Suomalaisten metsäteollisuuden liikekumppanin vientisatama vallattu Brasiliassa
Uutiset | tiistai, 10.03. 2009 @ 20:13
Katselukertoja: 489
Avainsanat: valtaus satama metsäteollisuus stora enso veracel metso via campesina maattomien liike (mst) brasilia
Maaoikeuksia vaativat brasilialaisjärjestöt ovat vallaneet Portocelin vientisataman, jonka kautta Stora Enson yhteistyökumppani brasilialainen Aracruz Cellulose vie sellua maailmalle. Suomalaisilla alan yhtiöillä on läheiset suhteet Aracruziin: Stora Enso omistaa Aracruzin kanssa yhden maailman suurimmista sellutehtaista (Veracel) ja Metso on saanut Aracruzilta konetilauksia, joita tosin talouskriisin ja siihen liittyvien valuuttaheilahtelujen vuoksi on nyt jäädytettynä 400 miljoonan euron edestä.
Tasan vuosi sitten viljelijäjärjestön Via Campesinan naiset valtasivat Stora Enson maita osoittaakseen yhtiön hankkineen maita laittomasti eukalyptuksen tuotantoon alueella, jossa ulkomaalainen maanomistus on kielletty. Stora Enso kutsui sotilaspoliisin häätämään naiset, minkä seurauksena noin 70 naista ja lasta loukkaantui poliisin käyttämiin kumiluoteihin.
Brasiliassa Aracruz on tullut tunnetuksi paitsi ympäristöongelmista myös intiaaniväestön häätämisestä mailta, joilla yhtiö viljelee eukalyptusta selluloosan raaka-aineeksi.
Aracruzin vientisataman valtaukseen osallistui maanantaiaamuna 1300 Via Campesinan ja Brasilian Maattomien maatyöläisten liikkeeseen kuuluvaa naista. Samaan aikaan 700 maatonta naista valtasi toisen suuren brasilialaisen selluyhtiön Votorantimin eykalyptusplantaasin Rio Grande de Sulin osavaltiossa Etelä-Brasiliassa kun taas 800 maatonta naista valtasi maatalousministeriön päämajan pääkaupungissa Brasíliassa.
Maattomia ja pienviljelijöitä edustava Via Campesina kritisoi Brasilian vientimaatalouden ja selluteollisuuden suuria julkisia tukiaisia. Stora Enson kilpailija Votorantim sai pari kuukautta sitten Brasilian kehityspankista miljardin euron jättilainan, jolla Votarantim osti konkurssikypsän Aracruzin. Via Campesina vaatii Brasilian hallitusta ohjaamaan julkisia varoja selluteollisuuden ja plantaasiviljelmien sijasta pienviljelijöiden lainoihin ja maareformin nopeuttamiseen.
