Luo tunnus!
Kirjaudu
perjantai, 3.09. 2010 @ 16:01
 
Lisää radikaali.orgin uutisiin Lisää Facebook-sivustolle

Kirje Vassilis Paleokostasilta

Sunnuntaina 31. tammikuuta 1010, vasemmistolainen päivälehti Eleftherotypia julkaisi ensimmäisen Vassilis Paleokostasin koskaan kirjoittaman julkisen kirjeen. Hän on legendaarinen kreikkalainen rosvo, jonka kaksi helikopteripakoa Koridallosin vankilasta ovat tehneet hänestä vapauden symbolin. Kirje julkaistiin vain pari päivää ennen kahden anarkistin oikeudenkäynnin alkua tiistaina 2. helmikuuta. Polikarpos Georgiadisia ja Vaggelis Hrisohoidisia syytetään Paleokostasin avustamisesta kaksi vuotta sitten tapahtuneen teollisuuspamppu Mylonasin sieppauksen aikana. Vassilis Paleokostas ja veljensä Nikos, myös legendaarinen rosvo, ovat tunnettuja pankkiryöstäjiä, jotka eivät ole ryöstöjen yhteydessä vahingoittaneet ketään, mutta ovat jakaneet osan saaliista syrjäisten vuoristoalueiden köyhille. Paleokostasit ovat elävää jatkumoa sosiaalisesti tietoiselle rosvokulttuurille, joka kukoisti Ottomaanien imperiumin sekä Kreikan itsenäisyyden ensimmäisen sadan vuoden aikana.


 

Nyt kun oikeudenkäynti teollisuuspamppu G. Mylonasin sieppauksesta on alkamassa tiistaina 2. helmikuuta, haluaisin selventää muutamia asioita.

Elämäni eri vaiheissa olen ollut karkuri, yhteensä lähes 12 vuotta pakosalla (toivon lisää olevan tulossa) ja 8 vuotta vankina.

Kaikki nuo vuodet kun olen ollut, ja kuten yhä olen, valtion jahtaama, ei ole ollut ensimmäistäkään vasikkaa toimittamassa minua syyttäjieni käsiin. Vaikka elokuussa 1991 tapahtuneen ensimmäisen pakoni aikaan vasikoille antelias Kreikan valtio lupasi suuren palkkion minusta. Päinvastoin, tapasin ihmisiä joiden sanoissa oli totuutta ja kunniaa. Ihmisiä jotka avasivat ovensa minulle, tarjosivat suojaa ja apua, usein vielä välittämättä riskeistä joita he itselleen ottivat. Ihmisiä jotka auttoivat minua vaikeina aikoinani (kuten vankilapaossa) vaarantaen oman elämänsä, ihmisiä jotka todistivat että tässä maassa ei ole vain alistuneita ja nöyriä veikkosia, vaan myös monia (yllättävän monia) jotka arvostavat jahdatulle annettavan kunnioituksen ja solidaarisuuden perinteitä. Ylpeitä ihmisiä jotka halveksuvat vasikointia, orjuutta ja virkavaltaa.

Osoitan julkisesti kiitollisuuteni kaikille noille uskomattomille ihmisille heidän tärkeästä avustaan, sekä siitä että he antoivat minulle ilon tavata heidät.


Kaksi heistä on Vaggelis Hrisohoidis ja Polis Georgiadis, joista kumpainenkin seisoi rinnallani omalla tavallaan silloin kun tarvitsin heitä, odottamatta henkilökohtaista hyötyä, toimimalla vain omatuntonsa pohjalta.

Julistamalla solidaarisuuttani näille kahdelle nuorelle miehelle, joita valtio pitää päivittäin kuristusotteessaan sen takia että heidän ainoa "rikoksensa" oli solidaarisuus jahdatulle, odotan taas kerran näkeväni suuruuden josta Kreikan Tasavalta on niin ylpeä. Sen pikkumaisuudesta johtuen pidän itseäni enemmän kuin pätevänä kuvailemaan sitä: se on Horna.

En sano enää mitään. Puhun vain niille jotka pyytävät oikeutta ja kunniaa. Ja jokaisen tulisi tehdä sitä mitä heidän kunniansa ja omatuntonsa pyytää heitä tekemään.

14. huhtikuuta 2009, noin iltakahdeksan aikaan, ollessani Aleoforissa ajamassa rannikolla kulkevaa päätietä, kolme autoa sulki äkillisesti tieni, ja vielä kaksi autoa tuli taakseni. Autoja oli musta Audi A3, Peugeot Rally sekä Opel Athens -merkkinen taksi. Jokaisessa niistä oli kolme ihmistä (yhteensä 15 henkeä), kaikki siviilivaatteissa. Kaikki hyppäsivät välittömästi ulos ja osoittivat minua aseillaan. Kuljettajilla oli H&K MP5 -konepistoolit tuplalippailla, ja toisilla Glock ja H&K U.S.P puoliautomaattiset käsiaseet. Ymmärsin välittömästi että nämä Kreikan valtion aseistetut palkkasoturit janosivat verta.

Samaan aikaan oikealla puolellani olleelta kujalta, jonne ei päätieltä ollut näkyvyyttä, tuli auto, jonka kuljettaja pysähtyi risteykseen kauhistuneena. Välittömästi käänsin oikealle ja painoin kaasun pohjaan. Hipaisin toista autoa (ja otetaan huomioon että autoni hädin tuskin mahtui kujalle) mutta pääsin suoraan kujalle tietämättä minne se vie. Luodit tanssivat autoni korissa koko 20-30 metrin matkan kujalle. Nuo sällit avasivat konepistooliensa ja pistooliensa tulen suoraan minua kohti (ainoa vahingoittumattomana säästynyt asia oli autoni renkaat).

Koska minulla on huomattavaa kokemusta kuumottavista tilanteista, olen enemmän kuin varma että he ampuivat yli 150 luotia viidessätoista sekunnissa (koko tilanne ei kestänyt sen pidempään). Mitä todennäköisimmin osa luodeista löysi tiensä myös pahaa aavistamattoman siviilin autoon, hänen ollessa sisällä.

Nämä poliisin häikäilemättömät ja sokeat ampujat olivat päättäväisenä toteuttamassa luonnollisilta ja poliittisilta johtajiltaan saamaansa käskyä. Etsi ja tapa.

Tällä kertaa he voivat syyttää huonoa onneaan, sillä rouva Fortuna suosii rohkeita.

Viittaan tähän välikohtaukseen osoittaakseni kuinka halveksittavalla tavalla massamedia kertoo tällaisista tapahtumista. Auto, jonka jätin sadan metrin päähän tapahtumapaikalta umpikujaksi osoittautuneelle kujalle, oli täynnä luoteja. Tätä ei koskaan kerrottu, eikä autoa koskaan näkynyt missään. Se vain maagisesti katosi. Aivan kuten toinen auto (joka oli saanut lommoja ja ehkä myös luodinreikiä), sekä sen epäonninen omistaja, tuo ainoa todistaja tapahtumalle, tietenkin tahtonsa vastaisesti, joka seurasi koko jupakkaa alusta loppuun.

Joten, sen sijaan että se olisi kerännyt kaikkia näitä tärkeitä faktoja osoittaakseen mitä paikalla todella tapahtui, kreikkalaisen massamedian rohkeat ja nokkelat toimittajat kerääntyivät asuntooni, ja erikoisuutisissaan heiluttelivat pesemättömiä kalsareitani kirkuessaan tietoa vaivautuneelle, tietämättömälle ja jähmettyneelle tv-yleisölle.

Tämä tosiasia paljastaa selvästi "journalistiyhteisön" myöntyvyyden hiljaisuuteen, mikä pohjimmiltaan tarkoittaa poliisin desperadojen ja heidän pomojensa rikollisen toiminnan hyväksymistä, täydessä yhteistyössä. "Saatte mennä asuntoon erikoisraporttia varten, mutta pidätte turpanne tukossa kaikesta muusta." Tällainen oli osapuolten likainen sopimus. Media saisi rahansa, sillä kalsarit ovat arvojen markkinoilla arvokkaampia kuin niiden omistajan henki. Kunhan hän vain on "pahamaineinen". Ja ketä lopulta kiinnostaa kuinka poliisi toimii? Jos poliisi ja heidän johtajansa uskovat että ihminen pitää tappaa koska hän on etsintäkuulutettu, miksi meidän tulisi olla eri mieltä? Milloin tahansa media tarvitsee tietoa, poliisin tiedottaja tarjoaa sitä - ne itse asiassa jopa rehentelevät sillä. Samaan aikaan jahdatulla ei ole puhelinta. Ja vaikka hänellä sellainen olisi, se olisi pois päältä tai ilman verkkoa.

Näin ajattelee uskaliaat ja riippumattomat journalistimme.

Onnitteluni, tulevaisuus kuuluu teille. Voisin ehdottaa että nämä kaksi organisaatiota, poliisi ja media, voisi jopa käytännön syistä fuusioitua yhdeksi. Se olisi sekä innovatiivista että toisi mukanaan monia hyötyjä. Siinä tapauksessa poliisin kirjeenvaihtajaa ei olisi turhaan valittu journalistiliiton puheenjohtajaksi.

Jos nämä nokkelat toimittajat rohkenisivat tarttua kalsareihini kohdistamalla innolla toteuttamaan rooliaan vallan vahtikoirina, he saattaisivat kertoa kansalaisille että:

  • 13 000 ihmistä on vangittu (laittomuuden verukkeella) valtion täydellisen riiston kohteeksi. Kuljettuaan korruptoituneen poliisin ja vielä pahemman oikeusjärjestelmän symplegadien läpi, he päätyvät keskiaikaisiin olosuhteisiin istumaan pitkiä tuomioita, joiden avulla tämä mätä järjestelmä pyrkii kontrolloimaan ja tuhoamaan kaiken millä on kanttia pilkata sitä.
  • Kreikan valtion aseistetut suojelijat tappavat kansalaisia kylmäverisesti keskellä katua, suoraan ihmisten silmien alla. Poliisiasemilla nöyryyttävät ja kiduttavat ihmisiä hengiltä. Lavastamalla "syyllisiä" vankilaan vuosikausiksi. Pyörittämällä rikollisen toiminnan verkostoa jota ei valvo kukaan.

Jos he todella haluaisivat jollain tavalla vahtia poliittisen järjestelmän moderneja piraatteja, jotka vaalijärjestelmällä kikkailulla ja massamedian siunauksella hallitsevat parlamenttia ja ovat muuttaneet sen vaalikarjakansalaisiin kohdistettavan täyden ylivallan päämajaksi. Toisiinsa kietoutuviin etuihin, pankkisiirtoihin, lahjuksiin. "Terroristien piilopaikaksi", jossa ryöstösaalista jaetaan ympäriinsä. Ja jokainen ryöstön kyseenalaistamiseen julkeava kansalainen muuttuu esteeksi heidän suunnitelmilleen, ja tulee tuntemaan nahoissaan verenhimoisen tukahduttamisorganisaation brutaalin demokraattisen väkivallan. Hän tulee tuntemaan sen kostonhimon ja syvän vihan mitä Kreikan valtiolla on niille, jotka torjuvat roolinsa tottelevaisina kansalaisina joiden ajatuksissa henkilökohtainen vapaus tarkoittaa sitä että pitää tehdä mitä käsketään, ja jotka pysyvät ihmisinä joilla on vapaa tahto ja jotka ottavat omilla teoillaan kantaa siihen mitä heidän ympärillään tapahtuu.

Jos he paljastaisivat miten iso vastuu tällä rikollisorganisaatiolla on poliisivaltion luomisessa Kreikkaan. Sen avulla ne käyttävät sietämätöntä psyykkistä väkivaltaa kansalaisia kohtaan sadoilla tiesuluilla, joilla hampaisiin asti aseistautuneilla kytillä on juntan ajalta tuttu uhkaavan turta katse. Minne tahansa katsoo, voi nähdä tuhansia poliiseja (eikä tähän edes lasketa siviilipukuisia). Kymmenet vuoria koluavat palkkionmetsästäjät muistuttavat 1900-luvun alusta, mutta modernilla nimellä.

Jos he todella ottavat väitetyn roolinsa vakavasti, he arvostelisivat näitä ja monia muita asioita jotka käytännössä kumoavat käsitykset "sosiaalivaltiosta" ja "oikeusvaltiosta". Siinä tapauksessa heidän innokkaasti suojelema ja demokratiaksi nimeämä nykyhallinto olisi verrattomasti humaanimpi, laadukkaampi ja oikeudenmukaisempi.

Nyt varmaan sanotte että minä en ole kaikista pätevin henkilö antamaan suosituksia, en ainakaan hallintoasioissa.

Totta. Demokratian syntysijoilla sillä voidaan tehdä mitä vaan, jopa haudata se jos siltä tuntuu. On hyvä asia kuolla siellä missä syntyi. Mutta heidän ei tulisi olla ankaria nuorisolle silloin kun nämä heittelevät sitä kivillä. Nuoriso näkee sen vanhana ja mätänä, ja antaa sille kiviä.

Nämä vaistot ovat alkukantaisia eivätkä ne petä.

Koska nuoret ovat rehellisempiä ja kunnollisempia kuin aikuiset.

Kukaan ei halua kasvaessaan löytää vanhempiensa komeroon piilottamaa ruumista, joka syö eläkkeitä. Ne haluavat jotain muuta kuin formaldehydissä säilötyn ruumiin, ja ne tulevat ottamaan haluamansa, välittämättä siitä kuinka paljon esteitä niiden tielle laitetaan.

Minua, ja taatusti tuhansia muita itsetietoisia ihmisiä, huolettaa se vahinko joka sosiaaliselle kudokselle aiheutuu yhdestä kiiltävästä tv-kasvosta yhdessä uutislähetyksessä (etusijalla iltakahdeksan uutiset). En voi saada aikaan vastaavaa vahinkoa, vaikka ne antaisivat minulle kymmenen elämää käytettäväksi.

Mitä vahinkoa vanhan vuoristorosvon pyssyni [vertauskuva vuoristorosvojen ja vasemmistokapinallisten Kreikassa perinteisesti käyttämiin kevyisiin käsiaseisiin] aiheuttaa? En ole koskaan kääntänyt sitä toista ihmistä kohti, vielä vähemmän toisten mieliä kohti.

Nyt haluan kysyä vielä, että miksi minä olen vanhan pyssyni kanssa syytettynä, niin että henkeäni uhkaa erilaiset kuolemanpartiot, samalla kun metsästäjieni ja tuomareideni tehokkaat superaseet rappeuttavat ja lamauttavat rahvaan henkeä, sekä vievät heidät henkiseen kuolioon.

Toisaalta ehkä aselakeja pitäisi muuttaa. Vanhasta pyssystä kuolemanrangaistus!

Koska kyseessä on ensimmäinen julkinen lausuntoni, haluaisin päättää sen masentavalla tavalla. Joten haluan lisätä vertauskuvallisen arvoituksen, jonka ratkaiseminen ei ole liian vaikeaa.

Kuka on apulaissheriffi Yhdysvaltain Utahissa sijaitsevassa syrjäisessä vuoristokylässä, jossa hän on ikionnellinen saatuaan liittovaltion poliisilta tunnustuksen sankarillisista hengenvaarallisista urotöistä kylää uhkaavien pahiksien pidättämiseksi? Joka tämän kallisarvoisen tunnustuksen lisäksi halusi tehdä suuresta saavutuksestaan Hollywoodleffan, jossa pääosaa esittäisi George Clooney. Mutta tämä suututti hänen amerikkalaiset mesenaattinsa niin että ne karkottivat hänet, alensivat hänet jonkun itsenäisen Balkanin valtion "kansalaisten suojelun" ministeriksi, joka fantasioi uusista "rettelöitsijöistä" ja innokkaasti lakaisee niitä pois!

Jotta tämä kävisi helpommaksi, voin lisätä vielä joitain hänen lempisanojaan: demokratia, vallankumouksellinen rahasto, ghetto, horjuttaminen, nollatoleranssi, järjestäytynyt rikollisuus, Heidät tullaan pidättämään ja tuomaan oikeuden eteen.

Hän on myös vasikoinnin suuri ihailija joka rakastaa "rottia", ja hänen harrastuksiinsa lukeutuu hinnan määrääminen etsintäkuulutetuille.

Kun pidetään mielessä että kostonhimo on yksi hänen monista ominaisuuksistaan, haluan tähdentää että viittaukset todellisiin ihmisiin tai tapahtumiin ovat silkkaa sattumaa.

Jokainen arvoituksen ratkaiseva poliisin toimittaja pääsee arvontaan yksinoikeudella annettavasta haastattelusta.

Militantit terveiseni niille, jotka eivät laske aseitaan taistelussa unelmiensa elämän puolesta.

PS. Jotkut öljytyypit kyllä ruostuu.

Vassilis Paleokostas

[325]

Trackback

Trackback URL for this entry: http://takku.net/trackback.php/20100206125640378

No trackback comments for this entry.

0 kommentti(a)

Allaolevista kommenteista on vastuussa vain niiden kirjoittaja. Sivusto ei ole vastuussa niistä.

Oma tunnukseni





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?


Mediakeskus


Uutisia ja ajankohtaista maailmalta

Radikaali.org

Ranua Rescue

Toinen Meksiko

Hyökyaalto

Totuus seuraa perästä

Wikikko

Muutosvoima

Aamunkoi

Tresquat

Satama

Mustan Kanin Kolo

Vastavirta

Hirvitalo

Napapiiri

Kuuntele!

Lataa!

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Käyttäjiä paikalla

Vieraita sivustolla: 10

Uutta

Artikkeleita

Ei uusia artikkeleita

Kommentteja 2 päivää

Ei uusia kommentteja

Kirjasto 7 päivää

Ei uutuuksia kirjastossa

Linkit 2 viikkoa

Ei uusia linkkejä

Wiki 14 päivää

Ei mitään uutta

Kirjastossa

Nyt olette kusessa
Faaraon armeija (ensimmäinen osa)
Sin Dios - 1936 Un Pueblo en Armas

Miete

This is what is not normally said to you, this is what you never read in newspapers, this is what is not written in books, this is what school jealously keeps quiet about, because this is the secret of life: never, ever seperate thought from action, the things we know, the things we understand, from the things we do...
Alfredo M. Bonanno
The Anarchist Tension