Helsingissä vallattiin talo asunnottomille

Kuvataideakatemian vanhoja tiloja vallattiin Helsingissä

9.1.2009 22:30 | Päivitetty: 9.1.2009 23:02
A A

stt–hs

Kuvataideakatemian vanhat tilat vallattiin asunnottomien käyttöön perjantaina Helsingissä.

Valtaajien mukaan asunnottomille järjestetään hätämajoitusta Kasarminkatu 36:ssa maanantaihin asti, minkä jälkeen valtaajat aikovat lähteä tiloista.

Poliisin mukaan tiloissa oli illalla 30-40 ihmistä.

Valtaajien mukaan suora toiminta on ainoa keino hankkia ilman kotia oleville katto pään päälle.

"Helsingin asuntopula ei johdu tilanpuutteesta vaan poliittisista valinnoista. Pelkästään Helsingin keskustassa on tyhjillään kymmeniätuhansia neliöitä liiketilaa ja jopa kokonaisia kerrostaloja. Tulevan taantuman myötä sekä asunnottomien että tyhjillään olevien tilojen määrä todennäköisesti vain lisääntyy", valtaajaryhmän tiedotteessa sanotaan.

Ryhmä muistuttaa, että kuka tahansa voi joutua asunnottomaksi esimerkiksi työttömyyden, konkurssin tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi.

Sama ryhmä järjesti asunnottomien hätämajoitusta vallatussa kiinteistössä Neitsytpolulla lokakuussa Asunnottomien yönä. Ryhmä valtasi myös Helsingin yliopiston päärakennuksen yhden yön ajaksi

[ Vastaa tähän | # ]

Tänään mielenosoitus hätämajoituksen häätöä vastaan

Mielenosoitus vuokria ja asunnottomuutta vastaan, valtausten puolesta
Lähtö klo 19 @ Piritori

Helsingissä vallattiin perjantai-iltana kiinteistö osoitteesta
Kasarminkatu 36 asunnottomien hätämajoitusta varten. Hätämajoituksen
oli määrä kestää viikonlopun yli mutta se häädettiin kolmen tunnin
jälkeen kiinteistön omistajan Spondan pyynnöstä.

Kytät eivät ole ainoastaan väkivallan uhalla lopettaneet asunnottomien
majoittamisen tyhjään talon pakkasten aikaan. Kytät ovat myös
laittaneet uusiksi valtaamisen säännöt häädettyään valtauksen
ennätyksellisen nopeasti. Tule mukaan huomenna puolustamaan oikeutta
halpaan asuntoon, häätöjä vastaan ja valtausten puolesta.

Oikeus vallatta nyt!
Loppu asunnottomuudelle!
Loppu kiskurivuokrille!

"Toiminta jatkuu tästä huolimatta pian, Mari varmistaa."
- Valtamedia.net

[ Vastaa tähän | # ]

Demo siis lauantai klo 19:00

[ Vastaa tähän | # ]

On ollu kytillä tylsä yö kun on pitänyt lähteä tollasella joukolla liikkeelle.

http://www.hs.fi/videot/1135242624536

[ Vastaa tähän | # ]

Artikkelissa itketään kuinka "kaupunki ja valtio jättää ihmisiä heitteille". Vaaditaan myös että "Helsingin kaupungin ja Suomen hallituksen on huolehdittava siitä, että tilanne ei pääse räjähtämään käsiin". Eikö nämä vaatimukset ole jotenkin ristiriidassa anarkismin idean kanssa, siis että vedotaan Suomen hallitukseen?

[ Vastaa tähän | # ]

Ja kuka helvetti muka väitti että valtaajat olisivat kovan linjan anarkisteja? He käyttävät suoraa toimintaa ja ovat luultavasti(jos vanhat merkit paikkansa pitää) antiautoritäärisiä, demokraattisia, antikapitalisteja ym, mutta tämä ei vielä tarkoita että he vastustaisivat valtiota sinänsä, kenties vain valtion toimia nykyisessä muodossaan. Se, että artikkeli postataan Takkuun ei vielä takaa sitä, että toimijat täyttävät kaikki puristisen "oikeaoppisen" anarkismin tunnusmerkit.

[ Vastaa tähän | # ]

Tiedote 10.1.2009

Vapaa julkaistavaksi heti

Häätö osoitti valtion välinpitämättömyyden asunnottomia kohtaan

- Aktivistit jatkavat toimintaa

Poliisi on viime yönä häätänyt asunnottomien majoitukseen vallatun talon yli
kymmenen partion voimin.

Kasarmikatu 36:n omistaja on Sponda, jolla on ollut varaa pitää Helsingin
ydinkeskustassa sijaitsevaa kiinteistöä tyhjillään pari vuotta. Silti se ei ole
valmis antamaan kodittomien nukkua kiinteistössä edes yhtä yötä. Se myös tiesi, että
maanantaiaamuna valtaajat olisivat poistuneet tiloista omasta aloitteestaan. Silti
se vaati poliisia häätämään asunnottomat ja valtaajat.

Kyseessä on siis valtion kiinteistöyhtiön omistama talo.

Häätö osoittaa kuinka vähän valtio asunnottomista välittää. Yksityisetkään omistajat
eivät ole koskaan pyytäneet poliisia häätämään hätämajoituksia keskellä yötä.

Ihmettelemme, kuinka poliisi voi valittaa resurssipulaa, jos sillä on perjantaiyönä
laittaa toistakymmentä partiota häätämään asunnottomia ja heille hätämajoitusta
järjestäneitä aktivisteja.

Tänään, lauantai-iltana kello 19 alkaen järjestämme Sörnäisten metroaseman vierestä
alkavan mielenosoituksen protestoidaksemme valtion kaksinaamaista asuntopolitiikkaa,
jossa toisaalta lupaillaan hyvää, mutta pidetään kodittomat mieluummin kaduilla kuin
sisätiloissa.



Hätämajoituksen väki

[ Vastaa tähän | # ]

En tiedä kuinka hedelmällistä on lähestyä asiaa niin että anarkismi on joku ulkoinen auktoriteetti, joka määrittää rajat toiminnalle sen sijaan että mietitään mitä halutaan ja miten siihen päästään, kuitenkin niin että tarkoitus ei pyhitä keinoja? Muuten olen sitä mieltä että reformien vaatiminen esivallalta voi joissain tapauksissa olla ihan hyväkin juttu, vaikka itse ennemmin keskittyisinkin muihin juttuihin.

-anarkisti

[ Vastaa tähän | # ]

Ei kai nyt Kuvataideakatemia voi sellaista katsella että tyhjissä tiloissaan majoitettaisiin kodittomia kansalaisia viikonlopun yli. Pakkohan siihen on puuttua heti, kuten nyt tehtiin.

Olisihan niin voinut käydä että joku Isompiosasiten perheiden, jokseenkin Perinnölliseen, Virallisen "Taiteilijan" -asemaan valmistautuva nuorukainen olisi saattanut haluta viettää vaikkapa eksklusiivisia viikonloppujuhlia näissä tiloissa. Lienee parasta unohtaa näin tärkeän asian edessä ketkä sen talon fyysisen rakentamistyön kaikki vaiheet ovat tehneet, ja keitä varten. Parasta kaikille olisi ehkä tilata lisää "taideteoksia" näiden sukujen nuorikoilta, ja niin kalliilla kuin mahdollista... hyvällä onnella vaikutusvaltaiset vanhempansa muistavat tälläisiä lahjoituksia ja pyyteettömiä "osaamisen ilon" hetken tuottamisia jälkikasvulleen.

[ Vastaa tähän | # ]

Siis, tilat eivät olleet Kuvataideakatemian enää. Vaan Spodan Kiinteistöjen, joka on rakennusyhtiö.

[ Vastaa tähän | # ]

jaa-has... tulipahan sitten haukuttua vääriä tahoja ja ilman syytä...
...poistun tästä nurkkaan häpeämään (jos vielä pääsen sinne poistumaan....)

[ Vastaa tähän | # ]

"He käyttävät suoraa toimintaa ja ovat luultavasti ... antiautoritäärisiä ... mutta tämä ei vielä tarkoita että he vastustaisivat valtiota sinänsä"

Olisi mielenkiintoista kuulla miten antiautoritaarisuus on sovitettavissa yhteen sen kanssa että ei vastusta valtiota sinänsä?

[ Vastaa tähän | # ]

Tuossahan vain ihmeteltiin sitä että eikö nuo vaatimukset ole ristiriidassa anarkismin idean kanssa, ja vastaus siihen taitaa olla myöntävä.

Miten tuo purismi tähän liittyy?

[ Vastaa tähän | # ]

Mua kiinnostaa näissä ideologia-tai-ei -keskusteluissa voitais alkaa siirtyä vielä peremmälle juupas-eipäs-meiningistä. Et puhuttaisko vähän tarkemmin ja ennen kaikkea spesifiikimmin siitä mitä kumpikin osapuoli näkee oman lähestymistavansa etuina?

Musta ehkä tietty määrittelemättömyys (eli epämääräisyys) ideologiatasolla voi auttaa luomaan sellaista toimintaa, ja tuoda siihen sellaisia ihmisiä, joissa se teoriapohdinta-osuus voi olla alempi - voi olla mahdollista löytää kytkentöjä missä politiikka ja poliittisuus (tai miksi ei antipoliittisuus) nousee mutu-tuntumasta tahi omasta elämysmaailmastaan, ei tartte käydä kiemuraisia ideologisia pohdintoja päättymään kaduille.
Et ei tartte heti päästä siihen että "No niinpä tietenkin, vastustan valtiota ja kaikki muut ylivallan muodot ja elämäni tavoite on taistella sitä vastaan ja luoda toisenlaista yhteisöä ja toimeentuloa!", vaan ihmisetkin joille nämä ovat ehkä vieraita aatteita voi kokeilla sekä valtaa taloja että vaatia niitä valtiolta. Ja sitten huomata mikä niistä on toimivin ja loogisin tapa toimia...

Toisaalta on siinä haittapuoliakin. paras ratkaisu ois tietty että vois syödä kakku ja pitää sitä samalla.

[ Vastaa tähän | # ]

Hyvä kirjoitus.

Eri lähestymistapojen eduista ja haitoista pitäisi todellakin voida keskustella ilman että ne kutistetaan identiteetteihin ja ideologioihin, ja niiden pohjalta joihinkin näennäisesti vastakkaisiin leireihin. En kuitenkaan tarkoita että ristiriidat pitäisi piilottaa silloin kun niitä esiintyy, vaan päinvastoin, ne tulisi nostaa pöydälle ja keskusteluun, jolloin ainakin voidaan selvittää onko kyse väärinymmärryksistä, heikosta kommunikaatiosta, vai aidoista yhteensovittamattomista ristiriidoista.

Mitä tulee tuohon määrittelemättömyyteen niin minulle oma anarkistisuuteni ei tarkoita sitä että vaadin kaikkia ihmisiä omaksumaan jonkun anarkisti-identiteetin toiminnan perustaksi, vaan se on pikemminkin asenne joka suuntautuu kaikkea auktoriteettia ja esivaltaa vastaan, ja pyrkii tunnistamaan ja purkamaan hierarkioita ja autoritaarista käyttäytymistä siellä missä sitä esiintyy, sekä tietenkin rohkaisemaan ja kannustamaan auktoriteettien vastaiseen käyttäytymiseen ja alistavien rakenteiden torjumiseen tässä ja nyt.

Samaten en koe että toimintaa olisi mielekästä järjestää minkään positiivisen identiteetin (anarkisti, autonomi, aktivisti, vasemmistolainen, poliittinen) ympärille, vaan juurikin niin kuin sanot, että toiminta nousee ennen kaikkea omasta ja jaetusta kokemuksesta, eikä mistään teoreettisesta abstraktiosta. Pidän myös tärkeänä että keskustelu ja teoria pyritään pitämään mahdollisimman osallistavana, niin ettei tarvitse lukea kirjastollista akateemista kirjallisuutta filosofiasta ym. että voi ymmärtää mistä puhutaan ja osallistua keskusteluun.

Tuo on erittäin hyvä huomio minkä nostit esiin tuosta että tarvitsisi heti päästä siihen että vastustetaan valtiota ja kaikkia ylivallan muotoja. Omaa taustaa kun katsoo niin aika pitkä polku on tullut kuljettua siitä kun ensi kertaa alkoi toden teolla kelaamaan että tämä yhteiskunta ja kapitalismi on aika perseestä. Kaikkien niiden pohdintojen, väittelyjen, toiminnan ja tapahtumien jälkeen, jotka johtivat omalla kohdalla kyseenalaistamaan koko valtion ja kaiken ylivallan, ja ovat vieneet omaa kritiikkiä eteenpäin, olisi jotenkin typerää ja ylimielistä vaatia että muiden tulisi välittömästi (tai ylipäätään) päästä samoihin lopputuloksiin pohdinnoissaan. Vaikka pidän aktivismin, politiikan, reformistisuuden ja vasemmistolaisuuden kritiikkejä välttämättöminä, niin ainakin itse olen päätynyt noihin kritiikkeihin nimenomaan vasemmistolaisen poliittisen reformistisen aktivismin kautta, ja vaikka siihen on tullutkin sorruttua, niin ylimielinen puskahuutelu siitä kuinka toiset on tyhmiä ei välttämättä voita asiallista keskustelua siinä miten viedä noita kritiikkejä eteenpäin ja laajentaa niitä.

Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö voisi sanoa joidenkin toimintatapojen olevan luonteeltaan reformistisia tai mahdollisesti ristiriidassa anarkistisen idean kanssa. Tai että tuollaisen havainnon ääneen sanominen olisi automaattisesti jotain dogmaattisuutta ja purismia. Mutta esimerkiksi toimintatavan reformistisuus ei tarkoita että se olisi täysin turha, eikä se tarkoita sitä että anarkistien tulisi jättäytyä pois vain sen takia, että joku päämäärä on reformistinen, jos päämäärä kuitenkin rohkaisee osattomien anarkiseen itsejärjestäytymiseen (siitä voidaan sitten keskustella että rohkaiseeko tietyt vaatimukset tuohon, tai vähentääkö ne riippuvaisuutta autoritaarisesta ylärakenteesta). Vaikka reformien vaatiminen on helposti kaksiteräinen miekka ja ansa, voisi silti olla mielekkäämpää koittaa osallistua näihin luonteeltaan reformistisiin kamppailuihin joissa anarkistit voisivat omalla läsnäolollaan, tovereina tovereiden joukossa ja riistettyinä riistettyjen joukossa, radikalisoida näitä kamppailuja ja pyrkiä torjumaan hierarkioiden muodostumista kamppailujen sisälle, niin että ne voisivat kehittyä kohti aitoa osattomien kapinaa, joka pystyisi menemään pelkistä vaatimuksista edemmäs.

Kamppailu kehittyy kuitenkin toiminnan ja yhteisen kokemuksen kautta, eikä missään eristyksissä, ja tällä hetkellä tuntuu että tärkeintä on lähteä jostain liikkeelle, aloittaa, ja toimimalla kerätyn kokemuksen kautta pyrkiä ulos kaikista eristämistämme varten rakennetuista lokeroista kohti yhteistä kamppailua ylivaltaa vastaan.

[ Vastaa tähän | # ]

Se on sitten toinen asia että jos toiminta on liian reformismivetoista niin se myös muuttuu helposti turhauttavaksi. No ehkä mä vaan oon joku sietämätön kapinakakara, mut menee ihan pasmat sekaisin kun ensin on jossain tosi inspiroivassa ja/tai radikalisoivassa tila(ntee)ssa, ja sitten yhtäkkiä keskustelu on siitä että Meidän (isolla MMällä) Pitää (isolla Peellä) nyt tehdä reaali-revari-poliittisesti taktinen veto äx ja yy. Siksi jätin järjestöt. Ottaa vaan päähän, vaikka kuinka tajuiaisin sellaisenkin toiminnan tehokkuutta (...rajallista sellaista). Ehkä se on se ihmisten kasaniputtaminen homogeeniseksi poliittiseksi voimaresurssiksi (kulutushyödykkeeksi) joka tuottaa minussa sen huijatuksi tulemisen tunteen. Tai sitten vaan narsistista suuttumusta kun en saa ilmaista mun alakulttuuripoliittista identiteettiä...

[ Vastaa tähän | # ]