Helsinki: Tukimielenosoitus Hollannin squattiskenen puolesta ma 26.10.

Mahtavaa että joku jaksaa vielä näyttää muulle maailmalle että täällä suomessa muistetaan ja taistellaan heidänkin puolesta.


Talonvaltauksen jälkeen hollannissa ollaan varmaan jo kohta kannabista kieltämässä.




Nyt kaikki kaduille. Hollanti on squattauksen mallimaa ja jos se siellä kielletään ei meilläkään tule koskaan olemaan mitään mahdollisuuksia talonvaltauksen laillistamisessa.

[ Vastaa tähän | # ]

ajankohta on turhan myöhäinen, hollannin suurlähetystö menee nimittäin sopivasti kiinni klo 17. mutta hieno juttu että solidemo on järjestetty!

[ Vastaa tähän | # ]

Veikkaanpa että demo alkaa noinkin myöhään lähinnä sen takia että porukkaa pääsee tarpeeksi paikalle..
Itse ollut joskus demoissa jotka ovat lähteneet liikkeelle jo aikaisemmin iltapäivällä ja osallistujamäärät ovat olleet sen mukaisia..


Mutta eiköhän tuostakin viesti mene jotenkin perille suurlähetystöön.





PS: Ja onhan tuossa kello viidessä se maaginen seikkä että kaikki muutkin pääsevät silloin töistään. Keskusta täynnä ihmisiä jotka lähtevät kotiin. Sekä demo joka ilmeisesti aikoo tukkia mannerheimintien (mitä itse päättelin lähetystön sijainnista..).

Eli jos hyvin käy niin suurlähetystön väki joutuu autoissaan istumaan (ja pääsevät lukemaan bandiksia) kun poliisi sulkee kadut.. Tai jos ei poliisi niin demo sitten..

[ Vastaa tähän | # ]

Jäi vielä edellisestä viestistä että aivan mahtavaa että joku jaksaa järkätä solidemon.
Ja vielä isommat halit jokaiselle joka ilmestyy paikalle.


Talonvaltaus on hollannissa ISO juttu ja sen kieltäminen on VIELÄ ISOMPI juttu. (Vielä isompi huonompi juttu)




Nimim. Itsekkin Hollannin squatteja muutaman vuoden kierrellyt. (Olivat muutes elämäni parhaimpia vuosia)

[ Vastaa tähän | # ]

http://video.squat.net/www.table-bed-chair.tk.avi

Table Bed Chair is a documentary about the squatter scene of Amsterdam. The film combines insights into the history of the squatter movement and its particularly well developed autonomous structures and practices with a focus on the extraordinary legal situation in the Netherlands.

“Squatting is taking over an empty house, basically.” With this statement, cool and precise at once, the viewer is introduced to the world of the ‘krakers’, as Amsterdam’s squatters are called.

Table Bed Chair sketches a documentary portrait of the movement by inquiring into ideological approaches and real-world alternatives to existing social structures. Explosive archival footage traces the historical roots of the movement to its climax in the volatile years of the 1980s when up to 10.000 krakers lived in squatted houses in Amsterdam.

Contrasting interviews are used to explore differing points of view on issues such as selforganisation, autonomy and ideology, as well as violence as a legitimate means in the struggle. The interviewees, all active or former squatters, speak about the lack of housing and missing alternatives. They want to use empty spaces and live the utopia of a better society outside established norms. Because of its heterogeneity the movement is exposed to internal conflicts and constantly forced to change. Laws are being tightened over the decades and the city is slowly regaining control by means of repression as well as legalisation. However, the infrastructure of the earlier movement remains largely intact.

Together with the still unsolved housing problem, this infrastructure constitutes the essential basis of today’s kraker movement in Amsterdam.
The viewer watches squatting in action - the breaking of a door - and is thrust into a world which is romantically presented by the squatters as a kind of green oasis at the heart of the urban waste-land, a legal grey area in which dreams can be turned into reality. After a short, strangely civilized and almost friendly, intermezzo with the owner of the house and the police, the circle of squatter-existence is closed: A whole block of council flats with
more than a hundred apartments is evicted. The voices of krakers barricaded in another house, distorted through the walkie-talkie, urge to hang on in there: “We love it! It’s not the first time and probably not the last time!”

[ Vastaa tähän | # ]

Huippuu!

[ Vastaa tähän | # ]

Kommentti irroitettu omaksi artikkelikseen: Itseorganisoituva mielenosoitus - uhka vai mahdollisuus?

[ Vastaa tähän | # ]