Älä väitä ettet nähnyt mitä oli tulossa

No way to delay
That trouble comin' every day
-Frank Zappa

En pysty muistamaan päivää, jolloin tulin vakuuttuneeksi siitä, että maailmamme tulee voimakkaasti muuttumaan elinaikanamme ja että tyttäreni elää aikuisena niin erilaisessa todellisuudessa, että sitä voi olla mahdotonta tunnistaa samaksi maailmaksi. Luulen että noin viisi vuotta sitten aloin ymmärtää mistä energiakriisissä on kyse - planeetallamme ei ole riittävästi polttoainetta, jotta voisimme jatkaa elämäntapaamme entiseen malliin (ja vaikka olisikin, ei ole etujemme mukaista lämmittää ilmakehäämme enempää).

Ongelmia on tulossa. Monet sanoisivat, että ne ovat jo täällä.

On helppo ajatella, että asiat tulevat pysymään ennallaan - itse asiassa, vaikuttaa käytännössä mahdottomalta muuttaa niitä puolia maailmassamme, jotka eivät toimi. Mutta totuus on, että maailma on menossa jyrkästi uuteen suuntaan ja jokainen vuosi tuo tullessaan muutoksia, joita emme aivan äskettäin olisi kyenneet kuvittelemaankaan.

Muistan mitä perheenjäseneni sanoi, kun 11.9.2001 jälkeen löydettiin pernaruttokirjeitä. "Vallanpitäjät kyllä korjaavat asiat. He tietävät mitä he ovat tekemässä. Voimme luottaa siihen, että he pitävät meistä huolta." Sitten tulivat viime vuosikymmenen tapahtumat: tekaistuin perustein suurelle yleisölle myyty loputon sota, täydellinen epäonnistuminen Katrina-hirmumyrskyn suhteen, ympäristötuho, energiakriisi, ilmastonmuutoksen todellisuus, finanssikriisi, massatyöttömyys ja nälkä. Vaikka luottamuksesi järjestelmää kohtaan olisi kuinka suuri, kaikki viittaa siihen, että jokin on pielessä. Voimat, jotka pitävät business-as-usual-ajattelua kasassa, ovat hajoamispisteessä.

On jo korkea aika herätä. Olivat poliitikkosi sitten punaisia tai sinisiä tai ei kumpiakaan, on ilmiselvää, että "vallanpitäjät" ovat suoraan sanottuna sokeita jotka taluttavat sokeita. Oikeasti, onko muka vielä jotain sellaista, mitä he eivät jo olisi tyrineet? Emme enää voi pyytää vallanpitäjiltä vastauksia, ratkaisuja, toivoa. Heidän valtansa ei ole oikeutettua. He eivät tiedä, miten korjata aiheuttamiaan ongelmia. Ainoa asia, jonka he ilmeisesti osaavat tehdä, on ohjata rahaa jo entuudestaan rikkaiden taskuihin. Ei ole tärkeää miettiä sitä, miten saamme heidät tekemään oikein vaan sitä, miksi ihmiset edelleen uskovat vallanpitäjiin, vaikka nämä ovat jo vuosien ajan heittäneet ihmisten toivon menemään.

Yksinkertainen totuus on, että päättäjät ymmärtävät varsin hyvin, miten pahaksi asiat ovat päässeet ja miten poikkeuksellisen kauheassa tilanteessa me olemme. Mutta ei ole heidän etujensa mukaista varoittaa ihmisiä, koska jos kaikki saisivat tietoonsa tosiasiat ja vaihtaisivat kokemuksiaan, talous romahtaisi muutamassa päivässä. Totta, romahtanut talous aiheuttaisi välitöntä kärsimystä, joka on jo nyt todellisuutta useimmille meille. Mutta on yksi tärkeä juttu, jota rahakkaat eivät tunnu tajuavan: rahoitusjärjestelmä ei ole liian suuri voidakseen tuhoutua. Ihmiskunta voi selvitä jos Wall Street kaatuu, mutta me emme kerta kaikkiaan voi selvitä ilman eheää planeettaa. Maailmamme on ainoa asia, joka on "liian suuri voidakseen tuhoutua", ja meiningin jatkuminen business-as-usual-linjoilla on työntänyt planeettamme jyrkänteen reunalle.

Ongelmia on tulossa, ja ne ovat myöhässä.

Meidän ravinnontuotantomme, kuljetusjärjestelmämme, viestintäjärjestelmämme, taloutemme ja elämämme on rakennettu hajoamassa olevan järjestelmän varaan. Meidän täytyy herätä ja käsittää, että vanhat säännöt eivät enää päde - meillä ei ole varaa anoa, että vallanpitäjät tekisivät niin kuin vaadimme, ja sitten odottaa, kun he pyörittelevät peukaloitaan sillä aikaa kun Rooma palaa. Kyse ei ole jaottelusta oikeistoon, vasemmistoon, edistyksellisiin, libertaareihin, mihin vain - tilanne on hirvittävä, ja on aika lakata odottelemasta, että joku muu hoitaa ongelmamme. Meidän on lopetettava syyttelemästä muita ryhmiä, joita pidämme syypäinä tilanteeseen. Onko silloin jo liian myöhäistä, kun ymmärrämme ettemme voi enää tuhlata aikaa yrittäessämme saada vallanpitäjät tekemään tahtomme mukaan? Olemme toimineet noiden sääntöjen mukaan jo liian kauan.

Nyt on meidän vuoromme - on aika ottaa asiat omiin käsiimme. Tämä on politiikan tuolla puolen. Jos haluamme välttää katastrofin, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin astua esiin ja kehittää vastustuskykyä lastemme vuoksi, yhteisöjemme vuoksi. Pidätkö minua paniikinlietsojana? Ymmärrä, että pankissa olevat rahat eivät pelasta sinua. Eläkesäästöt eivät pelasta sinua. Haulikko ei pelasta sinua. Oikean ehdokkaan kannattaminen ei käännä kaikkea taas parhain päin. Me olemme astumassa uuteen maailmaan, jossa vanhat säännöt eivät päde. Tartu lapioon ja tule auttamaan. Yhdessä toimiminen saattaisi täpärästi pelastaa meidät.

Meidän yhteisöjemme täytyy kysyä: mitä tarvitsemme selviytyäksemme? Ruokaa, puhdasta vettä, lämpöä, suojaa, luotettavia ystäviä, kekseliäisyyttä, siemeniä, turvallisia katuja, rakkautta? Todennäköisesti iPodimme ja Kindlemme eivät ole enää niin käyttökelpoisia kuin ne ovat nyt. Ratkaisut, joilla on jotain vaikutusta, tulevat olemaan paljon yksinkertaisempia. Esimerkiksi paikassa, jossa asun Pohjois-Carolinan vuorilla, on satoja maatiloja. Siitä huolimatta me tuomme 95% ruuasta alueen ulkopuolelta. Pian emme enää pysty edullisesti tuomaan tätä ruokaa, josta nyt olemme riippuvaisia. Jos haluamme välttää nälänhädän, meidän on kasvatettava paljon enemmän ruokaa paikallisesti. Monet alueet ovat vielä pahemmassa tilanteessa kuin me. Meidän on tajuttava se, pidimme siitä tai emme. Se on ihan oikeasti tapahtumassa. Älä viitsi väittää ettet huomannut sitä.

Hyvä uutinen on, että on jo tuhansia ihmisiä, jotka ovat kauan sitten tajunneet tilanteen ja työskentelevät voidakseen elvyttää yhteisöjään. On olemassa vastauksia, mutta ne eivät riipu siitä, äänestätkö oikeistoa vai vasemmistoa, tai kuinka taitavasti osaat syyllistää muita ryhmiä. Vastaukset perustuvat sille, miten paljon sinä ja ihmiset ympärilläsi haluatte katsoa totuutta silmiin ja työskennellä yhdessä ratkaisujen kehittämiseksi.

Käytännön yhteisölähtöinen suora toiminta, ei ylhäältäpäin taiotut ratkaisut, vievät meitä oikeaan suuntaan. Ja vaikka siirtymävaihe olisi kuinka vaikea, voimme toisinaan yllättyä tuntiessamme helpotusta. Jokainen meistä tulee välttämättömästi osallistumaan mielekkääseen työntekoon. Viimeinkin voimme irrottautua, sanoa hyvästit vuosisatoja kestäneelle hävitykselle ja toivottavasti nähdä elpymisen alkavan. Pääsemme lähemmäksi ruokamme alkuperää. Meillä on mahdollisuus rakentaa uudelleen ne tiiviit yhteisöt, jollaisista edeltäjämme saivat nauttia. Jos olet epävarma mistä aloittaa: kasvata jotain tänä vuonna. Perusta pieni puutarha tai vain istuta muutama siemen. Tutustu useampiin naapureihisi. Lue joitain alla luetelluista artikkeleista. Vahvista yhteisöllisyyttä siellä missä olet - ei vain verkossa, vaan kadullasi. Lakkaa olemasta riippuvainen siitä, että muut hoitavat käsistä riistäytyneet ongelmat. Valtuuta itsesi toimimaan! Yhdessä meillä on voimaa saada muutos aikaan.

Lisälukemista:
Is the World’s Oil Running Out Fast? http://www.countercurrents.org/porter090110.htm 