Artikkelit

Tampere: Critical Mass maanantaina

to, 02 hein� 2009 20:05:34 +0100

Mummopy�r�t, jopot, fixit ja Tunturit kaikki muut! Ens maanantai on kuukauden ensimm�inen sellainen, joten on aika kokoontua Critical Mass py�r�kulkueeseen! Kokoontuminen klo17 Tullintorille, josta ajellaan yhdess� H�meenpuiston ja yliopiston kautta Hertta-kahvilaan. N�ytet��n niille ett� me olemme py�r�ilij�it� jotka pit�v�t kiinni oikeudestaan liikkua Tampereen kaduilla! Tervetuloa!

(Tuleva Kapina) Kolmas piiri - "El�m�, terveys ja rakkaus ovat ep�varmoja ..."

to, 02 hein� 2009 09:34:12 +0100

<-- Toinen piiri - �Hupi on elint�rke� tarve�

Kolmas piiri - �El�m�, terveys ja rakkaus ovat ep�varmoja � miksi ty�n tulisi olla poikkeus?�

Ranskassa ei ole sekavampaa kysymyst� kuin kysymys ty�st�. Mik��n suhde ei ole pilaantuneempi kuin ranskalaisen ja ty�n v�lill� oleva suhde. Menn��n Andalusiaan, Algeriaan, Napoliin. Siell� ty�t� halveksitaan. Menn��n Saksaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin. Siell� ty�t� palvotaan. Totta, asiat muuttuvat. Japanissa on paljon otakuja, Saksassa frohe Arbeitsloseja, sek� Andalusiassa workaholicseja[1]. Mutta toistaiseksi n�m� ovat pelkki� kuriositeetteja. Ranskassa menemme kontallemme, jotta nousisimme hierarkian portaita, mutta yksityisesti imartelemme itse�mme kuinka emme oikeastaan v�lit� paskaakaan koko asiasta. Paiskimme r�ttiv�synein� t�it� iltakymmeneen, mutta emme koskaan ep�r�i varastaa toimistotarvikkeita sielt� t��lt�, tai k�rr�t� varastosta tavaraa eteenp�in myymist� varten. Vihaamme pomoja, mutta haluamme t�it� hinnalla mill� hyv�ns�. Ty�paikka on kunnia, silti ty�ss�k�ynti on osoitus alamaisuudesta. Lyhyesti: t�ydellisen kliininen malliesimerkki hysteriasta. Rakastamme vihatessamme, vihaamme rakastaessamme. Ja tied�mme hysteerikkoon iskev�n horroksen ja sekavuuden kun h�n menett�� uhrinsa � is�nt�ns�. Useimmiten h�n ei koskaan toivu. T�m� neuroosi muodostaa perustan, jonka pohjalta hallitus toisensa j�lkeen voi julistaa sodan ty�tt�myytt� vastaan, samalla kun entiset managerit pakkautuvat k�nnyk�ineen Punaisen Ristin turvakoteihin Seinen rannalle. Samalla kun ty�ministeri� rukkasi huolella tilastojaan saadakseen ty�tt�myysluvut alle kahteen miljoonaan. Samalla kun, kuten Ranskan valtio on my�nt�nyt, sosiaaliapu ja huumekauppa olivat ainoa tae jokaisessa hetkess� tapahtuvaa sosiaalista levottomuutta vastaan. Ty�l�is-istisen kuvitelman yll�pit�misess� on panoksena Ranskan psyykkisen talouden lis�ksi yht� lailla my�s koko maan poliittinen vakaus.

Suokaa anteeksi jos meit� ei kiinnosta p�tk�n vertaa.

Kuulumme sukupolveen, joka el�� eritt�in hyvin t�ss� kuvitelmassa. Joka ei ole koskaan luottanut el�kkeeseen tai oikeuteen tehd� ty�t�, puhumattakaan oikeuksista ty�ss�. Joka ei ole edes �prekaari�, kuten militantin vasemmiston kaikista edistyneimm�t ryhmittym�t tykk��v�t teorioida, sill� prekaarina olo tarkoittaa sit� ett� m��ritt�� itsens� yh� suhteessa ty�n maailmaan, sen hajoamiseen. Hyv�ksymme v�ltt�m�tt�myyden l�yt�� rahaa jostain, sill� t�ll� hetkell� on mahdotonta tulla toimeen ilman sit�, mutta torjumme ty�nteon v�ltt�m�tt�myyden. Emme sit� paitsi en�� tee t�it�: lusimme. Firma ei ole paikka jossa olemme olemassa, se on paikka jonka l�pi kuljemme. Emme ole kyynisi�, olemme vain vastahakoisia tulemaan huijatuksi. Henkil�st�hallinnon managerien suureksi kauhuksi sivuutamme kaiken keskustelun motivaatiosta, laadusta ja henkil�kohtaisesta investoinnista. Ne sanovat meid�n olevan pettyneit� liike-el�m��n, ett� se ei onnistunut kunnioittamaan vanhempiemme uskollisuutta, ett� se potki heid�t pihalle liian nopeasti. Ne valehtelevat. Petty�kseen t�ytyy olla toivonut jotain. Emmek� ole koskaan toivoneet yritysmaailmalta mit��n. N�emme sen sellaisena mit� se on ja mit� se on aina ollut: huijauspeli, josta l�ytyy erilaisia mukavuustasoja. Vanhempiemme puolesta harmittelemme vain sit� ett� he meniv�t ansaan, ainakin ne jotka uskoivat.

Ty�n kysymyksen ymp�rill� py�riv� tunteellinen h�mmennys voidaan selitt�� n�in: ty�n k�site on aina pit�nyt sis�ll��n kaksi ristiriitaista ulottuvuutta: riisto ja osallistuminen. Yksil�llisen tai kollektiivisen ty�voiman riist�minen lis�arvon yksityisen tai sosiaalisen anastuksen avulla; osallistuminen yhteiseen ponnisteluun niiss� suhteissa, jotka yhdist�v�t tuotannon maailmankaikkeuden syd�mess� yhteisty�t� tekev�t. N�m� kaksi suhdetta sekoittuvat mielett�m�sti ty�n k�sitteess�, mik� selitt�� ty�l�isten v�linpit�m�tt�myyden sek� marxilaista retoriikkaa � joka kiist�� osallistuvan ulottuvuuden � ett� manageriretoriikkaa kohtaan � joka kiist�� riiston ulottuvuuden. T�st� johtuu ep�varmuus suhteessa ty�h�n, mik� on h�pe�llist� sik�li kun se tekee meist� vieraita sille mit� teemme, ja � samaan aikaan � ihailtavaa, sik�li kun osa meist� laitetaan peliin. Onnettomuus on jo tapahtunut: se on kaikessa mik� t�ytyi tuhota, kaikessa mik� t�ytyi repi� juuriltaan, jotta ty�st� saattoi tulla ainoa tapa olla olemassa. Ty�n kauhu ei ole niink��n ty�ss� itsess��n kuin vuosisatoja kest�neess� kaiken sen h�vitt�misess� mik� ei ole ty�t�: perehtyneisyys omaan naapurustoon ja ammattiin, kyl��n, kamppailuun, sukuun, kiintymys paikkoihin, olentoihin, vuodenaikoihin, tapoihin tehd� ja puhua.

T�ss� on nykyhetken paradoksi: ty� on kukistanut t�ysin kaikki muut tavat olla olemassa sill� nimenomaisella hetkell� kun ty�l�isist� on tullut tarpeettomia. Saavutukset tuottavuudessa, ulkoistamisessa, mekanisaatiossa, automatisoidussa ja digitaalisessa tuotannossa ovat edistyneet niin ett� ne ovat l�hes v�hent�neet nollaan mink� tahansa tuotteen valmistamisessa v�ltt�m�tt�m�n el�v�n ty�voiman m��r�n. El�mme paradoksia ty�tt�mien ty�l�isten yhteiskunnasta, jossa viihde, kulutus ja vapaa-aika vain t�hdent�� sit� puutetta josta niiden oletetaan k��nt�v�n huomiomme pois. Carmauxin kaivos, joka tunnetaan v�kivaltaisten lakkojen sadasta vuodesta, on nyt muutettu L�yd�sten Niemeksi. Se on viihdekompleksi skeittaukselle ja py�r�ilylle, merkitt�v�n� n�ht�vyyten��n �Kaivosmuseo�, jossa lomanviett�jille simuloidaan metaanir�j�hdyksi�.

Yhti�iss� ty� jaetaan kasvavan n�kyviss� m��rin eritt�in paljon taitoa vaativiin asemiin tutkimuksessa, suunnittelussa, hallinnossa, koordinaatiossa ja kommunikaatiossa, joissa sovelletaan kaikkea uusien kyberneettisten tuotantoprosessien vaatimaa tietoa, sek� taidottomiin asemiin koko prosessin yll�pidossa ja valvonnassa. Edell� mainitut ovat lukum��r�lt��n v�h�isi�, eritt�in korkeasti palkattuja, ja paikat on niin himottuja ett� niiss� oleva v�hemmist� tekee mit� tahansa v�ltt��kseen asemansa menett�misen. He ja heid�n ty�ns� on tehokkaasti sidottu ahdistuneeseen syleilyyn. Johtajat, tiedemiehet, lobbaajat, tutkijat, ohjelmoijat, kehitt�j�t, konsultit ja insin��rit eiv�t koskaan lopeta ty�ntekoa. Jopa heid�n seksiel�m�ns� auttaa lis��m��n tuottavuutta. �Liiketoiminta on luovimmillaan silloin kun l�heisten suhteiden m��r� on suurimmillaan�, kirjoitti filosofi henkil�st�hallinnosta. �Liikekumppanit�, kirjoitti er�s Daimler-Benzilt�, �ovat t�rke� osa liiketoiminnan p��omaa [...] Heid�n motivaationsa, tietotaitonsa, heid�n kykyns� keksi� ja heid�n huomionsa asiakkaan haluihin muodostavat kekseli�iden palveluiden raaka-aineen [...] Heid�n k�yt�ksens�, heid�n sosiaalinen ja emotionaalinen kyvykkyytens�, ovat yh� t�rke�mpi tekij� heid�n ty�ns� arvioinnissa [...] Sit� ei en�� punnita ty�h�n k�ytettyjen tuntien m��r�ll�, vaan saavutettujen p��m��rien ja tulosten laadun perusteella. He ovat yritt�ji�.�

Sarja teht�vi� joita ei voida antaa automaation k�siin muodostaa ep�m��r�isen rykelm�n t�it�, jotka, koska niit� ei voi tehd� koneilla, on kenen tahansa vanhan ihmisen hommaa � varastonhoitajat, liukuhihnaty�l�iset, kausity�l�iset jne. T�m� joustava, erikoistumaton ty�voima, joka liikkuu teht�v�st� toiseen olematta koskaan pitk��n alalla, ei voi en�� edes yhdist�� itse��n voimana. Se on tuotantoprosessin keskuksen ulkopuolella ik��n kuin pulveroituneena t�ytt�m��n pikkukolot, tukkimaan aukot joita ei viel� ole mekanisoitu. P�tk�ty�l�inen, hahmo joka ei en�� ole ty�l�inen, jolla ei en�� ole ammattia � vain kykyj� joita h�n myy minne voi � ja joiden saatavillaolo on my�s er��nlaista ty�t�.

T�m�n koneen toiminnan kannalta tehokkaan ja v�ltt�m�tt�m�n ty�voiman laidoilla on kasvava tarpeettomaksi k�ynyt enemmist�, joka on selv�stikin hy�dyllinen tuotannon virroille, mutta ei paljoa muuhun. T�m� tuo mukanaan riskin siit�, ett� n�m� joutilaat sabotoivat konetta. Liikekannallepanon yleisen purkamisen uhka on nykyist� tuotantoj�rjestelm�� vainoava haamu. Jokainen ei vastaa kysymykseen �miksi ty�skennell�?� samaan tapaan kuin t�m� entinen sosiaaliavun saaja: �hyvinvointini vuoksi. Tarvitsen tekemist�.� On suuri riski ett� p��dymme l�yt�m��n ty�t� joutilaisuudestamme. T�m� kelluva v�est� t�ytyy jotenkin pit�� kiireisen�. Mutta t�h�n p�iv��n menness� ne eiv�t ole l�yt�neet palkkoja parempaa kurinpitokeinoa. Siksi on v�ltt�m�t�nt� yritt�� purkaa �yhteiskunnalliset saavutukset�, jotta kaikista levottomimmat, ne jotka antautuvat vain kun vaihtoehtoina on n�lk�kuolema tai vankilaan m�t�neminen, houkutellaan takaisin palkkaty�n helmoihin.�Henkil�kohtaisten palveluiden� nopeasti kehittyv�n orjakaupan t�ytyy kasvaa: siivous, tarjoilu, hieronta, kotiapulainen, prostituutio, kotihoito, erityisopettajat, terapia, psykologinen apu jne. T�m�n kylki�isin� tulee jatkuva standardien kohottaminen turvallisuudessa, hygieniassa, kontrollissa ja kulttuurissa, sek� muotien kiihtyv� kierr�tt�minen, mik� kaikki luo tarvetta t�llaisille palveluille. Rouenissa meill� on nyt �ihmisparkkimittareita�: joku joka odottaa kadunkulmassa antaakseen parkkilipukkeen, ja sateen sattuessa vuokraa viel� sateenvarjon.

Ty�n j�rjestys oli maailman j�rjestys. Todisteet sen tuhosta rampauttaa ne, jotka pelk��v�t sit� mik� tulee sen j�lkeen. Nykyp�iv�n� ty� ei ole niink��n sidottu tavaroiden tuottamisen taloudelliseen v�ltt�m�tt�myyteen kuin tuottajien ja kuluttajien tuottamisen poliittiseen v�ltt�m�tt�myyteen, sek� siihen ett� ty�n j�rjestys s�ilyy keinolla mill� hyv�ns�. Itsens� tuottamisesta on tulossa vallitseva puuha yhteiskunnassa jossa tuotannolla ei en�� ole p��m��r��: kuin pajastaan h��detty puusepp� joka ep�toivoissaan vasaroi ja sahaa itse��n. Kaikki ty�haastatteluissaan hymyilev�t nuoret, jotka ovat valkaisseet hampaansa saadakseen etuly�ntiaseman, jotka menev�t y�kerhoihin kohottamaan firman yhteishenke�, jotka opettelevat englantia edet�kseen uraputkessa, jotka eroavat tai menev�t naimisiin siirty�kseen tikkailla yl�sp�in, jotka ottavat kursseja johtajuudesta tai �itsen kehitt�misest� voidakseen paremmin �hallita konflikteja�. Er�s guru sanoi: �kaikista intiimein 'itsen kehitt�minen' johtaa emotionaalisen vakauden kasvuun, tasaisempiin ja avoimempiin suhteisiin, ter�v�mp��n intellektuaaliseen keskittymiseen, ja n�in ollen parempaan taloudelliseen suorituskykyyn.� T�m� pieni vilisev� v�kijoukko, joka k�rsim�tt�m�sti odottaa ty�paikan saantia samalla kun tekee mit� tahansa jotta se n�ytt�isi luonnolliselta, on tulosta yrityksest� pelastaa ty�n j�rjestys mobilisaation, liikekannallepanon, etiikan avulla. Mobilisoituminen tarkoittaa sit� ett� ty�h�n ei suhtauduta toimintana vaan mahdollisuutena. Jos ty�t�n poistaa l�vistyksens�, k�y parturissa ja pit�� itsens� kiireisen� �projekteilla�, jos h�n todella n�kee vaivaa �ty�llistett�vyytens� eteen, kuten niill� on tapana sanoa, se johtuu siit� ett� n�in h�n osoittaa valmiutensa, mobilisoitumisensa. Mobiilius on t�m� pieni erkaantuminen itsest�, t�m� minimaalinen irrottautuminen siit� mist� me muodostumme, t�m� outo olosuhde jonka mukaan itseys voi nyt olla ty�nteon kohde. Ja nyt on tullut mahdolliseksi myyd� itsens� pelk�n ty�voimansa sijaan, tulla palkituksi siit� mit� on eik� siit� mit� tekee, hienostuneesta sosiaalisten koodien hallinnastamme, suhdetaidoistamme, hymyst�mme ja tavastamme tuoda itsemme esiin. T�m� on sosialisaation uusi standardi. Mobiiliuden mukana tulee ty�n kahden ristiriitaisen navan yhdistyminen: osallistumme omaan riist�miseemme ja kaikkea osallistumista riistet��n. Ihannetilanteessa kukin on pienyritys, oma pomonsa, oma tuotteensa. K�vi sitten t�iss� tai ei, kyse on kontaktien, kykyjen ja verkostojen luomisesta � lyhyesti: �ihmisp��omasta�. Maailmanlaajuinen velvoite mobilisoida pienimm�st�kin verukkeesta � sy�p�, �terrorismi�, maanj�ristys, kodittomuus � kokoaa yhteen hallitsevien valtojen p��tt�v�isyyden yll�pit�� ty�n valtaa sen fyysisen katoamisen tuolle puolen.

Vallitseva tuotantokoneisto on n�in ollen, toisaalta, j�ttim�inen kone henkiselle ja fyysiselle mobilisaatiolle imem��n energia pois tarpeettomista ihmisist�, ja, toisaalta, lajittelukone joka my�nt�� selviytymisen sopeutuneille alamaisille ja torjuu kaikki �ongelmayksil�t�, kaikki joissa ruumiillistuu toisenlainen el�m�, ja jotka sit� kautta vastustavat konetta. Haamut her�tet��n henkiin samalla kun el�v�t j�tet��n kuolemaan. T�m� on nykyp�iv�n tuotantokoneiston asianmukainen poliittinen tarkoitus.

Organisoituminen ty�t� vastaan sen ulkopuolella, mobilisaation j�rjestyksen kollektiivinen hylk��minen, demobilisaatiosta l�ytyv�n elinvoiman ja kurinalaisuuden osoittaminen, on rikos jota polvillaan oleva sivilisaatio ei tule antamaan anteeksi. Itse asiassa se on ainoa tapa selvit� siit�.

K��nt�j�n viitteet:
1. Kursivoidut termit on t�ss� kirjoitettu samassa muodossa kuin alkutekstiss�. Otaku tarkoittaa henkil�� jolla on pakkomielteinen kiinnostus sarjakuviin, piirrettyihin ja videopeleihin. Frohe arbeitslose tarkoittaa iloista ty�t�nt�. Workaholic taas ty�narkomaania.

Musta Pispala: Festival Contra-Cultural Anarquista en Tampere

ke, 01 hein� 2009 13:16:14 +0100

El 4� Musta Pispala se llevar� acabo del 10 al 12 de julio, en Tampere, en la regi�n de Pirkanmaa; y ofrecer� talleres te�ricos y pr�cticos, fiesta, sauna (ba�o finland�s), feria del libro, ecologismo y actividades para ni�os en el hermoso escenario de las colinas de Pispala. Para nosotros el anarquismo significa, entre otras cosas, la cr�tica de todas las formas de dominaci�n y jerarqu�a, as� como la creaci�n de una cultura igualitaria y no opresiva. Vemos a la dominaci�n no solamente en gran parte de las estructuras de la sociedad, sino tambi�n en las costumbres opresoras que existen entre nosotros. Nuestro an�lisis no se limita �nicamente a las relaciones humanas, tambi�n incluye nuestra relaci�n con los seres no humanos. Nuestra meta es fortalecer las visiones cr�ticas y la autonom�a, tomando el control de nuestras vidas. �Matar al polic�a que hay dentro de nosotros! A trav�s de los talleres que se van a realizar en el festival se podr� familiarizar con t�picos como el del anarquismo b�sico y el anarco-feminismo. Habr� un pu�ado de talleres sobre la des-escolarizaci�n y la educaci�n familiar anarquista. Sobre la anti-psiquiatr�a, cr�tica de las visiones mayoritariamente en voga, que ofrece alternativas a los cuidados mentales. Temas ambientales ser�n tratados tambi�n, en t�rminos pr�cticos y te�ricos, en los talleres de composta, de plantas salvajes comestibles, el cambio clim�tico y el pensamiento ambientalista y tecnol�gico anarquista. Tambi�n habr� talleres sobre luchas locales como, por ejemplo, la campa�a contra la iniciativa de la C�mara de la ciudad para prohibir que se lleven a cabo en las calles de Tampere tanto el callejero como otros eventos culturales de peque�a escala. Estamos intentando trabajar de manera consciente para garantizar una atmosfera anti-opresi�n segura. Para esto queremos seguir algunas directrices de posibles situaciones molestas, por lo que hemos creado un grupo anti-molestias el cual solucionar� cualquier conflicto. Adem�s de eso, pedimos que todas las personas sean responsables, para que la atm�sfera sea positiva, de alto astral y buen humor. Tenemos una conciencia pol�tica anti-opresi�n que incluye (pero no por ello a eso se limita): anti-sexismo, anti-heterosexismo y anti-racismo. Si alguien necesita de un sitio para dormir o precisa de ayuda en los cuidados de sus hijos, por favor, entren en contacto con nosotros en e-mail mustapispala (at) takku (dot) net. Tambi�n pueden entrar en contacto si est�n interesados en ayudar en la organizaci�n, dar un taller o participar en la feria de libro. Los talleres ser�n en finland�s, con traducci�n simult�nea en ingl�s. Sentimos mucho el haber anunciado el festival de manera tan tard�a, ya que esto ha dificultado o impedido la participaci�n de mucha gente que necesita visa para llegar aqu�. Para informaci�n detallada sobre los talleres, horarios de las actividades y otra informaci�n adicional: http://mustapispala.takku.net

Musta Pispala: Festival Contra-Cultural Anarquista em Tampere

ke, 01 hein� 2009 13:13:43 +0100

O 4� Musta Pispala acontecer� de 10 a 12 de julho, em Tampere, na regi�o de Pirkanmaa, e oferecer� oficinas te�ricas e pr�ticas, festas, sauna (banho finland�s), feira de livros, ecologismo e atividades para crian�as na bela paisagem das colinas de Pispala. Para n�s anarquismo significa, por exemplo, a cr�tica de todas as formas de domina��o e hierarquia, assim como a cria��o de uma cultura igualit�ria e n�o-opressiva. Vemos a domina��o n�o somente em grande parte das estruturas da sociedade, mas tamb�m em costumes opressivos entre n�s. Nossa an�lise n�o � somente limitada �s rela��es humanas, pois tamb�m incluiu nosso relacionamento com os seres n�o-humanos. Nossa meta � fortalecer as vis�es cr�ticas e a autonomia, tomando o controle de nossas vidas. Mate a pol�cia dentro de voc�! Atrav�s das oficinas que v�o ser realizadas no Festival voc� poder� se familiarizar com t�picos como anarquismo b�sico e anarca-feminismo. Haver� um punhado de oficinas sobre des-escolariza��o e educa��o familiar anarquista. A anti-psiquiatria critica as vis�es majoritariamente em voga sobre os problemas mentais, e oferecer alternativas aos cuidados mentais. Temas ambientais ser�o tratados, em termos pr�ticos e te�ricos, atrav�s das oficinas de compostagem com minhocas, plantas selvagens comest�veis, mudan�as clim�ticas e os pensamentos ambientais e tecnol�gicos dos anarquistas. Tamb�m teremos oficinas sobre lutas locais espec�ficas, por exemplo, a luta anti-gentrifica��o e a campanha contra os esfor�os da C�mara da cidade de arrancar, das ruas de Tampere, as artes de rua e os cartazes de eventos de pequena escala. Estamos conscientemente tentando trabalhar para garantir uma atmosfera anti-opressiva segura. Para isto, propomos algumas diretrizes para situa��es de mol�stias, e teremos um grupo anti-mol�stias espec�fico para solucionar conflitos. Al�m disso, pedimos para que todas as pessoas se responsabilizem para que a atmosfera seja positiva, de alto astral e bom humor. Temos uma consci�ncia pol�tica anti-opress�o que inclui (por�m n�o se limita a isso): anti-sexismo, anti-heterosexismo e anti-rascismo. Se voc� precisa de um lugar para dormir e/ou necessita de ajuda nos cuidados com as crian�as, por favor, entre em contato, de antem�o, pelo e-mail mustapispala (at) takku (dot) net para que possamos nos preparar. Voc� tamb�m pode entrar em contato caso queira ajudar na organiza��o, dar uma oficina ou vir para a feira de livro com a tua distribuidora. As oficinas ser�o em finland�s com tradu��o simult�nea em ingl�s. Sentimos muito por termos anunciado o Festival t�o tardiamente, dificultando assim a participa��o das pessoas que precisam de vistos para chegar at� aqui. Na pr�xima vez prestaremos mais aten��o nisso. Descri��es detalhadas das oficinas, hor�rios das atividades e outras informa��es adicionais: http://mustapispala.takku.net

Praha: Squat Milada h��detty!

ti, 30 kes䠠 2009 14:46:13 +0100

P�ivitetty 1.7. @ 15:30

Miladan valtaajien tiedote eilisen tapahtumista

(Milada.org, 1. hein�kuuta 2009)

Me, squat Miladan entiset asukkaat haluamme antaa lausunnon tapahtumista 30. kes�kuuta. Tuona p�iv�n� h��dettiin 11 vuotta vanha kulttuuri- ja sosiaalikeskus, viimeinen Tsekeiss�. Tuosta hetkest� jokin muuttui meid�n kaikkien sis�ll�. Prahalaisen turvayhti�n uusnatsit tuhosivat yhdess� kyttien kanssa paikan jossa muutimme unelmamme ja haaveemme todeksi.

Ihmisoikeuksien ministeri lupasi aloittaa neuvottelut mahdollisesta korvaavasta tilasta, mutta emme ajatelleet luottaa politiikkaan tai rauhoittaa kaikkien niiden oikeutettua raivoa joille Milada merkitsi jotain. Neuvottelujen tuloksista huolimatta tulemme n�kem��n riitt�v�n vastauksen joka toden teolla satuttaa h��d�st� vastuussa olleita viranomaisia.

Tunnemme v�litt�m�n tarpeen luoda uusia paikkoja joissa voimme el�� ja luoda itse, ilman esivaltaa. Uskomme ett� mik� tahansa tuohon p��m��r��n t�ht��v� toiminta on oikein. Yhteiskunnalla, jossa valtion instituutiot ly�tt�ytyv�t yksiin uusnatsien kanssa ep�kaupallista kulttuuria luovaa rahvasta vastaan, ei ole oikeutta kutsua itse��n vapaaksi.

J�rjest�k�� tukimielenosoituksia, suoraa toimintaa, olkaa luovia! Jokin p��ttyi Miladan h��d�n my�t� mutta on my�s tilaa luoda jotain uutta.

Mik��n tukahduttaminen ei pys�yt� haluamme vapauteen!

Aiemmin:
H��t�uhka squat Miladalla Prahassa (6.2.2009)

Ei uraanivoimaa! - Ydinvoimanvastainen Ilmastoleiri Lapin Tervolassa 20 - 26. 7. 2009

ma, 29 kes䠠 2009 10:23:28 +0100

Tule mukaan ydinvoimanvastaiselle protestileirille Lapin Tervolaan t�n� kes�n�! Emme tule sallimaan t�m�n, Suomen valtion rajojen ymp�r�im�n, maakolkan muuttamista ydinvoimateollisuuden paratiisiksi!

Olkiluodossa rakennettavan maan viidennen reaktorin rakennust�iden yhteydess� on havaittu yli tuhat turvallisuuspoikkeumaa. Pahimmat ongelmat liittyv�t hitsaust�iden laatuun sek� suunnitelmiltaan keskener�iseen automaatiotekniikkaan. Projektin hinta on kaksinkertaistunut alkuper�isest� arviosta ja rakennusty�t ovat jo nyt kolme vuotta per�ss� aikataulusta.

Suomen hallitus on ilmeisesti niin vakuuttunut Olkiluoto3:n menestystarinasta, ett� se luottaa ydinvoimateollisuuden pit�v�n huolta maan taloudesta tulevaisuudessakin. Viimeaikainen s�hk�n kulutuksen jyrkk� lasku ei vaikuta suunnitelmiin rakentaa jopa kolmea uutta reaktoria tulevaisuudessa.

Korkea-aktiivisen ydinj�tteen loppusijoitusongelman sanotaan olevan ratkaistu Suomessa, ensimm�isen� maailmassa. Ydinj�tteen loppusijoituksesta huolehtiva Posiva kaivaa Olkiluodossa "Onkaloa" j�tteen hautapaikaksi, huolimatta siit� ett� asiantuntijoiden keskuudessa hanketta pidet��n mielett�m�n�.

Suomen harvinaisen positiivinen asenne ydinvoimateollisuutta kohtaan on maailmalla tunnettu, joten ei ole yll�tt�v��, ett� my�s uraania etsiv�t kaivosyhti�t l�yt�v�t tiens� t�nne. T�ll� hetkell� vireill� on l�hes kaksikymment� valtaushakemusta eri puolilla It�- ja Pohjois-Suomea.

T�n� vuonna j�rjest�mme ydinvoiman vastaisen protestileirin Tervolassa, l�hell� Simoa, josta saksalaisj�tti E.onin m��r�ysvallassa oleva Fennovoima on ostanut maa-alueen uutta mahdollista ydinvoimalaansa varten. Pienet talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat on helppo ostaa, silloin kun paikallisia p��tt�ji� kiinnostaa enemm�n yritysten tarjoama raha kuin alueen luonnon ja yhteis�n hyvinvointi pitk�ll� t�ht�imell�

Tarkoitus on tehd� leirist� tila, jossa paikalliset uraanin louhinnan ja ydinvoiman vastaiset liikkeet, Suomen valtion j�rjet�nt� energiapolittiikka vastaan kamppailevat ymp�rist�j�rjest�t, radikaalit ymp�rist�liikeet, kansainv�liset ydinvoima-aktivistit, sek� muuten vaan teemasta kiinnostuneet ihmiset voivat tutustua, verkostoitua ja rakentaa entist� vahvemman liikkeen. Ohjelmaan kuuluu tietojen ja taitojen jakoa sek� toimintaa. Leirin on my�s tarkoitus olla tila, jossa jaamme n�kemyksi�mme paremmasta ja turvallisemmasta tulevaisuudesta, sek� opettelemme el�m��n sek� ymp�r�iv�� luontoa ett� muita ihmisi� huomioiden ja arvostaen.

kysymykset ja tulo-ilmoitukset: camp (at) nuclearfreefinland.org

Lis�tietoa leirist�:

http://nuclearfreefinland.org/

AMR -uutisia

su, 28 kes䠠 2009 20:01:00 +0100

Keskell� kauneinta kes�� ja auringonpaistetetta on teille tiedoksi saatettava uutisia el�inoikeusvankien rintamalta: Josh Harper siirrettiin 18. p�iv�n� t�t� kuuta ns. avovankilatyyppiselle osastolle Seattlessa. Siell� h�n viett�� viel� kaksi viikkoa ennen vapautumistaan. Joshin pit�isi siis p��st� irti vankilan ikeest� aivan n�in� p�ivin�! ---- Vanha keh�-kettu, Mel Broughton, joka istuu 10 vuoden tuomiotaan, on siirretty kuun alussa uuteen osoitteeseen, joten jatkossa Melille postit ja viestit osoitteeseen: HMP Frankland, Brasside, Durham, County Durham DH1 5YD. United Kingdom. ---- Alankomaissa, eli tuttavallisemmin Hollannissa, on kaksi toveria (Peter ja Naomi) teljetty ep�iltyn� minkkien vapautuksesta turkistarhalta. PI Noordsingel, Peter Janssen 5102880, Postbus 37066, 3005 LB, Rotterdam, Netherlands. Kirjeet voi l�hett�� my�s s�hk�postitse, jolloin ne printataan ja toimitetaan Peterille: steunpeter@gmail.com Lis�tietoja saa Peterin tukiryhm�lt�: redactie@animalrights.nl Laitathan otsikoksi 'Steungroep Peter' P.I. Breda, Naomi van der Pol 6496122, Celnummer 24b, Postbus 2274, 4800 CG Breda, The Netherlands Naomi tarvitsee erityisen paljon tukea, koska h�n on ollut jo kaksi kuukautta tutkintavankeudessa. H�nellekin voi laittaa kirjeet s�hk�isesti: steunnaomi@googlemail.com ---- Rahamuotoista solidaarisuutta kaivataan Meksikossa. Helmikuun alkupuolella pid�tettiin Mexico Cityss� 13 aktivistia h�rk�taisteluiden vastaisissa protesteissa. Heid�t kaikki on sittemmin vapautettu takuusummia vastaan, mutta takuurahat lainattiin ja lainathan tulee maksaa takaisin. T�m�n lis�ksi syytteet ovat rauenneet vain joidenkin syytettyjen osalta (uusia kuitenkin saattaa olla luvassa), ja heid�n, joiden syytteet ovat edelleen voimassa, t�ytyy maksaa oikeudenk�yntikulujansa sek� mahdolliset sakot. Virallista s�hk�postiosoitetta t�lle aktivistiryhm�lle ei ole, mutta viesti� voi asiasta laittaa osoitteeseen: rechazo_autonomo@riseup.net T�st� osoitteesta viestit kulkevat sitten eteenp�in oikeille tahoille. Ja kun kerran ollaan tekemisiss� espanjankielisten kanssa, on heid�n englanninkielentaitonsa hieman rajoittunutta, joten kommunikointi mielummin espanjaksi (mutta englantiakin auttavasti ymm�rret��n). --- Samalla kun otatte aurinkoa uimarannoilla kirjoittakaa kes�iset postikortit tovereille, jotka eiv�t toistaiseksi paisteesta p��se nautiskelemaan! L�mpimin terveisin, AMR-Forssan kes�ty�ntekij�t.

Jeffrey Luers tarvitsee kotiuttamistukea

su, 28 kes䠠 2009 19:57:00 +0100

T�ss� kuussa tuli kuluneeksi 9 vuotta siit� kun toverimme Jeffrey Luers lukittiin telkien taakse istumaan kohtuuttoman kovaa 23 vuoden tuomiota rangaistuksena muutaman auton sabotoinnista. Vuosi sitten saimme taas kuulla helpotukseksi Jeffreyn tuomiota lyhenett�v�n 10-vuotiseksi. Ja seh�n tarkoittaa ett� pian (syyskuussa) h�n tulee p��sem��n ulos vankilasta, tuosta kurjuuden ja kurituksen pes�st�. Ilomme my�t� ei kuitekaan h�vi� viel� kaikki teht�v� ty�. Viel� on vankitukiverkoston panostettava ja annettava apua Jeffreylle tuomion j�ljell� oleva aika, sek� huolehtia hieman toverista sen loputtuakin. On autettava h�net takaisin jaloilleen. Yhdeks�n vuotta kest�nyt vankeus on muuttanut Jeffreyt�, ja ket�p� se ei muuttaisi. Nuori idealisti on tullut aikuiseksi ja aavistuksen kyyniseksi. H�n on kest�nyt tuomion, mutta paluu entiseen el�m��n ei tule sujumaan mutkitta. Tuohon siirtym�vaiheeseen ker�t��n nyt varoja joilla on tarkoitus helpottaa t�t� prosessia materiaaliselta kantilta. Jeffreyt� voikin nyt tukea muutamin eri tavoin: -Voit esimerkiksi ostaa h�nen tukikampanjaltaan kaikenlaista tilpeh��ri� (levyj�, zine�, dvd...) -vastaavasti voit lahoittaa rahaa taikka Jeffreyn pyyt�mi� tarvikkeita. En�� puoli vuotta - on syyt� edes pieneen voiton tunteeseen! http://freejeffluers.org

Leonard Peltierill� terveysongelmia ja ehdonalaisk�sittely hein�kuussa

su, 28 kes䠠 2009 19:49:00 +0100

Pitk�aikaisen poliittisen vangin, Leonard Peltierin, terveysongelmat ovat jatkuneet. Kes�kuun puoliv�liss� h�nell� esiintyi kovaa rintakipua ja hengitysvaikeuksia joita h�n ep�ili syd�nkohtaukseksi. Terveystarkastuksessa h�nen syd�mens� vaikutti kuitenkin olevan kunnossa. Leonardille on tulossa uusi ehdonalaisk�sittely hein�kuun 28. p�iv�n�. H�nen ensimm�inen ehdonalaisk�sittelyns� oli vuonna 1993. Tuolloin h�nen tapauksensa k�sittelylle annettiin 15 vuoden uudelleenharkitsemisaika. Leonardin tukijoukot ovat kutsuneet kansainv�lisi� tukijoita kantamaan kortensa kekoon ehdonalaisen l�piviemiseksi. He pyyt�v�t kirjoittamaan kirjeit� ehdonalaisia k�sittelev�lle lautakunnalle ja ovat tehneet valmiin kirjepohjan, joka l�ytyy heid�n sivuiltaan (http://www.whoisleonardpeltier.info/leonards_letter_062309.htm). Tuki Leonardille on nyt t�rke�mp�� kuin koskaan, jotta h�n p��sisi edes vanhoilla p�ivill��n nauttimaan vapaudesta. Kirjoita Leonardille: Leonard Peltier # 89637-132 USP Lewisburg PO Box 1000 Lewisburg, Pennsylvania 17837 USA Aiemmin Takussa: Leonard Peltier - Hiljaisuus huutaa (http://takku.net/article.php/20070921221630450) -- AMR Forssa

Tampereen Vapaaopisto aloittaa toimintansa

ke, 24 kes䠠 2009 23:40:25 +0100

Ensimm�inen tapaaminen/piknik Tahmelan rannassa lauantaina 27.6. kello 14

Tampereen Vapaaopiston tarkoitus on olla kanava tietojen ja taitojen jakamiselle. Oppiminen pyrit��n kokemaan tasavertaisena jakamisena, niin ett� opettajan ja oppilaan v�linen hierarkinen suhde saadaan minimoitua, ihannetapauksissa eliminoitua kokonaan. Vapaaopisto on paikka oppimiselle byrokratioiden, luokittelun ja arvosanojen ulkopuolella, sek� sit� kautta tapahtuvalle paikallisen yhteis�llisyyden vahvistamiselle.

Vapaaopiston puitteissa voi j�rjest�� niin taitopiirej�, keskusteluja kuin luentojakin. Oppimista ei luokitella ylemp��n ja alempaan, eik� oppikokonaisuuksia m��ritell� ylh��lt� k�sin. Taitojen ja tietojen jakaminen perustuu omiin haluihin ja tarpeisiin. Jos esimerkiksi haluaa oppia jotain, mutta ei l�yd� ket��n joka sit� opettaisi, voi ker�t� muita kiinnostuneita ja opetella asian yhdess�. Vapaaopistossa oppiminen ei maksa mit��n eik� kenellek��n makseta palkkaa. Jos ilmoittautumista ei erikseen pyydet�, osallistuminen tapahtuu yksinkertaisesti menem�ll� paikalle. Vapaaopistolla ei ole omia tiloja. Opetusta voidaan j�rjest�� niin julkisissa, yhteisiss� kuin yksityisiss� tiloissa. Vapaaopisto auttaa tarvittaessa tilojen l�yt�misess�.

Vapaaopisto perustuu omatoimisuuteen. Jos haluat j�rjest�� tai oppia jotain sen puitteissa, ota yhteytt� info �t tampereenvapaaopisto piste net, tai kirjoita foorumille. Ajan tasalla olevat tiedot l�ytyv�t aina netist� osoitteesta tampereenvapaaopisto.net. Paperilla ilmestyv�� lukuj�rjestyst� pyrit��n julkaisemaan kuukauden tai kahden v�lein.

Vapaaopistossa vapaus ei tarkoita vapautta vied� toisilta vapautta. Emme hyv�ksy mink��nlaista sukupuoleen, etnisyyteen, kansalaisuuteen, seksuaalisuuteen tai ik��n perustuvaa alistamista ja syrjint��. Vapaaopisto pyrkii purkamaan kaikenlaiset alistavan vallan rakenteet, olivatpa ne sitten poliittisia tai kulttuurisia. N�emme kaikenlaisen omaehtoisen, ep�kaupallisen ja alistamattoman toiminnan vallankumouksellisena, sill� t�ll� hetkell� vallitseva j�rjestelm� pyrkii kanavoimaan kaiken toiminnan omiin alistaviin ja kaupallisiin tarkoitusperiins�. Etenkin yhdess� toteutettu omatoiminen aktiivisuus haastaa j�rjestelm�n, jonka jatkuvuus perustuu passiivisten, toisistaan eristettyjen ihmisten tuotantoon muun muassa koululaitoksen ja massamedian avulla.

Vapaaopiston p��t�ksenteko pyrit��n tekem��n yhteisymm�rryksen periaatteella. Vapaaopisto kokoontuu s��nn�llisesti piknikille tai illanviettoon, jossa aktiivit ja kiinnostuneet voivat tavata toisiaan, sek� pohtia mennytt� ja suunnitella tulevaa.

Ensimm�inen piknik pidet��n lauantaina 27. kes�kuuta kello 14 Tahmelan rannassa, huonon s��n sattuessa Hirvitalolla. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita omine ideoineen ja haluineen suunnittelemaan hein�kuussa julkaistavaa ensimm�ist� lukuj�rjestyst�.

KUTSU: Queers Against Borders 27.6. klo. 12

ke, 24 kes䠠 2009 11:58:27 +0100

Helsinki Priden teemana on t�n� vuonna Homo-Suomi, ja siihen liittyen esimerkiksi tapahtuman logona on Suomi-leijona. www.helsinkipride.fi Joukko ihmisi� on kuitenkin sit� mielt�, ett� nationalistisiin teemoihin liittyy sis��nrakennettuna alistamista ja v�kivaltaa. Tule mukaan Queers Against Borders -blokkiin. Kokoontuminen Senaatintorilla lauantaina 27.6. klo. 12. Facebook: http://www.facebook.com/event.php?eid=105638939024&ref=share Homo-Suomi ei kuulu meille emmek� me kuulu Homo-Suomeen. Me emme ole Homo-Suomen hehkeimpi� vaan syrj�ytyneit�, syrj�ytettyj�, k�yhi�, lainsuojattomia, prekaareja ja ei-toivottuja. Olemme Homo-Suomen pakolaisia. QUEERS AGAINST BORDERS! *** Emme verhoudu sateenkaareen emmek� nationalistisiin symboleihin. Me peit�mme kasvomme. Olemme ei-kukaan ja kuka tahansa. Ota lauantaina mukaasi kasvot peitt�v� maski ja tule tallaamaan piikkilangat maahan!

Musta Pispala - Svarta Pispala 10.-12.7.09

ke, 24 kes䠠 2009 09:57:41 +0100

Anarkistisk motkultursfestival i Tammerfors, Finland

Svarta Pispala anordnas detta �r f�r fj�rde �ret i rad. P� programmet st�r praktiska och teoretiska workshops, fest, bastu, aktiviteter f�r barn och bokmarknad. Vi str�var efter att befr�mja kritiskt t�nkande och makt �ver v�ra egna liv.

Anarkism betyder f�r oss, � ena sidan kritik av f�rtryck och hierarkiska strukturer och � andra sidan skapandet av en autonom, j�mlik kultur. F�rtryck visar sig i olika former, b�de i samh�llsstrukturen och i nedv�rderande beteenden gentemot varandra. F�r oss handlar det b�de om v�rt f�rh�llningss�tt till m�nniskor och djur. Vi vill ta makten �ver v�ra liv. D�da din inre polis! Genom festivalens workshops kan vi bekanta oss med s�dana �mnen som tex. anarkismens ursprung och anarkafeminism. Det kommer h�llas workshops om anarkistiskt f�r�ldraskap och alternativt l�rande (unschooling). Antipsykiatrin kritiserar den r�dande synen p� psykiska problem och erbjuder alternativa l�sningar. Milj�fr�gor behandlas utifr�n praktiska och teoretiska syns�tt via �mnen s�som mask-kompostering, vilda �tbara v�xter, klimatf�r�ndringar och anarkisters syn p� teknologi.

Tammerfors stad h�ller som b�st p� att g� mot Helsingfors tio �r av vansinniga nolltoleranslinje. Ur gatubilden f�rs�ker man f� bort g�r-det-sj�lv-kulturens affischer och gatukonst och p� detta s�tt kv�sa frihetliga initiativ. Aamulehti (Morgonbladet), detta borgarnas �ngsliga rop p� hj�lp, har under den ansvariga utgivaren Matti Apunens ledning ivrigt gett sitt st�d �t detta projekt. Nu, inf�r ungdomsolympiaden, tycks denna �ngslan vara extra stor: t�nk om gatukonsten f�rvr�nger dessa unga l�ftens k�nsliga sinnen? Inf�r denna situation f�rblir vi icke ober�rda - sj�lvklart arrangerar vi gatukonst-workshops.

Vi arbetar medvetet f�r att s�kerst�lla en trygg f�rtrycksfri milj�. D�rf�r har vi tagit fram riktlinjer f�r att hantera �vergrepp och en s�rskild arbetsgrupp som kommer finnas p� plats. Det inneb�r inte att vi inte uppmuntrar alla att ta ansvar f�r att skapa en positiv atmosf�r. Vi vill motverka sexistiskt, heterosexistiskt och rasistiskt f�rtryck f�r att n�mna n�gra.

F�r sovplats och/eller hj�lp med barnpassning h�r av dig till mustapispala (at) takku (dot) net i f�rv�g s� vi kan ordna det. Du kan �ven h�ra av dig om du vill hj�lpa till med organisering, h�lla i en workshop eller boka plats f�r din distro. Workshops h�lls p� finska och �vers�tts till engelska.

Pispala �r p� g�ngavst�nd (3-4km) fr�n Tammerfors T�gstation. Du kan enkelt komma till Tammerfors fr�n �bo eller Helsingfors.

V�gbeskrivning till Vastavirtaklubi, d�r kommer det att finnas en informationsdisk.

Mer info p� engelska hittar du h�r (H�r st�r det ocks� om stadsdelen Pispalas revolution�ra historia) och p� finska h�r.

/Musta Pispala

IV. Anarkistinen kes�leiri It�vallassa: 24.07.2009 - 02.08.2009

ma, 22 kes䠠 2009 09:22:54 +0100

Anarkistinen kes�leiri 2009 It�vallassa kokoaa ihmisi� eri paikoista, alueilta, taustoista ja kokemuksista yritt�m��n el�� vapautettua el�m��. T�st� syyst� on v�ltt�m�t�nt� kritisoida itse�mme ja osoittaa k�yt�ksemme ep�johdonmukaisuudet, jotta voimme oppia toisiltamme. Voi jopa olla rakentavaa v�itell� ja riidell�, jos muistamme kohdella toisiamme kunnioituksella ja solidaarisuudella. Vastarinta tarkoittaa meille my�s sit� ett� el�m�mme elet��n kuten haluamme. T�m� mieless�mme haluamme el�� yhdess� kymmenen p�iv�� ja rakastaa, nauraa, leikki�, musisoida, tanssia, kylpe�, halailla, ker�t� ideoita, keskustella, suunnitella - tehd� sit� mit� huvittaa. Se mit� leiri tulee olemaan riippuu siit� mit� tehd��n ja mik� kehittyy spontaanisti leirill�. Siksi ei ole mit��n valmista ohjelmaa. On varsin t�rke�� osallistua mill� tavalla tahansa, j�rjest�� ty�ryhmi� tai keskusteluja paikan p��ll�, sek� ennen leiri� ett� sen j�lkeen. Jokainen joka kokee itsens� vapaudelliseksi ja auktoriteettien vastustajaksi on tervetullut osallistumaan leiriin. Ei tarvitse tiet�� teorioista tai olla aktiivinen miss��n poliittisissa ryhmiss� tai kollektiiveissa. Lue lis��: http://www.a-camps.net/AST/?lang=en&section=folder

Kuin myrsky: Kapina Iranissa

ma, 22 kes䠠 2009 09:06:00 +0100

Kukaan ei en�� odota: Iran on r�j�ht�nyt eik� edes islamilainen hallinto ole yll�ttynyt.

Vuosien opiskelijalakot, militantit katutaistelut, ty�paikkakamppailut, jatkuva tukahduttaminen - ja sitten kipin�. Yksi kipin� p��st�m��n valloilleen raivon ja ep�toivon hy�kyaallon, joka joskus oli vangittu h�din tuskin kuultaviin kuiskauksiin suljettujen ovien takana.

Raivo on nyt t��ll� ja kaikki on kaduilla. Nuoret ja vanhat, miehet ja naiset, militantit ja pasifistit.

Kaoottinen v�r�htely

Vuoden '79 haamu t�rm�� Euroopan kapinoihin, mutta Iranin liekit palavat paljon kirkkaammin kuin vuoden 2005 kapina Ranskan suurkaupungeissa tai Kreikan kapina joulukuussa.

Asioiden normaali toiminta on kaikkialla halvaantunut: ihmiset yksinkertaisesti kielt�ytyv�t menem�st� takaisin t�ihin, aukiot ja kadut on blokattu, yliopistot ei toimi, poliisiasemat on ry�stetty, ja jokap�iv�iset sosiaaliset suhteet on kumottu.

Ihmisratakset, jotka kaikkialla mahdollistavat hallinnon toiminnan, ovat nyt l�hteneet totaaliseen sotaan, joka menee pelkkien varastettujen vaalien tuolle puolen.

Kaikki konfliktiin liittyv�t vakiintuneet organisaatiot (Iranissa tai maanpaossa) yritt�v�t k�ytt�� sit� hyv�kseen rakentamaan omaa poliittista valtaansa, saadakseen oman sijan py�re�ss� p�yd�ss�.

Mutta milloin asiat ovat olleet toisin? Niiden "politiikka" on aina l�hinn� samaa. Jotkut pit�v�t vihre�� v�ri� kuin he kantaisivat "Yes We Can" -tunnusta Amerikassa.

Onko se kaikki mit� haluamme?
Voiko maailmaa jonka haluamme koskaan ilmaista pelk�ll� ��nest�misell�?

Jotkut valittavat kuinka ei ole johtajia, kukaan ei ohjaa kapinaa, mutta se laskettakoon kapinan kunniaksi. Sen spontaani ja hallitsematon luonne on juurikin syy sille miksi se on voinut levit� niin nopeasti ja v�r�hdell� niin laajalle.

T�ss� ei ole kyse identiteetist�, v�hemmist�st�, asiasta tai varastetuista vaaleista.Kyse on kaikesta!

Kuten iranilainen hiphop-ryhm� Anonymous Sinners kysyi: "Mit� muuta kuin vapautta haluamme?"

Demokraattinen valhe

Niill� ei ole tulevaisuutta tarjottavaksi meille; demokraattinen valhe ei voi k�tke� t�t�.

Suurkaupungin lapsia yhdist�� kaikkialla yhteiset olosuhteet, eletty kokemus; yht� paljon l�nness� kuin Iranissa. Tarvitaan kokonaisen demokraattisen prosessin ulkopuolella syntyneen sukupolven raivo ja hulinointi paljastamaan sen illuusiot ja v��r�t toiveet.

Voisi olla niin paljon enemm�n kuin hallituksen vaihdos.Mit� jos kapina ei p��ty?
Mit� jos tulet jatkavat palamistaan, ja levi�v�t koko yhteiskuntaan?
T�m� on todellinen uhka, vallankumouksen mahdollisuus: ett� paluu yliopistoon, ty�paikalle ja kotiin ei tapahdu ehk� koskaan.

Ett� halvauksesta tulee t�ydellinen, ett� lopultakin ei ole en�� paluuta...
Pohjimmiltaan meid�n t�ytyy saavuttaa t�m� piste josta ei ole paluuta.

Kes�kuu 2009 / Khordad 1388

insurrectioniran.wordpress.com

Musta Pispala - Black Pispala

to, 18 kes䠠 2009 20:34:16 +0100

Anarchist counter-cultural festival in Tampere, Finland, 10.-12. July 2009

The 4^th Musta Pispala will offer practical and theoretical workshops, parties, sauna, book fair and children's activities in the unique setting of Pispala.

For us anarchism means for example the critique of all forms of domination and hierarchy and on the other hand creating non-oppressive, egalitarian culture. We see domination not only in large structures of society, but also in oppressive customs among ourselves. Our analysis is not limited only to human relations. It also includes our relationships with non-human beings. Our aim is to strengthen critical views and empowerment in the form of taking control of our lives. Kill the police within! Through the workshops in the festival you can get familiar with topics such as basics of anarchism and anarcha-feminism. There will be a couple of workshops on anarchist parenting and unschooling. Anti-psychiatry criticizes mainstream views on mental problems, and offers alternatives for mental care. Environmental themes are approached practically and theoretically through worm-composting, edible wild plants, climate change and the environment and technology thinking of anarchists. We also have workshops about specifically local struggles such as anti-gentrification/yuppification and a counter campaign against the city council's efforts to clean the streets of Tampere from street art and posters of small scale events.

We are consciously trying to work to ensure a safe anti-oppression atmosphere. In order to do this, we come up with guidelines for situations of harassment, and we'll have a specific conflict resolution / anti-harassment group. This doesn't mean we wouldn't encourage everyone to take responsibility to ensure that the atmosphere would be positive. We have a conscious anti-oppression policy including but not limited to anti-sexism, anti-heterosexism and anti-racism.

If you need a sleeping place and/or help with child care, please get in touch via mustapispala (at) takku (dot) net beforehand so we can prepare. You can also get in touch if you want to offer your help in organising, hold a workshop or come to the book fair with your distro. The workshops are in Finnish with English translation.

We are sorry that we are so late with our announcement, which makes it pretty much impossible for people who need visas to arrive. We'll try better next time.

More detailed descriptions of the workshops, timetables and other additional information: http://mustapispala.takku.net

How to get there

Pispala is within a walking distance (3-4km) from Tampere railway station. You can get to Tampere easily from Turku or Helsinki (that's where your ferries will arrive, check timetables and prices here: 1 2 3). Driving instructions to Vastavirtaklubi (That's where the Info desk will be located) info desk will be in Hirvitalo!

The festival locations in Pispala are Vastavirta, Hirvitalo, Kurpitsatalo and Tahmela beach. A map may be available later.

Short revolutionary history of Pispala

Pispala has a rich revolutionary history. During the civil war of 1918 Tampere was the �capital� of the reds, and Pispala was the last place where �the workers defended themselves with guns in their hands�, as the text in the memorial statue of the �class war park� says.

Pispala was built a little before the civil war as a neighbourhood for the workers who came to wage-slave in the first factory of Finland built in the centre of Tampere. It was chaotically built full of small wooden houses, and it also had a lot of apple trees and berry bushes in a forest garden -ish manner.

In the 70's it was almost completely destroyed when the city and the construction mafia wanted to build it into �The Nordic Riviera�. This would have been realised by destroying all the wooden houses and replacing them with big blockhouses. How creative!

Another 70's plan which was blocked by peoples activity, was to build a motorway just next to the Lake Pyh�j�rvi shore. Pispala is a ridge between two lakes, and there was already a motorway on the Lake N�sij�rvi side. In the techno-enthusiastic 70's spirit the city officials probably thought that one motorway is obviously not enough. At the other hand they might have thought that it's a waste since soon everyone will be using flying vehicles anyway. Whatever the case, the building company shareholders would have pocketed some millions of taxpayer money on the process, which made it look appealing for them. Luckily the local folks managed to prevent this project.

The greatest example of the destructiveness of the engineer-spirit, and the logic of industrialism is the case of the well. There is a spring in lower Pispala, or Tahmela, which provided drinking and other water to the whole of Pispala from 1906 to 1966. Then some engineer thought that it might be a good idea to �improve� it a little bit, and did something to mess the bottom. The sand never settled, and the well has been useless since then.

Pispala is a perfect example of the corruption of hierarchical systems such as representative democracy and at the other hand the potentialities of peoples co-operation. The area is booming with self-organised activities such as the Rajaportti Sauna, the oldest public sauna in Finland, Vastavirta club, which is owned by a punk-co-operative, Hirvitalo which is home to the Center of Contemporary Art, Kurpitsatalo (The Pumpkin House), home of the community garden movement in the middle of the plots, and the communally self-organised library in the neighbour of Hirvitalo, which has been independently kept alive after the council closed the local branch of the city library. Currently the city council wants to sell Kurpitsatalo and Rajaportti, which they own, effectively destroying them as they are at the moment. Additionally they are planning to give a building permit for houses to be build over the community garden plots. This would obviously be one of the stupidest things possible concerning the current situation � climate change, peak oil, the need for localised food self-sufficiency etc. For capitalists and their lackeys in the city council short term monetary profits seem to be more important than anything, including the survival of humanity.

Pispala has also been an area of strong gentrification despite the strongest special legislation in Finland to preserve the unique historic spirit of the area. Rich bastards with friends in high places have managed to build outrageous mansions, wiping out many nice wooden houses with cheap apartments. Many owners leave their houses to rot hoping to get a permit for de-constructing them later and so get a permit for a new house. In this situation they could sell the plot with a high price to some yuppie.

There have also been quite a few squats in Pispala, currently there is one in Hyhky, Pispalan valtatie 72.

N�kym�t�n Komitea: Selvennys

to, 18 kes䠠 2009 15:27:56 +0100

Mise au point

N�kym�t�n Komitea (28. tammikuuta 2009)

Kaikki on samaa mielt�. Se on r�j�ht�m�ss�. Asia tunnustetaan vakavan ja omahyv�isen n�k�isesti parlamentin k�yt�vill�, aivan kuten eilen sit� toistettiin kahviloissa. Riskien laskemisessa on tietty� nautintoa. On jo esitetty yksityiskohtainen suunnitelma ennaltaehk�isevist� toimista alueen turvaamiseksi. Uuden vuoden juhlallisuudet ottivat p��tt�v�isen k��nteen - �ensi vuonna ei ole en�� ostereita, nauttikaa niist� kun viel� voitte!� Jotta juhlinta ei j�isi kokonaan perinteisen ep�j�rjestyksen varjoon, sis�ministeri Alliot-Marie laittoi liikkeelle 36 000 kytt�� ja 16 helikopteria. Alliot-Marie on sama pelle, joka joulukuun lukiomielenosoitusten aikana vapisten vahtasi pienint�kin merkki� Kreikasta tulevasta tartunnasta. Poliisit laitettiin kaiken varalta valmiustilaan. Miehitt�m�tt�m�n lentokoneen rauhoittavassa alaisuudessa hahmotamme p�iv� p�iv�lt� paremmin avoimen sodank�ynnin valmistelusta syntyv�n metelin. On mahdotonta j�tt�� huomiotta sen kylmi� ja k�yt�nn�llisi� soveltamistapoja, jotka eiv�t en�� edes yrit� esitt�� itse��n �rauhanturvaoperaationa�. Sanomalehdet tekev�t omantunnontarkasti listaa �killisen levottomuuden syist�. Tietenkin on t�m� talouskriisi, ja sen my�t� kukoistava ty�tt�myys. On toivottomuutta, uudistamissuunnitelmia, sijoittajien aiheuttamat skandaalit. On koulutusj�rjestelm�n ep�onnistuminen, sen ty�l�isten ja kansalaisten tuotannon kutistuminen, jossa raaka-aineena on jopa keskiluokan lapset. On olemassa nuoriso, jota mik��n poliittinen edustus ei vastaa; nuoriso, josta ei ole muuhun kuin tuhoamaan ilmaiset polkupy�r�t joita yhteiskunta niin tunnollisesti laittaa heid�n saatavilleen.

Mink��n n�ist� huolestuttavista aiheista ei tulisi vaikuttaa ylitsep��sem�tt�m�lt� aikakautena, jonka vallitseva hallintomuoto on juurikin kriisien hoitaminen. Ellemme ole sit� mielt� ett� se mit� vallalla on vastassaan ei ole vain taas yksi kriisi, saati sarja enemm�n tai v�hemm�n kroonisia ongelmia, enemm�n tai v�hemm�n odotettavissa olleita h�iri�it�, vaan omalaatuinen vaara: ett� on syntynyt konfliktin muotoja ja asemia, jotka ovat avoimesti hallitsemattomia.

Niiden jotka kaikkialla muodostavat t�m�n vaaran t�ytyy pyyt�� itselt��n v�h�n enemm�n kuin tyhj�np�iv�isi� kysymyksi� syist�, tai v�ist�m�tt�mien liikkeiden ja vastakkainasettelujen todenn�k�isyyksi�. Heid�n t�ytyy esimerkiksi kysy� miten Kreikan kaaos v�r�htelee Ranskan tilanteessa? Kapina t��ll� ei voi olla pelkk� siirtym� siit� mit� tapahtui siell�. Maailman sis�llissodalla on yh� paikalliset erikoisuutensa. Yleistyneen mellakoinnin tilanne synnytt�isi Ranskassa r�j�hdyksen, jonka sis�lt� olisi toisenlainen.

Kreikan mellakoijilla on vastassaan heikko valtio, samalla kun he voivat saada etua suuresta suosiosta. Ei pid� unohtaa ett� vain kolmekymment� vuotta sitten, kun demokratia perusti itsens� uudelleen everstien hallitusta vastaan, se teki sen poliittisen v�kivallan pohjalle. T�m� v�kivalta, jonka muisto ei ole kovin kaukainen, tuntuu yh� vaistonvaraiselta suurimmalle osaa kreikkalaisia. Jopa sosialistipuolueen johtajat ovat nuoruudessaan heitt�neet polttopullon tai pari. Silti klassinen politiikka on varustettu muunnelmilla, jotka tiet�v�t tasan tarkkaan kuinka majoittaa n�m� k�yt�nn�t ja laajentaa oma ideologinen roskansa aina mellakan ytimeen saakka. Jos Kreikan taistelua ei ratkaistu, ja lopetettu, kaduilla � jossa poliisi selv�stikin voitettiin � se johtuu siit� ett� neutralisaatio tapahtui muualla. Ei ole mit��n n��nnytt�v�mp��, mit��n kohtalokkaampaa, kuin t�m� klassinen politiikka kuivine rituaaleineen, sen ajattelu ilman ajatuksia, sen pieni suljettu maailma.

Ranskassa meid�n kaikista korkeimmat sosialistibyrokraatit eiv�t ole koskaan olleet mit��n muuta kuin parlamentin k�yt�vi� t�ytt�vi� kurttuisia kuoria. T��ll� kaikki vehkeilev�t h�vitt��kseen pienimm�nkin pilkahduksen kiihke�st� poliittisesta voimasta. Tarkoittaa sit� ett� on aina mahdollista asettaa kansalainen ja rikollinen vastakkain n�enn�iskielellisell� operaatiolla, joka kulkee k�si k�dess� n�enn�issotilaallisten operaatioiden kanssa. Mellakat marraskuussa 2005 sek�, toisessa yhteydess�, syksyn 2007 yhteiskunnalliset liikkeet ovat jo tarjonneet useampia ennakkotapauksia. Kuva oikeistolaisista opiskelijoista taputtamassa poliiseille Nanterressa, kun n�m� h��t�v�t heid�n luokkatovereitaan, tarjoaa pienen vilauksen siit� mit� tulevaisuudella on meid�n varalle.

On sanomattakin selv�� ett� ranskalaisten kiintymys valtioon � yleismaailmallisten arvojen takaajaan, viimeiseen linnakkeeseen onnettomuutta vastaan � on vaikeasti parannettavissa oleva tauti. Ennen kaikkea se on satu, jota kukaan ei en�� tunnu osaavan jatkaa. Hallitsijamme pit�v�t sit� yh� useammin hy�dytt�m�n� painolastina, sill� ainakin he k�sitt�v�t konfliktin sellaisena kuin se on � sotilaallisesti. Niill� ei ole ongelmaa l�hett�� terrorismin vastaiset eliittiyksik�t kukistamaan mellakoita, tai vapauttamaan ty�ntekij�idens� valtaama kierr�tyskeskus. Hyvinvointivaltion romahtaessa n�emme kuinka raaka konflikti syntyy niiden v�lille jotka haluavat j�rjestyst� ja niiden jotka taas ei. Kaikki mink� ranskalainen politiikka on onnistunut tekem��n vaarattomaksi on p��st�m�ss� itse��n valloilleen. Se ei koskaan pysty k�sittelem��n kaikkea mink� se on tukahduttanut. Sosiaalisen hajoamisen kehittyneell� tasolla voimme luottaa siihen ett� tuleva liike l�yt�� tarvittavan nihilismin henk�yksen. Mik� ei tarkoita sit� etteik� se murtaisi my�s muita rajoja.

Vallankumoukselliset liikkeet eiv�t levi� tarttumalla, vaan v�r�htelem�ll�. Jokin t��ll� muodostuva my�t�v�r�htelee jostain muualta tulevaan shokkiaaltoon. Keho v�r�htelee omalla tavallaan. Kapina ei ole kuin rutto tai mets�palo � suoraviivainen prosessi, joka alkuper�isest� kipin�st� levi�� paikasta toiseen. Pikemminkin se ottaa musiikin muodon, jossa polttopisteet, vaikkakin yleens� hajaantuneena aikaan ja tilaan, onnistuvat s��t�m��n omien v�r�htelyidens� rytmin, jatkuvasti omaa tiheytt��n kasvattaen. Siihen pisteeseen saakka jossa mik��n paluu normaaliuteen ei en�� ole toivottavaa, eik� edes kuviteltavissa.

Kun puhumme Imperiumista, nime�mme vallan mekanismit, jotka ennaltaehk�isev�n kirurgisesti tukahduttavat mink� tahansa vallankumouksellisen tulemisen tilanteessa. T�ll� tapaa Imperiumi ei ole suoraan edess�mme oleva vihollinen. Se on itsens� s��t�v� rytmi, tapa jakaa ja pirstoa todellisuutta. Ei niink��n maailman j�rjestys, kuin sen surullinen, raskas ja militaristinen kuoletus.

Se mit� tarkoitamme kapinallisten puolueella, on t�ysin toisenlaisen koostumuksen hahmottelu, toinen puoli todellisuudesta, joka etsii yhten�isyytt��n Kreikasta Ranskan l�hi�ihin.

On nyt yleisesti ymm�rretty ett� kriisitilanteet tarjoavat monia mahdollisuuksia ylivallan uudelleenj�rjestelyille. T�st� syyst� Sarkozy voi julistaa, ilman ett� h�n vaikuttaa paljoa valehtelevan, ett� talouskriisi on �maailman loppu�, ja ett� 2009 Ranska astuu uuteen aikaan. T�m� talouskriisin julkisivun l�pin�kyv� teeskentely otaksutaan olevan jotain uutta: meid�n oletetaan olevan uuden ajanjakson alussa, jossa me kaikki liitymme yhteen taistelemaan eriarvoisuutta ja ilmaston l�mpenemist� vastaan. Mutta meid�n sukupolvelle � joka syntyi kriisiss� ja on tiennyt vain taloudellista, sosiaalista ja ekologista kriisi� � t�t� on aika vaikea hyv�ksy�. Ne ei huijaa meit� taas uudella kierroksella, jossa sanotaan �nyt aloitetaan kaikki ihan alusta� ja �kyse on vain siit� ett� kiristet��n vy�t� v�h�ksi aikaa�. Jos totta puhutaan, niin tuhoisat ty�tt�myysluvut eiv�t en�� her�t� meiss� mit��n tunteita. Kriisi on keino hallita maailmassa, joka tuntuu pysyv�n kasassa vain oman romahduksensa loputtomalla hallinnoimisella.

T�t� sotaa ei k�yd� yhteiskunnan eri hallitsemistapojen puolesta, vaan leppym�tt�mien ja pelkist�m�tt�mien onnellisuuden ajatusten ja niiden maailmojen puolesta. Me tied�mme sen, ja niin tiet�� my�s vallanpit�j�t. Militantit j��nteet jotka n�kev�t meid�t � aina runsaslukuisempia, aina helpommin tunnistettavissa � repiv�t hiuksensa yritt�ess��n sovittaa meid�t pieniin lokeroihinsa pieniss� p�iss��n. Ne yritt�v�t syleilem�ll� tukehduttaa meid�t paremmin, ep�onnistumisillaan, lamaantuneisuudellaan, typerill� ongelmillaan. Vaaleista �siirtymiin�, militantit eiv�t koskaan tule olemaan mit��n muuta kuin jotain mik� et��nnytt�� meid�t, joka kerta hieman kauemmaksi, kommunismin mahdollisuudesta. Onneksi emme aio siet�� petosta ja huijausta en�� kauaa.

Menneisyys on antanut meille aivan liian monta v��r�� vastausta, niin ett� emme n�kisi virheen olevan kysymyksiss� itsess��n.

Ei ole tarvetta valita:

Spontaaniuden fetisointi vai kontrolloiva organisaatio; militanttiverkostojen n�pertely vai hierarkian kuri; toimiminen ep�toivoisesti nyt vai tulevaisuuden ep�toivoinen odottaminen; suljetaan el�m� ja kokeilut kehyksiin paratiisin nimiss�, joka vaikuttaa aina vain enemm�n helvetilt� mit� enemm�n sit� lyk�t��n vai hakataan p��t� sein��n siit� kuinka porkkanoiden istuttaminen riitt�� t�m�n painajaisen j�tt�miseksi.

Nolo valikoima.

Organisaatiot ovat esteit� itsemme organisoimiselle.

Tosiasiassa ei ole mit��n eroa sen v�lill� mit� olemme, mit� teemme, ja mit� meist� on tulossa. Organisaatiot � ammatti- tai poliittiset organisaatiot, fasistiset tai anarkistiset � alkavat aina siit� ett� ne erottavat, k�yt�nn�ss�, n�m� olemisen eri puolet. Niiden on sitten helppo esitt�� idioottimainen muodollisuutensa ainoana korjauskeinona tuohon erottamiseen. Organisoituminen ei tarkoita sit� ett� heikkoudelle annetaan rakenne. Siin� on ennen kaikkea kyse sidosten muodostamisesta � sidosten, jotka eiv�t miss��n nimess� ole neutraaleja � hurjien sidosten. Organisaation m��r� mitataan jakamisen voimakkuudella � materiaalisen ja henkisen.

T�stedes materiaalinen organisoituminen selviytymist� varten tarkoittaa materiaalista organisoitumista hy�kk�ykseen. Joka puolella kypsytet��n uutta ajatusta kommunismista. Baarien, kopioliikkeiden, squattien ja vallattujen lukioiden varjoissa syntyy uusia rikoskumppanuuksia. N�ilt� kallisarvoisilta salaliitoilta ei tule est�� v�ltt�m�tt�mi� keinoja p��st�� voimansa valloilleen.

T�ss� on nykyp�iv�n aidosti vallankumouksellinen mahdollisuus. Kasvavan toistuvilla kahakoilla on t�m� pelottava ominaisuus: ne ovat aina tilaisuuksia t�m�nkaltaisille rikoskumppanuuksille, v�lill� hetkellisi�, mutta v�lill� my�s ikuisia. Kun tuhannet nuoret l�yt�v�t p��tt�v�isyyden hy�k�t� t�t� maailmaa vastaan, t�ytyy olla tyhm� kuin kytt� etsi�kseen rahoitusj�lki�, johtajaa tai vasikkaa.

Kaksi vuosisataa kapitalismia ja markkinanihilismi� on saattanut meid�t kaikista ��rimm�isimp��n vieraantuneisuuteen � itsest�mme, toisistamme, maailmoista. Kuvitelma yksil�st� on hajonnut samaa vauhtia kuin se on ollut tulossa todeksi. Metropolin lapsina voimme ly�d� vetoa siit�, ett� t�ss� kaikista syv�llisimm�ss� olemisen puutteessa, jatkuvasti tukahdutettuna, jatkuvasti manattuna pois, piilee kommunismin mahdollisuus.

Kun kaikki on tehty ja sanottu, olemme sodassa koko antropologian kanssa. Koko ihmisen ajatuksen kanssa.

Kommunismi, ennakko-oletuksena ja kokeiluna. Herkkyyden jakaminen ja jakamisen kypsytt�minen. Sen paljastaminen mik� on yhteist� ja voiman rakentaminen. Kommunismi kasvupohjana huolelliselle ja rohkealle hy�kk�ykselle ylivaltaa vastaan. Kutsuna ja nimen� kaikille maailmoille jotka vastustavat imperiaalista rauhoittamista, kaikille solidaarisuuksille joita ei voi kutistaa tavarahy�dykkeiden hirmuvaltaan, kaikille yst�vyyksille jotka olettavat sodan v�ltt�m�tt�myydet. Kommunismi. Tied�mme sen olevan termi, jota tulee k�ytt�� varovasti. Ei sen takia, ett� sanojen suuressa paraatissa se ei en�� v�ltt�m�tt� ole kovin muodikasta. Vaan koska pahimmat vihollisemme ovat k�ytt�neet sit�, ja k�ytt�v�t edelleen. Vaadimme. Tietyt sanat ovat kuin taistelukentti�: niiden merkitys, vallankumouksellinen tai taantumuksellinen, on voitto, joka t�ytyy repi� taistelun hampaista.

Klassisen politiikan hylk��minen tarkoittaa sodan kohtaamista, joka k�yd��n my�s kielen alueella. Tai pikemminkin tavassa miten sanat, eleet ja el�m� on erottamattomasti yhteydess� toisiinsa. Jos joku laittaa niin paljon vaivaa vangitakseen terroristeina muutaman nuoren kommunistin, joiden v�itet��n osallistuneen Tulevan Kapinan julkaisuun, se ei johdu �ajatusrikoksesta�, vaan pikemminkin siit� ett� he saattavat ilment�� tietty� johdonmukaisuutta tekojen ja ajatusten v�lill�. Jotain mihin harvemmin suhtaudutaan lempe�sti.

N�it� ihmisi� ei syytet� kirjan kirjoittamisesta, ei edes fyysisest� hy�kk�yksest� metropolia keinokastelevia pyhi� virtauksia vastaan. Kyse on siit� ett� he ovat saattaneet haastaa nuo virrat poliittisen ajattelun ja aseman tiheydell�. Teko saatetaan k�sitt�� paremmin sellaisen maailman koostumuksen pohjalta, joka eroaa Imperiumin autiomaasta. Antiterrorismi v�itt�� hy�kk��v�ns� �rikollisjoukon� mahdollista tulevaisuutta vastaan. Mutta todellisuudessa hy�kk�yksen kohteena on tilanteen tulevaisuus. Mahdollisuus siit� ett� jokaisen kulman takana piilee muutama paha aikomus, ja jokaisen ajatuksen takana sit� vastaava teko. Mahdollisuus jota ilmaisee ajatus politiikasta � anonyymi mutta vastaanottava, levinnyt ja hallitsematon � jota ei voi siirt�� s�il��n ilmaisunvapauden varastoihin.

Tuskin on ep�ilyst�k��n siit� etteik� nuoriso olisi ensimm�isen� k�ym�ss� valtaa vastaan. Viimeiset muutamat vuodet, kev��n 2001 mellakoista Algeriassa joulukuuhun 2008 Kreikassa, ovat t�ss� suhteessa vain sarja varoitusmerkkej�. Ne jotka 30 tai 40 vuotta sitten kapinoivat vanhempiaan vastaan eiv�t ep�r�i kutistaa t�t� sukupolvien v�liseen konfliktiin, tai sitten kasvui�n ennakoitavissa oleviin oireisiin.

�Sukupolven� ainoa tulevaisuus on olla edell�k�vij� v�ist�m�tt� hautausmaalle johtavalla tiell�.

Perinteen mukaan kaikki alkaa �yhteiskunnallisella liikkeell�. Etenkin hetken� jolloin vasemmisto, jonka hajoaminen ei viel�k��n ole p��ssyt loppuun asti, yritt�� tekopyh�sti saada takaisin uskottavuutensa kaduilla. Paitsi ett� kaduilla sill� ei ole en�� monopolia. Katsotaan vain kuinka jokaisen uuden lukiolaisten mobilisaation my�t� � kuten kaikessa mit� vasemmisto viel� kehtaa tukea � repe�m� vasemmiston itkevien vaatimusten sek� liikkeen v�kivallan tason ja p��tt�v�isyyden v�lill� kasvaa jatkuvasti.

Meid�n t�ytyy rakentaa juoksuhauta t�st� repe�m�st�.

Jos n�emme liikkeiden jatkumon, kiiruhtamassa yksi toisensa j�lkeen, j�tt�m�tt� mit��n n�kyv�� j�lkeens�, t�ytyy kuitenkin my�nt�� ett� jotain j��. Ruutij�lki yhdist�� sen mik� kussakin tapahtumassa ei ole antanut itsens� j��d� vangiksi j�rjett�m��n hetkellisyyteen uuden lain vet�misest� pois, tai johonkin muuhun verukkeeseen. P�tkiss�, ja omassa rytmiss��n, n�emme jonkin voiman kaltaisen olevan muotoutumassa. Voiman, joka ei palvele aikaansa, vaan muuttaa sit�, pit�m�tt� meteli�.

En�� kyse ei ole romahduksen ennustamisesta tai riemun mahdollisuuksien kuvailemisesta. Tulee se sitten ennemmin tai my�hemmin, kyse on valmistautumisesta siihen. Kyse ei ole mallin tarjoamisesta sille mit� kapinan tulisi olla, vaan ottaa kansannousun mahdollisuus sin� mit� sen ei olisi koskaan pit�nyt lakata olemasta: yht� lailla nuorison kuin yleisen viisauden elinvoimainen syk�ys. Jos tiet�� kuinka liikkua, mallin puuttuminen ei ole este vaan mahdollisuus. Kapinalliselle se on ainoa tila joka voi taata v�ltt�m�tt�mimm�n: aloitteen pit�misen. Se mik� t�ytyy luoda, ja pit�� yll� niin kuin tulta pidet��n, on tietynlainen n�kemys, tietynlainen taktinen vimma, joka synnytty��n paljastaa itsens� ratkaisevana tekij�n� � ja jatkuvana p��tt�v�isyyden l�hteen�. Jo nyt on elvytetty tiettyj� kysymyksi�, jotka viel� eilen saattoivat tuntua t�rkeilt� tai vanhanaikaisilta: niihin t�ytyy tarttua, ei siksi ett� niihin voitaisiin antaa lopullinen vastaus, vaan jotta ne saadaan el�m��n. Niiden esitt�minen uudestaan ei ole pienin Kreikan kapinan hyveist�.

Kuinka yleisen mellakoinnin tilanne muuttuu kapinalliseksi tilanteeksi? Mit� tehd� sitten kun kadut on otettu, poliisi ly�ty perinpohjaisesti? Ansaitseeko parlamentit yh� joutua hy�kk�yksen kohteeksi? Mik� on vallan paikallisen kumoamisen k�yt�nn�n merkitys? Kuinka tehd� ratkaisu? Kuinka s�ily� hengiss�?

Kuinka saada uutta voimaa?

Teksti englanniksi t��ll�

Tukholmassa villi lakko

ke, 17 kes䠠 2009 11:31:04 +0100

Ruotsin alkoholimonopolia pit�v�n valtionyhti� Systembolagetin varastoty�l�iset ovat aloittaneet villin lakon vastauksena hallinnon yrityksille korvata nykyiset ty�l�iset vuokraty�voimalla.

Hallinto on jo pitk��n yritt�nyt vaihtaa vakity�ntekij�t p�tk�t�it� tekeviin vuokraty�l�isiin, ja t�ll� hetkell� lamaa k�ytet��n tekosyyn� ty�l�isten irtisanomiselle, samaan aikaan kun palkataan uutta henkil�kuntaa paritustoimistoilta. Ammattiliitto ei ole jurikaan auttanut ty�l�isi�. Suuren LO -ammattiliittofederaation p��majan ulkopuolella pidetyn mielenosoituksen j�lkeen ty�l�isille luvattiin tapaaminen liiton edustajien kanssa. Lupausta ei kuitenkaan koskaan t�ytetty.

Ty�l�iset ovat kielt�ytyneet palaamasta t�ihin, ja lakkoon on liittynyt tukijoita SAC:n paikallisosastosta, sek� yksitt�isi� ihmisi� ulkoparlamentaarisesta vasemmistosta. Eilen aamulla lakkolaisten ty�paikkana toiminut varasto saarrettiin aamuviidest� kello kahteen iltap�iv�ll�, jolloin poliisi auttoi pomoja tuomaan rikkureita takaovesta sis��n. Poliisi on ollut poikkeuksellisen vihamielinen. Se on luokitellut ty�l�isten toimet mielenosoitukseksi ty�paikkakonfliktin sijaan. T�m� antaa kytille lis�oikeuksia lakkolaisten ahdistelussa.

Taktiikka k�ytet��n usein syndikalistisen SAC:n lakkoja vastaan, mutta ei p��liittojen lakkoihin. Lakko on jatkunut t�n��n kansallisella toimintap�iv�ll�. Lakkolaisten odotetaan saavan tukea Systembolagetin myym�l�iss� ty�skentelevilt� SAC:n j�senilt�.

[libcom]

Joensuu: Talonvaltaajat l�htiv�t evakkoon

ti, 16 kes䠠 2009 20:38:34 +0100

Torikatu 10 talonvaltaajat l�htiv�t niinsanotusti evakkoon �Naapurin kulmaan � ja ottivat maanantai-iltana 15.6.09 k�ytt��ns� naapurirakennuksen torikadulla. T�m� rakennus on my�s kaupungin omistuksessa ja vuokralla sosiaali- ja terveystoimella. Rakennus tyhjennettiin poliisin toimesta tiistaina aamup�iv�ll�. Nelj� valtaajaa pid�tettiin. Illan aikana talolla ehti k�yd� noin 50 ihmist�. �Omaehtoisen toimintatilan tarve on suuri, ja koska Torikatu 10:n Uuden kulman ovet ovat pysyneet neuvotteluista huolimatta kiinni, p��timme l�hte� evakkoon valtaamalla rakennuksen Uuden kulman vierest�, valtaajat kertovat.

Maalipommi-isku Stora Ensoa vastaan

la, 13 kes䠠 2009 19:49:25 +0100

Kollektiivin saama anonyymi viesti: N�m� maalipommit Stora Enson ikkunassa ilmaisevat tyhjent�v�n mielipiteemme t�m�n yrityksen toiminnasta

Turku: Hein�kuussa on helvetti irti

pe, 12 kes䠠 2009 17:39:00 +0100

Toimittaja: "Milt� t�� kuulostaa, ett� henkil�kohtainen moraali menee kaikkien lakien yl�puolelle?"
"No seh�n johtaa helposti anarkiaan." - Jukka Mikkola, Turun kaupunginhallituksen PJ
-Turun Radio, Janna Ranckenin ja Jukka Mikkolan keskustelu 11.6.2009

"Nyt t�� tilanne v�h�n eskaloituu." - Poliisi Jokikadulla 15.5.2009

Toukokuu 2009: Vapaan kulttuurin festivaali on alkamaisillaan kulttuurikeskus Jokikadussa jo toista kertaa. Ohjelmassa on keikkoja, sirkusta, nukketeatteria ja ty�pajoja. Aktiivit ovat j�rjest�m�ss� tilaa festivaalikuntoon, kun virkavalta saapuu paikalle ja est�� yleis�n p��syn rakennukseen pid�tt�en festivaalin j�rjest�j�t. Kulttuurip��kaupunki ei ole viel� koskaan vajonnut n�in alas.

Sen j�lkeen Turussa on tehty kolme talonvaltausta, joilla kaikilla on sama p��m��r�: saada valtaajien k�ytt��n autonominen kulttuurikeskus, tila, jossa kulttuurintekij�t voivat vapaasti toteuttaa projektejaan. Autonomisen kulttuurikeskuksen kaikki toiminta olisi ilmaista: ilmaisia ty�tiloja, ilmaisia keikkoja ja teatterin�yt�ksi�, kirjasto, galleriatoimintaa ja kaikkea muuta, mit� kuolion vaivaama kaupunkimme kipe�sti tarvitsee. Vaadimme, ett� Turun kaupunki vuokraa Turun autonominen kulttuuriyhdistys ry:lle tilat yhden (1) euron kuukausivuokralla ilman reunaehtoja siit�, mihin tilaa saa k�ytt��. Kulttuuriyhdistys sitoutuu kunnostamaan tilat k�ytt��ns� soveltuviksi ja huolehtimaan s�hk�-ja vesilaskuista ym. k�ytt�kustannuksista. Helsingin kaupunki on p��ssyt vastaavaan sopimukseen helsinkil�isten valtaajien kanssa ja on syntynyt sosiaalikeskus Satama. Siihen asti, ett� n�in tapahtuu Turussakin, tulemme valtaamaan sek� kaupungin omistamia ett� yksityisess� omistuksessa olevia tiloja yh� kunnianhimoisemmin ja organisoidummin.

Hein�kuussa on helvetti irti. Turun kes�isten mukulakivien alla valtaajien kaikkialle ulottuva joukko keskitt�� voimansa strategisen toimintansa hiomiseen yh� tehokkaammaksi ja radikaalimmaksi, kunnes hein�kuu aloittaa uuden valtausaallon. Niin kauan, kun Turun kaupunki ei luovuta meille vaatimiamme tiloja, otamme itse ne tilat, jotka tarvitsemme. Kaupungin julkiset tilat joko pakottavat meid�t ostamalla kuluttamaan jo valmiiksi kyllin puhkikaluttua maata (kapakat) tai niiden k�ytt��n liittyy niin paljon s��d�ksi�, ettemme voi toteuttaa niiss� toimintaamme (kirjastot). Laissa s��detty omistusoikeus ei saa menn� meid�n oikeutemme kokoontua ja toteuttaa itse�mme edelle. Kaupunki kuuluu kaupunkilaisille, ei maanomistajille.

Viime aikoina Turun kaupunki on pyrkinyt h��t�m��n valtaajat entist� nopeammin. Se ei kuitenkaan ole kannattavaa kulttuurip��kaupungin imagon kannalta eik� my�sk��n taloudellisesta n�k�kulmasta. Esimerkiksi K��penhaminassa Ungdomshuset-talon h��d�st� seuranneet uudet valtaukset ja mielenosoitukset aiheuttivat kaupungille 144 miljoonan tanskan kruunun (noin 20 miljoonaa euroa) kustannukset, kun talon myyntihinta oli 2,6 miljoonaa tanskan kruunua. Mielenosoitukset ja valtaukset lakkasivat vasta, kun kaupunki lahjoitti valtaajille uuden talon.

Nopeat ja v�kivaltaiset h��d�t eskaloivat tilannetta ja radikalisoivat valtaajia. Haluaako Turun kaupunki seist� oma-aloitteisen toimintamme tiell�? Onko vallitsevan poliittisen j�rjestelm�n todella oltava liian ahdas kasvavalle valtauskulttuurille? Jokainen h��t� tekee seuraavasta valtauksesta entist� m��r�tietoisemman ja her�tt�� mukaan yh� enemm�n toimijia.

Vuodesta 2007 vuoteen 2009, jolloin Helsingin kaupunki my�nsi tilat sik�l�isille valtaajille, Helsingiss� vallattiin kahdeksan eri tilaa autonomiseksi sosiaalikeskukseksi. Turussa autonomista kulttuurikeskusta on vuodesta 2006 tavoiteltu kuuden eri talon valtaamisella, joista osa on vallattu toistuvasti.

Talojen seisottamista tyhjill��n ei voi puolustaa. Se on rikos kaikkia maamme kodittomia kohtaan. Se on rikos kaikkia maamme tilanpuutteesta k�rsivi� taiteilijoita ja kulttuurintekij�it� kohtaan. Liberaali asenne talonvaltausta kohtaan on kaupungin valtti � Euroopan vauraimmat kaupungit, kuten Barcelona, Amsterdam ja Berliini ovat tunnettuja kirjavasta valtauskulttuuristaan, joka my�s nauttii laajempaa hyv�ksynt�� kaupungin taholta kuin t��ll�.

YLEn tekem�n gallupin mukaan 49% galluppiin vastanneista kannattaa talonvaltauksia. Nautimme suurempaa suosiota kuin yksik��n puoluepoliittinen j�rjest�. T�m� maa on jo meid�n.

-Turun valtaajat 12.6. 2009