Uusi kirje kreikkalaiselta anarkistivanki Ilias Nikolaoulta

Vangitsemisen syynä on taustani ja ajatukseni. Vangitsemiseni toteuttajana on univormuihin puetut demokratian koirat.

Päivät kuluvat, hiljaiset ja masentavat seinät, ajatukset tulevat ja menevät, jotkut kuvat vilahtavat mielessä nopeasti ja toiset pysyvät jonkin aikaa. On kuitenkin joitain kuvia, muistoja ja tunteita jotka eivät lähde mielestä, eivät ole unohtuneet. Ne ovat syvällä tietoisuuteni sydämessä.

Niihin ei voi koskea, niitä ei voi muuttaa, niitä ei voi murtaa.
Ne ovat muistoja suuttumuksesta ja raivosta, kuvia tulesta ja kuurouttavasta melusta, ne ovat rakkauden ja toveruuden tunteita, elinikäisen taistelun hetkiä ja tekoja, joiden ainoa päämäärä on pitää kompromissittoman ihmisarvon lippu liehumassa korkealla.

Kuten kirjoitin ensimmäisessä kirjeessäni: "kuulun niiden joukkoon joiden kompassina on ihmisarvo". Minulle kaikki alkaa siitä ja kaikki myös päättyy siihen.

Oikeudenkäynnit, vaikeudet ja vangitsemiset ovat terveen elämän merkkejä. Elämän joka ei nöyristele, ei tee kompromisseja, ja joka etsii ja pyrkii siihen mikä joillekin tuntuu mahdottomalta. Mahdoton ei ole jotain kuvitteellista, vaan jotain jota emme ole vielä kokeneet, jota emme ole vielä eläneet.

Vihollisia on monia, kaikki hallinnan mekanismit, niiden tukijat, niiden kansalaiset, niiden äänestäjät, niiden vartijat, niiden puolustajat.

Nämä pirstoutuneet ja avuttomat massat, jotka tuntevat kiitollisuutta aina tukahduttamisen kiihtyessä, jotka tuntevat olevansa turvassa ja antavat aplodeja silloin kun heidän hallitsijoitaan suojataan paremmin. Ne kutsuvat kurjaa selviytymistä elämäksi. Selviytymistä osamaksuissa, ihmisarvo menetettynä suorien ja epäsuorien käskyjen alle.

Toiselta puolelta niiden pahamaineinen demokratia on hyvin varustautunut ja suojattu. Se tappaa, vangitsee ja syyttä mitä tahansa sen tielle tulevaa.

Meille kyse ei ole siitä kuinka paljon niitä on, ovatko ne organisoituneita, onko niillä keinot ja mahdollisuudet iskeä meitä vastaan. Kyse on taisteluun käymisestä. Taisteluun joka ei ole rauhanomainen idea, kaunis maailma tai joku utopia, vaan taistelu ihmisarvosta, vapaudesta, ja esivallan tuhoamisesta.

Olemassaolomme ansaitaan, vaaditaan. Sitä ei osteta tai myydä supermarkettien hyllyillä pankkien luottokorteilla. Se ei nöyristele eikä alistu mihinkään lippuun tai kansakuntaan. Se taistelee vihollisiaan vastaan. Tuomme periaattemme ja käytäntömme selvästi esiin ja toimimme niiden mukaan päivittäisessä ja vaikeassa taistelussamme.

Mitä tahansa temppuja vallanpitäjät yrittävät terroristien, huppupäisten tai agenttien suhteen, meidän vastauksemme on siinä ettemme koskaan siedä orjuutta ja hiljaisuutta.

Ihmisarvo ja itsekunnioitus oppaanamme, kuljemme tietä kohti vapautta.

Toveruudella,

Ilias Nikolau
Amfissan vankila
6.6.2009

[Indymedia UK]

Aiemmin:
Kirje kreikkalaiselta anarkistivanki Ilias Nikolaulta (7.2.2009)