Tuore raportti paljastaa kansainvälisten rahoituslaitosten roolin maarosvousten taustalla
Uutiset | maanantai, 12.10. 2009 @ 11:38
Katselukertoja: 555
Avainsanat: maakysymys maatalous maataloustuet ruokakriisi
The Oakland Institute julkaisi tuoreen maarosvousta käsittelevän raporttinsa juuri sopivasti, kun ruuan ja maatalouden "asiantuntijat" ovat koolla Roomassa tänään 12.10.2009 keskustelemassa maailman kaikkien ihmisten ruokkimisesta vuoteen 2050 mennessä.
"The Great Land Grab" -raportti soittaa hälytskelloja maarosvousten aiheuttamasta vaarasta ihmisten elinkeinoille ja ruokaturvallisuudelle. Maarosvoukset tarkoittavat suurten peltopinta-alojen ostoa Etelän köyhiltä rikkaille valtioille, jotka ovat ulkoistaneet ruokataloutensa. Tästä on muodostunut laajamittainen ilmiö, sillä vuoden 2006 ja 2009 puolivälin välisenä aikana ulkomaisten tahojen hallintaan on siirtynyt yhteensä 15-20 miljoonaa hehtaaria paikallista viljelymaata.
Vaikka maarosvoukset eivät ole jääneet huomaamatta, on julkinen huomio keskitetty yksittäisiin Kiinan ja Saudi Arabian kaltaisiin maihin, jotka ostavat viljelymaata köyhemmistä maista. The Oakland Instituutin raportti kuitenkin paljastaa ilmiön edistämisen ja järjestelyiden taustalla olevat kansainväliset finanssi-instituutiot, kuten Maailmanpankin kansainvälinen valuuttayhtiö (International Finance Corporation, IFC) ja Foreign Investment Advisory Service (FIAS), unohtamatta rikkaiden maiden hallintoja. Maarosvoukset on toteutettu maatalousinvestointien kautta tapahtuvan ruokaturvallisuuden edistämisen nimissä. Raportin mukaan nykyinen maarosvousta käsittelevä keskustelu kuitenkin epäonnistuu muoti-ilmiön seurausten arvioinnissa ja osoittaa kuinka maakaupat aliarvioivat ruokaturvallisuutta ja ponnisteluita maareformin tuottamiseen.
Raportin tekijät myös kyseenalaistavat oletuksen, jonka mukaan maatalouden lisäinvestoinnit olisivat automaattisesti hyödyllisiä kaikille osapuolille.
Maatalouteen kohdistuvien ulkomaisten investointien historia osoittaa seurauksina syntyneen ylenpalttisia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ja tämän suhteen nykyiset maarosvoukset tuskin ovat poikkeus. Projektia vetänyt Shepard Daniel totesi, että "Kautta historian maatalouden jättiyhtiöt ovat yrittäneet perustaa tuotantoaan kehitysmaihin sillä seurauksella että paikalliset riippumattomat maanviljelijät joko ajetaan pois mailtaan tai heidät muutetaan plantaasien työvoimaksi. Todistusaineisto osoittaa että kansainvälisten maakauppojen köyhiin maihin tuottamat maatalousinvestoinnit eivät suurimmassa osassa tapauksia tarjoa paikkaa pienviljeijöille ja lisäävät ainoastaan monokulttuureihin perustuvaa vientivetoista maataloutta, joka yhä edelleen sabotoi kansainvälistä ruokaturvallisuutta."
Oakland Instituutin raportti kumoaa myytin "win-win" argumentaatiosta, jota on tarjottu vastaukseksi ilmiön seurauksista ilmaistuihin huoliin. Oakland Instituutin toiminnanjohtaja Anuradha Mittal toteaa, että "köyhien maiden maatalouteen kohdistuvat ulkomaiset investoinnit työntävät maailman köyhälistön ruokaturvan ja maareformin tarpeen sivuun keskustelun kärjestä. Ruokaturvallisuus ja maareformien toteuttaminen ovat kuitenkin erottamattomassa yhteydessä. Maailmassa on 1.5 miljardia pienviljelijää, jotka elävät alle kahden hehtaarin maatilkulla. Turvattu ja oikeudenmukainen maankäyttö- ja hallintaoikeus on heidän ja muidenkin kehitysmaiden asukkaiden ruokaturvallisuuden kannalta elintärkeää."
"The Great Land Grab" -raportti tarkastelee kriittisesti yksityisen sektorin kasvua maatalouden kehityksessä, koska elintärkeiden viljelymaiden haltuunotto ulkomaisille suuryhtiöille uhkaa suoraan nykyisen maaseutuväestön toimeentuloa. Yksityisten yhtiöiden rahoituksen taustalla olevat intressit eivät perustu ruokaturvallisuuden tuottamiseen, vaan taloudelliseen hyötymiseen kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.
Arviolta 1.02 miljardia ihmistä, eli kuudesosa ihmiskunnasta kärsii kroonisesta nälänhädästä ja julman ironisesti 70 prosenttia tästä väestöstä elää ja työskentelee maaseudulla tai pientiloilla. Raportin toivotaan vaikuttaan marraskuussa 2009 järjestettävän "World Food Summit" -kokouksen pohdintoihin, jotka nykyisellään pyörivät maatalousinvestointien ympärillä.
Raportti on ladattavissa osoitteessa:
http://www.oaklandinstitute.org
"The Great Land Grab" -raportti soittaa hälytskelloja maarosvousten aiheuttamasta vaarasta ihmisten elinkeinoille ja ruokaturvallisuudelle. Maarosvoukset tarkoittavat suurten peltopinta-alojen ostoa Etelän köyhiltä rikkaille valtioille, jotka ovat ulkoistaneet ruokataloutensa. Tästä on muodostunut laajamittainen ilmiö, sillä vuoden 2006 ja 2009 puolivälin välisenä aikana ulkomaisten tahojen hallintaan on siirtynyt yhteensä 15-20 miljoonaa hehtaaria paikallista viljelymaata.
Vaikka maarosvoukset eivät ole jääneet huomaamatta, on julkinen huomio keskitetty yksittäisiin Kiinan ja Saudi Arabian kaltaisiin maihin, jotka ostavat viljelymaata köyhemmistä maista. The Oakland Instituutin raportti kuitenkin paljastaa ilmiön edistämisen ja järjestelyiden taustalla olevat kansainväliset finanssi-instituutiot, kuten Maailmanpankin kansainvälinen valuuttayhtiö (International Finance Corporation, IFC) ja Foreign Investment Advisory Service (FIAS), unohtamatta rikkaiden maiden hallintoja. Maarosvoukset on toteutettu maatalousinvestointien kautta tapahtuvan ruokaturvallisuuden edistämisen nimissä. Raportin mukaan nykyinen maarosvousta käsittelevä keskustelu kuitenkin epäonnistuu muoti-ilmiön seurausten arvioinnissa ja osoittaa kuinka maakaupat aliarvioivat ruokaturvallisuutta ja ponnisteluita maareformin tuottamiseen.
Raportin tekijät myös kyseenalaistavat oletuksen, jonka mukaan maatalouden lisäinvestoinnit olisivat automaattisesti hyödyllisiä kaikille osapuolille.
Maatalouteen kohdistuvien ulkomaisten investointien historia osoittaa seurauksina syntyneen ylenpalttisia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ja tämän suhteen nykyiset maarosvoukset tuskin ovat poikkeus. Projektia vetänyt Shepard Daniel totesi, että "Kautta historian maatalouden jättiyhtiöt ovat yrittäneet perustaa tuotantoaan kehitysmaihin sillä seurauksella että paikalliset riippumattomat maanviljelijät joko ajetaan pois mailtaan tai heidät muutetaan plantaasien työvoimaksi. Todistusaineisto osoittaa että kansainvälisten maakauppojen köyhiin maihin tuottamat maatalousinvestoinnit eivät suurimmassa osassa tapauksia tarjoa paikkaa pienviljeijöille ja lisäävät ainoastaan monokulttuureihin perustuvaa vientivetoista maataloutta, joka yhä edelleen sabotoi kansainvälistä ruokaturvallisuutta."
Oakland Instituutin raportti kumoaa myytin "win-win" argumentaatiosta, jota on tarjottu vastaukseksi ilmiön seurauksista ilmaistuihin huoliin. Oakland Instituutin toiminnanjohtaja Anuradha Mittal toteaa, että "köyhien maiden maatalouteen kohdistuvat ulkomaiset investoinnit työntävät maailman köyhälistön ruokaturvan ja maareformin tarpeen sivuun keskustelun kärjestä. Ruokaturvallisuus ja maareformien toteuttaminen ovat kuitenkin erottamattomassa yhteydessä. Maailmassa on 1.5 miljardia pienviljelijää, jotka elävät alle kahden hehtaarin maatilkulla. Turvattu ja oikeudenmukainen maankäyttö- ja hallintaoikeus on heidän ja muidenkin kehitysmaiden asukkaiden ruokaturvallisuuden kannalta elintärkeää."
"The Great Land Grab" -raportti tarkastelee kriittisesti yksityisen sektorin kasvua maatalouden kehityksessä, koska elintärkeiden viljelymaiden haltuunotto ulkomaisille suuryhtiöille uhkaa suoraan nykyisen maaseutuväestön toimeentuloa. Yksityisten yhtiöiden rahoituksen taustalla olevat intressit eivät perustu ruokaturvallisuuden tuottamiseen, vaan taloudelliseen hyötymiseen kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.
Arviolta 1.02 miljardia ihmistä, eli kuudesosa ihmiskunnasta kärsii kroonisesta nälänhädästä ja julman ironisesti 70 prosenttia tästä väestöstä elää ja työskentelee maaseudulla tai pientiloilla. Raportin toivotaan vaikuttaan marraskuussa 2009 järjestettävän "World Food Summit" -kokouksen pohdintoihin, jotka nykyisellään pyörivät maatalousinvestointien ympärillä.
Raportti on ladattavissa osoitteessa:
http://www.oaklandinstitute.org
