Artikkelit

Kriittinen py�r�retki Helsingiss� 8.7.

to, 03 hein� 2008 12:26:30 +0100

L�hde mukaan kriittiselle py�r�retkelle polkupy�r�kaupungin puolesta

Mik�s sen mukavampaa, kuin py�r�ill� kes�isell� kaupungilla iloisten ihmisten kanssa, etenk��n kun ei tarvitse huolehtia autoliikenteest�!

Kriittisell� py�r�retkell� t�m� onnistuu, ja samalla otamme kantaa py�r�ilyn puolesta. Kokoontuminen tiistaina 8.7.2008 klo 17 Havis Amandan patsaalla Helsingiss�. Kriittinen py�r�retki kulkee niill� Helsingin tieosuuksilla, joissa py�r�ilij�t on unohdettu. Kulkue n�ytt��, miss� autokaistojen sijaan tulisi olla py�r�kaistoja. Kriittinen py�r�retki tekee py�r�ilyst� varteenotettavan liikennemuodon. P��kaupunkimme py�r�tiet ovat huonosti suunniteltuja ja huonokuntoisia.

Lis�� aiheesta: Helsingin Polkupy�r�ilij�t

Helsingin kantakaupunkiin tulee toteuttaa laadukas py�r�kaistaverkosto. Ainoastaan siten Helsinki voi saavuttaa tavoitteen kaksinkertaistaa py�r�ily. Suurin este laadukkaille py�r�ilyolosuhteille on poliittisen tahdon puute. Py�r�ilij�t voidaan huomioida tasavertaisesti kaupunkisuunnittelussa, jos kaupunkilaiset vain t�t� haluavat.

Kriittisell� py�r�retkell� n�yt�mme, ett� py�r�ilij�t ovat kriittinen massa eiv�tk� vain satunnaisia sunnuntaiharrastelijoita. Vaadimme autoilta tilaa py�r�ilij�iden k�ytt��n. On kohtuutonta, ett� kaupunkia suunnitellaan yksinomaan saastuttavien ja tilaa vievien yksityisautojen ehdoilla. Tule mukaan ajamaan Helsingist� Pohjois-Euroopan parasta py�r�ilykaupunkia!

Voit my�s tehd� tavaratelineelle kiinnitett�v�n, omalla vaatimuksellasi varustetun kyltin tai lipun.

Tervetuloa mukaan!

Kriittisen py�r�retken reitti on n. 10 km. Retki kest�� noin tunnin ja kiert�� Kampin, T��l�n, Rautatieaseman, Kallion, S�rn�isten ja Kruununhaan kautta. Reitti kartalla.

Kuvia Kriittisilt� py�r�retkilt� 2008 ja 2007

Vuonna 2008 Kriittisi� py�r�retki� j�rjestet��n Helsingiss� my�s ainakin 12.8., 22.9. ja 14.10.

Lis�tietoja:
www.maanystavat.fi/liikenne
www.maanystavat.fi

VIESTI� PIT�� LEVITT��!

Kirja anarkiasta tekeill�

ti, 01 hein� 2008 16:29:51 +0100

Kutsu kirjoittamaan!

Olemme tekem�ss� anarkiaa k�sittelev�� kirjaa, joka koostuu lyhyehk�ist�esseist�. Kirjalle on tiedossa ulkopuolinen kustantaja, ja kirja olisitarkoitus saada kasaan vuoden 2008 loppuun menness�. Kirjan kokonaisuus onviel� muotoutumassa, mutta yleisen� ajatuksena on keskustella nykyajananarkismista/anarkiasta ja sille t�rkeist� kysymyksist�. Toivomme mukaanmy�s esseit�, jotka osallistuisivat anarkistisesta n�k�kulmasta yleiseenyhteiskunnalliseen keskusteluun (mm. �vasemmiston kriisi� ja puolueidenuudistamispyrkimykset). Haluamme osoittaa, ettei puolueiden takaisin valtaaminen riit� maailmanmuuttamiseksi. Kritiikit�n suhtautuminen valtioon j�tt�� useat ongelmatkoskemattomiksi, vaikka �hyv�t tyypit� valtaisivatkin puolueet takaisinkeskustapakoisuudelta. Kirjassa tullaan k�sittelem��n ainakin puolue- javaltiokritiikki�, anarkian k�sitett� ja aatehistoriaa, nationalismia,anarkististen liikkeiden kritiikki� ja vastakkainasetteluidenhedelm�tt�myytt�, t�m�n hetken anarkistista toimintaa ja anarkistisiautopioita, konkreettisia esimerkkej� siit�, mik� on ongelmallista valtiontoiminnassa sek� ty�t�.

Siisti� olisi, jos saataisiin kirjoituksia my�s yhteis�ist�, taloudenmerkityksest�, toiminnan teoriasta (miten asioita muutetaan?),vapaudesta/hierarkioista ja vaikkapa siit�, miksi puolueidennuorisoj�rjest�t vet�v�t jengi� puoleensa. Muita aiheita voi ilman muutaehdottaa my�s! Kirjoitusten ei tarvitse olla synkassa kesken��n, vaantekstit saavat hyvin olla kesken��n ristiriitaisia. Mik�p� paremminhaastaisi ajattelemaan itse?

Jos mieless�si siis on aihe, josta haluaisit kirjoittaa tai jota haluaisitideoida, ota yhteytt�! Oiko- ja kommentointilukuapu, kuvat yms. ovat my�svarsin tervetulleita!

Kutsua ei saa levitt��.

Terveisin a-kirjakollektiivi

yhteydenotot:
aura (at) oikeuttaelaimille (piste) net

Vangittuja el�inaktivisteja syytet��n kuvitteellisesta tuhopoltosta It�vallassa

ti, 01 hein� 2008 11:24:00 +0100

21. toukokuuta It�vallan poliisin WEGA-erikoisjoukot tekiv�t varhain aamulla useita ratsioita el�inaktivisteja ja kansalaisj�rjest�j� vastaan. 10 ihmist� pid�tettiin ja asetettiin tutkintavankeuteen. Yksi heist�, tohtori Martin Balluch, on ollut nyt 41 p�iv�� n�lk�lakossa ja h�nt� pakkosy�tet��n. Viranomaisten tavoitteena on ollut tuhota It�vallan menestyksek�s el�inliike, ja kun todisteita rikoksista ei ole l�ytynyt, on viranomaiset keksineet nyt syytt�� vangittuja v�itetyst� mets�stysmajan tuhopoltosta. Tuhopolttosyyte tuli el�inoikeusv�elle t�yten� yll�tyksen�, etenkin kun It�vallassa ei ole viime vuosina tehty el�inoikeuksiin liittyvi� tuhopolttoja. Nyt on kuitenkin puolustusasianajajan kautta saatu selville mit� tuhopolttosyyte koskee: mets�stysmajan polttamista. Asiasta tekee mielenkiintoisen se, ett� kyseinen mets�stysmaja paloi, koska mets�st�j�t olivat ylil�mmitt�neet kaminaa. Syytt�j�t ovat joutuneet kikkailemaan huolella tapahtumien kanssa voidakseen saada aikaiseksi syytteit� el�inoikeusv�ke� vastaan.

Poliisin asiakirjoista k�y hyvin ilmi, ett� mets�stysmaja paloi 11. marraskuuta 2007 noin kello 19. Syytt�j�n mukaan se tapahtui v�lill� 11.-13. marraskuuta. Palon tapahtuma-aikaa laajennettiin tarkoituksella, jotta se saatiin sopimaan seurantaraportteihin, joiden mukaan Martin Balluch oli samalla alueella 13. marraskuuta. N�in saatiin aikaan ep�ilys. Syytt�j�t eiv�t kuitenkaan kertoneet Balluchin olleen alueella etsim�ss� todisteita laittomasta kyyhkystarhauksesta, ja ett� h�n oli jatkuvasti puhelinyhteydess� valtion el�insuojeluvalvojan kanssa. Kyyhkystarhasta raportoitiin viranomaisille heti seuraavana p�iv�n�.

Syytt�j� v�itt�� majan tulipalon takana olleen el�inaktivistien tekem� tuhopoltto, vaikka palotarkastajan selvityksen mukaan todenn�k�isin syy tulipalolle on puusein�� vasten olleen erist�m�tt�m�n kaminan ylil�mmitys. Todisteita tuhopoltosta ei l�ytynyt.

Ensimm�isess� poliisikuulustelussa palaneen majan mets�stysalueesta vastaava mets�st�j� sanoi ettei h�n l�mmitt�nyt kaminaa palop�iv�n�. Muutamaa p�iv�� my�hemmin sama mets�st�j� my�nsi valehdelleensa pel�tty��n joutuvansa vastuuseen majan palamisesta. H�n my�nsi lopulta pit�neess� kaminassa tulia palop�iv�n� yhdess� muiden mets�st�jien kanssa, ja ett� tuli oli palanut tuntikausia raivokkaasti kunnes maja syttyi palamaan.

Yksi mets�stysporukan j�sen jopa kirjoitti vakuutusyhti�lle ja korosti ett� "paloa ei aiheuttanut v�itetty kolmas osapuoli (t�m� olisi taannut vakuutusyhti�n korvaukset), vaan mets�stysporukka ... joka l�mmitti kaminaa liian rajusti."

Jotta el�inoikeusv�ki saataisiin n�ytt�m��n vastuulliselta, tehtiin poliisiarkistoon kirje, jossa muka otettiin vastuu teosta. T�llaista kirjett� ei todellisuudessa ole koskaan ollut. Palosta mainittiin vain uutisena yhdess� el�insuojelulehdess�.

Balluchin puolustusasianajaja Stegan Traxler sanoi: "On uskomatonta miten tosiasioita on v��ristelty yrityksiss� syytt�� p��miest�ni. Mutta nyt se on kaikkien n�ht�vill�: mit��n tuhopolttoa ei ollut. N�in ollen vaadin ett� asiakkaani vapautetaan v�litt�m�sti ja h�nelt� takavarikoitu omaisuus annetaan viivytyksett� takaisin. Tulemme haastamaan t�st� vastuussa olevat ihmiset oikeuteen vahinkojen korvaamiseksi."

L�hde:
Austrian Arrests, New Development: Public Prosecution Fabricates Arson Attack (Indymedia UK)

Lue my�s:
Kirje el�inoikeusvanki Martin Balluchilta kansainv�liselle liikkeelle (16.6.)
It�vallan menestyksek�st� el�inliikett� kohtaan suunnattiin laaja isku 21.5.2008 (Oikeutta El�imille)

Mellakoijat polttivat poliisiaseman ja virastoja Kiinassa

su, 29 kes䠠 2008 12:57:11 +0100

P�ivitetty 1.7. @ 12:50

Toista tuhatta puolisotilaallista poliisia partioi maanantaina Wenganin kaupungissa Luoteis-Kiinassa. Poliisit pid�ttiv�t satoja ihmisi� joiden ep�iltiin osallistuneen lauantaiseen mellakointiin, jossa poltettiin poliisiasema ja muita valtion rakennuksia. Kiinan virallisen uutistoimisto Xinhuan mukaan kaduilla oli lauantaina jopa 30 000 ihmist�, kun aiemmissa uutisissa puhuttiin kymmenest� tuhannesta.

Tapahtumat saivat alkunsa kun joesta l�ytyi koulutyt�n ruumis. Ihmiset syyttiv�t paikallisten hallintovirkamiesten sukulaispoikia tyt�n raiskaamisesta ja murhaamisesta, mutta viranomaiset v�ittiv�t kyseess� olleen itsemurha. Tyt�n perheen mukaan kolme nuorta miest� oli tullut hakemaan h�nt�. Kaksi miehist� oli ollut maakunnan turvallisuusviraston virkamiesten sukulaisia. Tytt� katosi ja l�ytyi joesta yhdeks�n p�iv�n p��st�. Poliisi kuulusteli miehi� 24 tuntia, ja p��sti n�m� sen j�lkeen menem��n sanoen kyseess� olleen itsemurha.

Kun tyt�n eno, paikallisen lukion opettaja, meni poliisiasemalle vaatimaan kunnon selvityst� ja tutkintaa tapahtuneesta, hakattiin h�net hengilt�. Toisissa raporteissa sanottiin poliisin hakanneen h�net, toisissa puhuttiin tuntemattomista hy�kk��jist� kadulla. Uutisten mukaan enolla oli ollut aiemminkin riitoja poliisien kanssa.

Kun eno julistettiin kuolleeksi lauantaina iltap�iv�ll�, kokoontui poliisiaseman edustalle runsaasti ihmisi�, arviot vaihtelevat kymmenest� kolmeenkymmeneen tuhanteen. Puhjenneissa mellakoissa hajotettiin aseman ikkunat ja rakennus sytytettiin palamaan. Kyynelkaasua k�ytt�neit� poliiseja my�s hakattiin, ja useita kytti� loukkaantui. Nuorimmat mellakoijat olivat uutisten mukaan vain noin 12-vuotiaita.

Sen j�lkeen ihmiset antoivat raivonsa purkautua polttamalla kommunistipuolueen paikallisen p��majan, sek� muita paikallishallinnon toimistorakennuksia. Lis�ksi aamuy�h�n kest�neess� mellakassa poltettiin kymmeni� autoa, osa poliisiautoja. Mellakoijat olivat katkoneet paloautojen letkuja sammutust�iden est�miseksi.

"Mustaa savua tuli joka puolelta," sanoi paikallisessa sairaalassa puhelimeen vastannut mies. "T�m� osoittaa ettei yhteiskunnallinen j�rjestys ole t��ll� vakaata." H�nen mukaansa tulipalot tuhosivat poliisitalon kaksi ensimm�ist� kerrosta ja kuusikerroksisen virastotalon ensimm�isen kerroksen.

International Center for Human Rights -j�rjest�n mukaan mellakoissa kuoli yksi ihminen, yli 150 loukkaantui, ja noin 200 pid�tettiin. Suurimmalla osalla loukkaantuneista vammat eiv�t olleet vakavia. Loukkaantuneiden joukossa oli my�s poliiseja.

Paikallisten mukaan jopa parisataa poliisin ja puolisotiaallisten poliisiyksik�iden autoja oli y�ll� matkalla Wenganiin.

Kansainv�listen uutistoimistojen mukaan internetblogeihin ilmestyi mellakan j�lkeen runsaasti kuvia ja kertomuksia, mutta hallinto pyrki est�m��n p��sy� niihin. My�s alueen puhelinyhteyksien sanotaan takkuilleen. Viranomaiset eiv�t ole joko vastanneet ollenkaan puhelimiin, tai sitten he ovat kielt�ytyneet kommentoimasta tapahtumia.

Youtubessa olleen kommentin mukaan raiskauksen ja murhan olisivat tehneet korkean virkamiehen tytt�ren palkkaamat huligaanit. Tapettu 15-vuotias tytt� olisi ollut samalla luokalla virkamiehen tytt�ren kanssa. Paikalliset olivat sitten ottaneet murhaajat kiinni ja toimittaneet n�m� poliisille, joka p��sti heid�t menem��n ja sanoi kyseess� olleen itsemurha. Kuusi poliisia olisi t�m�n j�lkeen yritt�nyt tulla hakemaan tyt�n ruumista pois t�m�n vanhemmilta polttohautausta varten. Poliisit olisivat siin� ryt�k�ss� tappaneet tyt�n is�n, sek� hakanneet �idin. Lis�ksi poliisin sanotaan hakanneen kolmen muutakin ihmist� hengilt� tapauksen yhteydess�.

Kiinan virallisen uutistoimisto Xinhuan mukaan mellakka johtui siit� kun "tyt�n kuoleman l��ketieteelliseen tutkimukseen tyytym�tt�m�t ihmiset ... jotka eiv�t olleet perill� tapahtumien todellisesta kulusta, lietsottiin hy�kk��m��n poliisilaitosta, valtion virastoja ja kommunistipuolueen paikalliskomitean toimistoja vastaan."

Uutistoimisto Reutersin haastatteleman paikallisen mukaan tyt�n perhe kielt�ytyi viranomaisten tarjoamasta 3000 Yuanin (n.280 euroa) korvauksesta. My�hemmin tarjous kymmenkertaistettiin. Paikalliset ovat lahjoittaneet rahaa tyt�n perheelle, joka on kielt�ytynyt luovuttamasta ruumista viranomaisille.

Mellakat kommunistipuoluetta ja viranomaisia vastaan ovat Kiinassa varsin yleisi�, joskin niist� saa tietoa vain hyvin hajanaisesti ja harvoin.

"Ihmiset vihaavat poliisia hyvin paljon," sanoi er�s paikallinen asukas mellakan j�lkeen.

Maanantaina yli tuhat poliisia miehitti kaupungin katuja ja kadunkulmia. Poliisit ajelivat kova��nisautoilla ja pyysiv�t mellakointiin osallistuneita ilmoittautumaan poliisiasemalle. Satoja pid�tettiin.

Kiinan viranomaiset ovat k�ynnist�neet kampanjan protestein est�miseksi pian alkavien olympiakisojen aikana.

Videoita: 1, 2, 3

L�hteet:
Girl's death sparks rioting in Chinese county (Reuters)
China: People riot after girl's death (Independent Online)
Police, government buildings torched in China riot (USA Today)
Chinese protesters torch buildings (AP)
Chinese riots over girl's death (BBC)
Police station assaulted, torched by local people in southwest China county (Xinhua)
China police to reopen probe into death (AP)
Police swarm Chinese town where thousands rioted after suspecting cover-up in teen's death (International Herald Tribune)
Violence ebbs, but questions persist over girl's death in SW China (Xinhua)
Chinese protesters riot over rape and murder case 'cover-up' (Telegraph)
China announces Olympics stability drive after riot (Reuters)
Thousands riot in China after death of teenage girl (Guardian)
Anger Over Rape-Murder Case Sparks Riot in China (Washington Post)

Aiemmin Takussa:
Uutiss�hkeit� Tiibetin mellakoista (STT/HS) (14.3.2008)
HS: Tuhannet mellakoivat Keski-Kiinassa (12.3.2007)
Vastarinta vapaita markkinoita kohtaan jatkuu Kiinassa (8.9.2006)
Kapinoivan Kiinan kuvasto (7.9.2006)
Kyl� joka l�ylytti poliisin (Kiina) (5.9.2006)
Kyl�l�iset hy�kk�siv�t saastuttavia tehtaita vastaan Kiinassa (5.9.2006)

Pink Black Block haluaa konfliktit n�kyviin Pride-marssilla

pe, 27 kes䠠 2008 18:00:38 +0100

Seksuaalianarkistinen ryhmittym� haastaa Setan virallisen �harmittoman� seksuaalipolitiikan

Pink Black Block �ryhm� (PBB) osallistuu t�n� vuonna toista kertaa Helsingin Seudun Seta ry:n j�rjest�m��n Pride-tapahtumaan. Ryhm� marssii lauantain Pride-kulkueessa mustan ja pinkin v�reiss� sek� jakaa tapahtuman yleis�lle t�ll� viikolla julkaistua manifestiaan.

Aktion tarkoituksena on haastaa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:n harjoittama hegemoninen seksuaalipolitiikka sek� ravisuttaa vuosia samanlaisena pysynytt� Pride-marssia. Ryhm� haluaa tuoda radikaaleja poliittisia teemoja ja toimintamalleja Setan hallitsemalle politiikan kent�lle. Taustalla on tyytym�tt�myys Setan yksi��niseen ja hyssyttelev��n politiikkaan. PBB-ryhm� kokee Setan toiminnan viime vuosien perheoikeudellisen painopisteen liian kapeana. Ryhm�n mielest� Seta pyrkii linjauksissaan osoittamaan, ett� homot ja lesbot ovat �ihan tavallisia� kansalaisia ja kunnollisia veronmaksajia, �samanlaisia kuin kaikki muutkin�. N�in tehdess��n Seta tulee asettaneeksi keskiluokkaisen, vakiintuneen perhe-el�m�n kaikkien lesbojen ja homojen yhteiseksi tavoitteeksi. Samalla heteroel�m�� mukailevasta k�yt�ksest� tulee sosiaalisen hyv�ksynn�n ja kansalaisoikeuksien saamisen ehto. Lauantain aktiolla halutaan edist�� lesbo- ja homoyhteis�jen sis�ist� keskustelua siit�, millaisia muita p��m��ri� seksuaalipolitiikalla voisi olla ja mit� muita kysymyksi� sen tulisi tarkastella.

�Suomesta puuttuu radikaali seksuaalipoliittinen liikehdint�. T�k�l�ist� seksuaalipolitiikkaa hallitsevat Setan kannanotot. Niiss� voidaan kuitenkin tuoda esille ainoastaan sellaisia aiheita, jotka ovat soveliaita seksuaaliv�hemmist�jen p��-��nenkannattajalle. Yhden toimijan monopoli est�� keskustelun siit�, mik� sateenkaarikansalle oikeasti on t�rke�� ja peitt�� n�kyvist� sen tosiasian, ett� yhteis�n sis�ll� ei vallitse yksimielisyytt� siit�, mitk� teemat ansaitsevat paikan seksuaalipoliittisessa agendassa� sanoo PBB �ryhm�n tiedotusvastaava Manna Koivulahti. �Seksuaalipolittinen hiljaisuus kaipaa h�irik�inti� juuri nyt, tai muuten alamme itsekin uskoa, ett� haluamme kaikki samoja asioita�.

Koivulahden mukaan my�s suomalainen keskusteluilmapiiri kaipaa tuuletusta. �Suomessa on perinteisesti pel�tty konfliktia. Viime vuonna Seta halusi est�� ryhm�n osallistumisen Pride-kulkueeseen ja manifestin sanoma her�tti paheksuntaa. Ryhm� siivottiin marssimaan kulkueen h�nnille l�helle poliisiautoja. Samaa sensuurihenke� on ollut n�ht�viss� t�n�kin vuonna. Ilmeisesti Pride-kulkueen j�rjest�j�t haluavat niin kiihke�sti hyv�ksynt�� valtav�est�lt�, ett� yhteis�n sis�iset sora��net on tukahdutettava ja teeskennelt�v�, ettei keskin�isi� j�nnitteit� ole. Sananvapauden puolustajina halusimme uudesta manifestista entist�kin k�rjistetymm�n. Politiikan tarkoitus on h�irit� kuvitteellista konsensusta� Koivulahti jatkaa.

PBB �ryhm�n t�m�nvuotinen teema on viha. �Se on jatkoa viime vuoden h�pe�-teemalle. Haluamme puhua aiheista, joista virallinen seksuaalipolitiikka vaikenee� Koivulahti sanoo. Vihaan liittyy v�kivalta, joka my�s on manifestissa esill�. �Yhteiskunnalliseen toiseuteen liittyv� syrjint� ja n�kym�tt�myys her�tt�v�t paljon vihaa kokijoissaan. Se on voitava sanoa ��neen. Vihan aiheita ei my�sk��n tarvitse siet��, sill� sopeutuminen ei palvele lopulta kenenk��n intressi�. V�kivallasta puhuminen ei kuitenkaan tarkoita v�kivallan tekoja, joita Pride-tapahtuman j�rjest�j�t ilmeisesti pelk��v�t� h�n luonnehtii ryhm�n osallistumista kulkueeseen.

�Emme vastusta Setaa, vaan sit�, ett� Seta vastaa kyseenalaistamattomalla yksinoikeudella suomalaisesta seksuaalipolitiikasta. Osallistumalla Pride-marssille haluamme sanoa, ett� sateenkaaressa on my�s musta raita. Pinkki taas muistuttaa niist� haluista ja nautinnoista, jotka kunniallisen parisuhteen ja perhe-el�m�n vaatimukset kielt�v�t. Me emme kuitenkaan halua kahlita niit�, vaan ottaa ruumiimme ja halumme omiin k�siimme� tiivist�� Koivulahti.

Ryhm�n vuoden 2008 manifesti on luettavissa osoitteessa:
http://lib4all.redblackandgreen.net/gayshame-f08.jpg

Vuoden 2007 manifesti:
http://lib4all.redblackandgreen.net/gayshame.jpg

Viininviljelij�t riehuivat polttoaineprotestissa Ranskassa

pe, 27 kes䠠 2008 08:46:40 +0100

Noin 7000 viininviljelij�n mielenosoitukset muuttuivat mellakoinniksi Languedoc-Roussillonin alueella Etel�-Ranskassa keskiviikkona iltap�iv�ll�. Lis�� tukea vaatineet viljelij�t protestoivat romahtaneita viinin hintoja ja kohonneita polttoainekuluja.

Montpellierin kaupungissa viljelij�t hajottivat oikeustalon ikkunoita ja vaurioittivat supermarketteja. L�heisess� Montagnacissa pes�pallomailoin varustautuneet viljelij�t ajoivat kyt�t pois autoistaan, jotka poltettiin sen j�lkeen. Poliisi tutkii murhan yrityksen� tapausta jossa poliisiauto sytytettiin palamaan kuuden kyt�n ollessa sis�ll�. My�s pankkeja hajotettiin. Poliisi k�ytti kyynelkaasua polttopulloja heitelleit� mellakoijia vastaan. Lis�� valtiontukia vaatineet mielenosoittajat halusivat kiinnitt�� huomiota kasvavaan velkataakkaansa, sek� kohonneisiin polttoainekuluihin ja romahtaneisiin viinin hintoihin. Viljelij�iden liiton edustajan mukaan alueen 15 000 viljelij�st� 98% on taloudellisissa ongelmissa.

Yli 140 dollarin tynnyrilt� kohonnut �ljyn hinta on aiheuttanut protesteja kaikkialla maailmassa. Hinta saattaa olla t�n� vuonna l�hell� 200 dollaria tynnyrilt�, ja se saattaa moninkertaistua seuraavan muutaman vuoden aikana.

Japanin hallitus suostui torstaina avustamaan energian hinnanoususta k�rsineit� yrityksi� ja yksil�it�. Hallitus maksaa muun muassa osan kalateollisuuden polttoainekuluista, vaikka maailman kalakannat ovat jo valmiiksi romahtamassa.

Meksikon maatalousministeri puolestaan sanoi etanolintuotannon ajavan karja- ja siipikarjatilallisia vararikkoon ja aiheuttavan ruoan hintojen enn�tysm�ist� kasvua kaikkialla maailmassa. Karjatilallisille maksettavasta liki 10 miljoonan dollarin lis�tuesta ilmoittaneen ministerin mukaan maailman maiden tulisi v�hent�� ruokakasveista teht�vien agropolttoaineiden tuotantoa. Viime viikolla Meksiko j��dytti 150 perusruokatuotteen hinnat loppuvuoden ajaksi.

Maksettavat lis�tuet saattavat kyll� antaa hallituksille pienen heng�hdystauon toimeentulonsa menett�vien ihmisten raivon edess�, mutta ei poista viime k�dess� mihink��n itse ongelmaa. �ljyn tuotanto on pysynyt jo vuosia vakaana, ja kysynt� on kasvanut. Koko modernin teollisuusyhteiskunnan toiminta perustuu saatavilla olevaan halpaan �ljyyn, jonka "vaihtoehdot" ovat viel� �ljy�kin tuhoisampia sosiaalisesti ja ekologisesti. Korttitalo heiluu...

L�hteet:
French winemakers on rampage (International Herald Tribune)
French winemakers protest in Languedoc (Drinks International)

Aiemmin aiheesta:
Arvio: �ljyn hinta moninkertaistuu viiden vuoden kuluessa (24.6.2008)
Lakkomellakoita Ranskassa (21.5.2008)
Ruokamellakat levi�v�t ymp�ri maailmaa (9.4.2008)
Maailman kalakanta uhkaa ehty� vuoteen 2050 menness� (6.11.2006)
Huipulla tuulee - �ljyshokkia odotellessa (17.12.2006)
Toimintakutsu: Mit� �ljyn j�lkeen? (4.5.2006)
�ljyn tuotantohuippu ja sen seuraukset (9.2.2006)
�ljym�ssyt: fossiiliset polttoaineet ravinnontuotannossa (18.11.2005)

Foorumilla:
�ljy ja lannoitteet kallistuvat

Kalifornia: Yliopiston poliisiasema poltettu

to, 26 kes䠠 2008 19:26:12 +0100

Kolme sytytysv�linett� sai aikaan tulipalon, joka tuhosi Diablo Valleyn yliopiston poliisiaseman Kalifornian Pleasant Hilliss�. Tulipalo ehti raivota rakennuksessa vain noin 20 minuuttia ennen kuin palokunta sai sen hallintaan, mutta rakennus ehti tuhoutua k�ytt�kelvottomaksi.

Contra Costan palop��llik�n Richard Carpenterin mukaan kaksi paloa sytytettiin rakennuksen ulkopuolella ja yksi sis�ll�. Itse��n anarkisteiksi luonnehtinut ryhm� l�hetti IndyBay.org-sivustolle viestin, jonka mukaan kyseess� oli siirto kasvavaa poliisivaltiota vastaan. Poliisi yritt�� nyt omien sanojensa mukaan selvitt�� onko allaoleva viesti kepponen:

Rohkeassa siirrossa kasvavaa poliisivaltiota vastaan anonyymit yksil�t Pleasant Hilliss�, Kaliforniassa ovat sytytt�neet tuleen Diablo Valleyn yliopiston poliisipalvelujen toimistot.

Palosta ilmoitettiin ensimm�isen kerran puoli kolmen aikaan y�ll�. 20 palomiest� onnistui sammuttamaan tulen vasta kun se oli tuhonnut tyystin rakennuksen aulan ja tehnyt koko rakennuksesta k�ytt�kelvottoman.

Poliisipalvelut, joka on tavallinen poliisilaitos, partioi useilla kampuksilla Contra Costa Community Collegen alueella, mutta pit�� majaansa Diablo Valleyss�. Ensimm�isten arvioiden mukaan rakennukselle aiheutuneet vahingot nousevat 250.000 dollariin, ja irtaimisto k�rsi vahinkoja 75.000 dollarin arvosta.

Muissa maissa poliisia ei p��stet� yliopistojen kampuksille. Yhdysvalloissa yliopistojen byrokraatit kuitenkin toivottavat tervetulleiksi n�m� aseistetut kovanaamat, toivoen ett� he pit�v�t nuorison kurissa ja est�v�t opiskelijakapinoita syntym�st�. Koulujen muistuttaessa yh� enemm�n vankiloita voimme vain toivoa lis�� vastarintaa.

Toistaiseksi poliisi ei ole nimennyt ep�iltyj�, ja valitettavasti poliisitoimisto voi yh� jatkaa toimintaansa, vaikkakin ep�miellytt�v�mmiss� olosuhteissa. He tekev�t nyt ty�t��n liiketalouden ja vieraiden kielten laitoksen konferenssihuoneesta k�sin. Heid�n on my�s jatkettava ty�t��n tietoisina kiihke�st� vastarinnan tunnusta, joka heid�n ymp�rill��n kasvaa.

Solidaarisina anonyymeille tuhopolttajille
-Concord Revolutionary Anarchist People

[IndyBay|Portland Indymedia|ABC7]

Helsingin kaupungin liikuntavirasto uhkaa h�t�� romanit Rajasaaresta

to, 26 kes䠠 2008 11:25:09 +0100

Vapaa liikkuvuus -verkosto on majoittanut 25.6. alkaen noin 20 Romanian romania T��l�n Rajasaaressa Sosiaalikeskus Rajatilan yhteydess� olevassa lis�rakennuksessa. Helsingin kaupungin liikuntavirasto on my�nt�nyt k�ytt�oikeuden lis�rakennukseen. Liikuntaviraston osastop��llikk� Turo Saarinen on kuitenkin ilmoittanut, etteiv�t romanit saa majoittua rakennuksessa ja vaatinut tilan tyhjent�mist�. Liikuntavirasto on vedonnut siihen, ettei rakennus sovellu asumisk�ytt��n. "Soveltuvatko sitten siltojen alustat ja katuojat Liikuntaviraston mielest� paremmin romanien asumisk�ytt��n", kysyy Aleksi Lilleberg Vapaa liikkuvuus �verkostosta. Vapaa liikkuvuus �verkosto on ollut yhteydess� Helsingin kaupungin johtoon asian selvitt�miseksi. Vapaa liikkuvuus �verkosto vaatii, ett� mik�li Rajasaaren tila ei sovellu tarpeeksi hyvin asumisk�ytt��n, Helsingin kaupunki j�rjest�� paremmat majoitustilat romaneille. Liikuntaviraston johtaja Anssi Rauramo (kok.) k�vi aamup�iv�ll� sosiaalikeskuksella ja totesi: "jollei rakennusta tyhjennet� joudumme turvautumaan viranomaisten apuun". Uhkailusta huolimatta Vapaa liikkuvuus �verkosto haluaa neuvotella tilanteesta Helsingin kaupungin kanssa. Yhteystiedot: Katja Tuominen / Vapaa liikkuvuus -verkosto, puh 0505373103 Dan Koivulaakso / Vapaa liikkuvuus -verkosto, puh 0445066613 (ocks� p� svenska) Lis�tietoa ja kuvia: vapaaliikkuvuus.net

Anarkisteja pid�tetty Ven�j�ll� lentolehtisten levitt�misest�

ke, 25 kes䠠 2008 12:36:13 +0100

Kaksi anarkistiopiskelijaa pid�tettiin Penzan kaupungissa torstaina 19. kes�kuuta lentolehtisten jakamisesta! Lentolehtisiss� luki "Valtio on ihmisten vankila. Ryhdy anarkistiksi ja vapauta itsesi!" Kyt�t yritt�v�t nyt nostaa rikossyytteet Oslav Kirosheyevi� ja Vitaly Bakhmasterovia vastaan. Heit� uhkaa yliopistosta erottaminen sek� mahdollinen vankeus. Kyseess� on ��rimm�isen vakava juttu, sill� virkavalta yritt�� k�ytt�� riryhmien vastaisia lakeja kielt��kseen kaiken julkisen anarkistitoiminnan, jopa lentolehtisten levitt�misen. Aivan kuten vanhaan totalitaarisen yksipuolueen aikaan, ajatusrikoksesta rankaistaan vankeudella.

Penza on hieman yli puolen miljoonan asukkaan kaupunki. T�llaisissa paikoissa joissa ei ole suurta j�rjest�ytynytt� anarkistiliikett�, viranomaiset kuvittelevat voivansa vapaasti k�ytt�� kaikkea voimaansa murskatakseen kenet tahansa joka edes yritt�� k�ynnist�� anarkistiliikett�. Meid�n t�ytyy l�hett�� selv� viesti ettemme hyv�ksy t�t�, ja yritt�� tukea kahta syytetty�, sill� valtio koittaa selv�stikin alistaa ja pelotella nuoria ihmisi� etteiv�t he vaan pystyisi k�ynnist�m��n anarkistista j�rjest�ytymist�.

[Infoshop News]

Mustapinkki blokki Prideilla!

ke, 25 kes䠠 2008 11:52:00 +0100

Mustapinkki blokki iskee kuin salama! Pride-kulkueen radikaalipoliittinen siipi sanoo ja tekee sen mit� muut eiv�t uskalla. Liity sin�kin taisteluun! Kuolema heterokulttuurille! Queer jihad!

La 28.6 klo 12 @ Rautatientori

Dress code: mustapinkki. Polttopullot mukaan!

Mustapinkin blokin uusi manifesti 2008:

It�-Euroopan romanit - tervetuloa Suomeen!

ke, 25 kes䠠 2008 11:12:28 +0100

Lue my�s:

Helsingin kaupunki haluaa eroon romanikerj�l�isist�

Vapaa liikkuvuus -verkosto on yhteisty�ss� sosiaalikeskus Rajatilan kanssa alkanut tarjota majoitusta It�-Euroopan romanikerj�l�isille. T��l�n Rajasaaressa sijaitseva vallattu talo on omaehtoinen toimintatila, jonka k�ytt�� ei s��tele kapitalistinen voitontavoittelun logiikka, vaan tilan k�ytt�jien tarpeet. "Projektimme tavoitteena on her�tt�� keskustelua Helsingin kaupungin tekopyh�st� politiikasta: puhutaan n�iden ihmisten auttamisesta, mutta k�yt�nn�ss� romanikerj�l�isi� vain ahdistellaan", kommentoi Dan Koivulaakso Vapaa liikkuvuus -verkostosta. Vapaa liikkuvuus -verkosto painottaa, ett� romanit ovat EU-kansalaisia ja heille kuuluu oikeus liikkua vapaasti EU-maasta toiseen. Samalla kyse on konkreettisen suojapaikan tarjoamisesta kaupungissamme kerj��ville.

Diakonissalaitoksen ja sosiaaliviraston virkailijat kiert�v�t kes�ll� k�ynnistyneen katuprojektinsa my�t� kaupungilla kyselem�ss� romanikerj�l�isilt� heid�n taustoistaan, elinoloistaan Suomessa, tulonl�hteist��n sek� mahdollisesta avuntarpeestaan. Projektiryhm�n johtaja Jarmo R�ih� on kuitenkin ilmoittanut, etteiv�t he aio auttaa kerj�l�isi� "asunnon tai ruuan osalta". "Ihmisten tarpeeseen nukkua sis�tiloissa on vastattu sill� perinteisell� keinolla eli laittamalla poliisi asialle. Er�s romanikerj�l�inen, joka tunkeutui Pukinm�en vanhaan asemarakennukseen nukkumaan, otettiin kiinni ja sai sakot", kommentoi Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta.

On ilmeist�, ett� ty�tt�mien, rasismia kaikkialla kohtaavien ja osin my�s luku- ja kirjoitustaidottomien romanien on pakko kerj�t� Euroopan metropoleissa taatakseen toimeentulon perheillens�. Omissa l�ht�maissaan romaniperhe voi saada erilaisina sosiaalitukina keskim��rin noin 35 euroa kuukaudessa. Helsingiss� arviot kerj��mistulosta ovat jopa 80 euroa p�iv�ss�. Rajasaareen majoitetut noin 20 romania ovat l�hteneet kotiseudultaan, Romanian Bacausta, koska heid�n talonsa tuhoutuivat tulvissa.

It�-Euroopan romanien pyrkimykseen parantaa el�m��ns� ja k�ytt�� hyv�ksi EU-kansalaisten vapaan liikkumisen oikeutta on vastattu uusilla kontrolleilla. Esimerkiksi Turun poliisin sittemin poisvedetyn sis�isen ohjeistuksen mukaan kerj��ji� olisi ensin varoitettu jatkamasta kerj��mist� ja otettu heilt� henkil�tiedot yl�s. Kolmannella kerj��miskerralla heit� olisi sakotettu. Lis�ksi poliisi oli suunnitellut takavarikoivansa kerj��m�ll� saadut rahat ja k��nnytt�v�ns� kerj��j�t maasta. Turun poliisin suunnitelmat olivat lainvastaisia.

Koska projekti toteutetaan yhteisty�ss� sosiaalikeskus Rajatilan kanssa, toimittajien on syyt� huomioida, etteiv�t he ole tervetulleita alueelle ilman ennakkoilmoitusta. Haastatteluista sek� kuvien ottamisesta sosiaalikeskuksella on sovittava alla mainittujen yhteyshenkil�iden kanssa.

Lis�tietoa ja haastattelupyynn�t:

Katja Tuominen / Vapaa liikkuvuus -verkosto, puh 0505373103, katja piste o piste tuominen �t helsinki piste fi

Dan Koivulaakso / Vapaa liikkuvuus -verkosto, puh 0445066613 (ocks� p� svenska), dan �t g-olio piste net

Kuvia sosiaalikeskus Rajatilasta (vapaasti k�ytett�viss�)

vapaaliikkuvuus.net

Uutisia K��penhaminan kamppailuista vapaiden ja yhteisten tilojen puolesta

ti, 24 kes䠠 2008 17:55:55 +0100

P�ivitetty 25.6. @ 13:45 Refshalevejn tilanteesta

Alueen omistaja on ilmoittanut ett� sen laittomana pit�m� vapaatila Christianian kupeessa Refshalevejll� tullaan h��t�m��n. Valtaajien k�skettiin poistua keskiviikon puoleen p�iv��n menness�. Kaupungin toisella puolen N�rrebron ja Fredriksbergin v�liss� olevalle �boulevardille taas on kev��n ja alkukes�n aikana noussut tyhj�lle tontille uusi yhteis�puutarha. Viime torstaina jokaviikkoinen Ungdomshuset -demo juhli 24 tuntia eri puolilla kaupunkia, sill� kyseess� oli 69:s kerta kun mielenosoitus j�rjestettiin sen j�lkeen kun vanha Ungdomshuset purettiin osoitteessa Jagtvej 69.

Refshalevej h��det��n

Christianian kupeessa noin kuukausi sitten vallattu Refshalevej h��det��n. N�in ilmoitti alueen omistavat kaupunki ja valtio. Paikalla k�vi tiistaina 24.6. poliisit sanomassa, ett� jos ei alue ole tyhj� keskiviikon puoleen p�iv��n menness�, tullaan se tyhjent�m��n voimalla. Alueen valtaajat ovat ilmoittaneet vastustavansa h��t�� passiivisesti, ja valtaavansa alueen uudestaan heti kun siihen tulee mahdollisuus. T�m� ei kuitenkaan tarkoita etteik� h��d�n yhteydess� voisi puhjeta levottomuuksia.

Viime viikon keskiviikkona kyt�t otti kiinni 18 ihmist�, sen j�lkeen kun Christianiassa liikkunutta peruspartiota vastaan oli keskell� p�iv�� hy�k�tty kivill� ja ilotulitteilla. Kaksi kiinniotetuista oli vain 14-vuotiaita, ja nuorimpien mellakointiin osallistuneiden arveltiin olevan viel� pari vuotta siit� nuorempia. Vain kaksi p�iv�� aiemmin oli vapaakaupungissa edellisen kerran heitelty kivill� poliisipartiota. P�ivien v�liss� annettiin ilmoitus Refshalevejn alueen h��d�st�.

Refshalevej vallattiin toukokuun lopussa, ja sinne on kuukauden aikana k�ynnistynyt kymmeni� rakennusprojekteja, kun valtaajat ovat rakentaneet erilaisia t�n�j� ja rakennelmia niin maalle kuin veteen.

Tiistaina 24.6. j�rjestettiin noin 200-300 henke� ker�nnyt mielenosoitus, joka kulki Christiansborgin linnoitukselta Refshalevejlle osoittamaan tukeaan alueen valtaajille.

�boulevardilla Mini-Christiania

Fredriksbergin ja N�rrebron v�liss� kulkevalle �boulevardille on avattu "Sininen puutarha" -niminen antikapitalistinen yhteistila, jota on kutsuttu my�s "Mini-Christianiaksi".

Paikalla sijaitsi 2002-2003 vallattu "Sininen Talo", joka h��dettiin kev��ll� 2003. Siit� asti tontti on ollut tyhjill��n, kunnes huhtikuussa sinne perustettiin urbaani yhteis�puutarha maailmanlaajuisen vapaiden tilojen puolesta j�rjestetyn toimintaviikonlopun aikana.

Paikalle on istutettu monenlaista puuta, pensasta, kukkaa ja kasvia; rakennettu nuotiopaikka, esiintymistila, lampi el�imille, hiekkalaatikko sek� puuveistoksia. T�m�n lis�ksi aluetta reunustavaan aitaan on tehty monenlaisia maalauksia. Paikalla villin� kasvavaa sient� koristaa merirosvolippu.

"Puutarha ei ole viel� valmis. Se on k�ytt�jist� kiinni millainen siit� tulee. Mutta kun nuotiopaikka ja esiintymistila saadaan valmiiksi voidaan paikalla j�rjest�� keikkoja," sanoi paikan puhehenkil� David Balleby-R�ndbach. H�nen mukaansa sek� naapuruston asukkaat, lapsiperheet ja nuoret ovat l�yt�neet tilasta rentoutumis- ja leikkipaikan. Paikalla on pidetty iltaisin my�s rahvaankeitti�t�, josta ohikulkijat ovat voineet k�yd� hakemassa edullista iltapalaa.

"Kapitalismi ei ole olemassa vain fyysisiss� tiloissa, vaan my�s tietoisuuksissamme. T�m� puutarha on merkkin� siit�, ett� voidaan luoda sellaista arvoa, jota ei voida mitata p��omalla," sanoi Balleby-R�ndbach.

Osoitteessa �boulevard 37 sijaitsevan puutarhan v�ki toivottaa kaikki tervetulleeksi toteuttamaan Utopiaa.

Ungdomshuset-demo numero 69

Viime torstaina j�rjestettiin uutta Ungdomshusetia vaatinut mielenosoitus 69:tt� kertaa. Siit� asti kun poliisin terrorismin vastaiset erikoisjoukot hy�kk�siv�t pormestarin kaupungin nuorille 1982 antamaan taloon torstaina 1. maaliskuuta 2007, on joka torstai j�rjestetty uutta taloa vaativa mielenosoitus. Koska heti h��d�n j�lkeen puretun vanhan talon osoite oli Jagtvej 69, oli mielenosoitus numero 69 samalla juhlademo, joka p��tettiin pit�� 24 tuntia kest�vin� yht�jaksoisina katujuhlina.

Mielenosoituksen takana oli 80-luvulla talonvaltausliikkeess� toimineita veteraaneja, ns. "Harmaa blokki". Katujuhlat pitiv�t sis�ll��n keikkoja, ruokaa, elokuvia, tiesulkuja ja aamu-uintia. Kaupungintalon ohi kulkeneet juhlijat koristivat poliitikkojen p��majaa graffiteilla, mink� lis�ksi j�rjestettiin punk-keikkka p��poliisitalon edustalla terveisin� kaupungin poliisikomentaja Hanne Bech Hansenille.

Juhlat sulkivat useita kertoja p��teit�, ja monta kertaa tuli poliisin kanssa erimielisyyksi�, mutta juhlijat p��siv�t joka kerta jatkamaan matkaa haluamaansa suuntaan.

Juhlien oli tarkoitus p��ty� Christianiaan, mutta 21 tunnin j�lkeen poliisi sai tarpeekseen ja saartoi juhlijat Vesterbron Enghave Pladsille, jossa esiintyjien siivitt�m�t juhlat jatkuivat kolmisen tuntia kunnes vuorokausi juhlia sateessa, paisteessa, valossa ja pimeydess� tuli t�yteen.

L�hteet:
Sidste udkald for Refshale-bes�ttere (Modkraft)
News from the battles for free space in Copenhagen (Indymedia UK)
Refshalevej to be evicted (Indymedia DK)
Christiania-udvidelse skal ryddes snarest (Politiken)
Refshalevej skal ryddes (Modkraft)
Politiet anholder 14 p� Christiania (Politiken)
B�rn i forreste geled ved Christiania-uro (Politiken)
Bl� have skudt op p� Frederiksberg (Politiken)
Mini-christiania �bnet p� �boulevarden (Politiken)
Ungdomshusbev�gelse i maraton-demo (Modkraft)
Politiet opl�ser ungdomshusdemo (Modkraft)

Aiemmin Takussa:
Christianian kupeeseen syntyi uusi vapaatila (10.6.)
Uusi Ungdomshuset hyv�ksyttiin virallisesti (12.6)

Lis�� Ungdomshuset-uutisia Takun Ungdomshuset -osiossa

Arvio: �ljyn hinta moninkertaistuu viiden vuoden kuluessa (CNBC)

ti, 24 kes䠠 2008 12:50:41 +0100

Ven�l�isen Gazprom-kaasuyhti�n p��johtaja Miller h�tk�ytti pari viikkoa sitten povaamalla �ljyn hinnan nousevan ensi vuoden aikana 250 dollariin tynnyrilt�. Nyt yhdysvaltalainen energianeuvonantaja Robert Hirsch varoittaa tynnyrihinnan nousevan mahdollisesti jopa 500 dollariin 3-5 vuoden kuluessa. (Robert Hirsch Wikipediassa; ks. my�s "Hirschin raportti" USA:n energiaministeri�lle) Asian suhteuttamiseksi: vuodesta 1861 aina 70-luvun alkuun asti raaka�ljyn hinta oli alle 10$ tynnyrilt�, ja 90-luvun loppuun asti se pysyi alle 20 dollarissa paria poikkeusta lukuunottamatta (70-luvun energiakriisi ja ensimm�isen Persianlahden sodan alku). 2000-luvun alkupuoliskolla hinta kipusi sitten nopeasti 40 dollariin, ja viime syksyn� tynnyrin �ljy� sai 70-80 dollarilla. T�m�n vuoden huikean nousun my�t� hinta huitelee jo jossain l�hell� 140 dollaria. -ks. kuvaaja �ljyn hinnan kehityksest� 1861-2007: wikipedia

Hirsch, poliittiseen manageriluokkaan kuuluvana asiantuntijana, on tietenkin huolissaan l�hinn� vain talouden ja kapitalistisen j�rjestelm�n jatkuvuudesta. H�nen mukaansa "pahin ymp�rist�ongelma ovat ty�tt�m�t ihmiset ja syvenev� taantuma" (ts. valtaa uhkaavat yhteiskunnalliset levottomuudet), joten h�nen ratkaisuehdotuksensa perustuu sosiaalisista, ymp�rist�- ja ilmastovaikutuksista piittaamatta mm. lis��ntyv��n hiilen ja �ljyhiekan hy�dynt�miseen. Rakenteelliset muutokset (kapitalistisen talousj�rjestelm�n romuttaminen, paikallinen omavaraisuus, omaehtoinen toiminta...) sen sijaan ovat h�nelle tietenkin olemattomia, tai ehk� paremminkin n�kym�tt�mi� vaihtoehtoja.

Video: CNBC (YouTube)

***
Tv-haastattelun k��nn�s

Toimittaja: Vaihtoehtoisia energiamuotoja on mainostettu ratkaisuna Amerikan energiakriisiin. Mutta onko meill� vaihtoehto haudattuna maan alle t��ll� USA:ssa? Asiaa meille selvitt�� Bob Hirsch, joka on vanhempi energianeuvonantaja... Tri. Hirsch, tervetuloa.

Hirsch: Huomenta.

Toimittaja: Olemme puhuneet t��ll� �ljyn hintaennusteista. Mihin luulet hinnan olevan menossa pahimmassa tapauksessa? Mihin �ljyn hinta n�hd�ksesi menee vaikkapa seuraavan kolmen - viiden vuoden sis�ll�?

Hirsch: Pahin tapaus ei ole kovinkaan onnellinen. Tilanne on sellainen, ett� �ljyn hinnat saattavat hyvinkin olla monia satoja, ehk� 500 dollaria tynnyrilt� jossain noin viiden vuoden sis�ll�.

Toimittaja: Seurassamme on t�n� aamuna my�s Joanne Lipman, Portfolio-lehden p��toimittaja, ja h�nell� on my�s jotain sanottavaa t�st�.

Lipman: Kyll�, t�m�h�n on todella kiinnostavaa. 500 dollaria tynnyrilt� ... monethan t�st� mesoavat. Mutta tosiasiassa 500 dollaria on luultavasti yht� todenn�k�inen hinta kuin 50 dollaria. Tosiasiassa emme oikeasti tied� mihin �ljyn hinta on menossa. Teimme kyselyn ekonomisteille huhtikuussa, kysyimme mill� tasolla �ljytynnyrin hinta on loppukes�st�. Kysyimme ehk� kuudelta ekonomistilta, ja heid�n arvionsa vaihtelivat 70-120 dollarin v�lill�. Kukaan ei odottanut edes 140 dollaria. T�m�h�n on siis ihan... 500... kun kukaan ei osaa sit� ennustaa. Taloustoimittajamme John Cassidy kirjoitti my�s artikkelin jonka mukaan hinta voi laskea 50 dollariin kun otetaan huomioon uusi tulossa oleva kapasiteetti ja uudet sijoitukset joita tulee �ljyn hinnan nousun my�t�.

Hirsch: Mielest�ni he ovat t�ysin v��r�ss�. �ljyn hinta ei yksinkertaisesti tule laskemaan niin paljoa, ja syy on siin� ettei maailmassa ole �ljy� niin paljoa. Maailman �ljyntuotanto on pysynyt tasaisena vuodesta 2004 asti. Vaikka �ljyn tuotantoa on yritetty ankarasti lis�t� t�lt� tasolta, ei siin� olla onnistuttu. Jos joku v�itt�� ett� yht�kki� tapahtuu jokin taika ja yll�tt�en onkin tarjolla valtavasti uutta �ljy�, niin h�n ei ymm�rr� ongelmaa. Ekonomistit eiv�t ymm�rr� ett� geologia rajoittaa meit� t�ss� tilanteessa.

Toimittaja: Tri Hirsch, t�n� sunnuntaina (22.6.) pidet��n Saudi-Arabiassa Suuri Kokous jossa OPEC keskustelee �ljyn tuotannon lis��misest�. Uskotko ett� t�m� on vain v�liaikainen ratkaisu vaikka he l�yt�isiv�tkin keinoja pumpata lis�� ljy� l�hitulevaisuudessa?

Hirsch: En usko ett� se on ollenkaan mik��n ratkaisu. On hyv� ett� ihmiset puhuvat toisilleen, se on aina parempi kuin ettei puhuttaisi. Mutta tosiasia on ett� OPECilla on hyvin v�h�n k�ytt�m�t�nt� kapasiteettia ja niinp� vaikka he avaisivatkin kaikki varantonsa, sill� ei olisi kovinkaan suurta merkityst� maailmalle. Toinen asia jota ihmiset eiv�t tunnu k�sitt�v�n on, ett� joka vuosi �ljyntuotanto k��ntyy laskuun monilla eri �ljykentill�. N�in ollen meid�n t�ytyy tuottaa kolmesta nelj��n miljoonaa tynnyri� uutta �ljy� jotta pysyisimme edes vakaasti sill� tasolla jolla olemme olleet viime vuodet. Tilanne huononee vuosi vuodelta, ja niinp� tulemme ajan kuluessa lopulta tilanteeseen jossa �ljyntuotanto k��ntyy maailmanlaajuisesti laskuun, ja silloin me ollaan kusessa.

Toimittaja 2: No pit�isik� meid�n hyv�ksy� tosiasiat ja k��nty� vaihtoehtoihin vai pit�isik� meid�n porata �ljy� merelt�, mit� mielt� olet?

Hirsch: Vastaus on ett� kaikkia noita. Itse asiassa kyse on ensinn�kin nestem�isi� polttoaineita koskevasta ongelmasta. �ljy on nestem�inen polttoaine, ja tuolla maailmalla on valtavasti kaikenlaisia v�lineit� - autoja, lentokoneita, veneit�, laivoja - jotka edustavat valtavaa p��omakulua ja jotka k�ytt�v�t nestem�isi� polttoaineita. Meille ei siis ole mit��n apua tuulivoimasta tai jostain muusta l�hitulevaisuudessa. Me tarvitsemme vaihtoehtoisia nestem�isi� polttoaineita sek� suuren ponnistuksen energian s��st�miseksi. Nestem�iset polttoaineet voivat tulla hiilest�, ne voivat tulla �ljyhiekasta ja raskas�ljyst�, ne voivat tulla nestem�isist� kaasuista ja joistain muista l�hteist�. Asioista joita ihmiset eiv�t ymp�rist�n�k�kulmasta katsottuna v�ltt�m�tt� halua tehd�. Mutta pahin ymp�rist�ongelma, kuten on sanottu, ovat ty�tt�m�t ihmiset ja syvenev� taantuma.

Toimittaja: Miksi hiili on mielest�si paras noista ratkaisuista?

Hirsch: No meill� on paljon hiilt� t�ss� maassa ja se on hyv�, ja hiili voidaan muuttaa nestem�iseksi polttoaineeksi teknologialla joka on noin sata vuotta vanha. Se voidaan tehd� ja viel� aika puhtaastikin. Ja me tarvitsemme nyt kaikki mahdolliset keinot jotka vain ovat k�yt�nn�llisi� ja suhteellisen taloudellisia.

Toimittaja: Tuleeko vastustusta Washingtonista ja muualta? Sinullahan on virka Washingtonissa, kuinka paljon poliittista vastustusta her�� kun alat puhua hiilen k�ytt�misest�?

Hirsch: Luulen ett� monet ovat viel� jumissa muutaman vuoden takaisessa arvoj�rjestelm�ss�, kun kovin monet eiv�t odottaneet n�in korkeita �ljyn hintoja. Mutta nyt tuossa takanani n�kyv�ss� rakennuksessa [Valkoisessa talossa] aletaan jo kiinnitt�� huomiota. Heid�n on pakko kiinnitt�� enemm�n huomiota, koska mill��n mit� he tekev�t ei tule olemaan nopeaa vaikutusta. Hinnat ovat menossa yl�sp�in. Ne saattavat laskea silloin t�ll�in p�ivitt�isen vaihtelun my�t�, mutta ne ovat menossa yl�s ja ne ovat ilman muuta nousemassa t�h�n monen sadan dollarin tynnyrihintaan.

Toimittaja 2: Tapaan pian [saako joku selv�� kenet?]. H�n vastustaa voimakkaasti [kaiketikin luonnonsuojelualueiden �ljynporaus]kiellon kumoamista. Mit� min� sanon h�nelle? Mit� minun pit�isi h�nelt� kysy�?

Hirsch: Se on h�nen valintansa ja ymm�rr�n heid�n arvoj�rjestelm��ns�. Toisaalta kun taantuma iskee ja syvenee vuosi toisensa j�lkeen, ja valtava joukko tavallisia ihmisi� menett�� talonsa ja ty�ns� ja autonsa, joutuvat el�m��n puutteessa... luulen ett� silloin ihmisten mielet muuttuvat ja he haluavat todellakin tehd� mit� tahansa mik� k�yt�nn�ss� lievitt�� ongelmaa joka tulee olemaan ��rimm�isen vakava.

Lipman: Kuinka kauan menee ennenkuin olemme n�iss� oletetuissa 500 dollarin tynnyrihinnoissa?

Hirsch: Sit� on hyvin vaikea ennustaa. Siit� p��tellen miten asiat nyt ovat, sanoisin ettei 3-5 vuotta ole mahdoton aikav�li.

***

Seittitakiainen

Kasvi on kaksivuotinen, 50-150 cm korkea ja suurilehtinen. Se viihtyy usein l�hell� asutuksia.

Kasvin juuri on sy�t�v� aikaisin kev��ll� ja k�ytet��n juurikkaiden tapaan. Nuoret lehdet ja pehme� kev�tverso ovat kokonaan sy�t�vi� keitettyjen vihannesten tavoin. Ter�lehdet sy�d��n kuten latva-artisokka ja ne maistuvat samanlaisilta.

-Bj�rn Corander: Luonnon hy�tykasvit

Ranska: Maahanmuuttajat polttivat s�il��nottokeskuksen

ti, 24 kes䠠 2008 12:44:46 +0100

S�il��nottokeskukseen vangitut maahanmuuttajat sytyttiv�t sunnuntaina palamaan yhden maan suurimmista ulkomaalaisvankiloista, joissa ainoa rikos on tiettyjen valtion my�nt�mien lappusten puuttuminen. Kaksi rakennusta paloi maan tasalle. Kaksikymment� vankia joutui sairaalaan hengitetty��n savua. Alustavasti sanottiin viidenkymmenen onnistuneen pakenemaan, joskin kyt�t sanoivat my�hemmin vain nelj�ntoista olevan karussa. Loput noin 250 vankia on siirretty laitoksiin eri puolille maata. Vangit sytyttiv�t patjoja tuleen Vincennesin s�il��nottokeskuksessa Pariisin laitamilla, kun ulkona oli samaan aikaan paperittomia maahanmuuttajia tukenut mielensoitus. Vangit protestoivat tunisialaisen miehen kuolemaa laitoksessa viikonloppuna, ja kyt�t vastasivat protestiin kaasulla.

"T�m� on j�lleen yksi liian monista kuolemista joista voidaan syytt�� maahanmuuton rikollistavaa julmaa, raakaa ja ep�inhimillist� politiikkaa," sanoi rasisminvastainen MRAP-j�rjest� lausunnossaan.

Ranska aikoo karkoittaa t�n� vuonna 26 000 ulkomaalaista, joilta puuttuu paperit, viisumi tai ty�lupa.

Joulukuun puoliv�lin j�lkeen Vincennesiss� on ollut kasvavassa m��rin j�nnitteit� ja protesteja, liittyen viranomaisten kasvattamiin karkotusm��riin.

N�l�lakot, tulipalot, kielt�ytymiset lukittautumasta selleihin y�ksi, ja yhteenotot poliisien kanssa ovat lis��ntyneet Vincennesiss�.

My�s paperittomia maahanmuuttajia tukeneet aktivistit ja anarkistit ovat saaneet tuta vallan rautaisen kouran. Alkuvuoden aikana vankiloissa on ollut naurettavin perustein muutamia s�il��nottokeskusten vastustajia. Ainakin yksi on viel� kaltereiden takana.

Hiljattain j�rjestettiin kansainv�linen toimintaviikko rajoja ja s�il��nottokeskuksia vastaan. Viikon tempauksiin kuului mielenosoituksia, banderolleja, rikottuja ikkunoita ja tuhopolttoja.

L�hteet:
France: immigrants burn down deportation centre (Indymedia UK)
Immigrants burn down buildings at French deportation centre (The Sydney Morning Herald)
14 escape from burning migrant detention centre (France 24)

Aiemmin Takussa:
S�il��nottokeskusten vastustajia vankilassa Ranskassa (2.6.)
Englanti: Poliisi tukahdutti mellakan maahanmuuttajien keskityslaitoksessa (14.6.)
Rajojen vastaisen toimintaviikon tapahtumia 9.-16.6.2008 (17.6.)
Seitsem�n maahanmuuttajaa pakeni Campsfieldin s�il��nottokeskuksesta (19.6.)

Lue my�s:
Latinalainen Amerikka vastustaa EU:n siirtolaisrasismia (Valtamedia 23.6.)

Autonomiset toimintap�iv�t tulevat!

ma, 23 kes䠠 2008 08:02:16 +0100

Helsingin talonvaltaajat kutsuvat kaikki mukaan viisip�iv�isille toimintap�iville autonomisten tilojen ja - kulttuurin puolesta. Vaikka kaupunkia on viimeisen vuoden ajan ravistellut ennen n�kem�t�n valtausputki, ei edelleenk��n Helsingist� l�ydy yht� ainoata pysyv�� autonomista tilaa. Kaupunki on vakuutellut etsiv�ns� sopivia tiloja elokuun loppuun mennness�, kun m��r�aikainen sopimus sosiaalikeskus Rajatilaan p��ttyy. Nyt kuitenkin vaikuttaa silt�, ettei kaupungilla ole tarjota mit��n. Valtaajien kannalta tilanne on selv�: joko kaupunki osoittaa tilat autonomiselle sosiaalikeskukselle tai sellaiset otetaan.

Me kutsumme sinut mukaan tuomaan taistelun takaisin kaduille! Viiden p�iv�n aikana tuomme esiin eri puolia autonomisesta toiminnasta. P�iv�t tulevat t�yttym��n konserteista, keskustelutilaisuuksista ja ty�pajoista, mutta samalla my�s mielenosoituksista ja suorasta toiminnasta. Helsingin kaupungin on aika tajuta, ett� taistelu autonomisista tiloista ei tule loppumaan. Vuosi 2008 on tuonut suuria voittoja talonvaltausliikkeelle K��penhaminan nuorison saadessa viimein tilat puretun Ungdomshusetin tilalle ja Berliiniss� taistelu K�pin puolesta toi talolle 30 vuotta lis�aikaa. Me haluamme antaa oman panoksemme kansainv�liselle taistelulle itsehallittujen tilojen puolesta. Tarvitsemme sinun apuasi ja toivomme, ett� p��set Helsinkiin 29.7-2.8. v�liseksi ajaksi. Kulunut vuosi on osoittanut, ett� toimimalla yhdess� olemme pys�ytt�m�tt�mi�! Ei en�� yht��n h��t��! Radikaalien itsehallinnollisten tilojen puolesta!

Jos olet tulossa Helsinkiin Toimintap�ivien ajaksi, toivomme, ett� ilmoittaudut ja kerrot kuinka monta ihmist� on tulossa. Pyrimme my�s j�rjest�m��n keskustelutilaisuuden muualta tulleiden valtaajien kesken, joten jos haluat kertoa omista kokemuksistasi, kerro siit� meille. Pystymme majoittamaan ihmisi� sosiaalikeskus Rajatilaan ja pyrimme my�s tarjoamaan ainakin yhden l�mpim�n aterian p�iv�ss�. Ilmoittautua voit l�hett�m�ll� s�hk�postia osoitteeseen: actiondays (�t) riseup (piste) net

Alustava ohjelma Autonomisille Toimintap�iville:

28.7. Yleinen infotilaisuus @ Rajatila29.7. Toimintap�iv�t alkavat
Katujuhlat omatoimisen kulttuuritoiminnan puolesta, konsertti.
30.7. Ty�pajoja: banderollity�paja, lakituki, poliisitaktiikat, street medic, ajatustenvaihtoa vieraiden kanssa.
31.7 Mielenosoitus radikaalien vapaatilojen puolesta - Sosiaalikeskus nyt! Illalla konsertti.
1.8. Ty�pajoja mm. pienryhm�t, poliisitaktiikat, ajatustenvaihtoa vieraiden kanssa.
2.8. P��t�sp�iv�: kaupunki haltuun, illalla bileet.

Lis�ksi jokaiselle p�iv�lle yll�tyksi� luvassa. Olisi toivottavaa, ett� p��sisit paikalle jo 28.7 j�rjestett�v��n yleiseen info-tilaisuuteen

valtaus.org

Paraguay: Mellakoivat vangit halusivat lis�� seksi�

la, 21 kes䠠 2008 18:29:00 +0100

Paraguayn p��kaupungin Asuncionin laidalla olevan Esperanzan vankilan asukit ryhtyiv�t mellakkaan viime perjantaina. Nelituntisessa mellakassa otettiin panttivangiksi vankilan johtaja ja muuta henkil�kuntaa, kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut. Vangit esittiv�t pitk�n vaatimuslistan, johon lukeutui muun muassa vartijoiden mielivallan lopettaminen, sek� lis�� tilaisuuksia harrastaa seksi� tytt�yst�vien ja vaimojen kanssa. Kumppaneiden vierailuajat ovat aiemmin olleet p�iv�ll�, jolloin suuri osa vangeista on t�iss�. Panttivangit ja mellakointi paransivat vankien neuvotteluasemia, ja hallinto suostui vierailuaikoihin ty�tuntien ulkopuolella, vartien k�yt�ksen parantamiseen ja v��rink�yt�sten tutkimiseen, sek� vierailijoille teht�vien ruumiintarkastuksien lopettamiseen. Ei ole selv�� suostuttiinko vankien vaatimukseen y�n yli kest�vist� vierailuista.

Vangit olivat aiemmin valitelleet johdolle ty�n tulevan huvin tielle, mutta kun vaatimuksia ei kuunneltu, p��ttiv�t he mellakoida. Sitten kuunneltiin.

[Telegraph]

Jokikadun juhannus

la, 21 kes䠠 2008 00:52:00 +0100

Raportti Autonomisen kulttuurikeskus Jokikadun juhannusjuhlista. Juhannusjuhlat aloitettiin grillaamalla ihmisten nyytt�rimeiningill� tuomia ruokia talon omassa pieness� pallogrilliss�. Pikkujoulukausi saatiin avattua vegaanisten piparkakkujen ja gl�gin kera. Noin kymmenen aikaan illalla hankittiin viimeiset tarvikkeet juhannuskokkoa varten. Yhdentoista aikoihin keskityttiin juhannusjuhlien kohokohtaan, eli talon pihan betonilaatalla poltettiin vaikuttava rovio, jossa paloi kaikki osallistujien mielest� v��r�uskoinen materiaali. Rovioon heitettiin k�yp�� valuuttaa; ruokaohje, joka sis�lsi lihaa; Gilda oli neito-niminen seksistinen romaani; Suomen lakitieto-sarjan kaksi osaa; Cosmopolitan; Raamattu; Barbie-nukke; Martti Kuitusta (Turun tilalaitoksen johtaja) sek� Jarkko Virtasta (Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja) esitt�v�t voodoonuket; NCC:n mainoskyltti sek� koko rovion vaikuttavimmat osat: NCC:n sininen mainoslippu ja Suomen valtion lippu (se, jossa on keskell� Suomen valtion vaakuna). Vartiointiliike ISS:n vartija sattui paikalle ensimm�isen kerran kun roviota oltiin polttamassa, ja vartijan silmien edess� poltettiin n�ytt�v�sti Suomen valtion lippu. Vartija l�hti pian pois, ja seuraava vartija saapui paikalle hetke� my�hemmin, kun rovio oli jo palanut miltei loppuun. T�m� vartija vain tuijotti peloissaan eteens� kun kaksi juhlien osallistujaa yritti keskustella h�nen kanssaan. Rovion hiipuessa avattiin talon ovi. Kun osa ihmisist� oli sis�ll� tarkastamassa paikkoja ja yritt�m�ss� avata ovia, oli talon vierest� kulkevalla tiell� poliisiauto ajanut sivuun, kaikki valot p��ll� tarkastanut pihan ja ajanut pois. Seuraava vartija saapui kun juhlakansa oli talon alapihalla grillaamassa, eik� ollut huomaavinaan samaa miest�, joka j�lleen yritti avata keskusteluyhteytt�. T�m�n j�lkeen yl�pihalle ajoi paloauto valot vilkkuen sammuttamaan rovion viimeisetkin hiillokset talon pihalla olleilla vesi�mp�reill�. Hetki t�st� ja pihaan saapui poliisi, joka partioauton kutsumana oli tullut katsomaan, ett� kaikki on kunnossa. Rovio oli jo palokunnan toimesta sammutettu ja kaikki oli ok, joten partio jatkoi vain matkaansa kohti uusia teht�vi�. Viimeisen� paikalle saapui j�lleen yksi ISS securityn auto, josta vartija vain kehotti ihmisi� poistumaan alueelta. Summa summarum: Autonominen kulttuurikeskus Jokikatu on taas auki, ja uudelleen avaamista juhlistettiin varmasti kaikkien aikojen vapauttavimmalla juhannusjuhlalla!

Kolumbia: Mellakka yliopiston yksityist�mist� ja lukukausimaksuja vastaan

pe, 20 kes䠠 2008 12:23:59 +0100

Poliisi yritti tiistaina tunkeutua Bogotan Kansallisen Yliopiston alueelle lukukausimaksuja vastustaneen mielenosoituksen aikana. Kivill� ja ritsoilla aseistautuneet opiskelijat h��tiv�t kuitenkin kyt�t, jotka k�yttiv�t kyynelkaasua ja vesitykkej� noin tuhatta mielenosoittajaa vastaan.

Mielenosoitus oli vastaus ehdotukseen koulun yksityist�misest� ja lukukausimaksujen k�ytt��notosta. Perinteisesti koulu on ollut julkinen ja ilmainen. Ainakin yksi mielenosoittaja ja kolme mellakkakytt�� loukkaantui vakavasti.

[Bombs and Shields]

"Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua!"

pe, 20 kes䠠 2008 11:19:02 +0100

Raportti Kansainv�lisen ep�j�rjestysp�iv�n 35.5. vietosta Turussa.

Turussa Kansainv�list� ep�j�rjestysp�iv�� 35.5. vietettiin t�n� vuonna Olympiateemalla. Ep�olympialaisiin kuului Paavo Nurmen stadionilta l�htenyt kulkue, jota johti kulkueen musta blokki kantaen mustaa lippua. Kulkueeseen ottivat osaa my�s rumpali, megafonin avulla tapahtumista kertova selostajalegenda, valkoiseen kaapuun kietoutunut ep�olympiasankari, sinist� risti� sel�ss��n kantava Jeesus my�skin valkoisessa toogassa, punainen ja valkoinen adonis kantamassa marmorikuulia sek� ep�olympialaisten virallinen tuomari mustassa puvussaan kantamassa tyhj�� kyltti�. Mukana oli my�s lukuisia urheilijoita v�rikk�iss� verkkareissaan, ja kaikilla kulkueen osanottajilla oli esill� virallinen kilpailijanumero. Kulkue saapui Turun kauppatorille kesken Turun sanomien Treffi�liitteen tapahtuman ja virallinen palkintojenjako keskeytettiin v�kivaltaisesti yli�innokkaan tapahtumaj�rjest�j�n toimesta. Poliisin kanssa k�ydyn keskustelun j�lkeen ep�olympialaiset saivat jatkua torin toisella laidalla. Selostajalegenda ei miss��n vaiheessa lopettanut puheen vuolasta virtaa.

Muun muassa mielikuvitusjalkapallon ja horisontaalitolpan kiipe�misen merkeiss� vietetyt ep�olympialaiset saivat paljon ansaitsemaansa huomiota ohikulkijoilta, ja muutamaan otteeseen p��stiin selitt�m��n koko tapahtuman yksinomaan kannustavan ep�j�rjestykseen itse kunkin el�m�ss�. Ep�olympiasankarin tuntemattomalla kielell� pidetty puhe yhdess� myyr�hymnin kanssa p��ttiv�t ep�olympialaiset niiden ansaitsemalla arvokkuudella.

Seitsem�n maahanmuuttajaa pakeni Campsfieldin s�il��nottokeskuksesta

to, 19 kes䠠 2008 17:55:45 +0100

Seitsem�n maahanmuuttajaa pakeni varhain torstaiaamuna Campsfieldin s�il��nottokeskuksesta Englannin Oxfordshiress�. Samassa laitoksessa mellakoitiin viime viikolla. Seitsem�st� paenneesta nelj� on yh� karkuteill�.

Viranomaiset eiv�t suostu kertomaan pakotapaa, mutta er��n kyt�n mukaan "t�m� ei ollut mik��n yksinkertainen k�vely ulos. T�m� oli monimutkainen ja suunniteltu pako."

Karkureille onnea matkaan!

[Indymedia UK]