jorvin sairaalan JERI–projektissa.

- Olennaista on suunnata juuri nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen hoitopaikkoja, Mäki sanoi.

       
  Quote
häiritsevä käytös
  02.02.2012 @ 21:49

Käytös kuriin, syistä viis.

HS: Koirien masennuslääkitys lisääntyy Suomessa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hs-ko ... 89151.html

Masennuslääkkeitä on määrätty Suomessa tuhansille koirille.

Helsingin Sanomien haastatteleman Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan farmakologian professorin Outi Vainion mukaan koirien mielialalääkitys tulee lisääntymään selvästi lähivuosina.

Koirien mielialalääkkeet ovat yleisiä Yhdysvalloissa. Suomessakin masennuslääkkeitä on määrätty jo tuhansille koirille.

Koirien mielialalääkitys liittyy lähinnä häiritsevään käytökseen, joka voi olla vihaisuutta, ylikierroksilla käymistä tai eroahdistusta, jolloin koira esimerkiksi tuhoaa kotona yksinollessaan kotia.

Eroahdistuksen hoitoon on Suomessa hyväksytty koirille ainakin kaksi lääkettä: fluoksetiini ja klomipramiini. Kliinisissa tutkimuksissa on saatu näyttöä mainittujen lääkkeiden tehosta silloin, kun lääkitys on yhdistetty käyttäytymisterapiaan. Klomipramiinia annetaan myös kissoille.

       
  Quote
(a)-tiimi
  12.02.2012 @ 09:47

USA:ssa kiista psykiatrien "raamatusta": Surusta tuli häiriö
http://www.hs.fi/ulkomaat/USAssa+kiista ... 5555477664

Miljoonia täysin terveitä ihmisiä voi uhata psykiatrinen diagnoosi, jos aletaan soveltaa Yhdysvaltain psykiatrisen liiton (APA) tekeillä olevaa uutta luetteloa mielenterveyden häiriöistä.

Menetyksen aiheuttama suru, ujous tai apaattinen käytös esimerkiksi voitaisiin luokitella mielenterveyden häiriöiksi, arvostelijat varoittavat.

Ja jos lapsi "aktiivisesti kieltäytyy enemmistön pyynnöistä" ja "toimii tahallaan muita ärsyttääkseen", se ei olekaan enää normaalia uhmaikää vaan "oppositiohenkinen, uhmahäiriö".

Arvostelijoiden mukaan käsikirja "medikalisoi" eli leimaa sairaudeksi normaalia käyttäytymistä ja voi tehdä leimatuista uusien lääkkeiden koekaniineja, uutiskanava ABC kertoo.

Luokittelun toisessa päässä myös sarjaraiskaajat tai seksuaaliset väärinkäyttäjät voitaisiin luokitellakin sairaiksi ja he voisivat välttää vankilan vetoamalla tilaansa.

Kyse on 900-sivuisesta psykiatrien uusimman "raamatun" luonnoksesta.

DSM eli Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -kirjaa on julkaistu vuodesta 1952. Viidettä ja uusinta painosta kirjoitetaan parhaillaan. Kirjan pitäisi valmistua ensi vuoden toukokuuksi.

Jos tauti on DSM:ssä, potilas voi sen nojalla saada Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöiltä rahoituksen terapiaan – ja terapian antaja isot rahat. Lääketeollisuus voi myös kehittää oireeseen täsmälääkettä.

Kaikkiaan 11 000 mielenterveysalan ammattilaista ja 40 ammattijärjestöä on kuitenkin Yhdysvalloissa allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan koko luokittelun arvioimista uudestaan.

DSM-5 "laajentaisi radikaalisti ja hillittömästi psykiatrian rajoja, ja tuloksena medikalisoitaisiin normaalius, yksilöiden erot – ja rikollisuus", sanoo Duken yliopiston professori Allen Frances, joka johti edellisen kirjan kokoamista.

Britanniassakin lista kuohuttaa. Brittipsykologit ja psykiatrit arvostelivat luonnosta Reutersin haastatteluissa torstaina.

Osa määritelmistä on brittien mukaan "älyttömiä" tai jopa "huolestuttavia ja vaarallisia".

"Ujot, surevat, erikoiset ihmiset tai ihmiset, joilla on epätavallinen rakkauselämä huomaavatkin yhtäkkiä, että heitä pidetään mielisairaina", Liverpoolin yliopiston professori Peter Kinderman varoitti.

Cardiffin yliopiston tutkija Nick Craddock otti esimerkiksi surun, jota ihminen tuntee omaisen kuoltua. Uuden luokituksen mukaan ei pohdittaisikaan surun syytä, katsottaisiin vain oireita ja todettaisiin henkilön sairastavan masennusta, hän kuvasi.

Tarvitaanko nimilappuja lainkaan, Kings Collegen psykiatrian professori Simon Wessely kysyi.

Vuonna 1840 Yhdysvalloissa tunnettiin vain yksi mielisairaus. Vuonna 1917 APA tunnisti jo 59 eri mielitautia. Kasvu on ollut hurjaa. Uusimmassa käsikirjassa mainitaan jo 350 eri tautia.

Amerikan psykiatrien ammattijärjestöön kuuluu 36 000 ihmistä. APA käsittelee uutta käsikirjaa vuosikokouksessaan Philadephiassa toukokuussa.

"Ehkä meidän pitää kutsua psykoanalyysin asiantuntija analysoimaan ja tulkitsemaan mitä tässä DSM-5-prosessissa oikein on tapahtunut", Steve Moffic letkautti Psychiatric Times -verkkolehdessä helmikuun alussa.

       
  Quote
(a)-tiimi
  12.03.2012 @ 14:23

Tutkimus: Beetasalpaaja lieventää rasistisia asenteita
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Beet ... 5557651870

Verenpainelääke voi vähentää rasistisia asenteita, toteaa Oxfordin yliopistossa tehty tuore tutkimus.

Tutkimuksessa beetasalpaaja propranololia ottaneet saivat selvästi muita alhaisemman tuloksen testissä, jota käytetään tiedostamattomien rasististen asenteiden kartoittamiseen. Asiasta uutisoi brittilehti The Telegraph.

Propranololia käytetään muun muassa verenpaineen alentamiseen, sydämen rytmihäiriöihin ja paniikkikohtausten hallintaan. Lääkkeen uskotaan vaikuttavan mantelitumakkeessa, joka säätelee pelon kaltaisia tunnereaktioita.

Tutkimuksessa 36 vapaaehtoista vastasi IAT-testiin, joka on suunniteltu "hienovaraisten ja spontaanien ennakkoluulojen" havaitsemiseen. Testissä ryhmitellään tumma- ja vaaleaihoisten ihmisten kasvokuvia sekä yksittäisiä sanoja, kuten "ilo", "ilkeä", "onnellinen" ja "loistava".

Puolet testatuista oli saanut propranololia ennen koetta ja puolelle annettiin lumelääkettä. Telegraphin mukaan propranololia saaneiden testitulos oli "merkittävästi alhaisempi" kuin lumelääkettä saaneiden.

Tutkijoiden mukaan tulos antaa uusia todisteita niistä aivoissa tapahtuvista prosesseista, jotka muovaavat rasistisia asenteita.

"Propanolol ei ole pilleri rasismin parantamiseen. Mutta ottaen huomioon että moni jo käyttää propranololin kaltaisia lääkkeitä, joilla on moraalisia sivuvaikutuksia, meidän on vähintäänkin selvitettävä näitä vaikutuksia paremmin", sanoi tutkimuksen tekoon osallistunut Julian Savulescu The Telegraphille.

Tiedemaailmassa tutkimustulosta on myös kritisoitu. Tutkimuksessa ei selvinnyt, vaikuttiko lääke vain rasistisiin asenteisiin vai aivojen toimintaan laajemmin, huomautti psykologian tohtori Chris Chambers Cardiffin yliopistosta. "Emmekä voi sulkea pois mahdollisuutta, että vaikutukset johtuivat sydämen lyöntitiheyden alenemisesta."

Tutkimustulokset julkaistiin ensimmäisenä Psychopharmacology-lehdessä.

       
  Quote
...
  18.03.2012 @ 22:56

Tamperelaisnuori ostaa lääkkeensä kadulta
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... sa-kadulta

Tämä on Marketta Pirhosen tyttären tarina lyhyesti. Pahoinpidelty tytär kokeili vuosien ajan paniikkihäiriöönsä eri lääkityksiä. Lopulta psykiatri kirjoitti hänelle helpotukseksi Lyrica-reseptin.

- Mut 14-vuotiaana melkein tapettiin, jonka jälkeen sairastuin paniikkihäiriöön. Mulle kokeiltiin varmaan 20 eri psyykelääkettä läpi. Sit sain Lyrican, ja se on toiminut hyvin, tytär kertoo.

Tytär muutti myöhemmin Tampereelle ja hakeutui psykiatriselle poliklinikalle saadakseen keskusteluapua. Siellä hän ehti käydä omien sanojensa mukaan kolme alle 10 minuutin käyntiä, jonka jälkeen hänet siirrettiin A-klinikalle. Syynä siirtoon oli se, että hän mainitsi päihdehistoriastaan lääkärin edessä. Nainen ei pysty käsittämään siirtoa, sillä hän oli ollut kuivilla lähes vuoden.

Ahdistuslääke purettiin - syynä "kiellettyjen lääkkeiden lista"

A-klinikalla Lyrica-lääkitys määrättiin purettavaksi, sillä kyseinen lääke on todettu yleiseksi väärinkäytetyksi pilleriksi. Tilalle annettiin lääke, joka oli jo aikaisemmin todettu naiselle sopimattomaksi.

- Mulle sanottiin, että "meillä ei Lyricaa saa - et saa sinä, eikä saa kukaan muukaan". Mä itkin siellä ja sanoin, että en halua, että ettekö te oikeasti ymmärrä, että mä en käytä niitä väärin.

Tytär sanoi MTV3 Uutisille annetussa haastattelussa, että hän joutui allekirjoittamaan apteekki- ja lääkepurkusopimuksen, jonka jälkeen hän purki asiakassuhteensa.

- Lääkäri luuli, että mä valehtelen. Kohtelu oli alistavaa. Mä kuolen mieluummin vaikka bentsokramppiin, kuin astun enää (A-klinikan) Matalaan.

Lyrican puute retkautti Subutexiin


Nainen lähti etsimään Lyricaa kadulta, ei löytänyt sitä ja retkahti Subutexiin. Myöhemmin hän löysi Lyrican katukaupasta, tuplasti apteekkia kalliimmalla, ja käyttää siihen tällä hetkellä 10 euroa päivässä - saman määrän, kuin mitä hänelle oli määrätty jo seitsemän vuotta sitten.

- Mä pelkäsin, että meen siihen samaan kuntoon, missä mä olin 17-vuotiaana. Riutuneena 41-kiloisena. Mä olisin varmaan tehnyt itsemurhan, jos olisin lopettanut sen Lyrican.

"Pelkään, kuka on seuraava"

Tämän nuoren naisen elämässä kuolema on arkipäiväistynyt.

- 17 nuorta, ihanaa ihmistä, on kuollut puolentoista vuoden aikana. Puukotuksia, itsemurhia, yliannostuksia. Pelkään, kuka on seuraava.

Hän uskoo, että 80 prosenttia heistä jätti hakematta apua, koska pelkää hoidossa tapahtuvaa alistamista. Nainen itse haluaisi Subutexin vuoksi katkolle, mutta ei voi mennä sinne, koska siellä ei Lyricaa hyväksytä.

- Siellä saa kyllä käyttää huumeita, mutta ei Lyricaa, nainen päättää.

       
  Quote
jaahas
  02.04.2012 @ 01:08

Tutkimus: Aivot muistavat mielialalääkkeiden käytön
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Aivo ... 5559076671

Jani Kaaro

Mielialalääkkeiden vaikutus aivoihin voi riippua siitä, onko henkilö käyttänyt mielialalääkkeitä aikaisemmin. Amerikkalaistutkimus tuo myös mielenkiintoista lisätietoa plasebon vaikutuksesta aivoihin.

Kalifornian yliopiston tutkimuksessa oli mukana 89 masentunutta henkilöä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäiset saivat oikeaa mielialalääkettä, ja toiset täsmälleen samannäköisen lumelääkkeen.

Lääkityksen vaikutuksia tarkasteltiin aivosähkökäyrän muutoksilla ja tuloksia analysoidessa otettiin huomioon, olivatko ihmiset käyttäneet mielialalääkkeitä aikaisemmin.

Tulokset osoittivat, että plasebon vaikutukset aivoihin riippuivat mielialalääkkeiden aikaisemmasta käytöstä. Ihmisillä, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet mielialalääkkeitä, plasebo aiheutti huomattavan lisäyksen prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuudessa.

Sen sijaan ihmisillä, jotka olivat aikaisemmin käyttäneet mielialalääkkeitä, plasebon vaikutus oli päinvastainen, eli prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus väheni.

Oikeita mielialalääkkeitä käytettäessä prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus yleensä vaimenee, kuten kävi jälkimmäiselle plaseboryhmälle.

Tutkijoiden mukaan ilmiö muistuttaa klassista ehdollistumista. Kun ihminen käyttää mielialalääkkeitä, hänen aivonsa reagoivat niihin tietyllä tavalla, ja myöhemmin pelkkä vihje mielialaläkkeestä –esimerkiksi samanlaisen pillerin muodossa – saa aivoissa aikaan samanlaisen reaktion.

Tutkimuksen julkaisi European Neuropsychophamacology.

       
  Quote
...
  05.04.2012 @ 09:26

Lääkkeet eivät parantaneet masennusta
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/L%C3%A ... 5559330253

Marjut Lindberg marjut.lindberg@kolumbus.fi
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Kyllä nyt masentaa. Masennuksesta on tullut niin tavallinen ja pitkäkestoinen tauti, että koko länsimainen maailma on alistunut sen edessä.

Masennuksen vuoksi menetetään valtavasti työvuosia, sillä Suomessakin yli 3 700 ihmistä jäi toissa vuonna masennuksen vuoksi eläkkeelle. Kaikkiaan eläkettä nostaa masennuksen vuoksi noin 35 000 suomalaista.

Väestötutkimukset osoittavat kuitenkin, ettei masennus ole juuri yleistynyt. Se vain ei parane ja johtaa yhä useammin eläkkeelle.

Tuoreessa Psykologi-lehdessä kuntoutusjohtaja ja psykologi Aku Kopakkala listaa koko joukon seikkoja, joilla näyttäisi olevan yhteys masennuksen kestoon ja uusiutumiseen.

Yhdysvaltojen mielenterveyden hoidosta vastaava viranomainen National Institute of Mental Health (NIMH) piti vielä 1960-luvulla masennusta melko harvinaisena sairautena, joka parani hyvin, hoidettiinpa sitä tai ei. Arvostetut tutkijat arvelivat seuraavallakin vuosikymmenellä, ettei lääkkeillä saavutettaisi masennuksen hoidossa pitkän seuranta-ajan kuluessa parempia tuloksia kuin itsestään paranemisella.

Mitä tapahtui 1980-luvulla, kun masennuksesta alkoi tulla yhä suurempi riesa ja masennuseläkkeiden määrää kuvaava käyrä kääntyi jyrkkään nousuun?

Lääketeollisuus löysi uusia lääkkeitä, joiden piti helpottaa masennuksen oireita ja tehdä ihmisistä – mieluiten koko ihmiskunnasta – onnellisia. Lääkkeillä olikin onnellisuutta lisäävä vaikutus: lääketehtaiden omistajien hyvä olo kasvoi samaa tahtia lääkkeitten myyntikäyrien kanssa.

Jotta myyntiluvut pysyivät kasvusuunnassa, piti erilaisia selektiivisiä lääkkeitä kehitellä yhä lisää. Myyntilupaa varten tarvittiin lukemattomia kokeita, jotta saatiin kaksi sellaista tulosta, joissa uusi lääke oli vaikuttavampi kuin lumelääke.

Myyntiluvan myöntänyt USA:n lääke- ja elintarvikevirasto FDA ei vaatinut raportointia kaikista lääkekokeista; sille riitti vain onnistuneiden kokeiden tulosten raportointi. Tiedeyhteisössä on myöhemmin osoitettu, että joskus tuloksen varmistamiseksi tutkimusjoukkoa valikoitiin lääkkeelle sopivaksi.

Osa psykiatreista suhtautuu masennuslääkkeiden vaikuttavuustutkimuksiin hyvin varautuneesti, sillä lähes kaikki tutkimukset ovat lääketehtaiden rahoittamia.

Jo 1980-luvulla British Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin keskenään oikeaa lääkettä, lumelääkettä ja sellaista lumelääkettä, johon on lisätty masennuslääkkeen kaltaisia sivuvaikutuksia aiheuttavia aineita. Sivuvaikutuksia aiheuttavat lumelääkkeet osoittautuivat yhtä tehokkaiksi kuin oikeat masennuslääkkeet.

1990-luvun lopussa alkoi ilmestyä tutkimuksia, joiden tulokset viittasivat vahvasti siihen, että masennuslääkkeet jopa johtavat masennuksen kroonistumiseen. Kun lääkkeiden käyttö lopetettiin, masennus saattoi palata takaisin entistä voimakkaampana.

Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoittamassa tutkimuksessa seurattiin viidessätoista kaupungissa ympäri maailmaa ihmisiä, jotka syystä tai toisesta hakivat apua terveydenhoidosta.

Potilaiden masentuneisuus tutkittiin ennen lääkärin vastaanottoa, mutta tutkimuksen tuloksista ei kerrottu lääkäreille. Koska masennusta ei aina tunnisteta, saatiin joukko masennuspotilaita, joita ei lääkitty.

Kaikki tutkimuksen potilaat tutkittiin uudelleen vuoden kuluttua. Ilmeni, että ne potilaat, joiden masennusta ei ollut tunnistettu eikä lääkitty, olivat paljon paremmassa kunnossa kuin lääkityt potilaat.

Suomessa masennuslääkityksestä ja sen järkevyydestä ei käydä sellaista kriittistä keskustelua kuin Yhdysvalloissa ja monessa muussa maassa. Suomessa tyydytään siihen, että lääkärit uusivat masennuslääkkeiden reseptejä jopa potilasta näkemättä.

Masennus ei varmasti lopu sillä, että lääkitys lopetetaan. Maailma on muuttunut paljon 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin oltiin sitä mieltä, että masennus paranee lähes aina, kunhan paranemiseen varataan aikaa ainakin puoli vuotta.

Koska masennus tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, on hämmästyttävää, ettei sen hoitoon kehitellä uusia, entistä vaikuttavampia keinoja.

       
  Quote
New Topic Post Reply

Ensimmäinen | Edellinen | 1 2 3 | Seuraava | Viimeinen

 All times are EEST. The time is now 04:28 am.
Normal Topic Normal Topic
Locked Topic Locked Topic
Sticky Topic Sticky Topic
New Post New Post
Sticky Topic w/ New Post Sticky Topic w/ New Post
Locked Topic w/ New Post Locked Topic w/ New Post
View Anonymous Posts 
Able to Post 
HTML Allowed 
Censored Content 

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

Anarchism is not a concept that can be locked up in a word like a gravestone. It is not a political theory. It is a way of conceiving life, and life, young or old as we may be, whether we are old people or children, is not something definitive: It is a stake we must play day after day.
Alfredo M. Bonanno
The Anarchist Tension 

Käyttäjätiedot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti