Olen "ryöstänyt" 492 000 euroa niiltä jotka eniten ryöstävät meitä...

...voidakseni tuomita ne ja rakentaa vaihtoehtoja yhteiskunnalle

Enric Duran

Kirjoitan tämän ilmoittaakseni pakkolunastaneeni 492 000 euroa 39:stä pankista 68:lla lainalla. Viivästyskorko mukaan lukien lainan määrä on tällä hetkellä yli 500 000 euroa. En aio maksaa sitä.

Kyseessä on ollut yksilöllinen tottelemattomuus pankkeja kohtaan, ja tarkoituksenani on ollut pilkata ja arvostella ankarasti pankkijärjestelmää, sekä käyttää rahat sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka pyrkivät rakentamaan vaihtoehtoa yhteiskunnalle, ja jotka varoittavat siitä kokonaisvaltaisesta kriisistä jota alamme pian elämään.

Toimeni eivät liittyneet millään tavalla väkivaltaan, ja pidän sitä uutena kansalaistottelemattomuuden muotona, liittyen tämän ajan huippukohtaan mitä elämme. Kun kulutuksen lainoitus ja keinottelu on vallalla yhteiskunnassa, mikä olisi parempaa kuin ryöstää niitä jotka ryöstävät meitä, ja jakaa rahat niiden ryhmien kesken jotka tuomitsevat tilanteen ja rakentavat vaihtoehtoja?

Lista kohteeksi joutuneista pankeista:

Miten pystyin saamaan tuollaisen määrän rahaa ilman omaisuutta tai takaajia?

Pienen tutkimuksen ja muutamien yritysten jälkeen lähdin päättäväisesti toteuttamaan ideaani keväällä 2006; Sain eri pankit, säästöpankit ja luottolaitokset uskomaan että halusin remontoida asuntoni tai ostaa uuden auton. Joissain tapauksissa käytin perustamiani yhtiöitä oikeuttamaan tiettyjä hankintoja, kuten audiovisuaalisen laitteiston ostaminen tuotantoyhtiölle.

Lainan hakemisessa yhtiön avulla on se hyöty, että yhtiön velat eivät tallennu henkilökohtaiseen luottohistoriaan, vaikka yhtiöllä olisi vain yksi osakkeenomistaja, joten voit kasvattaa velkoja rajattomasti ilman että CIRBE (Espanjan Pankin tietojärjestelmä velkojen seuraamiseksi) sitä huomaa. CIRBEn pettämiseksi on muitakin tapoja, jotka olen valmis kertomaan kenelle tahansa joka haluaa toimia samojen päämäärien eteen.

Lainat haettiin ilman omaisuusvakuuksia tai minkäänlaisia takauksia toiselta henkilöltä. Ei ollut muuta kuin allekirjoitukseni, ja keksitty ammatti väärän ja erittäin suuren palkkalaskelman kanssa, joka sai heidät uskomaan että ansaitsen riittävästi rahaa maksaakseni lainan takaisin. Homman juju on siinä, että pankeilla ei ole mitään keinoa tarkistaa palkkalaskelman paikkansapitävyyttä, kunhan yhtiö ja henkilö ovat oikeasti olemassa.

Esitin heille myös joitain tiliotteita, jotka sain aikaiseksi siirtämällä rahaa yhtiön tililtä henkilökohtaisille tileilleni palkkana, jotta pystyin teeskentelemään henkilökohtaisia tuloja. Pankit uskoivat sokeasti kaiken. Joissain tapauksissa pankit kysyivät työsopimusta, tuloverotodistusta tai työhistoriaani. Ne kysyivät yhtiöiltäni vuosineljänneksen arvonlisäverojen palautustodistusta ja, jos yhtiöt olivat olleet olemassa yli vuoden, ne pyysivät myös Yhtiöverotuksen todistusta.

Kaikki nämä asiakirjat voidaan toimittaa ajallaan: joskus todellisella tiedolla varustettuna, ja silloin kun se ei ole mahdollista, voi saada ihmeitä aikaan tulostimella, kopiokoneella, saksilla ja teipillä!

Joissain tapauksissa minun täytyi ostaa auto jota varten olin lainaa hakenut, ja sitten myydä kaikki ennen kuin lopetin maksamisen. Näin he eivät päässeet takavarikoimaan mitään, ja me saimme enemmän rahaa käyttöömme ruohonjuuritason toiminnan rahoittamiseksi.

Toimeni saattavat vaikuttaa huomiota herättäviltä. Sainhan sentään 492 000 euroa ilman vakuuksia taloudellisen laskusuhdanteen aikana, mutta se kaikki osoittaa miten pankkijärjestelmä edistää perheiden ylivelkaantumista, välittämättä mistään kontrollista tai varasuunnitelmista tai terveestä järjestä.

Yhteenvetona voidaan todeta tosiasia, joka voi auttaa meitä ymmärtämään tällaisen toiminnan mahdollisuuksia ja tilaisuuksia: pankkien täytyy antaa lainaa, koska se on niiden ensisijainen keino saada itselleen hyötyä; ja kuten olemme toisaalla selittäneet, koska rahoitusjärjestelmän tarvitsee myöntää enemmän ja enemmän pankkilainoja tehdäkseen enemmän ja enemmän rahaa. Se on pyörä joka ei lakkaa pyörimästä ennen kuin koko järjestelmä pysähtyy. Sen sijaan että pitäisimme pyörät pyörimässä pyytämällä lainaa tuotantoa tai kuluttamista varten, meillä on yksilöinä tilaisuus ja velvollisuus tehdä asiat vaikeammaksi nykyiselle järjestelmälle, uskottelemalla heille että haluamme lainoja, jotta he luulevat voivansa luoda meidän avullamme uutta rahaa. Jälkeenpäin, jättämällä lainat maksamatta takaisin, saamme lainatun rahan katoamaan, kuten myös sen rahan, jonka loimme tyhjästä vakuuksilla joita allekirjoitimme lainojen saamiseksi. Järjestelmä toimii luottamuksen pohjalta, joten jos pystymme tällaisilla toimilla levittämään epäluottamusta, kykenemme lakkauttamaan (tuhoamaan?) sen!

Miksi?

Aiemmin mainittu ja analysoitu kriisi oli odotettavissa etenkin energian suhteen. Kolme vuotta sitten kuulin öljypiikkiteorioista, ja pohdin että kriisin iskiessä päälle olisi elintärkeää olla valmiina kohtaamaan se. Tämä voisi olla tilaisuus yhteiskunnalliselle muutokselle, aika saada siitä kaikki irti. Mutta jos emme valmistautuisi siihen, tulevaisuus voisi muuttua jopa huonommaksi kuin tämänhetkinen tilanne, kun politiikan ja talouden auktoriteettien hallitsema puute voisi johtaa meidät uudenlaisiin fasismin muotoihin.

Kun puhutaan yhteiskunnallisesta muutoksesta, yksi suurimmista tänä päivänä kohtaamistamme ongelmista on siinä, miten vaikeaa päävihollisten tunnistaminen on. Kuten olemme nähneet talousjärjestelmää käsittelevässä artikkelissa, on olemassa pahoja piilomekanismeja, jotka mahdollistavat rahan luomisen prosessin pysymisen vähemmistön hallussa, ja tästä syystä ne laittavat talousjärjestelmän toimimaan omien etujensa mukaisesti. Meitä ympäristöromahduksen partaalle ajavan pankkijärjestelmän takana olevan vähemmistön piilotettujen identieettien paljastaminen tuntui välttämättömältä, ja se oli yksi päämotiiveistani rohkaisemassa minua toteuttamaan tätä juttua ja kertomaan siitä avoimesti.

Toinen tärkeä syy oli mahdollisuus vahvistaa yhteisöllisiä liikkeitä, jotta ne olisivat valmiita kohtaamaan kriisin, kokeilemaan vaihtoehtoja, jotka voisivat muuttua esimerkeiksi toimivista elintavoista sitten kun kriisi puhkeaa. Ajattelin että tulemme tarvitsemaan enemmän rahaa kuin mitä voisimme saada muilla normaaleilla keinoilla, ja yhteiskunnallisissa liikkeissä olin havainnut kuinka yksi vaihtoehtoisten projektien suurin rajoite on aina ollut riittävä taloudellinen suorituskyky strategisten hankkeiden pyörittämisessä, silloin kun ne ovat valmiita lähtemään kunnolla käyntiin, sekä pitämään niitä käynnissä riittävän pitkään.

On olemassa yhteisöllisiä vaihtoehtoja, jotka ovat juuri pääsemässä vauhtiin käytännössä ja ilman todellisia vakiintuneita ideoita. On paljon aloitteita, jotka pyrkivät omaehtoisuuden ja itsehallinnon avulla opettelemaan uusia elintapoja, joita he pitävät vaihtoehtoina nykyiselle kapitalistiselle järjestelmälle. On selviä pyrkimyksiä parempaan järjestäytymiseen eri verkostojen kautta toisenlaisen yhteisömallin laittamiseksi käytäntöön. Tie on avattu. Nyt meidän täytyy jatkaa kulkemista ja kerätä voimaa.

Missä rahat on?

Kun välityspalkkiot, korot, notaarimaksut, verot ja koko homman toteuttamiseen liittyneet erilaiset kulut oli maksettu, jäi jäljelle noin 360 000 euroa, jotka annettu muun muassa Crisi -lehden painamiseen. Muita kohteita ovat olleet eri aloitteet ja tempaukset, joiden tarkoitus on ollut kohottaa tietoisuutta kokonaisvaltaisesta kriisistä (energia, ruoka, talous...) sekä, ja etenkin, kasvattaa laajoja yhteiskunnallisia liikehdintöjä, jotka haluavat edistää erilaisia elämisen tapoja yhteiskunnassa ennen kuin pystymme korvaamaan nyt kohtaamamme vallitsevan kapitalistisen mallin.

En tässä kirjoituksessa anna yksityiskohtaisempaa selvitystä, sillä se saattaisi aiheuttaa ongelmia projekteille, jotka ovat saaneet tätä rahaa ilman että olisivat itse olleet sitä hankkimassa. Mutta toivon että ne ihmiset, joiden seurassa olen viime aikoina viihtynyt, pitävät puskaradion käynnissä niin että mahdollisimman monet ihmiset voivat varmistua siitä, että rahat on todellakin kohdistettu juuri tuota päämäärää varten.

Toimintakutsu

Tämän teon tarkoituksena on ennen kaikkea olla vetoomus kaikille pohtimaan sitä mitä voidaan ja halutaan tehdä asioiden muuttamiseksi nykyisten keinojen sisällä, tai jopa sellaisten asioiden muuttamiseksi jotka vaikuttavat mahdottomilta muuttaa...

Jos olenkin tehnyt tämän taloudellisen tottelemattomuustempauksen, jolla riskeerasin oman vapauteni osoittaakseni talousjärjestelmän olevan haavoittuvampi miltä se vaikuttaa, ja saadakseni kaiken tämän rahan vaihtoehtojen rakentamiseen, saattaa ehkä olla monia muita ihmisiä, jotka voivat tehdä jotain muuta jos he vain luottavat itseensä, jos he voivat vapauttaa itsensä vääristä peloista joita järjestelmä meille tarkoituksella opettaa, ja jos he määrätietoisena uskovat että voimme muuttaa asioita ihan vain toimimalla ruohonjuuritasolla suoraan ihmisten kesken.

Jos otetaan esimerkiksi tällainen toiminta, jota itse olen tehnyt, sekä ottamalla samalla huomioon ihmisten henkilökohtaiset tilanteet, jotkut ihmiset saattavat huomata pystyvänsä vaikka seuraavia asioita muistuttavaan toimintaan:

• Usein ostohintojen kasvuun liittyvästä kulujen kasvusta kärsivät vuokralaiset voivat liittyä yhteen aloittaakseen vuokralakon, kuten tehtiin 1930 ja 1931; olen varma että jotkut ihmiset ajattelevat sitä jo nyt...
• Jos olet maksanut asuntolainaa vasta muutaman vuoden, ja edessä olisi vielä useita vuosia työtä josta et pidä ollenkaan, saattaisit mahdollisesti pystyä lopettamaan lainanmaksun ja valtaamaan kämppäsi. Jos teet sen yksin, sinulla on todennäköisesti ongelma (joskaan ei sen isompi ongelma kuin nykyään, mutta sen lisäksi voit käyttää aikasi tekemällä sitä mistä pidät, ja mikä on sopusoinnussa ajatustesi ja taitojesi kanssa), mutta jos riittävän moni tekee saman järjestäytyneellä tavalla, niin se tulee olemaan pankki jolla on ongelmia...
• Jos olette asialle omistautuneita ihmisiä ja haluatte avustaa yhteisöllisiä liikkeitä, nyt tiedätte että kamppailujen rahoittamiseksi on mahdollista ottaa lainoja maksamatta niitä takaisin, samalla kun laittaa kapuloita rahajärjestelmän rattaisiin. On joitain tapoja miten tämän voi tehdä saamattaa mitään rikossyytteitä siitä, se tulee tehdä vain pikkaisen pienemmässä mittakaavassa (omaani verrattuna) eikä siitä tule toitottaa ympäriinsä. Voin ojentaa auttavan käteni tässä asiassa, hehe.
• Jos olet jo tiellä kohti luottotietojen menetystä ja elämää ilman pankkitilejä, koska olet saanut esimerkiksi korvausvaatimuksia tai sakkoja joita et aio maksaa, miksi et yrittäisi saada nyhdettyä jotain rahaa pankeilta ennen kuin luottotiedot menee kokonaan eikä se enää onnistu?

Näillä tai muilla toimintavoilla on se seuraus että saatat joutua lain toiselle puolelle (ainakin siihen asti kun tämä kriisissä oleva järjestelmä pysyy pystyssä...), joten kannattaa miettiä teon jälkeen toteutettavaa henkilökohtaista suunnitelmaa toisenlaisesta elämisestä ilman pankkitilejä tai omaisuutta.

• Joka tapauksessa, jos et voi tai et halua toteuttaa mitään yllämainituista jutuista, on kaksi helpompaa juttua joita jokainen voi tehdä niin pian kuin mahdollista: ei pyydä mitään lainoja ja ottaa kaiken rahan pois pankeista.

Pitämällä lainoja, luottokortteja ja -tilejä, olemme kaikki avunantajia pankeille jotka edustavat kapitalistisen järjestelmän ydintä, joka levittää kaikkialle planeettamme tuhoamista, köyhyyttä ja elämiemme orjuuttamista.

Kaiken rahansa ottaminen pois pankeista on jotain mitä jokainen voi tehdä järjestäytymällä pikkaisen paremmin maksujen hoitamisen ja tienaamisen hallitsemiseen erilaisella tavalla.

Ja jos tämä toimintakutsu saavuttaa sinut liian myöhään, koska on jotain velkoja joita et pysty maksamaan ja olet jo nyt pankkien mustalla listalla... miksi et ottaisi yhteyttä minuun niin laittaisimme pystyyn pankkien mustilla listoilla olevien liiton? Luottotietonsa menettäneitä on enemmän kuin työttömiä... ja elämä ilman luottotietoja on taito, joka ansaitsee tulla jaetuksi!

Mitä aion tästedes tehdä?

Tämän kirjoittamiseen mennessä minua vastaan ei ole nostettu mitään rikossyytteitä. Tämä todistaa sen että olen pystynyt suorittamaan tekoni loppuun saakka ilman joutumista poliisien epäilyksien alle.

Joka tapauksessa, Espanjan valtion oikeusjärjestelmän mukaan (ottamatta huomioon eettisiä motivaatioita), koska olen tehnyt tämän tunnustuksen, minua vastaan tulisi nostaa syytteet törkeästä petoksesta (arvo ylittää 50 000 euroa) ja velallisen epärehellisyydestä. Ensimmäisestä voidaan tuomita 2-6 vuotta vankeutta ja jälkimmäisestä 1-3.

Joten olen päättänyt ilmoittaa tempauksestani julkisesti kansalaistottelemattomuutena, jotta jokainen voi tietää mitä he voivat tehdä, ja jotta voin kyseenalaistaa rahoitusjärjestelmän itsessään, sen sijaan että piilottelisin tekojani henkilökohtaisen rehellisyyskuvani nimissä.

Mutta koska olen tilanteen johdosta helposti tunnistettavissa, enkä pidä oikeusjärjestelmää oikeutettuna tuomitsemaan minua (sillä se on osa täysin epädemokraattista poliittista järjestelmää, joka riippuu samoista taloudellisista auktoriteeteista jota vastaan suuntaan oman toimintani), olen päättänyt tämän julkisen tapahtumien kuvaukseni myötä kadota fyysisesti. Tällä tavalla pyrin välttämään mahdollisia vapauteeni tai ruumiseeni kohdistuvia rankaisutoimia, jotka estäisivät minua jatkamasta näiden tosiasioiden avointa puolustamista ja selittämistä. Aion jatkossakin olla aktiivinen jäsen Katalonian yhteisöllisissä liikkeissä virtuaalisen osallistumisen kautta, samalla kun minun täytyy olla fyysisesti jossain toisessa maailmankolkassa, jossa voin myös osallistua yhteiskunnallisiin kamppailuihin.

Ja kun mennään vielä askel eteenpäin, niin pidän itselläni oikeuden tulla fyysisesti takaisin Kataloniaan, jos osoittautuu että sikäläinen kansalaisyhteiskunta on valmis puolustamaan niiden ihmisten vapautta, jotka julkisesti haastavat yhteiskuntamme taloudelliset ja poliittiset auktoriteetit.

Jos minut joskus laitetaan tuomiolle, omasta tahdostani tai ei, voin sanoa että tulen hyväksymään ainoastaan vapauttavan tuomoin, sillä koen ettei tekoni muodosta rikosta niiden eettisistä motivaatioista johtuen, ja koska se on solidaarisuuden ele yhteiskunnassa vahingollisia auktoriteettejä vastaan, sekä yhteistä hyvää ajava teko. Tämän lisäksi en tule neuvottelemaan pienempiä syytteitä vankilan välttämiseksi, enkä maksa takuita tai sakkoja, saati neuvottele lainojen maksamisesta takaisin. Jos valtio ei kykene karistamaan harteiltaan todellisten vallanpitäjien painetta, silloin jokainen voi huomata sen kun minut laitetaan vankilaan.

Tästä hetkestä eteenpäin minuun voi ottaa yhteyttä 17-s.info -sivuston kautta, josta löytyy myös perusteellisempaa lisätietoa.

Kahden aktivistiperinteen yhdistäjä

Tämä Enricin kekseliäs teko ei syntynyt tyhjästä; historiallisesti eri painotuksista tulevat aktivistit ovat laittaneet itsensä likoon yhteisen hyvän puolesta vallitsevan lakijärjestelmän yli joko toteuttamalla tempauksia pankkeja vastaan kamppailujen rahoittamiseksi, tai tekemällä julkista kansalaistottelemattomuutta muuttakseen asioita. Pankeista pakkolunastamisen suhteen perinne alkaa 1900-luvun alusta Ranskan, Italian ja Espanjan kaltaisissa maissa. Esimerkiksi Gijónissa "el grupo de los solidarios" ryösti spektaakkelimaisesti Espanjan kansallispankin vuonna 1923.

Historiamme myyttiset hahmot, kuten Durruti, Sabaté tai Salvador Puigantich, ovat tehneet tällaisia tempauksia, jotka ovat aina vaarallisia, sillä niissä laitetaan oma elämä vaaraan. Joitain muita tapoja, jotka ovat tekijälleen turvallisempia mutta monimutkaisempia, on olleet esimerkiksi shekkien väärentäminen. Viimeisin tempaus Citibankia vastaan auttoi tekemään Lucio Urtubian maailmankuuluksi. Hän on yhä elossa, ja on hiljattain pitänyt joitain puheita Kataloniassa dokumentin "Lucio, el anarquista irreductible" yhteydessä.

Kansalaistottelemattomuuden strategia alkaa 1800-luvulta Henry Thoreausta, ja muuttuu hyvin tunnetuksi Gandhin ja Martin Luther Kingin kaltaisten nimien myötä. Espanjassa pasifistista kansalaistottelemattomuutta alettiin pitää vaihtoehtona diktaattori Francon kuoleman jälkeen, kun otetaan huomioon että aikana jolloin valtio voi toteuttaa väkivaltaa välittämättä seurauksista, väkivallaton kansalaistottelemattomuus on täysin mahdotonta. 1970-luvulta nykypäivään asti jotkut kaikista eniten huomiota saaneista yhteiskunnallisista liikkeistä - kuten menestyksekäs kieltäytyminen asepalveluksesta ja talonvaltausliike - on pohjautunut tähän tottelemattomuuden ajatukseen.

Yksi ongelmista näiden kahden perinteen tapaamiseksi on niiden vastakkaiset lähtökohdat. Ensinmainitun tilanteen täytyy toimia maan alla; toinen on julkista toimintaa, joka perustaa voimansa yhteisölliseen tukeen ja toimien oikeellisuuteen. Teko josta nyt puhumme voi yhdistää molemmat, sillä siinä on kaksi erillistä osaa: suoran toiminnan osa (joka on jo toteutettu ja sen salainen luonne on mahdollistanut sen onnistumisen), sekä kansalaistottelemattomuuden osa (joka alkaa nyt kirjoittajan tunnustuksella ja tekojen puolustamisella, joka samalla kyseenalaistaa vahvasti pankkien moraalista oikeutusta).

Aika näyttää jääkö tämä eristyneeksi yksittäistapaukseksi, vai edustaako tämä uuden toimintamallin siementä, joko julkista tai salaista. Kaikilla meistä, jokaisella yksilöllä joka haluaa muuttaa asioiden tilaa, on viimeinen sana.

Alkuteksti: I have "robbed" 492,000 euros to whom most rob us in order to denounce them and build some alternatives for the society. (Crisi)

Infoshop News -sivustolla olleen artikkelin mukaan katalaaninkielistä Crisi -lehteä painettiin 200 000 kappaletta ilmaiseksi jaettavaksi. Sen sisältö on saatavissa nettisivuilta myös espanjaksi, baskiksi, arabiaksi ja englanniksi.

Lehden numerot jaettiin yhtenä päivänä Barcelonassa ja muualla Kataloniassa, ja koko tempaus sai kiihkeää ja hermostunutta huomiota kapitalistisessa mediassa. Niissä keskityttiin lähinnä Enriciin yksilönä (joissain jutuissa 32-vuotiaaseen jannuun viitattiin sanalla 'nuori'), ja vaihtoehtoisesti joko hehkutettiin hänen tekojaan tai epäiltiin niiden todellisuutta, samalla kun minimoitiin lehdessä (jonka tekoon osallistui paljon muitakin ihmisiä) esitettyä kollektiivista kritiikkiä pankkien valtaa vastaan. Joka tapauksessa mediahuomion seurauksena tuhannet ihmiset etsivät käsiinsä lehteä jakavia aktivisteja kuultuaan siitä TV:ssä ja radiossa.