Ungdomshuset

"Ungdomshus Nu!" - Taistelu itsehallinnollisesta nuorisotilasta K��penhaminassa 1981-1982

to, 16 loka�� 2008 11:41:39 +0100

L�nsi-Euroopassa syntyi toisen maailmansodan j�lkeen useita talonvaltausliikkeit� joiden tarkoituksena oli tarjota asuntoja sodan j�ljilt� kodittomille ihmisille. 60-luvun lopulla syntyneet uusvasemmistolaiset liikkeet puolestaan toivat politiikan mukaan nuorisokulttuuriin. N�iden yhdistelm�st� syntyi 80-luvulla uusi talonvaltausliike, joka levisi Hollannista Sveitsin ja Saksan kautta Tanskaan vuosien 1980 ja 1981 aikana. T�ss� on tarkoitus tarkastella Tanskan 80-luvun talonvaltausliikkeen synnytt�nytt� kamppailua itsehallinnollisesta nuorisotalosta K��penhaminassa vuosina 1981-1982. Elokuun 15. 1981 kokoontui ensi kertaa �aloite nuorisotalon puolesta� �ryhm� vaatimaan taloa, jossa K��penhaminan nuoret voivat tavata toisiaan, j�rjest�� kokouksia, musisoida, sek� puuhastella ty�pajoissa. Erona kaupungin j�rjest�miin nuorisotiloihin ryhm� vaati tilaa, jota nuoret hallitsisivat kokonaan itse ilman "aikuisfasistien"[1] valvontaa ja ohjausta. Kaupungin oltua haluton neuvottelemaan, aloitti ryhm� suoran toiminnan tilojen saamiseksi heti. Seuraavan 14 kuukauden aikana tapahtui useita talonvaltauksia, joista useat poliisi h��ti pian. T�n� aikana tilaa vaativien nuorten toiminta muuttui neuvotteluista ja rauhanomaisista valtauksista militantiksi katumellakoinniksi. Lopulta lokakuussa 1982 nuoret p��siv�t muuttamaan viisikerroksiseen kivitaloon N�rrebron kaupunginosassa, jonka kaupunki osti aikaisemmalta omistajalta ja antoi nuorille. Paikallisen ty�v�enliikkeen vuosisadan alussa osoitteeseen Jagtvej 69 rakentama entinen Rahvaan Talo (Folkets Hus) nimettiin tuolloin Nuorisotaloksi (Ungdomshuset).

Tilanvaltausten lyhyt historia K��penhaminassa ennen 1980-lukua

1960-luvulla K��penhaminan kaupunki aloitti asuntokannan uudistamisen kaupungin materiaalisesti k�yhimmill� alueilla. Hankkeeseen kuului useiden keskustan ymp�rill� olleiden vanhojen korttelien purkaminen. Usein vanhat vuokralaiset ajettiin ensin kodeistaan, mutta rakennukset saattoivat silti j��d� vuosiksi tyhjilleen. Lis�ksi uudet asunnot olivat valmistuttuaan monin paikoin vanhoille vuokralaisille liian kalliita. T�m� sekoitti asuinalueiden sosiaalista rakennetta, sek� kasvatti tyytym�tt�myytt� hallintoa kohtaan, kun monet asukkaat kokivat kaupungin k�velev�n ylitseen asuinaluettaan koskevissa p��t�ksiss�.

"Ryhm� 61" teki ensimm�isen asuntosaneerauksia vastustaneen valtauksen helmikuussa 1963, mutta ensimm�inen varsinainen liike oli pari vuotta my�hemmin syntynyt �Slumminvaltaajat� (Slumstormer), jotka valtasivat tyhji� rakennuksia asumis- ja yhteis�k�ytt��n. He tulivat tunnetuksi vuonna 1965, kun Christianshavnin kaupunginosassa vallattiin �Sofieg�rden� �niminen talo, johon perustettiin asuinkollektiivi ja kahvila. Kaupungin valmistautuessa h��t��n nelj� vuotta my�hemmin, telkesiv�t valtaajat talon sis��nk�ynnit julistaen tilan �Sofieg�rdenin tasavallaksi�, joka tulisi olemaan �ruohonjuuridemokraattinen vaihtoehto� vallitsevalle yhteiskunnalle. Tasavalta j�i kuitenkin lyhytik�iseksi poliisin h��detty� sen seuraavalla viikolla.

Slumminvaltaajien avattua tien, valtasi "Punasukat" (R�dstr�mperne) useita tiloja kaupungin keskustassa vilkkaana valtausvuonna 1971 uuden naisliikkeen keskuspaikoiksi. Ajan valtaajien tunnetuin aikaansaannos on Slumminvaltaajien ja hippien vanhalle armeijan kasarmialueelle samana vuonna 1971 perustama Christiania, joka alkoi noin viidenkymmenen valtaajan hankkeena lasten leikkipaikaksi, muuttuen lopulta noin tuhannen ihmisen vapaakaupungiksi ja yhdeksi kaupungin suosituimmista turistikohteista.

Nuorisotalokamppailun p��n�ytt�m�n� toimineessa N�rrebron kaupunginosassa oli joukko asukkaita vaatinut 60-luvun lopulta l�htien kaupungilta jonkinlaista vihre�� aluetta tihe�sti rakennettuun naapurustoonsa. Vaatimus ei kuitenkaan saanut vastakaikua kaupungin p��tt�jien taholta. Vappuna 1971 joukko ymp�r�ivien korttelien asukkaita valtasi tyhj�n tontin osoitteessa Stengade 52, ja nimesi sen Rahvaan Puistoksi (Folkets Park). Kes�n ajan puistossa kokoonnuttiin ja j�rjestettiin tapahtumia, ja kelien viiletess� vallattiin syyskuussa viereinen purkua odottanut tyhj� rakennus. Talo nimettiin Rahvaan Taloksi (Folkets Hus), ja siit� tuli korttelin asukastalo monenlaista kulttuuri- ja naapurustotoimintaa varten.

Pari vuotta my�hemmin syntyi N�rrebron Asukastoiminta. Sen eritt�in merkitt�v� nuorisotaloliikett� pohjustanut kamppailu oli keskelle N�rrebrota asukkaiden itsens� rakentama lasten leikkipaikka Byggeren, joka sijaitsi tyhj�ll� tontilla aivan Rahvaan Talon ja Puiston l�hell�. Vuonna 1973 rakennettu alue ehti olla toiminnassa seitsem�n vuotta, kunnes kaupunki h��ti sen huhtikuun lopussa 1980 uusien asuntojen tielt�. Alueen puolesta k�ynnistetty kampanja synnytti kansanliikkeen, ja mellakkapoliisi joutui h��d�n aikana repim��n v�kisin perheen�itej� irti leikkipaikan rakenteista. Heti h��d�n j�lkeen puskutraktorit jyr�siv�t alueen maan tasalle, ja yhteenottoja puhkesi tuhansien kadulla olleiden ihmisten ja poliisien v�lille, niin ett� iltaan menness� virkavalta oli ajettu pois kaupunginosasta. Y�n aikana leikkipaikka rakennettiin uudestaan, ja seuraavat kolme p�iv�� paikalla pidettiin juhlia ja istutettiin puita, kunnes mellakkapoliisi tyhjensi koko alueen 2. toukokuuta. Leikkipaikasta k�yty kamppailu kasvatti entisest��n j�nnitteit� N�rrebron asukkaiden ja kaupungin johdon v�lill�, sek� toimi samalla innoittajana tulevalle nuorisotaloliikkeelle.

Slumminvaltaajat, Punasukat, Rahvaan Talo ja Puisto, N�rrebron Asukastoiminta, sek� Vapaa Lukio[2] olivat luoneet vahvan pohjan seuraavalle radikaalien sukupolvelle, jonka nuorisotalokamppailusta syntyi koko 80-luvun kest�nyt talonvaltaajaliike.

Nuoret

Nuorisotalohankkeen takana oli alunperin �aloite nuorisotalon saamiseksi� �ryhm�, johon kuului noin kolmisenkymment� hippi�, punkkaria, j�rjest�vasemmistolaista, sek� Vapaan Lukion oppilasta. Joukossa oli j�seni� my�s �Lapsivoima� �ryhm�st� (B�rnemagt), joka oli syntynyt Christianiassa ja osallistunut kamppailuun Byggerenist�. Nuorimmat olivat vain noin 12-vuotiaita. Vaikutteita nuoret olivat saaneet paikallisilta 60-luvun j�lkeen syntyneilt� liikkeilt� ja ty�v�enliikkeelt�, mutta etenkin talonvaltausliikkeilt� Hollannissa, L�nsi-Saksassa ja Sveitsiss�, jossa nuoret k�viv�t vastaavaa kamppailua itsehallinnollisista nuorisokeskuksista samoihin aikoihin. Aloiteryhm� lakkautti itsens� puolisen vuotta perustamisensa j�lkeen helmikuussa 1982, jolloin sen tilalle syntyi Valtausprikaati (BZ-brigaden).

Nuoret j�rjest�ytyiv�t ep�muodollisesti poliittisten puolueiden ulkopuolella, ilman johtajia tai j�rjest�rakenteita, eik� kyseess� ollut poliittinen liike perinteisess� merkityksess�. Yhteist� oli kapitalismin ja kaupungin saneerauspolitiikan vastustaminen, sek� huoli ymp�rist�katastrofin, ydinsodan ja yhteiskunnallisen kontrollin kaltaisista aiheista. Puhuttiin sukupolvesta joka ei kokenut omaavansa tulevaisuutta silloisessa yhteiskunnassa. Heille kyse ei ollut abstraktien teorioiden kehittelemisest� tieksi kohti sosialismia, vaan konkreettisesta v�litt�m�st� kamppailusta oman tilan saamiseksi.

Neuvotteluista leip�tehtaaseen

Elokuun 15. 1981 kokoontui �aloite nuorisotalon saamiseksi� �ensimm�ist� kertaa vaatimaan �paikkaa jossa olla. Paikkaa jonne kaikki voivat tulla esitt�m��n teatteria, soittamaan musiikkia, tekem��n paperimassahevosia, j�rjest�m��n tapaamisia ja pit�m��n toisia k�dest�.� Ryhm� ker�si tuhansia nimi� adressiin, jolla haluttiin vanhaan Rutana -nimiseen tyhj��n leip�tehtaaseen aikansa suurin itsehallinnollinen nuorisotila Euroopassa. Noin kahden kuukauden ajan nuoret ker�siv�t nimi� ja rahaa, keskustelivat naapuruston kanssa ja yrittiv�t k�yd� neuvotteluja kaupungin kanssa. Neuvottelut eiv�t kuitenkaan johtaneet mink��nlaiseen tulokseen, ja pormestari Weidekamp sanoi ettei kaupunki tule antamaan nuorille omaa tilaa, vaan n�iden tulisi sen sijaan k�ytt�� jo olemassaolevia asukastaloja. Nuoret taas eiv�t halunneet �asukastaloa�, vaan nimenomaan oman talon suurkaupungin lapsille ja nuorille.

15. lokakuuta ryhm� j�rjesti suurtapaamisen osoitteessa Jagtvej 69 sijainneessa �Tinglutis� -musiikki- ja tanssitalossa. Sielt� he l�htiv�t valtaamaan yli kuuden tuhannen neli�metrin kokoista leip�tehdasta. Poliisi kuitenkin h��ti valtauksen muutamassa tunnissa ilman suurempia v�likohtauksia. Kaksi p�iv�� my�hemmin satakunta nuorta yritti vallata talon uudestaan. Kun tehtaan omistavan Vibo -yhti�n palkkaamat vartijat eiv�t kyenneet est�m��n nuoria, puuttui poliisi asiaan ja onnistui sulkemaan rakennuksen sis��nk�ynnit ennen kuin valtaajat p��siv�t sis��n. Nuoret istuivat ajoradalle, ja huomattuaan l�hist�ll� siviilipukuisia poliiseja syntyi v�likohtaus, jonka aikana poliiseja kohti heitettiin maalipommeja. Poliisit tyhjensiv�t kadun pampuilla. Nuorten pienryhm�t yrittiv�t viel� muutamaan otteeseen tuloksetta rakennuksen valtausta. 10 nuorta pid�tettiin, ja yht� heist� pidettiin viikko vankeudessa ep�iltyn� poliisin hatun varastamisesta ja siviilipoliisin ly�misest�.

Kyynelkaasua kumitehtaalla

Tasan viikkoa my�hemmin, lauantaina 24. lokakuuta, oli keskip�iv�n aikaan Raatihuoneentorille kokoontunut noin kaksi sataa nuorta. N�rrebrohon edennyt mielenosoitus yritti j�lleen vallata leip�tehdasta, mutta paikalla olleet poliisit onnistuivat est�m��n pienryhmien valtausyritykset. Puolen tunnin yritt�misen j�lkeen mielenosoittajat alkoivat yll�tt�en juosta kohti l�heist� tyhj�� kumitehdasta. Aikaisempaa paremmin organisoituneet nuoret valtasivat kumitehtaan, ja rakensivat v�litt�m�sti barrikadit talon katutasoon. Lyhyen ihmettelyn j�lkeen poliisi poistui paikalta.

Kahden p�iv�n p��st�, 26. lokakuuta, palasi poliisi runsaslukuisena, kun sadat mellakkapoliisit sulkivat l�hikadut, ja piirittiv�t taloon noin sata 12-25 -vuotiasta nuorta. Poliisin kentt�johtaja kehotti megafonilla valtaajia poistumaan rakennuksesta tai muuten heid�t pid�tett�isiin. Viisi nuorta tuli vapaaehtoisesti ulos. T�m�n j�lkeen poliisi ampui rakennukseen nelisenkymment� kyynelkaasupanosta ja rynn�k�i sis��n; 98 pid�tettiin.

Kyseess� oli ensimm�inen kerta sitten 1930-luvun, kun Tanskassa k�ytettiin kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan, ja poliisin rajut toimintakeinot her�ttiv�t ihmettely�. Perusteluna voimank�yt�lle poliisitarkastaja Anders Egetved-S�rensen sanoi h��d�n j�lkeen julkaistussa lehdist�tiedotteessa poliisin saaneen nimett�m�n puhelun, jossa mies��ni sanoi nuorten aikovan k�ytt�� k�sikranaatteja ja pommeja, jos poliisi l�hestyy rakennusta. Tarkastajan mukaan "kyynelkaasu oli miedoin tapa saada nuoret pois talosta". Samassa tiedotteessa tarkastaja kertoi my�s poliiseja heitetyn kivill� ja loisteputkilla rynn�k�n yhteydess�. Aloiteryhm� kiisti omassa tiedotteessaan kivien heitt�misen, mutta my�nsi osan nuorista heitt�neen poliiseja maalilla ja loisteputkilla kyynelkaasun k�yt�n j�lkeen. Aloiteryhm� kuitenkin sanoutui irti v�kivaltaisista toimintakeinoista, tuomiten jyrk�sti my�s poliisin v�kivallan.

Nelj� p�iv�� my�hemmin poliisijohtaja Poul Eefsen sanoi tiedotteessa poliisin pid�tt�neen ennen h��t�� miehen, joka oli matkalla kumitehtaalle mukanaan tyhji� pulloja ja bensiinikanisteri. N�in ollen poliisilla oli syyt� odottaa nuorten valmistautuvan rajuun vastarintaan. Lis�ksi tiedotteessa sanottiin paikalta l�ytyneen suuri m��r� tiilenpalasia ja "ly�ntiaseita", muun muassa kumikahvalla varustettuja rautaputkia. Pari kuukautta my�hemmin oikeusministeri totesi kuitenkin vastauksena parlamentissa esitettyyn kysymykseen, ett� selvityksen mukaan tiilenpalat ja rautatangot olivat tehtaassa jo ennen valtaajien tuloa. Samassa selvityksess� k�vi ilmi ettei "tehtaaseen matkalla" pys�ytetyn miehen kanisterin sis�lt�� tutkittu, eik� tiedetty varmaksi oliko h�n matkalla tehtaaseen vai ei.

Ket��n pid�tetyist� nuorista ei kuitenkaan vangittu. Monet pid�tetyist� valittivat poliisin v�kivaltaisuudesta h��d�n aikana, joka her�tti vahvaa kritiikki� mediassa ja korkeiden poliitikkojenkin keskuudessa. P��ministeri Anker J�rgensen tuhahti ett� "nuorison ongelmia ei ratkota kyynelkaasulla."

14 viikkoa luostarissa

Viisi p�iv�� my�hemmin, lauantaina 31. lokakuuta, j�rjestettiin taas Raatihuoneentorilta l�htev� mielenosoitus nuorisotalon puolesta. Pian liikkeelle l�hd�n j�lkeen mielenosoitus poikkesi sovitulta reitilt�, ja nuoret juoksivat valtaamaan vanhan luostarin Abel Cathrinesgadelta rautatieaseman vierest� Vesterbron kaupunginosassa. Kumitehtaan h��t� oli viel� tuoreessa muistissa, eik� poliisi voinut tehd� toista samanlaista operaatiota samalla viikolla. Lis�ksi nuoret nauttivat varsin suurta julkista tukea, ja kun viel� nuorisotalomy�nteinen 60-luvun uusvasemmistosta syntynyt puolue Vasemmistososialistit voitti samaan aikaan k�ydyt paikallisvaalit, annettiin nuorten j��d� taloon, kuitenkin ilman mink��nlaista muodollista sopimusta.

Seuraavan kolmen ja puolen kuukauden aikana unelma itsehallinnollisesta nuorisotilasta muuttui nuorten kannalta painajaiseksi. Tila sijaitsi sosiaali- ja huumeongelmista pahasti k�rsiv�n Istedgaden l�hell�, ja pian talo t�yttyi narkomaaneista ja huumekauppiaista, mink� lis�ksi moottoripy�r�jengi Mustat Pantterit hakkasivat useampaan otteeseen talossa majailleet nuoret. Kaaoksen keskell� aloiteryhm� lakkautti itsens� ja nuoret poistuivat talosta vapaaehtoisesti 14. helmikuuta. Seuraavana p�iv�n� poliisi poisti talosta j�ljelle j��neen kourallisen nuoria ilman mink��nlaista v�likohtausta.

Yhteenotto professoritalolla

Nuoret yrittiv�t koko Abel Cathrinesgaden ajan k�yd� neuvotteluja kaupungin kanssa, joka ei edelleenk��n ollut valmis antamaan nuorille kokonaan omaa taloa. Lakkautetun aloiteryhm�n tilalle perustettiin �Valtausprikaati� (BZ-Brigaden), ja nimenvaihdos kuvastaa hyvin my�s muutosta toimintatavoissa. Kaksi p�iv�� Abel Cathrinesgaden j�tt�misen j�lkeen vallattiin Valtionsairaalan vierest� �professorirakennukseksi� kutsuttu talo �sterbron kaupunginosassa. Poliisi tuli kuitenkin pian paikalle ja h��ti valtaajat v�likohtauksetta. Kolme p�iv�� my�hemmin, 19. helmikuuta 1982, valtaajat meniv�t takaisin. T�ll� kertaa paikalle tuli v�litt�m�sti kuorma-auto t�ynn� barrikadien rakentamiseen sopivia materiaaleja. Ensimm�ist� kertaa valtaajat yrittiv�t toden teolla pit�� tilan hallussaan organisoituneella vastarinnalla.

H��t�� yritt�neet poliisit saivat vastaansa ikkunoista kivi�, maalipommeja ja wc-lavuaarin palasia, niin ett� h��t� onnistui vasta nelj�nnell� yritt�m�ll� kahden ja puolen tunnin j�lkeen. Yksi poliiseista kertoi my�hemmin katutason barrikadien olleen niin vahvat, ett� niist� oli mahdoton p��st� sis��n. Lopulta poliisi onnistui p��sem��n sis��n naapurirakennuksen kautta, jolloin nuoret lopettivat vastarinnan. Paikan p��lt� pid�tettiin kuutisenkymment� nuorta, joista nuorin oli 14-vuotias ja puolet alle 18-vuotiaita. Yksi sai lopulta syytteen v�kivallasta virkamiest� kohtaan. Merkitt�v� raja oli kuitenkin nyt ylitetty, kun nuoret k�viv�t organisoituun aktiiviseen vastarintaan virkavaltaa vastaan.

Mekaanisen Musiikin Museo ja lent�v� vessanp�ntt�

Kaksi viikkoa my�hemmin, 6. maaliskuuta, j�rjestettiin j�lleen Raatihuoneentorilta l�htev� mielenosoitus nuorisotalon puolesta. Mielenosoittajat poikkesivat taas ilmoitetulta reitilt�, ja juoksivat Vesterbrogadella olleelle tyhj�lle Mekaanisen Musiikin Museolle, jonne parikymment� valtaajaa oli mennyt jo edellisen� y�n� rakentamaan barrikadeja. Nyt oli jo selv��, ett� valtaajat tulevat puolustamaan tilaa v�kivallalla; ikkunassa n�kyi laatikollinen kivi�. Poliisi saapui pian paikalle runsaslukuisena, ja saatuaan omistajalta luvan h��t��n, yritti panna sen toimeen niin pian kuin mahdollista. Noin 2000 mielenosoittajaa ja ohikulkijaa seurasi Vesterbrogadelta poliisin suuroperaatiota keskell� lauantai-iltap�iv��.

Valtaajat torjuivat kuitenkin kerta toisensa j�lkeen poliisin yritykset p��st� sis�lle taloon. Ikkunoista heitettiin runsaasti kivi�, tiilenpalasia ja maalipommeja poliisien p��lle. Pihalla ollut moottoripy�r�poliisi loukkaantui ikkunasta heitetyst� kivest� menett�en hetkeksi tajuntansa. Hetke� my�hemmin oven murtamista yritt�neet mellakkapoliisit suojasivat kilvill� itse��n lent�vilt� kivilt�, kun toisen kerroksen ikkunasta heitettiin poliiseja vessanp�nt�ll�. Lopulta poliisi onnistui p��sem��n taloon sis�lle peruuttamalla panssaroidun auton oven eteen niin, ett� moottorisahoja k�ytt�neet poliisit pystyiv�t toimimaan rauhassa sen sis�ll�. Kolmen tunnin j�lkeen poliisi onnistui tyhjent�m��n talon. 141 nuorta pid�tettiin ja kuvattiin paikan p��ll�, lopulta kuusi heist� sai syytteet v�kivallasta.

Lent�v� vessanp�ntt� oli merkitt�v� kohta nuorten kamppailussa. Paitsi ett� se vangitsi lehtien etusivut ja teki koko Valtausprikaatista maankuulun, koettiin nyt ensimm�ist� kertaa tilanne jossa pelkkien pikkukolhujen sijaan poliisit joutuivat hengenvaaraan. Vastarinnan voimakkuus j�rkytti sek� poliitikkoja, nuoria, ett� poliiseja. Varapoliisip��llikk� Ole N�rgaard sanoi mellakan olleen pahinta mit� h�n on n�hnyt, ja ihmetteli ettei poliiseille k�ynyt pahemmin.

�Nuoret saa talon, kaupunki saa rauhan�

Mekaanisen Musiikin Museon valtauksen j�lkeen alkoi esiin nousta vaatimuksia siit� ett� ongelmaan t�ytyy saada ratkaisu ilman ett� poliisit ja nuoret joutuvat hengenvaaraan. Etenkin pormestari Weidekampia kritisoitiin ankarasti siit� ettei h�n ollut t�h�n asti ottanut vakavasti nuorten vaatimuksia. Parin p�iv�n p��st� Weidekamp kertoikin Politiken -lehdelle kaupungin olevan valmis neuvottelemaan nuorten kanssa.

10. maaliskuuta aloitettiin konkreettiset neuvottelut nuorten ja kaupunginhallinnon kesken. Nuoret ilmoittivat haluavansa kaupungin keskustasta v�hint��n kahden tuhannen neli�metrin kokoisen talon, jonka tilat soveltuvat musiikin tekemiseen ja esitt�miseen, sek� verstastiloiksi ty�pajoille. Kaupunki puolestaan vaati ett� tilojen tulee olla avoimia kaikille nuorille, ei vain pienelle ryhm�lle. Kaksi viikkoa neuvottelujen aloittamisen j�lkeen nuoret uhkasivat "iske� uudestaan" 10. huhtikuuta, jos sopimusta ei ole syntynyt siihen menness�.

Kaksi p�iv�� uhkauksen j�lkeen syntyi sopimus talon k�yt�nn�n j�rjestelyist�. Kaupunki suostui maksamaan 90% talon k�ytt��nottokuluista, loput j�isiv�t nuorten itsens� hoidettavaksi. Lopulta 15. huhtikuuta nuorille esiteltiin ensi kertaa konkreettinen ehdotus talosta. Kyseess� oli sama Tinglutis -kansanmusiikkiryhm�n omistama talo N�rrebron Jagtvejll�, jossa nuoret pitiv�t tapaamisen ennen leip�tehtaan valtausta lokakuussa 1981. Samalla luvattiin tilojen siirtyv�n nuorille loppuvuodesta kun muodollisuudet on saatu hoidettua, ja Tinglutis on muuttanut uusiin tiloihin. Nuoret pitiv�t tilaa hyv�n� ja hyv�ksyiv�t tarjouksen. Lopulta talon kauppahinnaksi tuli 865 000 kruunua, ja nuorisotalon avajaisia p��stiin juhlimaan 31. lokakuuta 1982, p�iv�lleen vuosi Abel Cathrinesgaden luostarivaltauksen j�lkeen.

Yhteenveto - nuorisotaloliikkeest� talonvaltausliikkeeksi

Nuorten aktiivinen kamppailu itsehallinnollisesta nuorisotilasta K��penhaminassa kesti noin kuusi kuukautta. Liikkeen toimijoissa tuona aikana tapahtunut muutos oli nopea: nuoret jotka viel� syksyll� ker�siv�t nimi� vetoomuksiin, eiv�t en�� kev��ll� ep�r�ineet ryhty� mellakoimaan. Vaikuttimia radikalisoitumiselle oli monia, kuten poliitikkojen v�linpit�m�tt�myys nuorten mielest��n oikeutettuja vaatimuksia kohtaan, poliisin kovat otteet, sek� ulkomailta otetut vaikutteet.

Lopulta kaupunki k�yt�nn�ss� pakotettiin antamaan nuorille heid�n vaatimansa talo. Kaupungin saneerauspolitiikka oli ker�nnyt paljon vastustajia rahvaan parissa, ja kaikki muistivat viel� pari vuotta aiemmin k�ydyn kamppailun lasten leikkipaikan puolesta, sek� pormestarin ylimielisyyden sen hoidossa.[3] Nuorten vaatimus tilasta vaikutti legitiimilt�, eik� julkinen mielipide olisi hyv�ksynyt liikkeen v�kivaltaista murskaamista, etenkin kun se n�ytti johtavan vain suurempiin ja rajumpiin yhteenottoihin talonvaltaajien ja poliisin v�lill�. Nuorisotalon antamisen toivottiin rauhoittavan talonvaltaajia eskaloituvan konfliktin kynnyksell�. Ele tuli kuitenkin kaupungilta liian my�h��n. Nuorisotaloliikkeest� oli muodostunut laajempi talonvaltausliike, eik� voimansa tunnossa olleen nuoren liikkeen pys�ytt�minen en�� t�ss� vaiheessa onnistunut.

Huhti-kes�kuun aikana 1982 vallattiin eri puolilla N�rrebrota useita taloja asunnoiksi, baareiksi, sek� ty�paja- ja tapaamispaikoiksi. En�� valtauksia ei pyritty h��t�m��n heti, ja valtaajat pystyiv�tkin rauhassa muodostamaan kollektiiveja ja j�rjest�m��n toimintaa. Talonvaltaajat nauttivat varsin suurta tukea tavallisen rahvaan parissa, ja er�s valtauksista tehtiin yhteisty�ss� el�kel�isten yhdistyksen kanssa. Kaupungin hallinnossa kuitenkin toivottiin talonvaltaajien siirtyv�n uuteen nuorisotaloon kun se aukeaisi lokakuussa. N�in ei kuitenkaan k�ynyt. J�nnitteet viranomaisten ja nuorten v�lill� vain kasvoivat, ja syksyll� 1982 h��t�yritykset muuttuivat mellakoiksi. Lis�ksi nuorisotalon avajaisjuhlaan puhumaan tulleen pormestari Weidekampin p��lle heitettiin �mp�rillinen vett�, ja h�net ajettiin pois talosta keskisormien saattelemana ennen kuin h�n ehti sanoa sanaakaan.

Tammikuussa 1983 kaupunki mobilisoi noin 1500 poliisia h��t�m��n kaikki K��penhaminan vallatut talot. Heti h��t�jen j�lkeen talot purettiin. Valtausliike kuitenkin kokosi kev��n ja kes�n aikana voimansa, ja palasi takaisin piinaamaan kaupunginhallintoa vuosikymmenen loppuun asti, tukikohtanaan kaupungilta voitettu nuorisotalo. Vuosia my�hemmin, kun virasta v�istyv�lt� Weidekampilta kysyttiin kahta asiaa mit� h�n uraltaan eniten katui, tuli vastaus nopeasti: raitiovaunuverkoston purkamista ja nuorisotalon luovuttamista talonvaltaajille.

Viitteet:

1. "Aikuisfasistilla ei viitata henkil�n ik��n (...). Aikuisfasisti on henkil�, joka k�ytt�� omaksumaansa yhteiskunnallista asemaa - vanhempana, pedagogina, opettajana, viranomaisena, poliitikkona jne. - etenkin lasten ja nuorten sortamiseen, pyrkim�ll� kielt�m��n n�iden riippumattoman itseisarvon, ja est�m��n mah�dollisuudet etsi� itse tarkoitusta omalle el�m�lleen." Alkuper�inen lainaus: Christensen 2000, s.195

2. N�rrebron Vapaa Lukio (Det Fri Gymnasium) perustettiin 70-luvun alussa �vuoden �68 �hengess� vaih�toehdoksi julkisille kouluille. Tarkoituksena oli perustaa kokeellinen opinahjo, jota oppilaat hallitsisivat itse suoralla demokratialla viikottaisissa kokouksissa. (Christensen 2000, s.192 & s.403)

3. Weidekampilta kysyttiin Byggerenin h��d�n j�lkeen miten pidet��n huoli siit� ettei �sterbrohon suunnitellusta vastaavasta saneeraushankkeesta tule Byggerenin toisintoa. T�h�n pormestari vastasi: �En tied� mit� tarkoitat. Meh�n voitimme!� (Heinemann 1995, s.44)

Kirjallisuutta:

Christensen, Bolette M.: Fort�llinger fra Indre N�rrebro � Solidaritet og handlekraft i det lokale. 2000. Jurist- og �konomforbundets Forlag.

Heinemann, Tom: URO � 25 �rs Gadekamp. 1995. Tiderne Skrifter.

Jepsen, J�rgen: Statsmagten, politiet og kollektive aktioner i nyere tid � gentager historien sig? Kirjassa Mikkelsen, Flemming (toim.): Protest og Opr�r � Kollektive aktioner i Danmark 1700-1985, s.275-315. .1986. Modtryk.

Katsiaficas, Georgy: The Subversion of Politics: European Autonomous Social Movements and the Decolonization of Everyday Life. 2006. AK Press.

Kering, Mads: De Autonome � En Bog om og af den Autonome Bev�gelse. 1994. Autonomt Forlag.

Mikkelsen, Flemming & Karpantschof, Ren�: Development of the Squatters and Autonomous Movement in Copenhagen, 1981-95. International Journal of Urban and Regional Research 39 s.609-629. 2001. Blackwell Publishers.

Mikkelsen, Flemming & Karpantschof, Ren�: Fra Slumstormere til Autonome - Husbes�ttelse, Ungdom og Social Protest i Danmark 1965-2001. Kirjassa Mikkelsen, Flemming (toim.): Bev�gelser i Demokrati - Foreninger og Kollektive Aktioner i Danmark. 2002. Aarhus Universitetsforlag.

Sten, Bo: Kampen om Byggeren. 1980. Informations Forlag.

Verkossa:
Helle Hansenin dokumentti BZ (2006) (Dansk Filminstitut)

Uusi Ungdomshuset avaa ovensa!

to, 16 loka�� 2008 11:19:51 +0100

Banderolli ikkunassa muistuttaa ett� "Edelleenk��n ei mit��n v*tun kiitoksia j�rjestelm�lle!"

K��penhaminan uusi Ungdomshuset avaa virallisesti ovensa ensi lauantaina avajaisjuhlilla. Uusi talo sijaitsee Nordvestiss� osoitteessa Dortheavej 61. Talolla on p�iv�ll� avoimien ovien p�iv� ja ty�pajoja, alkoholiton baari, sek� kevytt� musiikkia. Iltaohjelmassa puolestaan on punkkia, hardocrea, skata, elektroa, reggaeta, hiphoppia... Avajaistapahtuma ei kuitenkaan ole uuden talon ensimm�inen keikka, sill� talossa ehdittiin jo syyskuun alussa pit�� ep�virallinen keikka "Kuolemankoneeksi" kutsutussa kellaritilassa. Uusi talo sijaitsee Nordvestin kaupunginosassa parin kilometrin p��ss� vanhasta talosta. Tiloissa toimi aiemmin Kulturhuset -yhteis�tila, jonka tiloissa oli vajaak�ytt��, ja osa sen toiminnoista on siirretty muualle. Uusi Ungdomshuset koostuu lis�rakennuksesta, jonka avaimet saatiin kes�ll�, sek� p��rakennuksen puolikkaasta, johon p��st��n tammikuun alusta. Tilat ovat yhteens� yht� suuret kuin Jagtvej 69 oli, ja vuodenvaihteessa k�ytt��n saatavasta p��rakennuksesta l�ytyy valmiiksi suuri parvellinen keikkasali. Lis�rakennukseen on tehty jo muun muassa pieni keikkasali ja suuri keitti�.

Tila toimii niin ett� yhteisty�ss� maanantaikokouksen kanssa perustettu Jagvej 69 -rahasto vuokraa virallisesti tilat kaupungilta. Vuokra maksetaan k�yt�nn�ss� takaisin kaupungin my�nt�m�n tuen muodossa, ja n�in ollen vuokraa ei k�yt�nn�ss� makseta. T�m� on ilmeisesti ainoa tapa jolla kunnallinen byrokratia saatiin kierretty�. Rahasto on muodollinen oikeustoimikelpoinen taho talon ja kaupungin v�lill�. Sek� rahaston ja kapungin v�lille, ett� rahaston ja talon v�lille on tehty kirjallisia sopimuksia. Talo on toimii kuitenkin ruohonjuuridemokratian pohjalta ja m��r�ysvalta talon asioiden suhteen on vain maanantain yleiskokouksella.

Kinaa vastustajien kanssa

Vaikka avaimet uuteen taloon saatiin hein�kuun alussa, niin Ungdomshusetin vastaista kansanliikett� organisoineet porvaripoliitikot Rasmus Jarlov ja Jakob N�sager eiv�t kuitenkaan luovuttaneet. Kaupungin ��nekk�imm�t Ungdomshusetin vastustajat yrittiv�t tunkeutua hein�kuun toisella viikolla j�rjestettyyn maanantaikokoukseen, mutta heid�t k��nnytettiin ovelta. Moisesta sorrosta porvarisherrat nostivat meteli�, mutta jopa pormestari oli sit� mielt� ettei kannata moisesta itke�, ja ett� Ungdomshusetilla oli oikeus olla p��st�m�tt� heit� kokoukseen.

My�s Pia Allerslev, kaupungin kulttuuripormestari ja Ungdomshusetin ��nek�s vastustaja, on koittanut keksi� yht� sun toista kapulaa uuden talon rattaisiin. Allerslev on sanonut muun muassa ett� uusi talo saatetaan h��t�� jos sen sis�ll� tupakoidaan...

H��t�puinteja

Ungdomshusetin h��t��n liittyvi� tapahtumia on puitu oikeudessa. Poliisia on syytetty brutaalista ja valikoimattomasta poliisiv�kivallasta koko ajan.

Syyskuussa 2006 j�rjestetyn kadunvaltausjuhlan tapahtumien k�sittelyss� oikeus tuli siihen tulokseen ett� paikalla tehdyt 245 pid�tyst� oli aiheettomia, ja niiden kohteeksi joutuneille ihmisille tulee maksaa yhteens� 800 000 tanskan kruunua korvauksia (hieman yli 100 000 euroa).

Elokuun lopulla alkoi marraskuun lopulle kest�v� oikeudenk�ynti viitt�toista talosta h��d�n aikana pid�tetty� ihmist� vastaan. Syytetyt ovat 17-38 vuotiaita talon k�ytt�ji�, ja nelj�� heist� syytet��n raa'asta v�kivallasta ja sen suunnittelusta poliisia vastaan. H��d�n j�lkeen talosta l�ytyi ilotulitteita, pippurikaasua, maalipommeja, ritsoja, yli sata polttopulloa ja kotitekoinen liekinheitin. Katolla oli vessanp�ntt�.

H��t� toteutettiin armeijan helikopterista lasketuilla poliisin terrorisminvastaisilla erikoisjoukoilla. Talossa olleet ihmiset taistelivat loppuun asti vastaan tyk�reill�, kivill�, pulloilla, rautatangoilla ja kaikella mit� k�teen osui. Vaikka poliisi aluksi v�itti h��d�n kest�neen vain joitakin minuutteja, kesti viimeinen talossa k�yty taistelu tunnin. Poliisi k�ytti suunnattomia m��ri� vahvaa CS-kyynelkaasua talon sis�tiloissa, ja saatuaan lopulta talon hallintaansa, pakottivat talon puolustajat hengitt�m��n suuria m��ri� kaasua, niin ett� monet saivat pitk�aikaisia terveyshaittoja siit�.

Talosta pid�tettyj� kirjannut poliisi kertoi oikeudessa pid�tettyjen olleen uhmakkaita. H�n sanoi ettei h�nen p��lleen ole koskaan syljetty niin paljoa 20 vuoden poliisiuran aikana. Pid�tetyt olivat poliisin mukaan viel� sanoneet ett� "tulemme takaisin" ja "koko kaupunki tulee olemaan liekeiss�".

Kaupunki tuli todellakin olemaan liekeiss� sanan kaikissa merkityksiss�. N�rrebrossa ja Christianshavnissa kaksi p�iv�� raivonneet mellakat olivat modernin Tanskan historian rajuimmat, ja poliisi menetti tilanteen hallinnan heti alkuunsa, eik� voinut tehd� juuri muuta kuin keskitt�� voimansa Jagtvej 69:n edustalle est�m��n talon takaisinvaltausta.

Poliisia syytettiin sattumanvaraisista pid�tyksist� ja valikoimattomasta v�kivallasta kadulla olleita ihmisi� kohtaan. Syyskuun lopussa t�n� vuonna oikeus tuomitsi 3 poliisia 40-60 p�iv�n vankeuteen v�kivallasta kahta pid�tetty� kohtaan. Siviilipukuiset poliisit olivat hakanneet pid�tt�mi��n 17- ja 19-vuotiaita miehi�. Tapauksella oli todistajia ja tilannetta todisti my�s valokuvaaja. Toistakymment� poliisia ilmoitti tuomion j�lkeen eroavansa mik�li heid�n ty�toverinsa joutuvat vankilaan.

Kaupunki luovutti vanhan Ungdomsusetin kaupungin nuorille vuonna 1982. Talo j�i kuitenkin muodollisesti kaupungin omistukseen, ja se laitettiin myyntiin 90-luvun lopulla. Talon osti lopulta ep�m��r�inen Human A/S -yhti�, jonka takaa paljastu fundamentalistikristillinen uskonlahko Faderhuset. Lahko kielt�ytyi myym�st� taloa sen ostamista varten perustetulle rahastolle, vaikka kaupungin ylipormestari ja poliisip��llikk� sit� julkisesti toivoivat. Poliitikot eiv�t suostuneet pelastamaan Ungdomshusetia, ja talo h��dettiin torstaina 1. maaliskuuta 2007, ja purettiin seuraavana maanantaina.

H��d�st� ja sen j�lkimainingeista aiheutui ainakin noin 150 miljoonan tanskan kruunun kulut (20 milj. euroa). Toistuvat mielenosoitukset ja yhteenotot poliisin kanssa venyttiv�t virkavallan resurssit ��rimmilleen viime vuoden aikana, niin ett� vuoden lopussa poliisi joutui rahojen puutteessa supistamaan asemien aukioloaikoja ja muita toimintoja. Lopulta Faderhuset ilmoitti laittavansa tyhj�n tontin myyntiin samaan 15 miljoonan kruunun hintaan, mink� Jagtvej 69 -rahasto olisi siit� maksanut. Tontille on kuitenkin vaikea l�yt�� ostajaa, sill� on selv�� ett� kyseiselle paikalle ei tulla koskaan rakentamaan yht��n mit��n. T�ll� hetkell� Faderhuset on konkurssin partaalla. Sik�li kun Ungdomshusetilla on nyt uusi talo, voidaan ehk� hyvinkin sanoa Faderhusetin ja poliitikkojen ristiretken Ungdomshusetia vastaan ep�onnistuneen. Pahasti.

L�hteet:
Ungdomshusetin sivut
Hjertestop, Ripping Headache etc. D�dsmaskinen. 2/9-2008 (Lowcut)
Ungdomshuset m�tte afvise modstandere (Politiken)
Politibetjente truer med at sige op (Politiken)
Betjente f�r 60 dages f�ngsel (Politiken)
Vidner: Betjente slog os (Politiken)
Betjente afviser vold og trusler (Politiken)
Betjent: Vild kamp i Ungdomshuset (Politiken)
Betjent: Unge spyttede og sparkede (Politiken)
Vidne belaster unge i Ungdomshuset (Politiken)
Anklager sat p� plads i Ungdomshussag (Politiken)
Demonstranter f�r 800.000 kroner (Politiken)
Rygning kan lukke Ungdomshuset (Politiken)
Faderhuset er p� randen af konkurs (Politiken)

Uusi Ungdomshuset hyv�ksyttiin virallisesti

to, 12 kes䠠 2008 00:22:58 +0100

K��penhaminan kaupunginvaltuusto p��tti t�n��n viimeisess� kes�taukoa edelt�v�ss� kokouksessaan virallisesti uuden Ungdomshusetin luovuttamisesta osoitteesta Dortheavej 61. P��t�s syntyi kahden tunnin keskustelujen j�lkeen ��nin 38-13.

Vuonna 1982 avattu vanha Ungdomshuset osoitteessa Jagtvej 69 h��dettiin maaliskuun ensimm�inen p�iv� 2007, jonka j�lkeen h��t�� vastustaneet mellakat ja protestit ovat aiheuttaneet valtiolle ja kaupungille noin 150 miljoonan kruunun laskun. Dortheavejn uusista tiloista p��stiin sopimukseen huhtikuun alussa, kun tilaa vaatineet nuoret uhkasivat saartaa poliitikot sis�lle kaupungintaloon mik�li uutta Ungdomshusetia ei kuulu. Ungdomshusetin v�ki otti uuden tilan vastaan iloisesti, mutta salissa oli paikalla my�s joitakin kymmeni� tulevan talon naapureita, jotka suhtautuvat varauksella nuorisotaloon naapurustossaan. Vastustajat ker�siv�t viiden ja puolen tuhannen nimen addressin Ungdomshusetia vastaan ja my�s mielenosoituksia on n�hty. Monet vastustajista pelk��v�t talon tuovan mukanaan levottomuuksia, graffiteja ja omaisuuden arvon alenemista.

Nuorilla on kuitenkin my�s runsaasti kannattajia naapurustossa. He ovat my�s koko ajan korostaneet halukkuuttaan keskusteluun taloa vastustavien naapureiden kanssa ja uskovat ett� pelot kyll� h�lvenev�t kunhan toiminta uusissa tiloissa saadaan k�yntiin.

Uusi Ungdomshuset tulee entisen Kulturhusetin tiloihin osoitteeseen Dortheavej 61. Kulttuuritalon v�ki ehdotti alunperin itse tilaa, sill� tilat olivat vajaak�yt�ss�. Sopimuksen mukaan Ungdomshuset saa kokonaan talon lis�rakennuksen, sek� puolet p��rakennuksesta. Lis�rakennukseen nuoret muuttavat 1. hein�kuuta, ja p��rakennuksen puolikkaaseen seuraavan vuoden aikana.

H��d�st� l�htien on joka torstai j�rjestetty mielenosoitus uuden talon saamiseksi. Mielenosoitukset tulevat nuorten mukaan jatkumaan siihen asti kunnes heill� on kaikki luvatut tilat k�yt�ss��n.

L�hteet:
Ungdomshus f�r ny adresse (Politiken)
Ungdomshuset: �Vi skal nok blive gode naboer� (Politiken)
Nyt Ungdomshus stopper ikke demonstrationer (Politiken)
Unger-modstandere vil hive kommunen i retten (Modkraft)
�Nabo-kampagne� mod nyt ungdomshus forts�tter (Modkraft)

Lis�� aiheesta Takun Ungdomshuset-osiossa:
takku.net/ungdomshuset

Ungdomshuset -jupakan kokonaiskustannukset arviolta 144 miljoonaa tanskan kruunua

ma, 14 huhti� 2008 16:39:56 +0100

K��penhaminan kaupungin ja Tanskan parlamentin tekemien laskelmien mukaan Ungdomshusetin h��t�minen on mellakoineen p�ivineen aiheuttanut yhteiskunnalle noin 144:n miljoonan tanskan kruunun (~20 M�) vahingot.

Kaupunki m�i Ungdomshusetin fundamentalistikristilliselle Faderhuset-uskonlahkolle 90-luvun lopulla 2,6 miljoonan kruunun hintaan. Vuosien oikeustaistelun j�lkeen lahko sai oikeuden taloon vuonna 2006. Tuolloin Ungdomshusetin jatkamista varten perustettu rahasto yritti ostaa talon Faderhusetilta 15 miljoonalla kruunulla, mutta lahko kielt�ytyi myym�st�, sill� johtajansa Ruth Evensenin mukaan Ungdomshusetin h��t�minen oli osa "tanskalaisten perusarvojen turvaamista taistelussa terroristeja vastaan."

Faderhuset ei ole t�sment�nyt mit� sen "tanskalaiset perusarvot" ovat, mutta esiin on tullut muun muassa lahkon sis�ll� esiintynyt insestitapaus, josta Ruth Evensen kielsi lapsen �iti� kertomasta poliisille, sill� kolmevuotias uhri oli ollut Evensenin mukaan "demonien vallassa". Faderhusetin entiset j�senet ovat kertoneet j�rjestelm�llisest� henkisesta ja fyysisest� v�kivallasta lahkon j�senten, etenkin lasten ja nuorten, kurittamisessa. My�s Ruth Evensenin oma tyt�r on sanonut �itins� v�itt�neen h�nt� "saatanan riivaamaksi", ja varastaneen h�nen tytt�rens�.

Ungdomshuset h��dettiin lopulta 1.maaliskuuta 2007, ja siit� syntyneet parin p�iv�n mellakat olivat tanskan rajuimmat toisen maailmansodan j�lkeen. Muutaman p�iv�n p��st� purkukoneet repiv�t talon maan tasalle, ja Evensen "juhli voittoa", julistaen yhteisen talonsa menett�misest� raivostuneiden mellakoijien olleen my�s "demonien vallassa". My�hemmin samana vuonna Faderhuset laittoi tyhj�n tontin myyntiin samaan 15 miljoonan kruunun hintaan, jonka Ungdomshuset olisi talosta maksanut.

Nyt, reilun vuoden ja 144 miljoonan kruunun j�lkeen, Ungdomshuset on saamassa kompromissina entisen kokoiset tilat Dortheavejlt�, parin kilometrin p��st� vahasta talosta. Vaikka konservatiivit ovatkin j�rjest�neet protesteja taloa vastaan, on kaupunginosakomitea antanut sille hyv�ksynt�ns�. Lis�ksi on noussut esiin ehdotuksista useammasta uudesta nuorisotilasta kaupunkiin.

Viimeksi lauantaina poliisi h��ti K��penhaminan Amagerissa aiemmin samana p�iv�n� vallatun talon, ottaen kiinni kuusi ihmist�. Talon vallannut "K��penhaminan Vallankumouksellisten Anarkistien Valtausprikaati" kirjoitti aiemmin tiedotteessaan "pakkolunastaneen valtion tyhj�n kiinteist�n muuttaakseen sen autonomiseksi sosiaalikeskukseksi, jonne tulee anarkistinen tapaamispaikka, ateljee, polkupy�r�verstas ja paljon huoneita my�hemm�lle k�yt�lle."

L�hteit�:
Millionregning for ungdomshus (Politiken)
Faderhuset politianmeldt for incest (Politiken)
Faderhuset: Ingen kommentarer (Politiken)
Ruth Evensens datter: Mor stjal mit barn (Politiken)
Ungdomshusmodstandere p� gaden (Modkraft)
Nordvest accepterer ungdomshus (Politiken)
Flere huse til unge i K�benhavn (Politiken)
Politi rydder besat hus p� Amager (Politiken)

Ehdotus Ungdomshusetiksi hyv�ksyttiin - blokR peruttu!

ti, 01 huhti� 2008 19:55:00 +0100

P�ivitetty 1.4. @ 21:55

Ungdomshusetin ylim��r�inen talokokous hyv�ksyi t�n��n tarjouksen uudesta Ungdomshusetista osoitteeseen Dortheavej 61. Ylihuomiselle suunniteltu kaupungintalon saarto peruttiin samalla, sill� sen tavoitteet on nyt saavutettu.

Osoitteessa nyt toimiva yhteis�keskus Kulturhuset tarjosi alunperin tiloja omasta aloitteestaan muutama viikko sitten, ja Ungdomshusetin maanantaikokous hyv�ksyi tuolloin alustavasti tarjouksen. T�n� aamuna uutiset kertoivat kaupungin hyv�ksyv�n Ungdomshusetin muuton tiloihin, niin ett� nuorille annetaan puolet Kulturhusetin p��rakennuksesta, sek� lis�rakennus kokonaan. Ungdomshuset p��see muuttamaan lis�rakennukseen viimeist��n kes�kuussa. Muuton p��rakennukseen pit�isi tapahtua vuoden sis��n, niin ett� sin� aikana Ungdomshuset voi silti j�rjest�� tapahtumia p��rakennuksen konserttisalissa. T�n� aikana Kulturhuset siirt�� toimintojaan toisaalle.

Ungdomshusetin saamat tilat ovat noin 1800 neli�metri�, mik� on samaa kokoluokkaa vanhan talon kanssa. Samaten uuden tilan konserttisali on suunnilleen samankokoinen kuin Jagtvej 69:ss�.

Uutisten mukaan alueen naapurusto suhtautuu positiivisesti Ungdomshusetiin, mutta aiemminkin talon vastaisia kansanliikkeit� j�rjest�neet konservatiivipuolueen Rasmus Jarlov ja Jakob N�sager sanovat luvassa olevan j�lleen "suuria protesteja" Ungdomshusetia vastaan. Jarlovin mukaan kansalaiset pelk��v�t graffiteja ja omaisuutensa arvon laskemista. Talon l�hell� ei kuitenkaan ole naapureita samaan tapaan kuin Fredrikssundsvejenin koululla. Ylipormestari Ritt Bjerregaard sanoikin t�n��n ett� aina on niit� jotka valittavat, mutta Ungdomshuset tulee saamaan tilansa Dortheavejlt�.

Tunnelma N�rrebrossa on yleisesti ottaen helpottunut, vaikka jotkut suostuvat uskomaan asian vasta kun taloon on konkreettisesti saatu avaimet.

Kaupungintalon saarron sijasta torstaina j�rjestet��n suurdemo, joka kiert�� ymp�ri kaupunkia kiitt�m�ss� kaikkia niit� jotka ovat antaneet tukensa Ungdomshusetille kamppailun aikana. Lopulta demo p��ttyy katujuhliksi uuden talon kunniaksi.

Kulturhusetin kahtia jaettava p��rakennus. Kokonaan Ungdomshusetille tuleva lis�rakennus ylemm�ss� kuvassa.

L�hteet:
Nyt ungdomshus p� Dortheavej (Politiken)
Politisk enighed om nyt Ungdomshus (Avisen)
Nyt ungdomshus p� Dortheavej (Berlingske Tidende)
Nyt ungdomshus bliver i Nordvest (Jylland Posten)
Ritt: Der vil altid v�re protester (Politiken)
Jarlov: Ritt er ligeglad med beboerne (Politiken)
De unge f�r 1.800 m2 (Berlingske Tidende)
BlokR er aflyst (Modkraft)
Belejring bliver til demo og gadefest (Ungdomshuset)
N�rrebro

BlokR

la, 29 maalis 2008 08:51:15 +0000

PERUUTETTU: Kaupungin ehdotus Ungdomshusetiksi hyv�ksyttiin

BlokR:n tarkoitus on pit�� yll� poliittista painetta, jotta K��penhaminan poliitikot luovuttaisivat k�ytt��mme uuden "ungdomshusin" 4. huhtikuuta asetettuun m��r�aikaan menness�. Torstaina 3. huhtikuuta pidet��n viimeinen kaupunginvaltuuston kokous ennen t�t� p�iv�m��r��. Tuolloin on kulunut jo yli vuosi siit� kun K��penhaminan kaupunginvaltuusto m��r�si poliisin tyhjent�m��n Ungdomshusetin, "ratkaisuna" valtuuston itsens� luomaan ongelmaan. M��r�yst� seurannut terrorisminvastaisten erikoisjoukkojen toimeenpanema h��t� oli Tanskan historian suurin poliisin ja armeijan yhteisoperaatio. Nyt j�rjestett�v� BlokR on kaupunginvaltuuston piiritys, jossa poliitikkoja estet��n l�htem�st� rakennuksesta kunnes he tuovat mukanaan ratkaisun jonka voimme hyv�ksy�.

BlokR on:

Suuri, julkinen ja laajapohjainen kaupunginvaltuuston piiritys.
Kansalaistottelemattomuudella toteutettava piiritys, joka vastustaa yrityksi� saarron murtamiseksi.

Saarto perustuu n�ihin periaatteisiin:

Kansalaistottelemattomuus ja vastustus merkitsev�t sit�, ettemme ota vastaan k�skyj� poliisilta, ett� vastustamme fyysisesti mahdollisia yrityksi� saarron murtamiseksi, ett� ty�nn�mme takaisin jos poliisi ryhtyy ty�nt�m��n, ja ett� tuomme paikalle ja k�yt�mme sopivia suojav�lineit� saarron turvaamiseksi.
Ainoat esineet joita heitet��n ovat poliisin mahdollisesti ampumat kemiallisia aseita sis�lt�v�t kranaatit.
Jos poliitikot yritt�v�t murtaa saarron, k��nn�mme heille yksinkertaisesti selk�mme.

Saarron rakenne:

BlokR on avoin. Se muodostuu itseorganisoituneista pienryhmist�, joilla on valtuus tehd� omia teht�vi��n ja suhteitaan koskevat p��t�kset itse, kunhan vain saarron yll�mainittuja periaatteita kunnioitetaan. Ryhm�t ovat l�hett�neet edustajiaan viikottaiseen suunnittelukokoukseen, jossa ryhmill� on ollut mahdollisuus keskustella yksitt�isten ryhmien teht�vi� laajemmista kysymyksist�.

Saarrossa on nelj� blokkia (punainen, keltainen, turkoosi ja vihre�), jolla jokaisella on vastuullaan oma kulmansa kaupungintalosta. Ne ovat itse p��tt�neet omista strategioistaan.

Terveisin,

BlokR-aloite

Haluamme nuorisotalon kun olemme viel� nuoria!

[blokr.nu]

Aiheesta aiemmin

Uusi vapaa tila �rhusissa - taistelu jatkuu K�piksess�

ma, 17 maalis 2008 20:01:50 +0000

p�ivitetty 19.3.@22.15

H��t�viikonlopun syytteit� nurin - Valmistelut kaupungintalon saartoon jatkuvat

Tanskan �rhusissa avattiin viime perjantaina uusi itsehallinnollinen sosiaali- ja kulttuurikeskus. Viimeiset viisi vuotta "Lis�� vapaita tiloja yhteenliittym�" on tapellut kaikin tavoin kaupunginvaltuuston kanssa oikeudesta saada autonominen kulttuurikeskus kaupunkiin. Perjantaina 14. maaliskuuta uudet tilat avasivat vihdoin ovensa eritt�in hyvin onnistuneilla juhlilla, joilla yritettiin kiinnitt�� huomiota kaupungissa kasvaviin natsihy�kk�yksiin.

Uudet tilat saatiin vuokrasopimuksella vanhasta kulttuurikeskuksesta. Valtuusto teki kuitenkin sopimuksen vain kahdeksaksi kuukaudeksi, jonka j�lkeen sielt� pit�isi h�ipy�. �rhusin kaduilta kuuluu kommentteja joiden mukaan valtuustolle voi tulla v�h�n tyly her�tys, jos se kuvittelee ett� ihmiset tosta vain l�htev�t rauhallisesti k�velem��n k�ytetty��n ensin kahdeksan kuukautta toimivan itsehallinnollisen keskuksen rakentamiseen.

L�hes kolmesataa h��t�viikonlopun syytett� nurin

Viime viikolla oikeus totesi syytt�miksi 26 h��t�p�iv�n iltap�iv�n� pid�tetty� mielenosoittajaa ja sivustakatsojaa, joita syytettiin "avunannosta v�kivaltaan poliisia vastaan." Syytteen perustana oli pelkk� mielenosoituksessa oleminen, ja puolustus vetosi toistuvasti siihen ettei syytetyill�, joista yksi oli yli 70-vuotias kirurgi ja journalisti, ollut mahdollisuutta poistua, koska poliisi ei p��st�nyt. Syytt�j� valitti saman tien vapauttavasta tuomiosta korkeampiin oikeusasteisiin. Puolustusasianajajat taas vaativat riippumatonta tutkimusta poliisin toimista ja etenkin kyttien 'todistusaineistosta'.

Lis�ksi syytt�j�nvirasto on luopunut syytteist� 250 ihmist� kohtaan rauhanh�irinn�st�, kuvastaen syytt�j�laitoksen ��rimm�ist� ylikuormittumista Ungdomshuset-jupakan seurauksena.

Valmistelut saartoon jatkuvat

K�piksess� on valmistauduttu tulevaan BlokR-nimell� kulkevaan kaupungintalon saartoon parin viikon p��st� 3. huhtikuuta. Sunnuntaina oli toimintap�iv�, jonka ty�ryhmiin kuului kaasunaamariharjoituksia, ulosk�ynnin sulkemisen harjoittelua, keskusteluja taktiikoista, ja suuri v�lineiden rakentelusessio. Paikan p��ll� esiteltiin v�lineit� ja niiden k�ytt��, sek� alettiin muodostamaan ryhmi� eri teht�vi� varten.

Valmistelut etenev�t hyv�� vauhtia, vehkeet on varsin vaikuttavia ja ihmisill� hyv�t fiilikset. Piakkoin j�rjestet��n suuri viimeinen kokous saarron toteutuksesta, ja sinne toivottaisiin mahdollisimman paljon ihmisi�.

Aktivistit ovat hankkineet satoja kaasunaamareita, joita on tarkoitus jakaa ihmisille paikan p��ll�, sill� kyt�t tulevat todenn�k�isesti k�ytt�m��n taas runsain mitoin CS-kaasua. K��penhaminan poliisin propagandavastaava Flemming Steen Munchin mukaan virkavalta ei tule hyv�ksym��n sit� ett� joku julkeaa suojautua kemiallisilta aseilta, ja kaikki joilla on kaasunaamari tullaan pid�tt�m��n. Tiedottaja ei kertonut aikooko kyt�t taas kiduttaa pid�tettyj� poliisiaseman kellarissa.

Saarto tuo taistelun talosta takaisin kadulle kuukausien tauon j�lkeen kun poliitikoille annettiin aikaa antaa talo neuvotteluteitse. Neuvottelut ottivat takapakkia kun ehdotus Ungdomshusetin asettumisesta Fredrikssundsvejenin kouluun kariutui. Ungdomshusetin maanantaikokous on ehdottanut N�rrebrossa sijaitsevaa kes�ll� tyhjenev�� koulurakennusta uudeksi tilaksi, mutta neuvottelut siit� ei ole viel� k�ynnistyneet.

Vuosi on kulunut ilman Ungdomshusetia eik� uutta tilaa ja byrokratiakikkailuja aiota en�� kauaa siet��. Ongelma on poliitikkojen aiheuttama ja heill� on vastuu sen korjaamisesta.

Virkavalta on ahdistellut saarron suunnittelussa mukana olleita aktivisteja, mutta turhaan. Tunnelma kadulla viittaa siihen ett� jos uutta taloa ei ole kuulunut saartoon menness�, lakkautetaan Ungdomshusetin neuvotteluryhm� ja toiminta kasvaa muuttuen militantimmaksi.

Poliitikoilla on taas kerran mahdollisuus valita saako Ungdomshuset uudet tilat, vai saako poliitikot katsella palavaa kaupunkia palokunnan poliisien ja syytt�jien tukehtuessa ty�taakkaansa...

L�hteet:
New Freespace in �rhus (Indymedia dk)
Ungdomshus update (Indymedia dk)
BlokR (Indymedia dk)
250 charges dropped and 26 acquited (Indymedia dk)
Optrapning i ungdomshuskampen p� vej (Modkraft)
Politi: Unge med gasmasker bliver anholdt (Politiken)

Iskuja Ungdomshusetin puolesta Norjassa ja Islannissa

la, 08 maalis 2008 09:42:21 +0000

Kiistoja talon sijainnista

Norjan Bergeniss� iskettiin Tanskan konsulaattia vastaan t�m�n viikon tiistain vastaisena y�n�. Julkisivuun heitettiin maalipommeja, sein��n maalattiin uutta taloa vaativia graffiteja, sek� "Intet glemt! Intet tilgivet! 69" (Ei unohdettu! Ei anteeksiannettu!). Tiedotteessaan iskusta vastuun ottanut Bergen AFA sanoi halunneensa "osoittaa solidaarisuutta yst�villemme Tanskassa".

Keskiviikon vastaisena y�n� iskettiin Tanskan suurl�hetyst��n Islannin Reykjavikissa. Sein��n kirjoitettiin "We will never forget!" (Emme koskaan unohda!), ja l�hetyst�n salkoon vedettiin merirosvo- ja '69'-liput.

Uudelle Ungdomshusetille Nordvestist� ja Sydvestist� ehdotetut paikat ovat kohdanneet vastustusta. Torstaina Bispebjergin paikalliskomitea ��nesti Fredrikssundsvejenin kouluun sijoitettavaa Ungdomshusetia vastaan ��nin 13-7. Alueella on my�s ker�tty tuhansia nimi� Ungdomshusetin vastaiseen addressiin. Sydvestiss� taas ker�ttiin vastaavaan adressiin 900 nime�.

Ungdomshusetin vastaisten naapurustoliikkeiden takaa l�ytyy tuttuja nimi�. Sek� Nordvestiss� ett� Sydvestiss� Ungdomshusetin vastaisten liikkeiden vetureina on ollut konservatiivipuolueen Rasmus Jarlov ja Jakob N�sager, joille asiasta on tuntunut muodostuvan jonkinlainen el�m�nteht�v�. Jarlov tuli tunnetuksi Gr�ndalsv�nge Alleelle yritetty� Ungdomshusetia vastustaneen naapuriliikkeen ��nitorvena ja puuhamiehen�. Toinen organisaattori N�sager taas asuu omien kotisivujensa mukaan kaupungin toisella puolen Amagerissa.

Viime aikoina on v�l�ytelty my�s uusien tilavaihtoehtojen etsimist�. Sosialistipuolue SF:�� Ungdomshuset-neuvotteluissa edustava Frank Hedegaard pit�� kuitenkin edelleen kiinni siit� ett� uusi talo tulisi Fredrikssundsvejenin koulun tiloihin. H�nen mielest��n sellaista paikkaa ei olekaan, miss� Ungdomshuset ei kohtaisi jonkinlaista vastustusta. Samalla h�n lis�si etteiv�t kaikki Fredrikssundsvejenin koulun naapurit kuitenkaan vastusta Ungdomshusetin tuloa alueelle. Muun muassa paikallisen seurakunnan pappi tukee Ungdomshusetia Fredrikssundsvejenin koulun tiloihin.

Monet asukkaat ovat pel�nneet uuden Ungdomshusetin tuovan mukanaan graffiteja, mellakoita ja meteli�. Nuoret ovat kuitenkin sanoneet kehitt�v�ns� itse keinot joilla pidet��n huoli siit� ett� naapuruston pelot j��v�t aiheettomiksi.

Jos uutta taloa ei ole saatu huhtikuun alkuun menness�, j�rjestet��n 3. huhtikuuta kaupungintalon saarto, jossa aiotaan suuressa kansalaistottelemattomuustempauksessa sulkea kaupungintalon ulosk�ynnit valtuuston kokouksen aikana niin, ettei poliitikkoja p��stet� pois ennen kuin he ovat antaneet uuden Ungdomshusetin nuorille.

L�hteet:
H�rv�rk mod dansk konsulat (Modkraft)
H�rv�rk p� dansk ambassade i Reykjavik (Politiken)
Ungdomshuset stadig hjeml�st efter nej i NV (Modkraft)
Protester skaber tvivl om ungdomshus (Politiken)
Lokaludvalg siger nej til ungdomshus (Politiken)
900 siger nej til ungdomshus i Bavneh�j (Politiken)
Sognepr�st i NV st�tter ungdomshus (Modkraft)

Katso my�s:
Kolmas tila harkinnassa Ungdomshusetille (Valtamedia 5.3.)
K�piksen kaupungintalo saarretaan 3. huhtikuuta! (Takku 22.2.)
K��penhaminassa p��sty sopimukseen uudesta Ungdomshusetista (Takku 27.11.)

Lis�� aiheesta Takun Ungdomshuset -osiossa

Kolmas tila harkinnassa Ungdomshusetille (Valtamedia)

ke, 05 maalis 2008 09:15:00 +0000

http://valtamedia.net/
05.03.2008

K��penhaminan kaupungin ensimm�iset kaksi tilaehdotusta uudelle Ungdomshusetille ovat vastatuulessa. Ensimm�isen ehdotuksen Ungerenin maanantaikokous tyrm�si suoraan ja toisessa naapureiden vastaanotto on ristiriitainen. Pormestari Ritt Bjerreg�rd v�l�yttelee kuitenkin jo kolmatta vaihtoehtoa.

Yli vuoden taistelujen j�lkeen K��penhaminan kaupunki my�ntyi vihdoin tammikuussa esitt�m��n konkreettisia ehdotuksia Ungdomshusetin uudesta tilasta. T�h�n asti on tarjottu kahta tilaa. Ensimm�inen sijaitsee Vesterbron kaupunginosassa usean kilometrin p��ss� N�rrebrosta ja syrj�ss� asutuksesta. Toinen sijaitsee pari kilometri� pohjoiseen N�rrebrosta yhdess� kes�ll� lakkautettavan koulun rakennuksista Frederikssundsvejenill�.

Ungdomshusetin tukijat j�rjestiv�t tutustumistapahtuman
Frederikssundsvejenin talon naapureille. Talo on toinen ja
nuorten keskuudessa suosituin ehdotus uudeksi Ungdomshusetiksi.

Ungdomshusetin maanantaikokous suhtautui aluksi skeptisesti molempii ehdotuksiin niiden sijaintien vuoksi, mutta ilmoitti sittemmin kiinnostuksensa Frederkissundsvejenin koulun tiloihin. Aluksi vihre�� valoa n�ytt�nyt naapurusto on kuitenkin nyt ajautunut ristiriitoihin mahdollisesta naapuristaan. Vastustajat ovat ker�nneet jo pari tuhatta nime� l�hinaapureilta ehdotusta vastaan, kun taas puoltajat j�rjestiv�t viikonloppuna suuren karnevalistisen tapahtuman, jossa Ungdomshuset kohtasi naapuruston.

Pormestari Bjerreg�rd on asettanut yhdeksi vaatimukseksi uudelle tilalle, ett� naapurusto hyv�ksyy sen. Vaatimuksen ehdottomuudesta ei kuitenkaan ole selvyytt�. T�st� huolimatta Bjerreg�rd v�l�yttelee nyt jo kolmatta sijaintia jos nykyisist� ehdotuksista ei p��st� yksimielisyyteen.

T�h�n asti ehdotetut sijainnit.

Kokouksessa 8 helmikuuta Bjerreg�rdin ja Ungdomshusetin asianajajan Knud Foldschackin v�lill� vallitsi Berlingske Tiderne-lehden mukaan yksimielisyys siit�, ett� kolmas osoite voi tulla kyseeseen jos neuvottelut eiv�t muuten etene.

- Jos kumpikaan nyt ehdotetuista rakennuksista ei kelpaa uudeksi Ungdomshusetiksi saamme luvan l�yt�� kolmannen tilan. Olimme t�st� [Bjerreg�rdin kanssa] t�ysin yht� mielt�, Foldshackt sanoi kokouksen j�lkeen.

Samassa kokouksessa selvisi my�s, ett� Frederikssundsvejenin koulun k�ytt��notto tulisi maksamaan 8 � 12 miljoonaa kruunua K��penhaminan kunnalle. Kunta vaati Ungdomshusetilta noin vuosi sitten tasan 12 miljoonaa kruunua jotta sille oltaisiin saatu korvaavat tilat.

Foldschackt oli kokouksen j�lkeen my�s optimistinen siit�, ett� vain yksi kahdestatoista naapurustoj�rjest�st� Frederiksundsvejenin koulun ymp�rist�ss� suhtautuu ehdottoman kielteisesti Ungerenin sijoittamiseen alueelle. Samalla prosessin venyminen huolestutti:

- Aika on yksi tekij�. Kun viimeksi neuvottelimme vuonna 2006, aika oli my�s keskeinen tekij�, Foldschackt sanoo ja viittaa joulukuun 2006 mellakoihin, jotka p��ttiv�t neuvottelut.

Foldschackt ei viel� halua asettaa neuvotteluille takarajaa, mutta muistuttaa, ett� aloittaessaan neuvottelut lokakuussa 2007 kaupunki lupasi prosessin kest�v�n kuukausia, ei vuosia.

Ungdomshusetin h��t�p�iv�n� 3.1 yli 3000 tukijaa kokoontui
osoittamaan mielt� h��t�� vastaan ja uuden talon puolesta.

Paine talon saamiselle ei kuitenkaan ole v�hentynyt kaupungin jahkaillessa. Ungdomshusetin vuosip�iv�n� 1. maaliskuuta 3000 ihmist� kokoontui kaduille vaatimaan uutta taloa. Samaan aikaan Ungdomshusetin kannattajat ovat j�lleen aiheuttaneet sekasortoa N�rrebron kaduille . H��d�n vuosip�iv�n� j�rjestetty mielenosoitus p��ttyi pieniin levottomuuksiin kuten my�s h��d�n j�lkeen viikottain j�rjestetty nk. torstaidemo numero 50.

H�ss�kk�� vuosip�iv�-demon j�lkeen.

Alunperin helmikuun lopulle suunniteltu K��penhaminan kaupungintalon saarto (BlokR) toteutetaan 3. huhtikuuta, mik�li poliitikot eiv�t ole sit� ennen saaneet tilannetta ratkaistua. Toimintap�iv�� siirrettiin aiemmin t�ss� kuussa, koska konkreettisia taloehdotuksia oli noussut esiin, ja maaliskuun puoliv�liss� tapahtuville naapuruston kuulemisille haluttiin antaa rauha.

L�hteet:

Takku.net
Berlingske Tidende 4.3.
modkraft.dk
Politiken

Tuhannet osoittivat K��penhaminassa mielt��n h��d�n vuosip�iv�n�

la, 01 maalis 2008 16:26:08 +0000

P�ivitetty 2.3. 13:08

N�rrebrossa pieni� y�levottomuuksia

Noin kolmetuhatta ihmist� osoitti mielt��n K��penhaminan kaupungintalon edustalla Ungdomshusetin h��d�n vuosip�iv�n�. Paikalla kuultiin konsertteja, pidettiin puheita ja jaettiin ruokaa. Mukana oli useita lapsiperheit� ja tunnelma rauhallinen, vaikka monet mielenosoittajat olivatkin naamioituneet ja poliisi otti aiemmin kiinni kaksi ihmist� syytettyn� sivarikyt�n kimppuun k�ymisest� N�rrebrogadella.

Puolen y�n maissa puretun Ungdomshusetin tontille kokoontui kolmisensataa nuorta mustissa pukeissa ja naamioissa.

Mielenosoittajat olivat aikeissa kulkea N�rrebron l�pi, ja poliisin kanssa k�ytiin neuvotteluja mielenosoitusreitist�. Neuvottelujen ollessa j�iss� jotkut mielenosoittajat raahasivat Jagvejlle roskalaatikoita ja sytytti ne palamaan. Kyt�t sanoivat sallivansa mielenosoituksen kulun, jos roskalaatikot sammutetaan ja vied��n pois kadulta. N�in tapahtuikin. Kyt�t ilmoittivat hajottavansa mielenosoituksen jos siell� heitell��n ilotulitteita tai tehd��n graffiteja.

Pian t�m�n j�lkeen poliisin panssariautoa heitettiin tuolilla. Kyt�t kuuluttivat kova��nisest� etteiv�t he salli mielenosoituksen l�hte� liikkeelle jos poliiseja heitell��n esineill�. T�h�n vastattiin savupommeilla, tyk�reill� ja muilla esineill�. T�m�n j�lkeen kyt�t tekiv�t hy�kk�yksen pamppujen kanssa, yksi pid�tettiin. Kohta mielenosoittajat alkoivat ker��nty� N�rrebron ja Jagtvejn risteykseen. Kyttien panssariautot sulki N�rrebrogaden ja alueella l�hinn� patsasteltiin puolin ja toisin. Kyt�t tekiv�t muutaman pid�tyksen. Jonkin ajan kuluttua mielenosoittajat palasivat takaisin tyhj�lle tontille ja Jagtvejlle rakennettiin jonkinlainen barrikadi, samalla kun vanhan Ungdomshusetin paikalle sytytettiin roihu. Jotkut nuoret pelasivat jalkapalloa katukivell� ja muutama kymmenen kytt�� py�ri kulmilla, mutta sen kummempia h�ss�k�it� ei esiintynyt.

My�s viimeisimm�n torstaimielenosoituksen j�lkeen esiintyi pieni� levottomuuksia vanhan Ungdomshusetin tontilla, mutta ket��n ei kuitenkaan pid�tetty.

L�hteet:
Natlig uro p� N�rrebro (Modkraft)
Demonstranter indtager R�dhuspladsen (Politiken)
Ungdomshuset: �Vi er her endnu!� (Modkraft)
Rolig demonstration indtil videre (tv2.dk)
Brandv�snet frygter b�l og ballade i aften (Politiken)
Unge autonome lavede uro p� N�rrebro (Politiken)