Helsinki: Kreikka-demo häiritsi shoppailijoita

On harmi... En pystyi tulla ajoilla, ja kun tulin en tiennyt missa mieliosoitus meni... Toivottavasti tavataan ensi keralla, ajatelette etta teette uudestaan kohta toinen? Olen kreikkalainen, kiitos paljon solidarisuudestasi!

[ Vastaa tähän | # ]

Yle:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/12/nuoret_osoittivat_mieltaan_kreikan_hallitusta_vastaan_senaatintorilla
Vartti.fi
http://www.vartti.fi/artikkeli/abdaf760-cf77-4395-bfa1-a3d8149951fc

"Kreikan opiskelijamellakoita tukemaan kokoontuneet mielenosoittajat estivät ihmisiä kulkemasta Helsingin rautatieaseman ovista perjantaina iltapäivällä."

Mielenosoittajat seisoivat noin kymmenen metrin päässä ovista, eikä kukaan niitä yrittänyt blokata. Ilmeisesti joku koki tilanteen niin uhkaavana, että ovet piti lukita (:

[ Vastaa tähän | # ]

Mitä varten mielensoittajat kehoittivat poliisia vetämään aseet esiin? Halusivatko he kenties suorittaa avustetun vallankumouksellisen itsemurhan?

[ Vastaa tähän | # ]

Kuvakommentaari:

http://vallankumous.blogsome.com/2008/12/20/lets-hear-it-for-another-great-mediterranean-rebellion/

[ Vastaa tähän | # ]

[ Vastaa tähän | # ]

kuvia:
http://www.sikaheimo.com/kreikkademo191208/

[ Vastaa tähän | # ]

Tiedote olisi paljon parempi, jos siinä yritettäisiin edes vähän avata mitä ihmisille haluttiin viestiä tällä Nokian maalipommittamisella tai ylipäänsä "sekaannuksen aiheuttamisella"? Mukana olleilla varmaan oli kivaa mutta ilman kommunikaatiota toiminnan tavoitteista tällaiset demot vaikuttaa aika käsittämättömiltä.

[ Vastaa tähän | # ]

Muuten kyllä samaa mieltä siitä että tarvitaan enemmän kommunikaatiota, joka kurkottaa alakulttuurien lokeroista ulos ymmärrettävällä tavalla.

> Mukana olleilla varmaan oli kivaa

Mä näkisin tän näiden mielenosoitusten tärkeimpänä juttuna. Että se on osanottajilleen voimauttava kokemus.

[ Vastaa tähän | # ]

Skinijengin jäsenille on varmaan aika voimauttava kokemus kun ne laittaa keskioluen ja sieg heil -huutojen voimalla yksinäistä somalipakolaista turpaan.

[ Vastaa tähän | # ]

Postimerkin keräilijöille on varmaan aika voimauttava kokemus kokoontua vaihtamaan postimerkkejä. Bändin faneille on varmaan aika voimaannuttavaa heilua bändinsä keikalla, ja niin eespäin. Pätee kaikkiin sosiaalisiin ryhmiin.

[ Vastaa tähän | # ]

Eiköhän tolla viestitty sitä et jos vituttaa Nokia tai WTC niin ei tarvi kirjottaa mitään manifestia vaan voi mennä ja heittää niiden toimitiloja vaikka maalipommilla. Aika selkee viesti mun mielestä, ja uppoaa roskaväkeen todennäköisesti korulauseita paremmin...

[ Vastaa tähän | # ]

Ja en tiedä onko tämä tiedote (järjestävän 'poliittisen' tahon/ryhmän julkilausuma) vaiko pikemminkin yksittäisen mukana olleen tyypin kertomus demon kulusta? Jälkimmäisiä ainakin lisää.

[ Vastaa tähän | # ]

Tuo juttu on yksittäisen ihmisen kertomus demosta. Ja tätä yksilöä ei kyllä kiinnosta alkaa vääntämään rautalangasta miksi joku saattaisi heittää maalipommeja Nokian kaupan seinään tai WTC:n. Jokainen voi halutessaan lueskella ja ottaa vaikka itse selvää, miksi joku saattaisi kantaa kaunaa kyseisiä tahoja kohtaan.
Itse ihmettelen lähinnä sitä miksi ihmiset eivät heittele vastaavia lafkoja polttopulloilla... No joo, ei ehkä ois pitänyt tätä kirjoittaa...

Kallasvuo sucks! More social centers, less world trade centers!

[ Vastaa tähän | # ]

emt. voisko se pistää jonku väkivallan ammattilaisen miettimään omaa rooliaan tässä koko paskassa, kylvää epävarmuutta ja epäilyksiä mieleen........

[ Vastaa tähän | # ]

vittu et on säälittävää on suomes pikkasen muutakin kelattavaa ku joku fucking kreikka tai ihan mikä maa tahansa mis tapahtuu jotai mellakointia, 50 hikist kommandopipopäätä jurriurpoilemassa ja uhoomas suomen kytille

[ Vastaa tähän | # ]

vittun vittun vittu, kyllä on taas jampalla sanottavaa ja perusteltua näkemystä. nii et, vittu, kelatkaa ny vähän!

[ Vastaa tähän | # ]

Jotenkin se että kaiken keskiössä on YKSILÖ joka tekee mitä huvittaa, kirjoittaa tapahtumasta jälkeenpäin mitä huvittaa, ilman yhteisiä tavoitteita (keskustelua tavoitteista, tavoitteiden esille tuomista...) kuulostaa aika individualistiselta lähtökohdalta tälle toiminnalle. Tietysti Suomessa yhteisöllisyys on muutenkin erittäin vierasta, mutta ehkä antiautoritaarinen ja antikapitalistinen toiminta voisi yrittää olla vähemmän individualistista

[ Vastaa tähän | # ]

No, en tiedä miten tällaisessa solidaarisuusdemossa voidaan keskustella "yhteisistä tavoitteista" (osanottajien yleiskokous jossa päätetään yhteinen julkilausuma?) Että järjestikö mielenosoituksen taho x, vai kutsuttiinko mielenosoitus vain koolle, ja yksilöt ja ryhmät toimivat siinä oman harkintansa mukaan yhdessä, niin ettei kuitenkaan ole mitään 'pakotettua yhteisöllisyyttä', niin kuin usein poliittisen yhtenäisyyden tapauksessa on. Eikö kuitenkin jokaisesta mielenosoituksesta kuka tahansa osanottaja ole oikeutettu kirjoittamaan oman raporttinsa kuten haluaa, vai tuleeko viestiminen jättää jonkun tiedotuskomitean tai vastaavan käsiin?

Samaten tuntuu typerältä vaatia demoraportin kirjoittajaa 'avaamaan' sitä mitä haluttiin viestittää maalipommittamisella. Vastauksen tuohon voi antaa tietenkin vain maalipommien heittäjät itse, ja tuntuu että tässä tapauksessa teko itsessään on ollut viesti.

Muuten olen kyllä samaa mieltä siitä että toiminnan tulisi pyrkiä ulos eristäytyneiden yksilöllisten ihmisten eristyneistä lokeroista, mutta silti koen että toiminnassa on perussubjektina vapaa yksilö, jota ei voida alistaa 'yhteisesti päätetyn' kollektiivisuuden alle. En ainakaan itse halua mennä mielenosoitukseen josta joku on jo etukäteen kertomatta päättänyt puolestani että kyseessä on 'rauhanomainen' mielenosoitus (ehkä paikalla on jopa järjestäjien omat poliisit pitämässä mielenosoittajat kurissa kuten valkohaalareilla aikoinaan oli), ja josta joku vaatii minua tilivelvolliseksi vaikkapa maalipommien heittämisen kaltaisista teoista.

[ Vastaa tähän | # ]

Näinkin voi tietysti ajatella. Itse arvostan mielenosoitustilanteissa sitä, että kaikki ei ole yksilöiden oman tilannekohtaisen harkinnan varassa - joka voi pahimmillaan johtaa siihen että yksittäisten ihmisten huonosti harkitut teot asettaa koko ihmisjoukon vaaralliseen tai vaikka vain noloon tilanteeseen. Siinä mielessä arvostan valkohaalarien toimintatapaa enemmän: silloin oli tapana avoimesti ilmoittaa, mikä on toiminnan tavoite, pyrkiä siihen että sen takana seisovat kaikki osallistujat, ja varmistaa, että mitään sellaista ei tapahdu mitä osallistujat eivät halua ja mitä eivät olisi valmiita puolustamaan. Näkisin myös että tällainen toimintatapa alentaa kynnystä ihmisten osallistumiselle. Tietysti voidaan ajatella esim. niin, että mielenosoituksissa ei ole tarvetta isommalle osallistujamäärälle, riittää kun on sen kokoinen joukko mistä voi heittää pari maalipommia jäämättä kiinni. Maalipommin heittäminen Nokian myymälän seinään tietysti on teko jolla haetaan huomiota ja halutaan kommunikoida, samoin mielenosoitus jossa kannetaan banderollia ja jolla halutaan joulushoppailijoiden huomiota. Mutta sen voi tehdä hyvin monella tavalla, enkä ole varma että haluttomuus selittää toiminnan motiiveja auttaa laajentamaan tätä toimintaa ja sen toivottua vaikutusta.

[ Vastaa tähän | # ]

Hei vaan. Löysin tällainen A. Bonnannon teksti. Tämä on siis vuodelta 1985 (!!), mutta mielestäni tämä silti on aika ajankohtainen. Auttanee ymmärtämään kreikan (ja malmön, ja ranskan jne) meininkejä.

“Anarchism and insurrectional project”
http://www.geocities.com/insurrection_raven/en_texts/from_riot_to_insurrection.html#3

tässä pari lainattua pätkistä (En oo löytäny suomeksi, jos mul on aikaa suomennan koko tekstin joskus):

"We anarchists are still tied to the progressive concept of being able to bring about change with words. But if capital cuts out the word, things will be very different. We all have experience of the fact that many young people today do not read at all. They can be reached through music and images (television, cinema, comics). But these techniques, as those more competent than myself could explain, have one notable possibility—in the hands of power—which is to reach the irrational feelings that exist inside all of us. In other words, the value of rationality as a means of persuasion and in developing self-awareness that could lead us to attack the class enemy will decline, I don’t say completely, but significantly.

So, on what basis will the excluded act? (Because, of course, they will continue to act). They will act on strong irrational impulses.

Comrades, I urge you to think about certain phenomena that are already happening today, especially in Great Britain, a country which from the capitalist point of view has always been the vanguard and still holds that position today. The phenomena of spontaneous, irrational riots.

At this point we must fully understand the difference between riot and insurrection, something that many comrades do not do. A riot is a movement of people which contains strong irrational characteristics. It could start for any reason at all: because some bloke in the street gets arrested, because the police kill someone in a raid, or even because of a fight between football fans. There is no point in being afraid of this phenomenon. Do you know why we are afraid? Because we are the carriers of the ideology of progress and illuminism. Because we believe the certainties we hold are capable of guaranteeing that we are right, and that these people are irrational—even fascist—provocateurs, people whom it is necessary to keep silent at all costs.

Things are quite different. In the future there will be more and more of these situations of subversive riots that are irrational and unmotivated. I feel fear spreading among comrades in the face of this reality, a desire to go back to methods based on the values of the past and the rational capacity to clarify. But I don’t believe it will be possible to carry on using such methods for very long. Certainly we will continue to bring out our papers, our books, our written analyses, but those with the linguistic means to read and understand them will be fewer in number."

...

"Informal organisation, therefore, that establishes a simple discourse presented without grand objectives, and without claiming, as many do, that every intervention must lead to social revolution, otherwise what sort of anarchists would we be? Be sure comrades, that social revolution is not just around the corner, that the road has many corners, and is very long. Agile interventions, therefore, even with limited objectives, capable of striking in anticipation the same objectives that are established by the excluded. An organisation which is capable of being “inside” the reality of the subversive riot at the moment it happens to transform it into an objectively insurrectional reality by indicating objectives, means and constructive conclusions. This is the insurrectional task. Other roads are impassable today.

Certainly, it is still possible to go along the road of the organisation of synthesis, of propaganda, anarchist educationism and debate—as we are doing just now of course—because, as we said, this is a question of a project in tendency, of attempting to understand something about a capitalist project which is in development. But, as anarchist revolutionaries, we are obliged to bear in mind this line of development and to prepare ourselves from this moment on to transform irrational situations of riot into an insurrectional and revolutionary reality."

Kreikan tyypit näyttävät onnistuneen melko hyvin... suomessa...aika näyttää...välillä tuntuu siltä kuin jotain ois ilmassa, välillä on vaikeeta sanoa.

[ Vastaa tähän | # ]

Kiitos tästä.

[ Vastaa tähän | # ]