Vankeustuomioita NATO-kokouksen seurauksena
Uutiset | keskiviikko, 8.04. 2009 @ 09:18
Katselukertoja: 600
Avainsanat: nato strasbourg mielenosoitus mellakka vankila toimintakutsu antiterrorismi kapinantorjunta rauhanturvaoperaatiot poikkeustila sosiaalinen sota
Strasbourgilainen oikeusistuin tuomitsi maanantaina kolme saksalaista vankeuteen viime viikon NATO-huippukokouksen protesteista. 23-25 -vuotiaiden tuomiot vaihtelevat kolmesta kuuteen kuukauteeen. Tuomiot tulivat poliisin heittämisestä kivillä sekä metallitankojen kaltaisten aseiden hallussapidosta.
Oikeudessa oli yhteensä 11 ihmistä. Seitsemän ranskalaista, kolme sakasalaista ja yksi unkarilainen. Oikeudenkäynti sujui railakkaasti, ja jossain vaiheessa tuomari joutui tyhjentämään koko salin, kun mielenosoittajat huusivat: "fasistit".
Kaksi puolen vuoden tuomion saanutta sanoi kyseessä olleen "poliittinen oikeudenkäynti", ja he sanoivat aloittavansa nälkälakon protestina puolen vuoden tuomioilleen.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy oli jo ehtinyt vaatimaan kovia rangaistuksia mellakointiin osallistuneille.
Viikonloppuna Saksassa ja Ranskassa pidettyä NATO -huippukokousta vastaan järjestetyissä mielenosoituksissa pidätettiin ainakin 300 ihmistä ja ainakin 49 loukkaantui, heistä 15 poliiseja.
Lämminhenkiset mielenosoitukset
Mielenosoittajia tuli kaikkialta maailmasta. Suomesta kuljetuksen järjesti Aseistakieltäytyjäliitto.
Mielenosoittajat majoittuivat protestileireihin rajan kummallakin puolen. Pari päivää ennen kokousta poliisi esti kansankeittiö "Le Sabotin" pääsyn rajan yli. Samaten ihmisiä käännytettiin rajalta, koska näillä oli mukanaan nauloja ja vasaroita leirin rakentamista varten. Kymmenille ihmisille annettiin matkustuskieltoja epämääräisin perustein rajalla. Oikeusistuin Kehlissä kuitenkin kumosi suuren osan poliisin antamista matkustuskielloista.
Mielenosoitukset alkoivat jo torstaina kun tuhannet mielenosoittajat lähtivät leiristä kohti Strasbourgin keskustaa. Poliisin ampuessa kyynelkaasua osa mielenosoittajista pystytti barrikadeja ja sytytti roskalaatikoita palamaan. Varuskuntaa heitettiin maalipommeilla ja ikkunoita rikottiin. Runsaasti pidätyksiä tehtiin kyttien jahdatessa mielenosoittajia takaisin leiriin. Myöhemmin illalla kytät saartoivat leirin ja ampuivat sinne kyynelkaasua ja kumiluoteja.
Strasbourgissa mellakoitiin myös perjantai-iltana. Lauantaina aamulla nähtiin teiden blokkauksia ja varsinainen päämielenosoitus järjestettiin iltapäivällä. Tarkoitus oli yhdistää rajan molemmin puolin olleet mielenosoitukset, mutta kytät sulkivat Baden-Badenin Strasbourgiin yhdistävän rajasillan niin, ettei Saksan puolella olleet hieman päälle 5000 mielenosoittajaa päässeet osallistumaan Strasbourgin mielenosoitukseen. Yhteenottoja puhkesi, ja ne levisivät.
Strasbourgin puolella musta blokki tuikkasi palamaan vanhan tulliaseman ja lähistöllä olleen hotellin. Hotellissa oli kyttiä sisällä. Vauhtiin päästyään mellakoijat hajottivat vielä mm. postitoimiston ja apteekin. Ranskan valtio lupasi maksaa mellakoista aiheutuneet tuhot.
Yhteenottoja nähtiin vielä eri puolilla kaupunkia. Kytät käyttivät pitkin päivää kyynelkaasua, vesitykkejä, kumiluoteja ja lamautuskranaatteja.
Jotkut mielenosoituksiin osallistuneet väittivät mm. apteekin tuhoamisen takana olleen mustaksi blokiksi pukeutuneita poliiseja, ja sanoivat nähneensä mustablokkilaisia joilla oli samanlaiset kengät ja hanskat kuin mellakkapoliiseilla. Jotkut mielenosoituksen järjestäjät valittelivat "anarkistirettelöitsijöiden" vallanneen mielenosoituksen.
Mielenosoittajia oli järjestäjien mukaan 30 000 ja kyttien mukaan kolme kertaa vähemmän. Kyttien mukaan mellakointiin osallistui noin 2000 ihmistä. Sisäministeri Michele Alilot-Marien mukaan pidätyksiä ei tehty enempää, "koska nämä ovat sellaisia kaupunkisissejä että ne tekevät rikoksensa ja katoavat".
Videoita päivän tapahtumista täällä,
"Turvallisuuden" koneisto
Ranska ja Saksa laittoi kokousta turvaamaan 25 000 poliisia. Kyseessä oli yksi suurimmista operaatioista vuosiin. Strasbourg ja rajan toisella puolen Kehl muutettiin käytännössä sotilaslinnakkeeksi. Tarkistuspisteitä oli kaikkialla, ja paikallisille annettiin erityiset kulkuluvat, joilla he saivat liikkua tietyillä alueilla.
Lisäksi Schengen -sopimuksesta luovuttiin kokouksen ajaksi ja käyttöön otettiin rajatarkastukset Ranskan ja Saksan välisellä rajalla. Poliisi sanoi että kokoukseen kohdistuu "konkreettinen terroriuhka", ja ilmatilaa valvottiin hävittäjillä ja helikoptereilla. Rajajoella partioi aseveneet, ja erikoisjoukot tarkka-ampujineen turvasivat NATO -maiden johtajien pitopöytiä. Kokouksen turvallisuuskulut olivat noin 110 miljoonaa euroa.
Kyttien tekemien pidätysten sanottiin olleen pitkälti sattumanvaraisia ja mielivaltaisia. Torstain mielenosoituksen jälkeen pidätetyksi joutunut journalisti (hänellä ei ollut virallisen journalistin statusta, sillä niitä myönnettiin vain kyttien seurassa liikkuneille yhtiömedioiden journalisteille) kuvaili kohtelua valtion huomassa seuraavasti:
Sitten kun meidät oli lyöty rautoihin - osa aika brutaalisti - ne laittoivat meidät istumaan maahan. Yksi tyyppi kuuli kyttien huutavan riemuiten: 'näytettiin näille äpäröille kunnolla!' Kun yksi valitti käsirautojen satuttavan loukkaantunutta kättä, kyttä vastasi: 'sitten ois kannattanu pysyä kotona, mulkku.' Tässä vaiheessa yksi ylpeä kyttä tiivisti mielenosoittajalle poliisin koko strategian: "Te halusitte murtaa meidät? Me murretaan teidät." Jo valmiiksi väsyneet mielenosoittajat - yksi 16-vuotias - paimennettiin ylitäyteen bussiin. Vartin jälkeen, vasta kun yksi mielenosoittaja oli pyörtynyt, laittoi poliisi ilmastoinnin päälle ja avasi kattoluukun. Kun meidät otettiin bussista pois, satoja kyttiä seisoi katolla ja sisäänkäynnillä virnuilemassa ensimmäisille pidätyskeskukseen tuoduille. Seuraavan muutaman tunnin aikana poliisi päästi alaikäiset ja lähes kaikki naiset pois. Jäljellä oli noin kolmisenkymmentä pääosin ranskalaista mielenosoittajaa, jotka odottivat viisi tuntia käsittelyä. Välillä joku kävi ottamassa valokuvan meistä ikkunan kautta. Neljän tunnin jälkeen viranomaisten täytyi lain mukaan joko päästää meidät vapaaksi tai nostaa syytteet. Tunnelma oli leppoisa. Ihmiset jakoivat vinkkejä kiinnioton välttämiseksi ja juttelivat tilanteesta Ranskassa, pelasivat pelejä ja jakoivat tarinoita. Kuten joku sanoi, tämä auttoi tuntemaan olon "ihmiseksi, ei karjaksi".
Joukko alkoi protestoimaan kun neljän tunnin raja tuli ja meni. Aikansa möykättyään heille kerrottiin että esimies on matkalla tekemään päätöstä. Lopulta yli tunnin protestoimisen ja möykkäämisen jälkeen porukka vietiin käsiteltäväksi. Meistä otettiin sormenjäljet ja valokuvat, minkä lisäksi meille näytettiin syytteet mistä meitä epäillään. Tämän jälkeen meidät laitettiin selliin. Osa päästettiin vapaaksi ja joitain pidettiin yön yli. Ne jotka laitettiin selleihin riisuttiin alasti ja tutkittiin. Lakiavustajiemme mukaan se ei ole sallittua niistä rikoksista joista meitä syytetään.
Meidät laitettiin erikokoisiin selleihin. Se missä olin oli kooltaan noin 2x2m. Ei patjaa eikä peittoa. Kun tulin sinne niin sellissä oli jo valmiiksi neljä ihmistä. Lopulta yksi siirrettiin pois ja neljä meistä jäi viettämään yötä sinne kovalle puulattialle, joka oli tarkoitettu yhdelle ihmiselle ja jossa olisi pitänyt olla patja. Aamulla, kun oltiin oltu kuusi tuntia sellissä ja viisi tuntia sumpussa, saimme "aamupalan" - kaksi pientä keksiä ja pieni kuppi vettä. Kun pyysimme lisää, ne nauroivat. Joku sanoi että yhdeltätoista joku tulisi tarjoamaan lounasta, jota ei koskaan tullut. Joten ne onnettomat jotka viettivät lähes 24 tuntia sellissä saivat vain yhden kupin vettä ja kaksi keksiä.
Todellakin, kun otetaan huomioon keskustelut joita sellissä yön aikana käytiin ja syntyneet ystävyydet, ei ole ihme että Ranskassa on nykyään tapana huutaa "Vangitkaa! Vangitkaa! Teidän vankiloistanne tulee meidän yliopistojamme!"
Yksi protestikutsuista:
NATO täyttää 60 vuotta.
Juhlitaan.
Tilaisuus ottaa haltuun, kutsu tulla kuulluksi.
Vastahuippukokous Strasbourgissa: ei sovittu tapaaminen Vallan kanssa, vaan tapaaminen tilanteen kanssa.
Sivilisaatio tiesi tulevansa jonain päivänä kuolemaan - mutta vain teoriassa. Useiden shokkien ja hyökkäysten jälkeen, se tuntee nyt sen kaikkialla, kaikissa elintärkeissä virroissaan. Kuoleman tunne demokraattisessa ilmassa. Sitä ei enää kiistetä, siitä on tullut uhka, veruke valmiustilalle. Vallat ruikuttavat apuamme - ollaan julmia.
Kaikkialla maailmassa kyse on "uusien perustusten rakentamisesta kapitalismille". NATO, tuo Perheen kunniakas jäsen, on valmis kantamaan vastuunsa. Turvaamalla pääsyn elintärkeisiin luonnonvaroihin, estämällä kaiken haltuunoton mikä ei ole kapitalistista, pelastamalla kuolevan Imperiumin. Keinolla millä hyvänsä.
Käynnissä on sota.
Kapinan torjunta on siinä yleisessä armeijan tietotaidossa, että sodan lopputulos ei määräydy puhtaan sotilaalliselta pohjalta. Sen vastine on poliittinen: jokainen olemassaolon ulottuvuus pidetään sodan puitteissa. Tässä kokouksessa kyse ei ole niinkään uudesta sodankäynnin muodosta kuin uudesta sodan ideasta: sota olemisen itsensä perusperiaatteena, kaikkien suhteiden pohjana.
Kun tämä idea sodasta, poikkeuksesta, muuttuu normaaliksi tavaksi katsella maailmaa, se synnyttää uuden hallintotavan. Tällä normalisaatiolla on nimi: antiterrorismi. Antiterrorismi sulkee piiriinsä useita toisiinsa sekoittuneita välineitä oikeuden, poliisitoimen, armeijan ja jopa politiikan sekä sosiaalisten ja taloudellisten asioiden saralla. Antiterrorismin myötä kaikki nämä alat muuttuvat vaikeammin toisistaan erotettaviksi: toisaalla se purkaa ja tuhoaa kaiken mikä yrittää paeta, toisaalla tuottaa normaaliuden ulkokuorta.
Kaikki eronteko sodan ja politiikan välillä on kadonnut. Ei voi vain sanoa "kaikki on poliittista" vaan pikemminkin "kaikki on sodassa". Se ei ole syy valittaa. "Historian loppu" on nyt historiaa. Hallinto, sorto, valmiustila pyrkii nyt suoraan estämään paluun Historiaan. Turhaan. Historia on aina jo valmiiksi täällä, ryömii kaikista murtumista, välittämättä siitä mitä on tehty aukkojen täyttämiseksi, riskien estämiseksi.
"Markkinoiden ikuinen paluu" on pelkkää ponnetonta kuvitelmaa, ja se törmää Historian ikuisen paluun totuuteen.
Toisaalla uuden demokraattisen järjestyksen tukijat, valmiina käyttämään antiterroristista terroria.
Toisaalla ne jotka eivät halua odottaa, joiden olemassaolo osoittaa jo nyt että "todellisuus ei ole kapitalistinen".
Historian reunalla kaikesta tulee selvempää.
Me,
tulossa kaikkialta,
niin kutsutut "terroristit",
hankkiudutaan eroon pelosta jota ne haluaisivat nähdä silmissämme!
Strasbourgissa!
Kaikkialla!
Aalto, terrorin pois pyyhkivä nousuvesi!
Ei vain se musta aalto mitä ne odottavat!
"Epätoivoiset", "mellakoijat", "terroristit", "anarkistit"...
Nämä pakkopaidat ja niiden peilit - "kansalaiset", "pasifistit" - , ne eivät pue meitä.
Tulva, väritön nousuvesi!
Jossa ei voi erottaa sitä mikä iskee siitä mikä suojaa,
koska molemmat ovat osa samaa voimaa!
YKSIKÄÄN VOITTAJA EI USKO SATTUMAAN
Lähteitä:
http://www.gipfelsoli.org/Home/Strasbourg_Baden-Baden_2009/NATO_2009_english
http://www.schnews.org.uk/archive/news67110.php
http://kazenokae.blogspot.com/2009/04/lagents-provocateurs.html
Lue myös:
Kutsu vastarinnan kesään 2009 (4.4.)
Strasbourgin mielenosoitus leimahti levottomuuksiksi (Valtamedioiden uutisointia foorumilla)
No to War, No to NATO - bussimatka Strasbourgiin 30.3.-8.4.! (14.1.)


















