Reykjavik tammikuussa 2009

Islannissa on meneillään vuosi sitten nähtyjen levottomuuksien jälkipuinti oikeussalissa. Yhdeksän ihmistä - joukossa useita anarkisteja - on joutumassa syytteeseen eri lakien rikkomisesta, joista yhdessä minimirangaistus on vuosi vankeutta, maksimi elinkautinen. Oikeudenkäynti on tulossa siitä kun kolmisenkymmentä ihmistä oli menossa parlamentin parvelle joulukuussa 2008. Oikeudenkäynnin piti alunperin olla helmikuussa, mutta sitä lykättiin, koska kävi ilmi että yksi parlamentin vartijoista on sukua valtionsyyttäjälle. Oikeudenkäynti alkoi torstaina 11. maaliskuuta, ja se jatkuu huhtikuulle.

"Hyökkäys" parlamenttia vastaan

Syytteet keskittyvät tapahtumiin 8. joulukuuta 2008, kun noin kolmekymmentä ihmistä meni sisälle parlamenttiin, aikomuksenaan mennä parvelle, jossa lain mukaan ihmisten tulee voida seurata parlamentin istuntoja. Sisällä parlamentissa porukka kohtasi rakennuksen vartijat, jotka yrittivät estää heitä pääsemästä sisälle. Suurin osa ihmisistä onnistui pääsemään parvelle vievään portaikkoon, mutta kohtasivat taas vartijoita, sekä pippurikaasulla uhkaavan poliisin. Tässä vaiheessa porukka oli jumissa portaissa, poliisien ja vartijoiden ympäröiminä, mutta kaksi onnistui pääsemään parvelle, josta he huusivat kansanedustajille että näiden tulee haistaa paskaa ja painua helvettiin rakennuksesta. Tämän jälkeen poliisi heitti heidät portaita alas.

Tästä lähtien poliisi oli entistä aggressiivisempi, ja yritti toistuvasti työntää ylempänä portaissa olleita ihmisiä alempana olleiden päälle. Tässä vaiheessa ihmisillä ei ollut mitään mahdollisuutta päästä ulos, sillä kaikki uloskäynnit oli suljettu. Poliisi otti ylös joitain nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia, sekä pidättivät muutaman ihmisen epäselvistä syistä. Jonkin ajan jälkeen ihmisten sallittiin poistua rakennuksesta, joka tässä vaiheessa oli jo median, satunnaisten ohikulkijoiden ja mielenosoittajien tukijoiden ympäröimä. Ulkopuolella muutama ihminen pidätettiin näiden yritettyä vapauttaa poliisin kiinniottamia ihmisiä ja jätettyä tottelematta poliisin käskyjä. Suurin osa vapautettiin myöhemmin samana iltana.

Tapahtuma sai suurta mediahuomiota, sillä parlamentin sisällä ei tapahdu välikohtauksia ihan joka päivä. Se oli myös vain ensimmäisiä merkkejä kansannoususta, joka jatkoi kasvuaan talven mittaan, saavuttaen huippunsa tammikuussa 2009. Tuolloin tuhannet ihmiset lähtivät Reykjavikin kaduille, estivät parlamenttia kokoontumasta joululoman jälkeen, sytyttivät tulia, hakkasivat pannuja ja kattiloita, hyökkäsivät poliitikkoja, poliiseja ja yhteiskunnan kaikista tärkeimpiä instituutioita vastaan, ja lopulta kaatoivat hallituksen.

Sormenjälkiä ja henkilökohtaista kostoa

Viime vuoden tammikuussa yksitoista ihmistä tuotiin poliisiasemalle kuulusteltavaksi niin sanotusta "hyökkäyksestä" parlamenttia vastaan. Kymmenen heistä oli todella ollut rakennuksen sisällä, mutta yhdestoista oli poliiseille pelkkä "mielenosoittaja", mikä oli riittävä syy kuulustella häntä. Kuulustelun jälkeen ihmiset vietiin poliisiaseman kellariin, jossa heiltä otettiin sormenjäljet, pituus, paino sekä valokuvat. Kirjallista lupaa kysyttäessä poliisi vain sanoi kyseessä olevan "normaali toimenpide". Yhden syytetyn asianajaja sanoo ettei kyseessä voi olla muuta kuin henkilökohtainen kosto, joka perustuu poliisien henkilökohtaiseen mielipiteeseen epäillyistä.

Parlamentissa olleista ihmisistä kymmenen kutsuttiin kuulusteluihin, ja heistä yksi on vapautettu syytteistä. Hän työskentelee hoitajana sairaalan ensiavussa, jossa poliisit käyvät kaiken aikaa ja tekevät yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa. Parlamentin valvontakameroiden kuvat näyttävät myös monien muiden kahdenkymmenen rakennuksessa olleen kasvot, mutta heitä ei syytetä mistään. Tämä osoittaa selvästi kuinka henkilökohtaisella pohjalla syytteet ovat, kun vain kolmannes joutuu oikeuteen.

Minimirangaistuksena vuosi vankeutta

Kaikkia yhdeksää syytetään samojen lakien rikkomisesta, jotka ovat: (1) Hyökkäys parlamenttia vastaan tavalla joka asettaa sen vaaraan. Pykälä pitää sisällään myös ne jotka kehottavat hyökkäykseen tai vastaavat kehoitukseen. (2) Väkivaltainen hyökkäys virkatointa suorittavaa virkamiestä vastaan ja/tai yritys estää virkatoimen suorittaminen. (3) Edellistä pykälää rikkovien suurten ryhmien johtajille tulee antaa korkeampi tuomio. (4) Laillisen kokoontumisen estäminen. (5) Murto.

Kaikkien näiden lakipykälien rikkomisesta tulisi antaa sakko- tai vankeustuomio, ja monissa pykälissä on erittäin korkea maksimituomio. Ensimmäisenä mainittua lakipykälää - rikoslain pykälää 100, jossa minimituomio on vuosi vankeutta - ei ole käytetty vuoden 1949 jälkeen, kun Islannin parlamentti päätti liittyä NATOon. Tuolloin mielenosoituksen muuttuivat mellakoiksi, ja parlamenttia vastaan hyökättiin kivillä, poliisin ja oikeistolaisten tukijoiden hakatessa mielenosoittajia. Tuon jälkeen osa mielenosoittajista menetti "demokraattiset" oikeutensa.

Tietenkin kaikki valtamedia - eikä Islannissa muuta olekaan - on antanut äärimmäisen yksipuolisen kuvan tapahtumista ja syytteistä, väittäen niiden kaikkien olevan kokonaan totta. Televisiouutiset ovat lähettäneet kaikista toimintakeskeisintä videokuvaa tapahtumista, eivätkä ole edes yrittäneet jututtaa ketään syytetyistä. Jälleen kerran media paljastaa todellisen luonteensa: totuuden muovaaminen vallanpitäjien eduksi.

Lisätietoa Islannin nykytilanteesta, tämän oikeusjutun suhteen ja yleisesti, on luvassa lähiaikoina.

[anarchistnews]

Islannin suurlähetystö

Pohjoisesplanadi 27 C
FIN-00100 Helsinki
Puh: +358 (9) 612 2460