Joensuussa osoitteessa Torikatu 10 sijaitseva puutalo on vallattu omaehtoisen toiminnan tarpeisiin. Väen vappu -nimellä liikkeelle lähtenyt kulkue päätyi talolle vapunpäivänä noin klo 15. Talon käyttöönotto alkoi siivouksella, ja tiloista aiotaan pitää hyvää huolta.
Torikatu 10:n kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutalon on annettua rapistua keskellä kaupunkia jo vuosikaudet. Tällainen suhtautuminen kaupunkitilaan ja rakennuksiin on paitsi moraalitonta, mahdollisesti myös maankäyttö- ja rakennuslain vastaista (ks. MRL § 166 kunnossapitovelvoitteista). Kun talojen annetaan rapistua riittävän pitkään, voidaan lopulta todeta niiden kunnostaminen liian kalliiksi ja kutsua paikalle puskutraktorit. Kyse ei ole pelkästään yhden talon kohtalosta, vaan kaupunkikeskustan viimeisestä yhtenäisestä puutalokorttelista.
Samaan aikaan kun "kaupunki", tai siis sen erinäinen byrokraattinen solu, panttaa tilaa ja estää sen käyttämisen, todelliselle kaupungille eli sen asukkaille ei tarjota yhteistoiminnan tiloja. Joensuussa ei ole minkäänlaista avointa (ja lämmintä!) paikkaa kaupunkilaisten yllättäville kohtaamisille, vapaalle oleskelulle tai sosiaalisten innovaatioiden hautomiselle. Lähes kaikki tilat on varattu joko kaupalliselle toiminnalle, autoille tai eristetyille ryhmille (esimerkiksi "nuoriso" tai "syrjäytyneet"). Kaupunkia hallitsevat ennalta suunnitellun kulkemisen, toiminnan ja elämänmuodon kontrollien logiikat. Autonominen toimintakeskus on tällaisen ajattelun vastakohta: kaikkien ja kaiken yhteinen ja avoin paikka - jälkimoderni väentalo. Kohtaamispaikka tunnetaan tästä lähin nimellä "Uusi kulma". Nimi korostaa uudenlaista näkökulmaa kaupunkitilan ja vanhojen rakennusten käyttöön.
Valtaajat vaativat, että kaupunki antaa tilat omaehtoiseen käyttöön tai osoittaa niille edes jonkin muun perustellun käyttötarkoituksen. Kaupunki ei asu kaupungintalossa, vaan kaupunki olemme me.