Fasismi on kaikille tuttu sana, mutta silti jäänyt monelle hämäräperäiseksi. Joten tässä terminologiafriikeille purtavaksi omaa näkemystäni kyseisestä ajankohtaisesta kotimaisesta ilmiöstä:

Fasismi ei ole äärioikeistolainen aate - jos nyt aate ylipäätään, kun ei ole olemassa selkeää fasistista ideologiaa tai fasistisia karlmarxeja - sillä se vastustaa sekä kapitalismia että sosialismia. Fasismi on poliittisten ideologioiden kartassa keskustassa, josta käsin populistit ja kansanvillitsijät voivat kätevästi kerätä helppoja pisteitä tilanteen mukaan plagioimalla itselleen käyttökelpoisia ideoita oikealta ja vasemmalta. Fasistit ovat parasiittejä, kuten Osmo Soininvaara äskettäin osuvasti vertasi. Fasismi on myös aina vedonnut keskiluokan ja varsinkin alemman keskiluokan kannatukseen, ei työläisten tai omistavan varakkaan väen.

Fasisteista yleensä käytetty kaunisteleva kiertoilmaisu äärioikeisto ei siis ole oikea. Äärioikeistolaisuus voisi periaatteessa tarkoittaa äärikapitalismia, markkinavoimien maksimaalista vapauttamista valtiovallasta. Tämä olisi fasisteille kauhistus, sillä fasistit haluavat vahvaa valtiota, jonka kontrolli yhteiskunnan kaikilla sektoreilla on absoluuttinen.

Fasistit kutsuvat usein politiikkaansa englanninkielisellä termillä "Third Position", joka tarkoittaa olemista oikeiston ja vasemmiston, kapitalismin ja sosialismin välissä. Italian "klassinen" fasismi on tässä poliittisessa sijoittelussa poikkeus. Vaikka Partito Nazionale Fascista oli antimarxilainen, oli puolueen talouspolitiikka Benito Mussolinin vasemmistotaustasta johtuen silkkaa sosialismia.

Entäs Persut? Onko Perussuomalaiset fasisteja?

Perussuomalaiset ovat aina kiistäneet olevansa oikeistolaisia tai vasemmistolaisia. Oman arvionsa mukaan he ovat poliittisessa keskustassa ("työväenpuolue ilman sosialismia", Timo Soini 2010. [Sic!] Kas kun ei Suomen kansalliskristillinen työväenpuolue). Perussuomalaiset on populistinen puolue ja korostaa olevansa kansan asialla. Kansan asian edistäminen on kuitenkin kovin valikoivaa, kun puolue pyrkii huojuttamaan yhteiskuntarauhaa korostamalla eri kansanryhmien eroja ja ruokkimaan näiden välistä hankausta. Hakien tästä levottomuudesta oikeutusta epämieluisiksi katsomiensa ja parhaan poliittisen markkina-arvon omaavien vähemmistöjen syyllistämiseksi. Perussuomalaisilla on johtajakultti, tai prinsessakultti, eikä johtajan asemaa saa kritisoimalla tai muutenkaan kyseenalaistaa. Tiedämme historiasta, että puoluejohtajien minkäänlainen kritisoiminen on reaalifasismissa täysin mahdotonta ja kuolemanvaarallista. Perussuomalaisten poliittinen ideologia on epämääräinen ja ailahtelevainen. Usein mennään pyrkimysten kanssa holtittomasti ääripäästä toiseen. Puolue kutsuu tätä kansan äänen kuulemiseksi, mutta todellisuudessa se on poliittista opportunismia ja suosion kalastelua joka taholta. Selkokielellä tuuliviireilyä. Puolue haluaa voimakasta armeijaa ja valtiota, lisätä kansalaisten valvontaa ja rajoituksia kansalaisvapauksiin, rikollisille tietysti vielä kovempia ja vielä oikein valtavan paljon kovempia rangaistuksia, ihmisten eriarvoistamista, kulttuurin yhdenmukaistamista, rajoittaa sananvapautta ja lakko-oikeutta, heikentää seksuaalivähemmistöjen asemaa, kielipolitiikan ohjaamista yksikielisyyteen, kuolemantuomioiden palauttamista, jne, jne, jne, ... Hoh-hoijaa ...

Perussuomalaiset ovat täydellinen kouluesimerkki fasismista. Itseasiassa tällaiselle fasismia ja fasismin historiaa yli 30 vuotta harrastuspohjalta tutkineelle Perussuomalaiset ovat niin kliseinen ja sitä iankaikkisen vanhaa propagandaa toistava, ettei puolue ole edes kovin mielenkiintoinen tai hedelmällinen tutkimuskohde. Vähänkin fasismista jotain tietävä voi helposti ennakoida juonen jokaisen tulevan käänteen.

Ainoa varsinainen kehitys (hiphei, uusfasismia peliin!) on tapahtunut julkisen imagon luomisessa. Tämän päivän fasistiset merkkihenkilöt ovat vihdoin hoksanneet piilottaa visusti hakaristiliput komeroon ja esiintyä julkisuudessa hillitysti*. Tarkkaan sanansa valiten. Siisti edustuspuku päällä ja solmio kaulassa. Puoluetta fasistisuudesta epäilevien kysymyksistä ei provosoiduta, eikä antauduta edes keskustelemaan asiasta. Taktisesti ovelimmillaan epäilyjä käytetään huumorin keinoin positiivisen julkisuuden saamiseksi, vaikkapa vaalimainonnassa.

---

* Sen sijaan fasisteille tyypilliseen tapaan puolueen kasvottomien, nimettömien likaisen työn tekijöiden annetaan harjoittaa mm. maahanmuuttoministeri Astrid Thorsiin, oikeusministeri Tuija Braxiin ja valtionsyyttäjä Mika "saastainen jutkumulkku" Illmaniin kohdistuvaa julkista solvausvyörytystä ja perinteistä katuväkivaltaa rahvaita kohtaan. En yhtään yllättyisi jos tämä valekunniallisen julkisivun takana rehottava terrori paljastuisi tarkkaan harkituksi.


----------

Kolme muuta teemaan liittyvää kirjoitusta tuolla: http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?p=1418758

Kiitoksia tästä.

Laita Kari ihmeessä vastakin kirjoituksia tänne. Myös ihan artikkelina. Tällaista vanhan kapiksen henkistä asiasisältöä rehellisen proletaarisella kirjoitustyylillä on kaivattu.

Sen verran vielä, ettei Perussuomalaiset ole enää sama koti, isänmaa. uskonto-junttipuolue kuin SMP. Se ei ole edes puolenvuosikymmenen takainen ekstrapehmofasistinen Perussuomalaiset. Se on useilta tahoilta puolueeseen valuneiden ja soluttautuneiden fasistien douppaama nousuhumalainen rikollisjärjestö, jolla on poliittisia vaikutusasemia kunnanvaltuustoissa, eduskunnassa ja vaalien jälkeen pahimmassa tapauksessa myös hallituksessa. Jos - tai kun - Perussuomalaiset saavat tukevat asemat valtiokoneistossa, niin tämä syöpäkasvain on tavattoman vaikea siistiä sieltä pois.

Aitoa toivoa kuitenkin on.

Epädemokraattisen luonteensa vuoksi fasistijärjestöjen heikko kohta on ollut kautta historian niiden rakentuminen johtajansa varaan. Kun Der Führer, Il Duce, tai El Caudillo kaatuu, kaatuu puolue samantien ja usein kokonainen fasistivaltio kansan niskaan.

Timo Soini on ilmoittanut menossa olevien vaalien olevan hänen viimeisensä puoluejohtajana ja siirtyvänsä syrjään oliko jo tänä vuonna. Jos näin käy, ja Soini lyllertää sivuun, niin on toivoa, että pelkästään Soinin suuren ruhon varassa ollut puolue hajoaa omiin linjariitoihinsa ja muiden puolueen vaikuttajien kyvyttömyyteen pitää ohjaksia. Esimerkiksi Jussi Halla-aho voi olla juonikas nettinörtti, mutta on Soiniin verrattuna harmaan tylsä, epähauska ja vailla karismaa. Ei sellaisesta ole johtamaan kuin virtuaalista Homma-"liikettä" Eiran kellarista.

Tässä vähän Suomen Sisun entisen puheenjohtajan ja Persujen eduskuntavaaliehdokkaan Teemu Lahtisen taustaa:




Jussi "Suur-Suomi" Niinistölläkin taitaa olla omat luurankonsa kaapissa.

IKL:n delegaatio Ranskalaisten fasistien vieraana. Lahtinenkin vilahtaa kuvissa.

Kiinnostaahan aihe näköjään takkulaisia. Yritin eilen etsiä Takku.netistä asiaa Perussuomalaisista, mutten löytänyt mitään. Mistä moinen laiminlyönti?

Quote by: Kari Häkkinen

Kiinnostaahan aihe näköjään takkulaisia. Yritin eilen etsiä Takku.netistä asiaa Perussuomalaisista, mutten löytänyt mitään. Mistä moinen laiminlyönti?

On täällä keskusteltu näistä "maahanmuuttokysymyksistä" kun nettinatsit ovat eksyneet öyhöttämään, mutta muuten homma toimii niin, että ihmiset kirjoittavat ja keräävät talteen uutisia niistä asioista mitkä niitä itseään eniten kiinnostavat. Mitään "takkulaista" subjektia ei ole olemassakaan, tai mitään organisatorista linjaa ja liikettä. Jos ihmiset kokevat, että jostain asiasta on liian vähän juttua niin puute kannattaa korjata itse.

Quote by: ...

Quote by: Kari Häkkinen

Kiinnostaahan aihe näköjään takkulaisia. Yritin eilen etsiä Takku.netistä asiaa Perussuomalaisista, mutten löytänyt mitään. Mistä moinen laiminlyönti?

Jos ihmiset kokevat, että jostain asiasta on liian vähän juttua niin puute kannattaa korjata itse.

Aivan. Ymmärrän oma-aloitteelisuuden olevan kaiken vapaan kansalaistoiminnan ydin. Juuri siksi ihmettelin puutetta ja kysyin. Mikseivät ihmiset ole kokeneet asiasta olevan liian vähän juttua? No, tuon kysymyksen voi ottaa retorisena ja jokainen pohtia asiaa itse. Muissa medioissa tästä persuzombie-epidemiasta on kyllä juttua riittänyt.

Hyvää tekstiä Kari! Ja mukava että joku (suomalaisesta) fasismista jaksaa juttua vääntää, olen itsekkin ihmetellyt miksi aiheesta ei olla kiinnostuttu enemmän, etenkin kun Kansallisen Vastarinnan kusipäät ovat jopa tehneet julkisia aktioita Helsingissä ja viimeksi Tampereella. Itse olen todella ulkona suomen tapahtumista, kun asustelen täällä Barcelonan lämmössä missä meillä on omat ongelmamme niin kuulapäiden kuin Gossos d'esquadran (poliisi) kiduttajien kanssa. Itse ainakin arvostan kovasti kaikkia tekstejä aiheesta. Jatka samaan malliin!
Visca l'anarquia!

Katohan, olivat Tampereellakin näköjään olleet.

Persuista on itelle tullut sellainen olo, että vaikka ne saisivatkin vaalivoiton niin riemu tulee jäämään aika lyhytaikaiseksi.

Samaten tuosta Kansallisesta Vastarinnasta on ollut vähän sellainen olo että ei maksa vaivaa lähteä hysterisoimaan yhdestä pelleblokista. Sitähän ne varmasti haluaa. On hyvä tietenkin seurata tilannetta, mutta omien voimavarojen rajoissa keskityn ensisijaisesti tekemään sitä omaa juttua.

Harakalta hyvä kolumni aiheesta:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/timo-harakka

EU:n kriisi, miesten syrjäytyminen, perusteollisuuden ahdinko, globaaliuden pelko - Penttilä luettelee päteviä syitä poliittisen kulttuurin murrokseen. Harle näkee yhteiskunnan eriarvoistumista ja yleistä epäoikeudenmukaisuutta.

Ydinkysymys jää silti vastausta vaille: miksi nämä ilmiöt heidän mielestään ilman muuta hyödyttävät perussuomalaisia, eivätkä vaikkapa vasemmistoa tai kristillisiä?

Siksi, että he ovat siirtyneet - kenties suomalaiselle älymystölle tyypillisellä tavalla - yhdestä äärestä toiseen. Ylimielisyyden tilalle tulee alamaisuus. Nyt älyköt pitävät perussuomalaisia ”kansan” aitoina edustajina. Niinpä se ei ole mikään puolue, vaan ”kanava purkaa pahoinvointia” (Harle), ja Soini on ”tavallisen kansan äänitorvi” (Penttilä).

Yhäkään he eivät siis kohtele populisteja poliittisena liikkeenä, joka taitavasti ja aktiivisesti muokkaa keskustelua. Kannatuksen nousu on etevän ja johdonmukaisen työn tulosta, eikä mikään ylhäältä määrätty Zeitgeistin ruumiillistuma.

...

Herrat nostavat perussuomalaiset politiikan alapuolelta politiikan yläpuolelle. Juuri niin kuin populistit toivovatkin.

Jos halutaan jotain aktivismia tai kampanjointia tähän asiaan, niin tääkin juttu on muuten sellanen, että ei tarvita kuin yksi tai kaksi ihmistä jotka ottaa asian hoitaakseen, jos homma niin tärkeäksi koetaan.

Joku "Fasismin Vastainen Kansanrintama" tjsp. vaan kuulostaa vähän kuluneelta ja imis mukaan sellasia kilareita joista on parempikin pysyä kaukana.

Persujen toimistoista on sentään ikkunoita hajotettu, mutta kyllähän se mitä tässä tarvitaan on anarkistista organisoitumista ja toimintaa omista lähtökohdista, ei pelkkänä reaktiona päivänpolitiikan kuumimpaan aiheeseen. Se on myös paras väline taistelussa fasismia vastaan.

YLEn Ulkolinjassa oli viime viikolla "Populistien Eurooppa".

http://areena.yle.fi/video/1301517545930

Ladatkaa talteen, enää kolme päivää jäljellä.

Mielenkiintoista, että vaikka Tanskassa kansanpuolue on 10 vuotta ajanut avoimen rasistista politiikkaa, on tanskalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin itse asiassa kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana. Samaten mielenkiintoinen oli tuo ulkomaalaisiin kielteisesti suhtautunut hollantilainen kukkakauppias, jonka myymät kukat oli kasvatettu Keniassa ja tuotu sieltä lentokoneilla hollantiin itäeurooppalaisten siirtotyöläisten pakattavaksi.

Muistin virkistykseksi:

Gilles Dauvé: Kun kapinat kuolevat

Ei "Fasismi tai demokratia": Fasismi ja demokratia

Vasemmiston nykykäsityksen mukaan fasismi on paljas valtiovalta ja raaka pääoma naamionsa riisuneena, joten ainoa tapa päästä eroon fasismista on päästä eroon kapitalismista ylipäätänsä.

Hyvä niin. Valitettavasti analyysi yleensä kääntyy itseään vastaan: koska fasismi on kapitalismia pahimmillaan, meidän pitäisi estää sitä kehittymästä todella pahimpaansa, meidän pitäisi siis taistella "normaalin", ei-fasistisen kapitalismin puolesta ja jopa antaa tukemme ei-fasistisille kapitalisteille.

Ja kun fasismi ilmentää pääomaa sen taantumuksellisimmissa muodoissaan, johtaa tällainen näkemys yritykseen edistää pääomaa sen moderneimmissa, ei-feodaalisissa, ei-militaristisissa, ei-rasistisissa, ei-tukahduttavissa, ei-taantumuksellisissa muodoissa, siis liberaalimpaa kapitalismia, toisin sanoen kapitalistisempaa kapitalismia.

[...]

Mikä on fasismin todellinen liikkeelle paneva voima, jollei pääoman taloudellinen ja poliittinen yhdentyminen, suuntaus josta on tullut yleinen vuoden 1914 jälkeen? Fasismi oli yksi erityinen tapa saada aikaan tuo yhtenäisyys maissa - Italia ja Saksa - joissa valtio ei pystynyt saamaan aikaan järjestystä edes porvariston riveissä, vaikka vallankumous olikin nitistetty. [...] Fasismin olennainen piirre on sen synty kaduilla, sen tapa käyttää epäjärjestystä saattaakseen järjestys voimaan, sen kyky saada liikkeelle oman heikkenemisensä hätäännyttämät vanhat keskiluokat, ja sen kyky elvyttää ulkopuolelta valtio, joka ei pysty käsittelemään kapitalismin kriisiä. Fasismi oli porvariston yritys kesyttää väkisin omat ristiriitansa, kääntää työväenluokan mobilisoinnin menetelmät omaksi edukseen ja käyttää hyväkseen kaikkia modernin valtion voimavaroja, ensin sisäistä vihollista ja sitten ulkoista vihollista vastaan.

Tämä oli todellakin valtion kriisi siirryttäessä pääoman totaaliseen ylivaltaan yhteiskuntaan nähden. Ensin työväenjärjestöt olivat olleet välttämättömiä työväenluokan kuohunnan käsittelemiseksi; sitten tarvittiin fasismia tekemään loppu seuranneesta epäjärjestyksestä. Tämä epäjärjestys ei ollut tietenkään vallankumouksellista vaan halvaannuttavaa, ja se oli esteenä ratkaisuille, jotka saattoivat sen vuoksi olla vain väkivaltaisia. Tämä kriisi voitettiin siinä vaiheessa vain joten kuten: fasistinen valtio oli tehokas vain näennäisesti, koska se sopeutti palkkatyövoiman pakolla ja hautasi konfliktit keinotekoisesti heijastamalla ne militaristiseen seikkailuun. Kriisin kuitenkin selvitti suhteellisen hyvin vuonna 1945 perustettu monilonkeroinen demokraattinen valtio, joka omaksui kenties kaikki fasismin menetelmät ja lisäsi joitain omiaan, koska se tekee palkkatyöväen järjestöistä vaarattomia kuitenkaan tuhoamatta niitä. Johtajat eivät enää ole parlamenttien hallinnassa. Hyvinvointipalveluilla tai työvelvoitteella, modernilla valvontateknologialla tai miljooniin ihmisiin ulottuvan valtion tuen avulla, lyhyesti sanottuna järjestelmällä, joka tekee jokaisesta yhä riippuvaisemman, menee yhteiskunnan yhtenäistäminen pidemmälle kuin mihin fasistinen terrori koskaan pääsi, mutta fasismi selkeänä liikkeenä on kadonnut. Se vastasi porvariston pakkotahtista kurinpitoa valtion paineen alla, erityisessä tilanteessa, jossa vastikään luoduilla valtioilla oli suuria vaikeuksia perustaa itsensä kansakuntina.

Porvaristo jopa otti sanan "fasismi" Italian työväenluokan järjestöiltä, joita kutsuttiin usein fasceiksi. On merkittävää, että fasismi määritteli itsensä alunperin organisaatiomuotona eikä ohjelmana. Sana viittasi sekä valtiovallan symboliin (vitsakimput, lat. fasces, joita kannettiin muinaisen Rooman korkea-arvoisten viranomaisten edellä), että haluun saada ihmiset muodostamaan kimppuja (kimppaan). Fasismin ainoa ohjelma on järjestää, pakottaa yhteiskunnan muodostavat osat suuntautumaan samaan päämäärään.

Diktatuuri ei ole pääoman ase (ikäänkuin pääoma voisi korvata sen muilla, vähemmän brutaaleilla aseilla): diktatuuri on yksi sen suuntauksista, suuntaus joka pannaan toimeen aina kun sitä pidetään tarpeellisena. "Paluu" parlamentaariseen demokratiaan, kuten Saksassa vuoden 1945 jälkeen, tarkoittaa, että diktatuuri on tarpeetonta massojen sopeuttamiseksi valtioon (ainakin seuraavaan kertaan asti). Ongelma ei siksi ole siinä, että demokratia takaa diktatuuria joustavamman ylivallan: kuka tahansa tulisi mieluummin riistetyksi Ruotsin mallissa kuin joutuisi Pinochetin kätyrien sieppaamaksi. Vaan onko meillä valinnanvaraa? Jopa Skandinavian hellävarainen demokratia muuttuisi diktatuuriksi, jos olosuhteet sitä edellyttäisivät. Valtiolla voi olla vain yksi tehtävä, jonka se täyttää joko demokraattisesti tai diktatuurilla.

[...]

Ei ole mitään poliittista "vaihtoehtoa" johon työläiset voitaisi houkutella tai jonka he voisivat saada pakolla aikaan. Demokratia ei ole diktatuuria, mutta demokratia kyllä valmistelee diktatuuria, ja valmistautuu itse diktatuuriin.

Antifasismin syvin olemus on fasismin vastustaminen demokratiaa puolustamalla: ei enää kamppailla kapitalismia vastaan, vaan yritetään painostaa kapitalismia luopumaan totalitaarisesta vaihtoehdosta. Koska ajatellaan, että sosialismi on yhtä kuin totaalinen demokratia, ja kapitalismi yhtä kuin kiihtyvä suuntaus kohti fasismia, niin työväen ja pääoman, kommunismin ja palkkatyön, työväen ja valtion väliset vastakohtaisuudet torjutaan, jotta demokratian ja fasismin vastakkaisuus voidaan esittää olennaisena vallankumouksellisena ulottuvuutena. Virallinen vasemmisto ja äärivasemmisto kertovat meille, että todellinen muutos tarkoittaisi vihdoinkin vuoden 1789 ihanteiden toteutumista, joista porvaristo johtaa loputtomasti harhaan. Uusi maailma? No, sehän on jo jossain määrin täällä, säilyttämisen arvoisina ituina, pieninä nuppuina joita on hoivattava: jo olemassa olevia demokraattisia oikeuksia on laajennettava entisestään yhteiskunnassa, joka muuttuu loputtomasti yhä täydellisemmäksi, yhä suuremmilla päivittäisillä annoksilla demokratiaa, kunnes saavutetaan täydellinen demokratia, tai sosialismi.

Antifasistiseksi vastarinnaksi näin kutistettuna ryhtyy yhteiskuntakritiikki kirjoittamaan ylistysrunoja kaikelle, minkä se aiemmin tuomitsi. Se luopuu juurikin tuosta kulahtaneesta jutusta, vallankumouksesta, ja omaksuu sen sijaan uskon vähittäiseen kehitykseen, joka on muunnelma siitä "rauhanomaisesta siirtymisestä sosialismiin" jota kommunistipuolueet joskus kannattivat, ja jota 30 vuotta sitten pilkkasi jokainen joka oli vakavissaan maailman muuttamisen suhteen. Taantuminen on silmiinpistävää.

Emme kerjää pilkkaa osaksemme syyttämällä vasemmistoa ja äärivasemmistoa siitä, että ne olisivat hylänneet kommunistisen näkökulman, tunsivathan ne sen todellisuudessa vain vastustaessaan sitä. On aivan ilmiselvää, että antifasismi tuomitsee vallankumouksen. Antifasismi kuitenkin epäonnistuu juuri siinä, missä sen realismi väittää olevansa tehokasta: estämään yhteiskunnan mahdollisen muuttumisen diktatuuriksi.

[...]

Ollakseen uskottavia, antifasistien on omilla toivottoman alistuneilla käsitteilläänkin selitettävä meille, miten paikallinen demokratia sopii yhteen kolonisoivan tavaramuodon kanssa, joka tyhjentää julkisen tilan ja täyttää ostoskeskukset. Heidän on selitettävä, miten kaikkialla läsnäoleva valtio, jonka puoleen ihmiset kääntyvät etsiessään suojelusta ja apua, tämä varsinainen sosiaalisen "hyvän" tuottamisen kone, ei tee "pahaa" silloin kun räjähdysherkät ristiriidat vaativat sitä palauttamaan järjestyksen. Fasismi on valtiohirviön avointa mielistelyä ja antifasismi on sen vaivihkaisempaa puolustelua. Kamppailu demokraattisen valtion puolesta on väistämättä kamppailua valtion lujittamiseksi, ja sen sijaan että sellainen kamppailu torjuisi totalitarismin, se täysin päin vastoin lisää totalitarismin kuristusotetta yhteiskunnasta.

Solidin julkaisemassa info-pamfletissa eritellään ajankohtaisia äärioikeistolaisia liikkeitä Saksassa. Kirjasessa on juttua mm. anti-antifasta, autonomisista nationalisteista ja äärioikeistolaisista regionalisteista. Tekstiin pääsee käsiksi http://www.linksjugend-solid-nrw.de/block-facism

Olen kyllä itsekkin samaa mieltä että liikaa ei kannata varsinkaan Kansalliseen Vastarintaan huomiota kiinnittää, ainakaan "Proletaarisen väkivallan" keinoin (Violencia obrera, kuulostaa paremmalta espanjaksi) mutta antifasistista propagandaa tulisi mielestäni suoltaa enemmän, varsinkin analyysia joka ei kuitenkaan muutu liialliseksi yliopistojargoniksi, sillä yleensä yksienkään fasistien ideologinen pohja ei kestä kovinkaan tarkkaa tutkiskelua. En kuitenkaan rupea liikaa huutelemaan täältä asti, itse olen tyytyväinen että edes täällä käydään keskustelua.

On aina epäilyttänyt, että Suomen Sisusta, Hommafoorumilta, ym. tulevat ärhäkkäät fasistishenkiset nuoret soluttavat Perussuomalaisia mm. sen nuorisojärjestön kautta ja olisivat tehneet tätä jo useamman vuoden. Ajatuksena olisi työlään oman puolueen tyhjästä potkaisemisen sijasta kaapata vanha puolue, kääntää sen suunta mieleiseksi, nousta eduskuntaan ja lopulta raivata vanha tarpeeton SMP-henkinen kaarti tieltä. Tästä taktiikasta löytyy historiasta paljon esimerkkejä.

Olin laskeskellut, että "sukupolvenvaihdos" tulisi Persuille eduskuntavaalien jälkeen kun Soini alkaa valmistella puheenjohtajuudesta luopumista ja puolueen uudet tulokkaat ovat saaneet vakiinnutettua varmat asemat eduskunnassa ja mieluiten hallituksessa saakka.

On myös näkynyt selvästi, että Soini on huolissaan selustassaan tilaisuuttaan väijyvistä uuspersuista ja näiden aikomuksista. Soini on yrittänyt vähätellä hommalaisia propelipäiksi, höyrypäiksi ja nurkkaan tuijottajiksi ja on kiusaantunut silloin kun sisu- ja hommalaisista on tullut julkisuudessa puhe.

27. 3. Soini julkaisi plokissaan listan omista eduskuntavaalisuosikeistaan, varmastikin siinä toivossa, että voisi turvallisin mielin jättää puolueensa näiden käsiin syrjään siirryttyään.

Nimet Soinin listalla ovat: Pekka M. Sinisalo, Osmo Kokko, Pirkko Mattila, Ari Jalonen, Anneli Manninen, Ville Vähämäki ja Marke Tuominen.

Matalaa profiilia pitävän haastaja Jussi Halla-ahon lista: James Hirvisaari (Suomen Sisu, ollut syytteessä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta), Juho Eerola (Suomen Sisu), Olli Immonen (Suomen Sisu), Heikki Luoto ("Monikulttuuri on yhtä iloinen asia kuin kakka tuulettimessa"], Ari Jalonen, Teemu Lahtinen (Suomen Sisun entinen puheenjohtaja), Johannes Nieminen (Suomen Sisun entinen puheenjohtaja, julkaissut Muhammed-pilapiirroksia), Pasi Salonen (vastustaa viharikoslakia, koska pitää sitä valkoihoisia heteroja syrjivänä sekä maahanmuuttajia ja homoja suosivana [blogi 8.11.2010]), Riikka Slunga-Poutsalo, Maria Lohela ja Jarmo Juntunen (upporikas yrittäjien oikeusturvan edunvalvontajärjestön EOK ry:n toiminnanjohtaja; tuomittu Lapin käräjäoikeuden kanslian mukaan vakuutuspetoksesta, useista vesiliikennerikoksista ja poliisin salakuuntelusta ; käy massiivista yksityssotaa Suomen oikeuslaitosta vastaan WinCapita-tapauksen takia).

Nimimerkki Valtataistelu kirjoitti YLE:n keskustelufoorumilla 28. 3.: "Soinin listan nimet on kaikki tuiki tuntemattomia. Toisin on Halla-ahon listan kanssa. Halla-ahon lista jyrää näissä vaaleissa." Nimimerkki Valtataistelu on oikeassa soinilaisten tuntemattomuuden kanssa. Seitsemästä ehdokkaasta yhtäkään ei löydy suomenkielisestä Wikipediasta. Halla-aholaisista Wikissä on suurinosa.

Perussuomalaisten sisäinen valtataistelu on alkanut jo ennen vaaleja. Ja siinä Halla-aho on kaikilla mittareilla selvästi niskan päällä.

Suomen Sisu teki 2008 Julkisen sanan neuvostoon kantelun Länsiväylä-lehdestä, joka oli kutsunut Suomen Sisua natsihenkiseksi ryhmäksi. Julkisen sanan neuvoston 7. 2. 2008 tekemän ratkaisun [3853/IL/08] mukaan lehdellä oli perusteet mainintaan natsihenkisyydestä, sillä termi "natsihenkinen" perustui Suojelupoliisin ja Keskusrikospoliisin arvioihin Suomen Sisusta.

Loppuun pitkään mietityttänyt kysymys: Jos Jussi Halla-aho ei ole kuten meille vakuutetaan fasisti, ei natsi, eikä edes rasisti, niin miksi kaikki Suomen fasistit, natsit ja rasistit kannattavat Halla-ahoa?

Perusnuorten ohjelmasta:

http://www.ps-nuoret.net/liitteet/Peria ... Nuoret.pdf

Yhtenäiskulttuuri luo tarpeen sille, että arvoyhteisön yhteisistä normeista radikaalisti poikkeavia ja sitä sopimattomilla tavoilla muuttamaan pyrkiviä tarvittaessa rangaistaan.

Mielenkiintoinen tuo vanhan SMP-kaartin ja nuoremman fasistikaartin jako persuissa. Tää näkyy reaktiona vaaliohjelmaankin:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... ;Itemid=30

kun Halla-Ahon ja Lahtisen kaarti vastusti tuloverojen alennuksia.


Yleisellä tasollahan Suomi on tasaisesti muuttunut vähemmän rasistiseksi. Fasismissa ja politiikassa ei kuitenkaan ole kyse niinkään mistään reaalisesta "kansan kannatuksesta" kuin kulisseissa tapahtuvasta valtapelistä ja harkituista manöövereistä.

Quote by: ...

Perusnuorten ohjelmasta:

http://www.ps-nuoret.net/liitteet/Peria ... Nuoret.pdf

Yhtenäiskulttuuri luo tarpeen sille, että arvoyhteisön yhteisistä normeista radikaalisti poikkeavia ja sitä sopimattomilla tavoilla muuttamaan pyrkiviä tarvittaessa rangaistaan.

Tarkoittaako tämä sitä, että persunuoria tulisi heidän itsensä mukaan rankaista?

Quote by: ...

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... ;Itemid=30

kun Halla-Ahon ja Lahtisen kaarti vastusti tuloverojen alennuksia.

Siis vastustivat tuloverojen korotuksia

Quote by: Kari Häkkinen

Loppuun pitkään mietityttänyt kysymys: Jos Jussi Halla-aho ei ole fasisti, ei natsi, eikä rasisti, niin miksi kaikki fasistit, natsit ja rasistit kannattavat Halla-ahoa?

On tullut huomattua, etteivät kaikki rasistit ja natsit kannata Halla-Ahoa, koska ko. henkilö on ilmeisesti liian liberaali kovien natsien ja rasistien silmissä.