Osanottajan kertomus Suljetaan Olkiluoto!-tempauksesta

Emme saaneet pysäytettyä Olkiluodon päiväksi, saati koko ydinteollisuuden. Valitsemallamme toimintamallilla, avoimella väkivallattomalla tottelemattomuudella, se olisi vaatinut enemmän ihmismassaa, tai ihmismassan liikkuvampaa ja tehokkaampaa, määrätietoisempaa, kekseliämpää toimintaa.

   Hyvä yhteisen katutoiminnan harjoitus se kuitenkin oli, ja saimme ainakin aikaseksi jonkun verran päänvaivaa ja turvatoimikustannuksia TVO:lle ja virkavallalle.

Olkiluotoon johtavia teitä partioitiin jo edeltävänä päivänä, ja vielä seuraavanakin päivänä¹, ja Itse Päivän aikana poliisilla oli omat tiesulkunsa olkiluodontiellä jossa kaikkia autoja tarkistettiin. Voimalan yleisövierailukeskus oli päiväksi suljettu. Ilmassa pörräsi rajavartioston helikopteri (lyhyesti 'helkkari') sekä jonkinsortin valvontalentokone, muuten koko Porin seudun ilmatila oli suljettu ². Saimme myös kaikkia teitä hetkellisesti suljettua eri paikoissa, ja jopa poliisin määräämä mielenosoituspaikka 14km voimalasta 8.valtatien varressa ("ydinportti"-bensiksellä) osoittautui otolliseksi, kun pariin otteeseen tehtiin ihmisketju ja saatiin aikaan näkymättömiin ulottuvia ruuhkajonoja, kunnes poliisi raahasi väen sivuun vartin sisällä. Tosiaan, jos poliisi olisi antanut meidän seistä voimalan portin luona, olisi harmi kohdistunut paremmin siihen mihin sen kuuluisi, eikä niin paljon viattomiin paikallisiin asukkeihin ja kesämökkiläisiin (kuten poliisin mediatiedotus kyllä jaksoi nostaa esiin).

   Saimme yleisesti ottaen touhua aika vapaasti - samana päivänä oli poliisin kasvojennostatustempaus "Poliisin Päivä", ja myös TVO oli spekulaatioiden mukaan toivonut, ettei tulisi kiinniottoja tai muuta ikävää ja huomiota herättävää. Ne halusivat myös että tiet pidettäisiin auki, mutta sen suhteen niillä ei ollut varsinaista huolen aihetta: suurin osa työntekijöistä ei ilmeisesti saavu olkiluodontietä pitkin, vaan siihen liittyvän Sorkan maantien kautta, jossa oli vain muutama lyhytaikainen blokkaus. Poliisi yritti purkaa muitakin blokkauksia, mutta koska he välttivät pitkään kiinniottoihin ryhtymistä, blokkaajat saattoivat useaan otteeseen vaan siirtyä toiseen paikkaan blokkaamaan. Oli aika hilpeää katsoa poliisijohdon reaktiota, kun he olivat raahanneet puolet porukasta pois tieltä vain huomatakseen, että toiset puolet olivat jo kävelleet parisataa metriä ja istuneet alas toiseen paikkaan: liikkuvuus oli päivän sana. Jotkut pienryhmät liikkuivat metsissä hiipien eri paikkoihin, poliisin tiesulun toisellekin puolelle. Pitkäaikaisin blokkaus oli päädemon ja poliisin tiesulun välimatkalla, jossa ihmiset olivat lukittautuneet yhteen käsistään muoviputkien sisällä. Tempauksen virallinen linja oli, että hälytysajoneuvoja päästetään blokkauksen läpi. Tälle ei tullut päivän aikana varsinaista tarvetta, mutta poliisi yritti testata sitä kaappaamallaan ambulanssilla. Kun huomattiin, että sisällä oli vain kaksi kyttää videokameralla, ei kylläkään päästetty läpi...

   Muutenkin oli selvää, että koko virkavaltamobilisointi ei ollut voimalan turvallisuuden, vaan yleisen järjestyksen, status quon, tapahtumattomuuden imperiumin ylläpitoa varten: Vaikka kaikkia teitä olisi saarrettu palavin barrikadein, on voimalalla virallisesti oltava valmius selvitä ongelmitta kolmen päivän ajan täydessä eristyksessä. Toimintamme ei siis olisi voinutkaan iskeä itse toimintaan, mutta se iski kylläkin toiminnan vaatimiin kustannuksiin (ja tietenkin sen julkiseen imagoon - mikä sekin tarkoittaa aikamoisia kustannuksia, valko- ja viherpesu-pr:n muodossa). Näin tempauksemme liittyi maailman blokkausten suureen iloiseen joukkoon, sillä sama pätee niin brittien ydinasetukikohtien blokkauksiin, saksan Castor-blokkauksiin, kuin kansainvälisiin huippukokousprotesteihin. Harmi se on pienikin harmi, kun ihmiset laittavat pääoman oikosulkuun sijoittamalla heille suotua pääomaa (aikaa ja rahaa) pääoman virtojen estämiseen. Tämä on tietenkin pois näiltä ihmisiltä itseltään, joten on paikallaan solidarisoida jakamalla kustannuksia pienempiin osiin: pidä silmät auki josko paikkakunnallasi pidetään sakkotukitilaisuuksia (tai järkkää tällainen itse!). Pidä myös silmät auki, josko paikkakunnallasi näkyy yliväsynyt blokkausjärjestäjä, jolle tarjota selkähieronnan tai virvoketuopin.

   Viikonlopun aikana mieliala oli korkea, ihmiset tsemppasivat toisiaan, demossa nähtiin loistavia taide-esityksiä mm. Scandinavian Punks, ja kiinniottobussissa hurrattiin jokaiselle sisään kannetulle. Käytännön järjestelyt toimivat pääosin vallan hyvin, jos ei muuten niin yksilöllisen yhteyshengen ansiosta. Oli ilmaista ruokaa, sangen pätevä ea-ryhmä, lakitukipossen avulla päästiin bussista putkapihalle piknikille ("päästäkää vangit röökille! päästäkää vangit röökille!"), kuljetukset kulkivat, ja jotkut yksilöt olivat omin päin tuottaneet kaikkien käyttöön blokkaustarvikkeita ja mielenosoitusrekvisiittaa. Sunnuntain seminaarin mainostus empi tosiaan, paikalla oli lähes pelkästään blokkausväkeä. Luulisi muutamaa rauman asukasta, n. 20 km päässä rakenteilla olevasta ydinjäte-Onkalosta, kiinnostavan kun kolme ulkomailta raahattua asiantuntijaa kertoo ydinjätteen loppusijoitusratkaisuista (eli niiden puutteesta). Tämä on havaitusti toistuva ongelma suomen "uudessa ydinvoimaliikkeessä": on lukuisia kertoja raahattu ulkomailta ydinvoima-asiantuntijoita, mutta epäonnistuttu mainostamaan tilaisuutta paikallisesti - aika kallis tapa järjestää saarnoja jo käännetyille. Voitaisiin ainakin käydä liisteröimässä julisteita kaupungilla, mielellään pari viikkoa etukäteen... No, seminaarissakin oli kyllä tunnelma korkealla, ja onhan se hyvä aktivistienkin päästä päivittämään faktojaan soundbitteihinsä.

   Itse blokkauskin veti lähinnä tyypillistä aktivistiväkeä (tosin tavallista paljon laajemmalta ikähaarukalta). Mutta onhan se hieman kohtuutonta vaatia pieneltä ja ylikuormitetulta ydinjärkkääjäryhmältä valtavia ponnisteluja yhteyksien luomiseen Kansan Syviin Riveihin. Toki voidaan miettiä mitä voitaisiin olosuhteiden puitteissa kokeilla tehdä eri tavalla, ja ehdotuksia otetaan varmasti vastaan - kuten myös apua käytännön puurtamiseen. Oli joka tapauksessa innostavaa nähdä pitkän tiedotus- ja mobilisointityön tulosta vajaan kahdensadan hengen tottelemattomuudessa, ja tästä on hyvä jatkaa kunhan saadaan vähän hengähdettyä...

Katso kuvia