Ecuador: Ruotsalainen rakennusala vastaan Amazonin alkuperäiskansojen selviytyminen

Agneta Enström

(Ensimmäinen osa aihetta käsittelevästä viisiosaisesta kirjoitussarjasta)

Waoranit protestoivat öljynetsintää vastaan

Amazonilla elävät Waoranit olivat aivan viime aikoihin saakka onnistunut selviytymään kolonialismin lukuisista yrityksistä luonnonvarojen ottamiseksi. Mutta sitten heidän sademetsänsä alta löydettiin öljyä. Löydöstä seurasi etnistä hävitystä ja ekologista tuhoa. Sen sijaan että olisivat vapaita elämään puolinomadisina metsästäjinä ja keräilijöinä, heidät on nyt pakotettu elämään saastuneella maalla ja reservaateissa monikansallisten öljy-yhtiöiden sotilaallisen kontrollin alla.

Tähän tuhoavaan riistoon liittyy myös ruotsalaisen rakennusyhtiö Skanskan toimet Amazonilla. Skanska on yksi maailman suurimmista rakennusyhtiöistä, ja se tekee Ecuadorin sademetsissä yhteistyötä öljy-yhtiöiden kanssa - välittämättä paikallisesta vastarinnasta, laittomista olosuhteista, tai siitä miten sen toiminta aiheuttaa järkyttävää ekologista ja kulttuurista tuhoa. Waoranit ovat vain yksi niistä useista alkuperäiskansoista, joiden olemassaolo on uhattuna Skanskan operoimalla alueella.

Perinteisesti Waoranit ovat olleet sademetsän nomadeja, jotka hankkivat elantonsa metsästämällä ja keräilemällä. Tutkijat uskovat heidän eläneen Amazonilla tuhansia vuosia. Heidän kulttuurinsa historiaa on kuitenkin vaikea tutkia, sillä heidän kestävä elämäntapansa ei ole jättänyt huomattavia jälkiä alueen luontoon. Tämä alkuperäisväen kulttuurihistorian puute on vaarantanut heidän maaoikeutensa kaikkialla maailmassa, ja saanut maiden hyväksikäytöstä kiinnostuneet politiikan ja talouden pelurit kyseenalaistamaan heidän oikeutensa olla olemassa. Tänä päivänä Waoranit on tuomittu elämään lopullisen hävityksen partaalla. Tästä kuuluu kiitos öljynetsinnästä aiheutuneille seurauksille.

Taisteltuaan pitkään poliittisen tunnustuksen saamiseksi asemastaan alkuperäiskansana, Waoranit ovat viime vuosina saaneet kansallisten lakien ja kansainvälisten sopimusten turvin oikeuden itsemääräämiseen ja alueisiinsa.

Kuitenkin, huolimatta näistä voitoista, ja siitä että heidän maansa on UNESCON tunnustama Yasunin kansallispuisto, on heidän maillaan käynnissä hillitön öljynetsintä. Öljy-yhtiöiden toimet Amazonilla ovat usein lainvastaisia, ja yhtiöt ovat brutaalisti vallanneet sademetsän, hyödyntämällä laajalle levinnyttä korruptiota ja lupakäytäntöjen puutetta. Skanskan yhteistyö Petrobas -öljy-yhtiön kanssa Yasunin kansallispuistossa on päivänselvä esimerkki tällaisesta hyväksikäytöstä.

Matalan intensiteetin sotaa

Öljy-yhtiöt ovat turvautuneet matalan intensiteetin sodankäynnin taktiikoihin alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden kiertämiseksi. Paikallisen väestön pelottelemiseksi, jakamiseksi ja manipuloimiseksi on käytetty useita erilaisia vallankäytön tapoja. Öljyteollisuuden vallankäyttö Waoranien yli Amazonilla näkyy alueen hillittömänä militarisointina, alkuperäisväen järjestöjen manipulointina, sekä uhkailuna ja väkivaltana.

Järjestöt ja verkostot kuten Oilwatch ja Acción Ecológica, jotka kamppailevat alkuperäisväen mailla ja herkissä ekosysteemeissä tapahtuvaa öljynetsintää vastaan, ovat osoittaneet miten öljy-yhtiöt tavallisesti huijaavat Waoranien kaltaisia alkuperäiskansoja. Heimokansat (joilla on ollut vähän tai ei ollenkaan aikaisempia kontakteja sivilisaatioon) on houkuteltu allekirjoittamaan sopimuksia yhtiöiden kanssa sormenjäljillä, silloin kun he eivät ole pystyneet lukemaan, kirjoittamaan tai ymmärtämään Espanjaa. Tällainen käytäntö on tietenkin täysin laiton.

Waoraninaisten järjestö Amwaen entisen johtajan Alicia Cahuiyan mukaan yhtiöt ovat huijanneet Waoraneja eri tavoin. Hän muistaa tapauksia joissa yhtiöt ovat antaneet alkuperäisväen kylille jalkapallovaatteiden ja karkkien kaltaisia tavaroita vastineena oikeuksista porata öljyä näiden mailla. Cahuiyan mukaan "yhtiöt ovat usein ostaneet kyliä pienillä lahjoilla, koska kyläläiset eivät ole ymmärtäneet mitä on meneillään kun yhtiön edustajat ovat tulleet käymään. Myöhemmin kun ihmiset ovat sairastuneet öljynhankinnan aiheuttamasta saastumisesta ja alkaneet protestoimaan, on armeija tullut paikalle yhtiöiden turvaksi... Selvästikin pelkäämme heidän kostoaan - he ovat vakiinnuttaneet sotilaallisen kontrollin koko alueella, ja jos jotain tapahtuu, emme voi lähteä kylistämme tai palata niihin ilman heidän suostumustaan. Edes valtion virkailijoita ei aina päästetä kulkemaan."

Kun tutkin yhdessä valtiotieteilijä Hanna Dahlströmin kanssa öljyteollisuuden ja Skanskan toimia Amazonilla, saimme vahvistusta käsityksellemme tällaisesta manipuloinnista, kontrollista ja väkivallasta. Viettämällä aikaa Skanskan työntekijöiden kanssa peitetarinan turvin, onnistuimme saamaan kutsun tutustumaan yhteen Skanskan öljykentistä (lohko 18), jonka se jakaa Petrobasin kanssa. Meidät ajettiin öljykentälle Skanskan maastoautolla, seurassamme yhtiön aluejohtaja Milton Diaz, sekä raskaasti aseistettu vartija (joka on aina Skanskan pomojen mukana kentällä). Diaz kertoi kuinka "intiaanit saattavat olla välillä väkivaltaisia", ja että alueella on "kapinallisryhmiä".

Kesken ajon Diaz sai tärkeitä puheluita, joissa kerrottiin ettei tilanne öljykentällä ollut hyvä. Juuri kun olimme kääntymässä kentille vievälle kuoppaiselle tielle, meidät pysäytettiin paikallisten tekemälle tiesululle. Kyseessä oli yksi niistä päivistä, jolloin he protestoivat riistoa vastaan, jota he pitävät moraalittomana, laittomana, ja terveydelleen tuhoisana. Diaz teki puhelun toisensa jälkeen, selittäen meille ärtyneenä siitä kuinka heidän täytyy tilata apujoukkoja "hoitamaan porukka". Palasimme Skanskan hallinnolliseen tukikohtaan Cocan öljykaupunkiin, jossa liityimme Skanskan pomojen seuraan viinin ja ruoan merkeissä odottamaan uutisia jännittyneestä tilanteesta.

Siirtomaarasismia

Siirtomaahenkisen rasistiset asenteet hallitsevat Skanskan hallinnollista tukikohtaa - tai pikemminkin luksuskartanoa - sen muurien, porttien ja aseistettujen vartijoiden takana. Epäonnistuneen öljykenttäretkemme iltana oli juhlat Skanskan ja Petrobasin hallinnolle yhtiön uima-altaalla. Yhtiöiden johto keskusteli "paikallisen väestön kohtuuttomista vaatimuksista", ja korkeista veroista joita yhtiöt joutuvat maksamaan "näissä banaanivaltioissa". He vertasivat paikallisia ihmisiä henkisesti vajavaisiin ja apinoihin.

Tuotanto oli pari päivää pysähdyksissä öljykentällä numero 18, jonka jälkeen kuulimme Diazilta että ongelmat paikallisten kanssa ”oli ratkaistu”, ja asiat jatkuivat normaaliin tapaan. Meille ei annettu tarkempaa tietoa siitä miten tilanne ratkaistiin. Myöhemmin Amazonian Puolustusrintaman (Frente de defensa de la Amazonia, FDA) asianajajat saivat tasaisena virtana alueen asukkaiden silminnäkijäkertomuksia ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomuksista.

Kuoleman teollisuus

Ecuadorin sademetsistä, ja paikoista joissa Waoranien kaltaiset alkuperäiskansat ovat eläneet satoja tai tuhansia vuosia, ei ole enää paljoa jäljellä. Oilwatchin mukaan yli 70% alueesta on öljy-yhtiöiden hallinnassa - joihin lukeutuvat myös Skanskan kaltaiset yhtiöt. Täyttämällä öljy-yhtiöiden tarpeet tekniikan ja infrastruktuurin suhteen, Skanska on tukipylväänä yhdelle aikamme tuhoisimmista teollisuuksista. Tuon teollisuuden vaikutusten kanssa elävällä alkuperäisväellä on yksi sana kuvaamaan sitä: kuolema.

Manuela Omari Ima, joka on Waoraninaisten järjestön Amwaen uusi puheenjohtaja, omaa ensikäden kokemusta öljynetsinnän tuhoisista vaikutuksista. "Ecuadorin Amazonin alkuperäisasukkaiden määrä on romahtanut vain muutamassa vuosikymmenessä", hän sanoo. "Pelkästään Waoraneja oli noin 16 000 silloin kun öljynetsinnät aloitettiin 1960-luvun lopulla. Nykyään meitä ei ole enää jäljellä kuin noin tuhat... En tiedä miten pitkään pystymme selviämään nykyisissä olosuhteissa. Ehkä teollisuus päihittää meidät. Näin voisi päätellä kun katsoo miten se on pyyhkinyt pois muita Amazonin heimokansoja. Ehkä maalla ei ole meille enää mitään annettavaa siinä vaiheessa kun yhtiöt lähtevät."

FDA:n mukaan Ecuadorin Amazonin alkuperäisväestöstä on viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana hävitetty arviolta 90%. Tämän sukupuuton takana olevat kriittiset tekijät ovat öljyteollisuuden saasteet, pakkosiirrot, sotilaallinen väkivalta sekä sivilisaation tuomat taudit.

Ecuadorin Amazonilla ja alkuperäiskansojen mailla tehtävää öljynetsintää vastaan käydään tällä hetkellä tärkeää vastarintaa. Waoranien ja muiden paikallisväestöjen lisäksi on olemassa verkostoja, jotka taistelevat tuhoisaa teollisuutta vastaan alueella. Niihin lukeutuu muun muassa kansainvälinen Oilwatch, sekä Ecuadorilaiset Accion Ecologica ja FDA. Kuitenkin, Omari Iman mukaan Waoranit ja muut heimokansat ovat tuhoon tuomittuja mikäli raaka-aineiden ottamisen aiheuttama hävitys ei lakkaa heti.

--

Kirjoittaja on journalisti ja riippumattoman yelah.net -uutissivuston toimittaja. Hän kävi Ecuadorissa viime vuonna tutkimassa Skanskan ja öljyteollisuuden toimia. Agnetaan voi ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen nettila ät hotmail piste com.

Alkuteksti englanniksi:
Ecuador: Swedish Construction Versus Indigenous Survival in the Amazon (Upside Down World)

Lisätietoja:

Waoranien naisjärjestön (La Associación de Mujeres Waorani de la Amazonía Ecuatoriana, AMWAE ) puheenjohtaja Manuela Omari Imaan saa yhteyden osoitteesta tageri_wepe2001 ät yahoo piste es

Oilwatch - http://www.oilwatch.org
Accion Ecologica - http://accionecologica.org
Frente de defensa de la Amazonia (FDA) - http://www.texacotoxico.com