SchNEWS: Ateena räjähti 15-vuotiaan punkkarin murhasta
Arkisto | lauantai, 13.12. 2008 @ 18:05
Katselukertoja: 634

Pankki
SchNEWS #659
Perjantai 12. joulukuuta 2008
(lopussa kääntäjä on lisäillyt omiaan)
Kuusi päivää yhtäjaksoista mellakointia, pankkeja ja hallituksen rakennuksia poltettuna maan tasalle, tuhansien polttopulloja heittävien vihaisten mielenosoittajien saartamia poliisiasemia. Yliopistoja on vallattu, yleislakko on kutsuttu, oppositio haluaa uusia vaaleja ja hallitus tuntuu romahtaneen. Muutama medialle puhumassa nähty hallituksen jäsen on antanut "mulla ei oo mitään tekemistä tän kanssa" olankohautuksen, kun kaaos vallitsee Ateenassa ja muualla. Ateenan Terveydenhuoltokoulun opiskelijat pitivät apulaisterveysministeriä panttivankina ministeriössä tunnin ajan. Rahalliset vahingot ovat olleet yli 200 miljoonaa euroa, ja noin 600 rakennusta on vaurioitunut tai tuhottu. Se on nyt virallista - Kreikka on Anarkian tilassa.
Kaikki alkoi viime lauantaina kun poliisi ampui hengiltä viisitoistavuotiaan punkkarin Alexis Grigoropoulosin. Tämä avoimen fasistisen poliisin tekemä kylmäverinen murha tallentui kännykkäkameroille, ja oli kipinä protestiaallolle poliisia vastaan. Kreikan poliisin välitön reaktio - kyynelkaasu, pamput ja luodit - muuttivat tilanteen koko kaupungin laajuiseksi mellakaksi kun nuorten anarkistipunkkien jengit tarttuivat tilaisuuteen kertoa poliisille mitä he miettivät niistä - ainoalla kielellä jota ne ymmärtävät. Kreikan kadut ovat täynnä palavia poliisiautoja ja mellakkapakuja, ja yhteenotot jatkuvat poliisien ja mielenosoittajien välillä. Parlamentti ja mellakkapoliisin päämaja saarrettiin tiistaina. Huolimatta aiemmin päivällä kiertäneistä huhuista että protestit olisivat laantumassa, noin kahdellekymmenelle poliisiasemalle hyökättiin torstaina.
Kreikan poliisi on tunnettu raakuudestaan ja rasismista, sekä yhteyksistään äärioikeiston ryhmiin. Poliisivoimia ei ole uudistettu sen jälkeen kun fasistieverstien hallinto päättyi 70-luvulla, ja käytännössä jokaisella kreikkalaisella on tarina poliisin raakuudesta. Tapettuaan nuoren pojan, normaaliin ylimieliseen tapaansa poliisi sepitti tarinan että poika kuoli kimmokkeeseen. Ööö, anteeksi nyt vain - Älkä *&%ttu ampuko kakaroita! Ei oo mikään puolustus sanoa että "ei kun mä yritin ampua vaan jalkoihin" - kun ampuu kakaroita kohti on jo mennyt pahalle puolelle. Kun osuu, se on murha.
Mutta joka tapauksessa Kreikan nuoriso (ja vaikuttaa siltä että myös suurin osa vanhemmasta väestöstä) vaikuttaa varsin fiksuilta poliisin valheiden tajuamiseen. Mellakat ovat menneet jo pitkälle edemmäs pelkästä poliisia vastaan protestoimisesta, siitä on tullut suoran toiminnan massa-aalto epäsuosittua hallitusta vastaan. Kreikkalaiset ovat sietäneet korruptoitunutta ja kyvytöntä hallitusta nyt jo vuosien ajan, he ovat katsoneet kun valtio on haaskannut heidän vaurautensa ja murskannut heidän toiveensa aineellisesta kehittymisestä.
Kreikkalainen elanto
Asiat saavuttivat todellisen murtumispisteen kun ne alkoivat merkittävällä tavalla koskettamaan keskiluokkia. Työtätekevät (ja työttömät) luokat on usein pohjalla jo valmiiksi, joten taantuma ei ole niin paha shokki niille, vaan yksi uusi jo valmiissa shokkien sarjassa. Mutta niin pitkään kun kun keskiluokat on pitämässä proleja kurissa, voi rikkaat nukkua yönsä rauhassa. Mutta kun keskiluokat alkavat kärsiä, eliitti alkaa huomaamaan olevansa vaarassa.
Se mikä tunnetaan Kreikassa 700 euron sukupolvena (korkeasti koulutettuja ihmisiä ns.'kunnollisissa' keskiluokkaisissa työpaikoissa, ja tienaa noin 700 kuussa) on saanut lupauksia siitä miten euroalueeseen liittyminen olisi oikotie pohjoiseurooppalaiseen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin. Sen sijaan ne saivat englantilaiset hinnat ja itäeurooppalaiset palkat, ja pienemmän sananvallan siinä miten maata pyöritetään yksityistä-tai-kuole -aikakautena.
On erittäin mielenkiintoista että kadulla olevat ihmiset osoittavat mieltään Anarkistibanderollien takana, kun he haastavat valtion. Ateenan indymedia on yksi aktiivisimpia indymedioita maailmassa, eikä vanhan liiton kuolemaa tekevillä stalinistisilla ammattiliitoilla ole ollut kirkasta ajatusta vuoden 1989 jälkeen.
Kuten eräs meille puhumaan suostunut ateenalainen vasemmistolainen asian puki:
- "Kreikka on kuin puristettu jousi. Olemme mahdottomassa tilanteessa. Kaikki odotuksemme on yht'äkkiä viety. Tämä on köyhä maa, ja normaalisti ihmiset ovat hyvin mukautuvia, mutta kun ihmisiltä vie toivon, kaikki on mahdollista. Vain muutama vuosi sitten suurin osa ihmisistä piti anarkisteja pelkkinä ongelmien aiheuttajina. Nyt kaikki on radikalisoituneet. Sallikaa minun antaa esimerkki: jotkut ystävistäni ovat anarkistiryhmässä joka varastaa tavaroita supermarketeista ja jakaa ne toreilla pois. Muutama vuosi sitten ihmiset eivät olisi halunneet edes kuulla moisesta, mutta nyt heille taputetaan."
Ja ehkä, ihan vain ehkä, se mitä Kreikassa tapahtuu on vain alkua. Otetaan pois kipinä (Alexisin kuolema) ja selvän paikalliset asiat (hallitus, joka saa täkäläisen hallituksen muistuttamaan pätevyyden ja hyveellisyyden esikuvaa - melkein), niin alta alkaa paljastua ensimmäisen maailman talouskriisi (joka myös taantumana tunnetaan). Samat paineet, jotka on vetäneet maton Kreikan talouden ei-ihmeen alta, ovat myös täällä, kyse on vain siitä että ihmisten suhteellinen vauraus on suojannut heitä kohoavilta ruoan ja öljyn hinnoilta. Kreikassa muutama sentti lisää leivän tai bussin hintaan saattaa riittää mutinoiden muuntamiseksi ajatukseen siitä että jonkun tulisi tehdä jotain asian suhteen, tai ehkä tehdä se itse. Yhdessä Obaman kotikaupungissa Chicagossa tehdyn tehtaanvaltauksen ja Italiassa olleen yleislakon kanssa (unohtamatta Islannin protesteja), nämä paikalliset teot vaikuttavat siltä että ne saattavat olla yhtymässä liikkeeksi joka haastaa omahyväiset ja itsekylläiset paskiaiset, jotka on päässeet liian pitkään pälkähästä liian pahoista jutuista.
Kreikan inspiroima anarkia (ja Anarkismi) vaikuttaa jo nyt leviävän ympäri Eurooppaa. Kun päälehdet puhuu "väkijoukoista aiheuttamassa väkivaltaisia tilanteita Italiassa, Espanjassa, Venäjällä, Tanskassa ja Turkissa", tietää että jotain on meneillään. Solidaarisuusaktioita on ollut eri puolilla maailmaa. Edinburghissa marssi sadat ihmiset Kreikan tovereiden puolesta, ja suurlähetystö Lontoossa suljettiin, ja Bristolissa hyökättiin 30 poliisiauton kimppuun. Cardiffissa sotkettiin poliisiasemaa ja vahingoitettiin sen eteen pysäköityjä autoja.
Helsingissä ja Turussa oli mielenosoitukset perjantaina. Myös Moskovassa osoitettiin perjantaina mieltä ja mielenosoittajat heittelivät pankkeja maalipommeilla ja maalasivat poliisin vastaisia graffiteja. Perjantai-iltana Berliinissä liikkeellä oli noin 1000 mielenosoittajaa, ja pienempiä mielenosoituksia oli kymmenessä kaupungissa eri puolilla maata. Yöllä Berliinissä tehtiin pieniä tuhopolttoiskuja pankkeja ja autoja vastaan, minkä lisäksi myös roskiksia poltettiin kaduille.

