Arkeologit kyseenalaistavat Maya-sivilisaation tuhoutumisen kaskiviljelyyn

Vuosikymmenten ajan Mayat ja heidän jälkeläisensä ovat saaneet kuraa naamalleen arkeologeilta, antropologeilta ja muilta kirjanoppineilta, jotka ovat siteeranneet muinaisen sivilisaation romahtaneen 1000 vuotta sitten kehnoon ympäristönhoitoon. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä että romahdukseen vaikuttivat monet muut tekijät. Julkisesti väitetään usein, että Maya-kulttuurin harjoittama kaskiviljely olisi johtanut ympäristökatastrofiin, jonka seurauksena elinympäristö ei enää pystynyt ylläpitämään väestöä.

Kalifornian yliopiston "Mesoamerikan tutkimuskeskusta" johtavan Anabel Fordin mukaan totuus on saattanut olla päinvastainen. Mayojen metsäpuutarhat osoittavat suurta ympäristön arvostusta. Anabelin tutkimukset on julkaistu Journal of Ethnobiologyn uusimmassa numerossa otsikolla "Origins of the Maya Forest Garden: Maya Resource Management."

Metsäpuutarha on kyntämätön, puuvaltainen alue, jolle on ominaista runsas lajistollinen monimuotoisuus. Metsäpuutarha toimii eläinten elinympäristönä ja tuottaa samanaikaisesti ruokaa, suojaa ja lääkkeitä.

Mayat viljelivät tuhansien vuosien ajan metsää paikallisiin maastonmuotoihin sovitettuna puutarhana. Vielä nykyisinkin näissä metsissä on pääsääntöisesti käyttökelpoisia kasveja. Alueen perinteiset viljelijät huolehtivat näistä kasveista edelleenkin. He kasvattavat metsissä monipuolisesti ruokatarpeita, lääkkeitä, mausteita, rakennusmateriaaleja, työkaluja ja käyttöesineitä. Heidän metsäpuutarhansa ruokkivat perheitä, ylläpitävät maaperän hedelmällisyyttä, turvaavat veden saannin ja puhdistavat ilmaa.

"Yhteenvetona toteamme, että kasvillisuuden muutokset, jotka tapahtuivat 4500 - 3000 vuotta sitten olivat pääasiassa seurausta epävakaista ilmasto-olosuhteista," sanoi artikkelin tekoon osallistunut Anabel Ford. Artikkelin toinen kirjoittaja on ekologinen antropologi Ronald Nigh, joka työskentelee Meksikon San Cristobalissa sijaitsevassa yhteiskuntatieteiden instituutissa nimeltä "Centro de Investigaciones y Estudios Superiores an Antropologia Social". Ronaldin mukaan "Ilmastokaaos pakotti Mayat siirtymään liikkuvasta puutarhanhoidosta paikallaan pysyvään maanviljelyyn. Tämän tuloksena syntyivät Mayojen metsäpuutarhat, jotka ovat hyvin tuottavia ja erinomainen kestävä käytäntö luonnonvarojen hallintaan. Metsäpuutarhat olivat koko Maya-sivilisaation perusta 3000 - 1000 vuotta sitten."

Artikkelin mukaan "muutokset paleoekologisisessa kerrostumassa on aikaisemmin tulkittu todisteeksi siitä että Mayat riistivät metsää. Nyt nämä voidaan uudelleen tulkita todisteeksi metsänkäsittelyistä, jotka tuottivat metsäpuutarhoja." Ilmastonmuutoksella oli suuri merkitys maiseman muutoksessa. Artikkelin mukaan "Mayat sopeutuivat ilmastonmuutokseen tehostamalla metsienhoidon järjestelmää, jonka he olivat kehittäneet edeltävinä vuosituhansina. Tämä järjestelmä on edellenkin paikallaan."

Muinaisilla Mayoilla, jotka viljelivät maata ilman auroja ja käyttämättä eläimiä vetojuhtinaan - oli käytössään vain kivityökaluja ja tulta. Tästä seurasi Fordin mukaan "milpan kierros". Kyseessä on muinainen maankäytön järjestelmä, jossa metsän umpeen kasvanut latvuskerros raivataan avoimeksi pelloksi. Tähän kylvetään aluksi yksivuotisia kasveja, sitten alue muuttuu monivutisten kasvien puutarhaksi ja lopulta latvuskerros jälleen umpeutuu. Kierros kestää 12-24 vuotta. Väärin ymmärretty piirre milpassa on, että pellot jäävät yksivuotisten viljelykasvien jälkeen useiden vuosien ajaksi joutomaaksi. "Todellisuudessa hyvin tuottoisia milpa-peltoja ei hylätä missään vaiheessa vaikka ne metsittyvätkin," selittää Ford artikkelissa. "Milpa-kierros on yksivuotisten kasvien viljelykierto yhdistettynä metsän monivuotisten kasvien sukkessiovaiheisiin ja kaikissa vaiheissa ihminen hoitaa metsää huolellisesti."

Fordin mukaan "Milpan peltoviljely-vaiheen ekologia sisältää ruohovartisten yrttien ja juuresten lisäksi lukuisia kasvilajeja, jotka karkottavat satokasvien tuholaisia, parantavat maaperän ravinnetaloutta ja säilyttävät maaperän kosteana. Ennen kuin yksivuotisten kasvien kehitysvaihe on päättynyt niin valittujen puiden ja pensaiden kasvu aloittaa metsän ensimmäisen kehitysvaiheen."

Ford korostaa, että "väitteet joiden mukaan Mayat eivät pitäisi huolta maasta eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Heidän oli ylläpidettävä maaperän laatua tai he eivät olisi voineet selviytyä. Me nykyihmiset oletamme että muinaiset Mayat tuhosivat elinympäristönsä sen tähden, että nykyihmisetkin tuhoavat elinympäristöään. Jos me tuhoamme ympäristöämme niin oletamme että heidänkin täytyi tehdä niin. Tosiasia on kuitenkin että he olivat maisemanhoitajia. He harjoittivat menetelmää, jota kutsun nimellä "valitse ja kasvata". He eivät "kaataneet ja polttaneet" itseään sukupuuttoon.

Anabel Ford lisäsi, että nykyistä Maya-väestön tietotaitoa metsäpuutarhan hoidosta ei ole muodollisesti dokumentoitu millään tavoin kattavasti. "Me pelastaisimme Mayojen metsäpuutarhat, mikäli ottaisimme opiksemme jotakin näiltä viljelijöiltä ja heidän luonnonhavainnoistaan," totesi Ford.

Lähde:

PRESS RELEASE: "UCSB Archaeologist Disputes Common Belief About Collapse of Maya Civilization", http://www.ia.ucsb.edu/pa/display.aspx?pkey=2144