Kirjeitä kahdelta "Tulisolujen Salaliiton" jäseneksi epäillyltä
Arkisto | tiistai, 24.11. 2009 @ 22:02
Katselukertoja: 451
Avainsanat: kreikka tulisolujen salaliitto vankila kirje konstantina karakatsani panayotis masouras
Kirjeet Panayotis Masourakselta ja Konstantina Karakatsanilta. Masouras on yksi kolmesta vangitusta anarkistista joita epäillään Tulisolujen Salaliitto -kaupunkisissiryhmän jäseniksi. Karakatsanista taas on annettu pidätysmääräys samasta tapauksesta.
Kirje Panayotis Masourakselta
Keskiviikkona 23. syyskuuta varttia yli kahdeksan poistuin Galatsissa olevasta kodistani kohti kuntosalia. 25 terrorismin vastaisen poliisiyksikön jäsentä pidätti minut.
Muutamassa sekunnissa huomasin olevani jalkakäytävällä kädet raudoissa selän takana. Samaan aikaan he ilmoittivat esimiehilleen että "kaikki meni hyvin" ja että heillä "on minut". Minut vietiin poliisin päämajan 12. kerrokseen (jossa terrorismin vastainen jaosto sijaitsee). Seuraavana päivänä sain kuulla että samaan aikaan pidätettiin myös kaksi ystävääni.
Sillä välin show oli jo alkanut. Fyysisesti väsyneenä 48 tunnin valvomisen jälkeen, kasvot seinää kohti ennen pitkää kuulustelua, kun jotkut toimistosta toiseen menevistä poliiseista sanoo nautinnon houretilassa kuinka käynnissä on sota.
Tämän jälkeen he ovat kiinnostuneita urastani, ystävällistä rupattelua, mahtailua ja ihmisläheistä tuttavallisuutta harhautuneelle nuorelle joka seurasi väärää polkua, samalla kun he ovat päättäneet ryhdistää minua ja tekemään minusta järkevän. Ei heidän takiaan, he sanovat, vaan omaksi parhaakseni, auttaakseni itseäni, puhumalla heille tilanteista ja ihmisistä joista en tiedä mitään. Myöhemmin poliisi sanoi minulle että olen 12. kerroksen tyhmä kusipää, sillä hänen mukaansa muut ovat "vasikoineet minut" ja "puhdistaneet itsensä" ja että jos en ala puhumaan niin joudun vastuuseen muiden teoista, joten minua kutsuttiin taas kerran vastaamaan tilanteista joista en tiedä mitään.
Vartijan vuoronvaihto: "hyvät" kytät joilla on herkkä ote ja lapsuuden traumoja, kuten he sanovat, jotka tunnistavat epäoikeudenmukaisuuden ja haluavat auttaa. Toisaalla taas "kovat" kommandot joilla on täydet naamarit, lain "ankarat" soveltajat ja moraalin edustajat, toimimassa ehdottomalla tavalla, joka johtaa fyysiseen ja henkiseen väsymykseen, keinona kostaa, kuten he sanovat, koska "pidin turpani tukossa".
Se että torjun minua vastaan nostetut syytteet ei tarkoita sitä että koskaan kieltäisin poliittisen "identiteettini" ja "alkuperäni". En koskaan piilottaisi itsekunnioitustani vangitsemisen maton alle, ylenkatsoisi tosiasiaa siitä että olen poliittinen olio, joka ottaa asemansa tämän yhteiskunnan arvoja ja instituutioita vastaan kriittisen vallankumouksellisen ajattelun ja käytännön keinoilla. Olen anarkisti ja olen vallankumouksen puolella, ja näin ollen myös itseni puolella.
On päivänselvää miksi minä ja kaksi ystävääni olemme tällä hetkellä vankilassa. Jopa kaikista hyväuskoisin mieli voi huomata että vaaleja varten laaditut tilanteet näyttelevät roolia nykytilanteessa, joiden tarkoitus on palvella poliittisia ja viestinnällisiä tarkoituksia.
Tilannetta ympäröivä liioittelu, hampaisiin asti aseistetut erikoisjoukkoihin kuuluvat saattajat, sekä noiden halpamaisten vasikoiden, toimittajien, yhteistyö päivän poliittisten olosuhteiden kanssa riitti luomaan tavalliselle kreikkalaiselle järjestyksen ja turvallisuuden tunteen vaalien edessä, joten hän voi unissakävellä aktiivisen kansalaisen roolissa kohti vaaliuurnaa luovuttaakseen jälleen kerran jonkun muun käsiin oman vastuunsa omasta olemisestaan. Tänä päivän tiedetään hyvin että yleisellä mielipiteellä ei ole mielipidettä, joten jonkun muun täytyy muovata se. Päivän äänensävyn on pääosin asettanut median paskahousut, sekä heidän himonsa "Galatsin sekopäitä" ja "Calandrin" hirviöitä kohtaan, sarjapommittajia joilla on yhteyksiä "maineikkaisiin" vallankumouksellisiin organisaatioihin, joilta he ottavat käskyjä tehtäviensä toteuttamiseksi. Talostani löytyneistä aseusta ja luodeista sekä rahasta joka oli yhtäkkiä ryöstöjen tuotosta sillä se oli kätketty hyvin - ensi kerralla jätän ne heti etuoven kynnykselle.
Yhteiskunta ei jakaudu luokkiin vaan ainoastaan valintoihin ja tietoisuuksiin. Joten opitaan tuskasta ja nautinnosta, verestä ja kaduista. Synnyimme olemaan olemassa kokonaisina käsittämättömässä ainutkertaisuudessamme. Käsittämättömässä siksi että voimme kestää tuskan, ennustamattomassa siksi että saimme oppimme kaduilla, säälimättömiä siksi että tulemme liikkumaan kaikkia vastaan, koska tulemme oppimaan kuinka pikkutarkasti sitoa terästä kehoomme ja maalata sementti vallankumouksellisella verellä.
Teloitamme moraalin tuhon esinäytöksenä, raivolla kuiskaamme sanan: SOTAHYÖKKÄYS, sillä on vain kauneutta ja voimaa, mutta jotkut pelkurit keksivät oikeuden tasapainon vuoksi.
Missä tahansa on piikkilankaa, olkoot siellä verisiä käsiä jotka repivät sen palasiksi; missä tahansa on sementtiä, olkooti siellä raivokkaita parkaisuja jotka repivät sen hajalle; missä ikinä on kaltereita, olkoot siellä ruostuttavat sielut tuhoamassa niitä; missä tahansa meidät haudataan elävältä, hautautukoon moraali kanssamme.
Olemme itsellemme velkaa sen että puremme kahleitamme vaikka kuolisimme purressamme. Sillä emme ole mitään muuta kuin omia valintojamme.
Kunnian, ihmisarvon ja vallankumouksen puolesta.
VAPAUS TOVEREILLE: V.PALLIS - J.DIMITRAKIS - G VOUTSIS-VOGIATZIS - P.GEORGIADIS - I.NIKOLAOU
VÄLITÖN VAPAUS KANSSASYYTETYILLENI H. HATZIMICHELAKIS - M. YIOSPAS
Panayiotis Masouras
Avlonan Vankila
21.10.2009
[libcom]
Kirje Konstantina Karakatsanilta
Viimeisimmän tapahtuman jälkeen päätin tehdä julkiseksi asemani tähän tapaukseen liittyen josta minua syytetään, puolustaen aina ja ennen kaikkea poliittista identiteettiäni.
Lähdetään liikkeelle ihan alusta. Päivänä jolloin poliisi rynnäköi niin sanottuun Chalandrin turvataloon, se pidätti neljä ihmistä. Kolme heistä on tällä hetkellä suljettu erilaisiin vankiloihin, kun taas neljäs päästettiin vapaaksi. Uutisissa vallitsee terrorihysterian ilmapiiri, kun sydänkohtausten partaalla olevat toimittajat kirkuvat naamat punaisina, tuottavat uudelleen harhaisia kauhutarinoita. Ne sepittävät valheiden orgiat, laskevat allensa unelmoidessaan asioista joista ei ole olemassa todisteita, eikä edes viitteitä. Välittömästi tämän jälkeen annettiin pidätysmääräykset kuudesta ihmisestä. Määräykset perustuvat talosta löytyneisiin sormenjälkiin, peräisin esineistä joilla ei ole mitään tekemistä tapauksen kanssa (kuten ovet, ikkunat, sanomalehdet, muovipussit, kitarat), tai siihen että ihmisten ajoneuvoja on ollut pysäköitynä talon edustalle.
On selvää että poliisi toimi tällä tavoin tyydyttääkseen mennen hallinnon tarpeen osoittaa että se tuottaa tuloksia, jopa vaalikampanjan loppuhetkillä. Mille tahansa hallitukselle olisi skandaalimaista astua alas lavalta ja jättää jälkeensä skandaaleja ja korruptiota täynnä ollut kausi ilman pienintäkään onnistumista, ei edes kuvaa yhdestäkään onnistumisesta. Tästä syystä ne päättivät että talo täytyy ristiä "turvataloksi", kaveriporukka "organisaatioksi", ja talossa käyneet vierailijat säälimättömiksi pommittajiksi, sekä lähettää koko sakki vankilaan, jotta edes joku ehkä vakuuttuisi siitä että tuloksia syntyy. Muutaman päivän jälkeen puikkoihin astui seuraava hallinto. Herra Chrisohoidis, ministeri jolla on julkisen mielipiteen edessä kaikista "kunnioitettavin profiili", sekä "suuri onnistuminen marraskuun 17. vastaan", ei voisi tehdä virheitä uransa vaikeimmassa käänteessä. Ja houretila alkoi uudestaan...
Ehkä vallasta väistynyt oikeistolainen Uusi Demokratia -puolueen oletetaan rikkoneen Tulisolujen Salaliiton selkärangan, mutta nykyinen 'sosialistinen' hallituspuolue PASOK havaitsi heti valtaan noustuaan että tämä organisaatio on koko terrorismin kompleksin langanpää. Ja kuume alkoi nousta... Yhteen ääneen, kuten tavallista, kytät ja media julistivat kaikella varmuudella että me kuusi olemme tehneet viimeisimmät hyökkäykset, että meillä on suhteita toisiin organisaatioihin, että me tunnemme ihmisiä...
Samalla kun he sanoivat kuinka on mahdollista että me piileskelemme yhdessä kolmen etsintäkuulutetun toverin kanssa (joiden kiinnisaamisesta ministeriö on luvannut 600 000 euroa per henkilö), ja teemme yhdessä pankkiryöstöjä ja suunnittelemme uusia iskuja. Kuinka tämä kaikki saatiin selville? Ehkä kytät katsovat "CSI Miamia" ja sitten kirjoittavat raporttejaan. Ottakaa homma vähän tosissaan, ei töitä noin tehdä...
Samaan aikaan merkittävin tekijä pidätysmääräyksessäni on ollut tosiasia siitä että poliisi tiesi suhteeni anarkistiskeneen. Kiitos tästä johtuu tammikuisesta pidätyksestäni, kun poliisi teki operaation useisiin taloihin Exarchiassa sen jälkeen kun Vallankumouksellinen Taistelu oli hyökännyt Kulttuuriministeriötä vastaan. Saadakseen oikeutuksen ratsialle taloon jossa olimme, ja josta ei löytynyt mitään, ne pidättivät minut ja kaksi muuta syytettynä teoista joilla ei ollut mitään tekemistä alkuperäisen tapauksen kanssa, ihan vain jotta eivät joutuisi palaamaan tyhjin käsin. Vaikka oikeus totesi minut syyttömäksi, pidätyksestäni oli suurta hyötyä poliiseille sillä se helpotti uusien syytteiden nostamista minua vastaan, sillä nyt minulla on "rikollista taustaa".
Näin ollen kaikki nuo sairaat ihmiset tekevät vääriä johtopäätöksiä merkityksettömien asioiden yhdistelyn pohjalta. Mitä minuun tulee niin haluan sanoa heille että pitävät turpansa kiinni, sillä repeän nauruun aina kun kuulen niiden sanovan ettemme antaudu siitä syystä että olemme syyllisiä. En antaudu koska minulla ei ole mitään halua ryhtyä saaliiksi poliisien kunniamerkkijahdissa, ei sen takia että suunnittelen hyökkäyksiä. En valinnut joutumista tähän asemaan, toiset tekivät valinnan puolestani. Toiset yrittävät maalata kuvaa siitä että menin maan alle voidakseen asettaa minut jokapäiväisen elämän ulkopuolelle, päivittäisen toimintani ja elämäni ulkopuolelle. En mene vankilaan noiden toisten takia jotka ovat päättäneet että heidän demokratiansa selleissä on liikaa tilaa ja ne täytyy täyttää. Siitä syystä on antaudu "vapaaehtoisesti", jos ymmärrät mitä tarkoitan... Ja miksi kaikki tämä? Yhdestä sormenjäljestä ystävän talossa olleessa muovipussissa? Yhden muovipussissa olevan sormenjäljen myötä meistä on tullut koko Kreikan uusterrorismin koordinaattoreita? Ainoa asia josta meitä ei vielä olla syytetty on al-Qaida... Jos ne etsivät tarkemmin ne löytävät sormenjälkiäni kaikkialta talosta, mitä sitten?
Ei ollut mitään ruutijäämiä, saati mitään pommia selvässä paikassa, jotta ne voivat syyttää ketä tahansa joka vain käy talossa. Terrorismin vastainen poliisi tuli ja muutti talon Kosovoksi. Ne laittoivat pöydälle laatikoita joissa oli maalia ja sanoivat: "nämä ovat terroristien työkaluja", ikään kuin maali olisi räjähdysainetta. Kas kun eivät kertoneet että kaukosäädin on käsikranaatti...
Mitä tulee Julkisen Järjestyksen ministerin pyyntöön kuudelle etsintäkuulutetulle että nämä antautuisivat, haluan sanoa hänelle henkilökohtaisesti ettei minulla ole tapana pyydellä anteeksi, etenkään teidän poliisiltanne, etenkään siksi että minua vastaan ei ole mitään todisteita. Mennä oikeuteen todistamaan mitä? Että kaverini muutettiin organisaatioksi ja talo turvataloksi jotta ne voivat syyttää ketä haluavat? Että he kaatavat päällemme koko rikoslakia ja pidättävät ketä vastaan tulee vain jotta voivat puhua pidätyksistä? Tai tulisiko minun lopultakin mennä todistamaan että en ole elefantti? Mennä neuvottelemaan tarkkaan ottaen mistä? Olen anarkisti, en ole kerjäläinen joka astuu neuvotteluihin ja tinkimisen basaareihin.
Tästä syystä olen ehdoton sanoissani. Huolimatta siitä että en välttämättä tunnusta teidän oikeusinstituutioitanne, se tunnustaa minut syyllisenä. Tämän pienen tarinan täytyy jossain vaiheessa päättyä, ja minun täytyy kohdata teidän oikeutenne sitten kun aika koittaa.
Lisäksi herra Chrisohoidis, päättäkää jo nyt kantanne: toisaalla puhutte "kaukana perheistään elävistä lapsista joille demokratian tulee osoittaa ymmärrystä", ja toisaalta koko juttu päivitetään ja siirretään ylimmän inkvisiittorin käsiin. En valita. Huomautan vain poliittisen vehkeilyn pikkumaisista peleistä.
Tiedän että saatan joutua syytteeseen puhumistani totuuksista, mutta se on kaikenlaisten lain tirkistelevien edustajien työtä: tekaista syytteitä, väsyttää ihmisiä kuulusteluissa, rangaista ystävällisistä suhteista, laittaa tietoisuus oikeudenkäyntiin ja yrittää täyttää tyrmänsä vallankumouksellisilla sieluilla. Ja tietenkin ne tukevat vasikointia lupaamalla palkkioita etsintäkuulutetuista tovereistamme. Sillä ne tietävät jo nyt että joidenkin ihmisten kuola valuu pitkin kasvoja suuren summan edessä, ja ne kilpailevat siitä kuka tulee olemaan ensimmäinen ilmiantaja.
Herra Chrisohoidisilla on rohkeutta asettaa palkkio kolmesta ihmisestä, kun kukaan ei ole koskaan julkistanut yhtäkään kuvaa niistä kytistä jotka raiskaavat ja murhaavat vankiloissa ja säilöönottokeskuksissa, osallistuvat lapsipornon levittämiseen ja huumeiden salakuljetukseen, kidutukseen, pieksämisiin, kallojen hajottamiseen, sekä ottavat aseensa esille ja ampuvat takaisin. Siitä yksinkertaisesta syystä että nämä nykyiset kansalaisten suojelijat ovat tavoittamattomissa - niitä ei voi syyttää. Yhteiskunta tarjoaa heille syyllisen hiljaisuutensa.
En puhu julkisesti siksi että todistaisin syyttömyyteni, sillä syyttömyyden ja syyllisyyden vastakkaisuus ei sovi logiikkaani (olen jo viitannut niihin joihin uskon todella syyllisinä), vaan siksi että vallan kaikentietävien limaisten piikkien takana on toinen totuus.
AINOAT TÄMÄN MAAILMAN VAPAAT OVAT NIITÄ JOTKA OVAT SITÄ VASTAAN
Konstantina Karakatsani
12.11.2009
[libcom]

