"If you want to he happy. Hang your landlord, Cut the parson's throat, Wreck the churches."
Sung by Ravachol at his execution
Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 23.11.2014 @ 13:51

Arkeologit kyseenalaistavat Maya-sivilisaation tuhoutumisen kaskiviljelyyn

Vuosikymmenten ajan Mayat ja heidän jälkeläisensä ovat saaneet kuraa naamalleen arkeologeilta, antropologeilta ja muilta kirjanoppineilta, jotka ovat siteeranneet muinaisen sivilisaation romahtaneen 1000 vuotta sitten kehnoon ympäristönhoitoon. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä että romahdukseen vaikuttivat monet muut tekijät. Julkisesti väitetään usein, että Maya-kulttuurin harjoittama kaskiviljely olisi johtanut ympäristökatastrofiin, jonka seurauksena elinympäristö ei enää pystynyt ylläpitämään väestöä.

Kalifornian yliopiston "Mesoamerikan tutkimuskeskusta" johtavan Anabel Fordin mukaan totuus on saattanut olla päinvastainen. Mayojen metsäpuutarhat osoittavat suurta ympäristön arvostusta. Anabelin tutkimukset on julkaistu Journal of Ethnobiologyn uusimmassa numerossa otsikolla "Origins of the Maya Forest Garden: Maya Resource Management."

Metsäpuutarha on kyntämätön, puuvaltainen alue, jolle on ominaista runsas lajistollinen monimuotoisuus. Metsäpuutarha toimii eläinten elinympäristönä ja tuottaa samanaikaisesti ruokaa, suojaa ja lääkkeitä.


Mayat viljelivät tuhansien vuosien ajan metsää paikallisiin maastonmuotoihin sovitettuna puutarhana. Vielä nykyisinkin näissä metsissä on pääsääntöisesti käyttökelpoisia kasveja. Alueen perinteiset viljelijät huolehtivat näistä kasveista edelleenkin. He kasvattavat metsissä monipuolisesti ruokatarpeita, lääkkeitä, mausteita, rakennusmateriaaleja, työkaluja ja käyttöesineitä. Heidän metsäpuutarhansa ruokkivat perheitä, ylläpitävät maaperän hedelmällisyyttä, turvaavat veden saannin ja puhdistavat ilmaa.

"Yhteenvetona toteamme, että kasvillisuuden muutokset, jotka tapahtuivat 4500 - 3000 vuotta sitten olivat pääasiassa seurausta epävakaista ilmasto-olosuhteista," sanoi artikkelin tekoon osallistunut Anabel Ford. Artikkelin toinen kirjoittaja on ekologinen antropologi Ronald Nigh, joka työskentelee Meksikon San Cristobalissa sijaitsevassa yhteiskuntatieteiden instituutissa nimeltä "Centro de Investigaciones y Estudios Superiores an Antropologia Social". Ronaldin mukaan "Ilmastokaaos pakotti Mayat siirtymään liikkuvasta puutarhanhoidosta paikallaan pysyvään maanviljelyyn. Tämän tuloksena syntyivät Mayojen metsäpuutarhat, jotka ovat hyvin tuottavia ja erinomainen kestävä käytäntö luonnonvarojen hallintaan. Metsäpuutarhat olivat koko Maya-sivilisaation perusta 3000 - 1000 vuotta sitten."

Artikkelin mukaan "muutokset paleoekologisisessa kerrostumassa on aikaisemmin tulkittu todisteeksi siitä että Mayat riistivät metsää. Nyt nämä voidaan uudelleen tulkita todisteeksi metsänkäsittelyistä, jotka tuottivat metsäpuutarhoja." Ilmastonmuutoksella oli suuri merkitys maiseman muutoksessa. Artikkelin mukaan "Mayat sopeutuivat ilmastonmuutokseen tehostamalla metsienhoidon järjestelmää, jonka he olivat kehittäneet edeltävinä vuosituhansina. Tämä järjestelmä on edellenkin paikallaan."

Muinaisilla Mayoilla, jotka viljelivät maata ilman auroja ja käyttämättä eläimiä vetojuhtinaan - oli käytössään vain kivityökaluja ja tulta. Tästä seurasi Fordin mukaan "milpan kierros". Kyseessä on muinainen maankäytön järjestelmä, jossa metsän umpeen kasvanut latvuskerros raivataan avoimeksi pelloksi. Tähän kylvetään aluksi yksivuotisia kasveja, sitten alue muuttuu monivutisten kasvien puutarhaksi ja lopulta latvuskerros jälleen umpeutuu. Kierros kestää 12-24 vuotta. Väärin ymmärretty piirre milpassa on, että pellot jäävät yksivuotisten viljelykasvien jälkeen useiden vuosien ajaksi joutomaaksi. "Todellisuudessa hyvin tuottoisia milpa-peltoja ei hylätä missään vaiheessa vaikka ne metsittyvätkin," selittää Ford artikkelissa. "Milpa-kierros on yksivuotisten kasvien viljelykierto yhdistettynä metsän monivuotisten kasvien sukkessiovaiheisiin ja kaikissa vaiheissa ihminen hoitaa metsää huolellisesti."

Fordin mukaan "Milpan peltoviljely-vaiheen ekologia sisältää ruohovartisten yrttien ja juuresten lisäksi lukuisia kasvilajeja, jotka karkottavat satokasvien tuholaisia, parantavat maaperän ravinnetaloutta ja säilyttävät maaperän kosteana. Ennen kuin yksivuotisten kasvien kehitysvaihe on päättynyt niin valittujen puiden ja pensaiden kasvu aloittaa metsän ensimmäisen kehitysvaiheen."

Ford korostaa, että "väitteet joiden mukaan Mayat eivät pitäisi huolta maasta eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Heidän oli ylläpidettävä maaperän laatua tai he eivät olisi voineet selviytyä. Me nykyihmiset oletamme että muinaiset Mayat tuhosivat elinympäristönsä sen tähden, että nykyihmisetkin tuhoavat elinympäristöään. Jos me tuhoamme ympäristöämme niin oletamme että heidänkin täytyi tehdä niin. Tosiasia on kuitenkin että he olivat maisemanhoitajia. He harjoittivat menetelmää, jota kutsun nimellä "valitse ja kasvata". He eivät "kaataneet ja polttaneet" itseään sukupuuttoon.

Anabel Ford lisäsi, että nykyistä Maya-väestön tietotaitoa metsäpuutarhan hoidosta ei ole muodollisesti dokumentoitu millään tavoin kattavasti. "Me pelastaisimme Mayojen metsäpuutarhat, mikäli ottaisimme opiksemme jotakin näiltä viljelijöiltä ja heidän luonnonhavainnoistaan," totesi Ford.

Lähde:

PRESS RELEASE: "UCSB Archaeologist Disputes Common Belief About Collapse of Maya Civilization", http://www.ia.ucsb.edu/pa/display.aspx?pkey=2144

Tulosta Email

Paluuviite

Tämän kohteen paluuviite-osoite (Trackback URL): http://takku.net/trackback.php/22-12-09-mayaromahdus-kaskiviljely

Ei paluuviitteitä tähän kohteeseen.

0 kommentti(a)

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Miete

Vallankumouksellinen liike ei ole osannut oikein arvostaa arkipäivän näennäisesti toisarvoisten pikkutottumusten tosiasiallista merkitystä, onpa se vielä useastikin erehtynyt käyttämään niitä hyväkseen väärällä tavalla. Pikkuporvarillinen makuuhuone, jonka "proletaari" – olipa hän muutoin miten kumousmielinen hyvänsä – hankkii heti, kun hänellä on siihen varaa, vastaavanlainen naisen alistaminen silloinkin, kun mies tunnustautuu kommunistiksi, "säädyllinen" ja nuhteeton pyhäpuku sunnuntaisin, jäykkäliikkeiset tanssit ja tuhannet muut "pikkuseikat" saavat alituisesti vaikuttammalla aikaan verrattomasti syvällisempiä seurauksia kuin tuhannet vallankumoukselliset kokoukset puheineen päivineen, taikka lukemattomat lentolehtiset.
Wilhelm Reich
Fasismin massapsykologia  (1982 (1933))

Käyttäjätiedot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

Mediakeskus

Mediakeskus

banneri_vaaris

Väärinajattelija

banneri_jkldiy

JKL DIY

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_vapaa

VAPAA

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_oulutopia

OulUtopia

banneri_dena

Squat Dena

banneri_anarkisminet

anarkismi.net

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_fifi

fifi.voima.fi

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_tasajako

Tasajako

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

TURVA-verkosto

TURVA-verkosto

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_hyokyaalto

Hyökyaalto

banneri_stoptalvivaara

Stop Talvivaara

banneri_vastavirta

Vastavirta

Ilon militantti

Ilon militantti