Perussa hätätila ja armeija käyttöön intiaaneja vastaan

Perun kongressi on protestien edessä perunut uudet lait, joiden oli tarkoitus helpottaa alkuperäisväen asuinseutujen ottamista kaivos- ja energiayhtiöiden käyttöön. Presidentti Alan Garcia asetti lait saadakseen houkuteltua kansainvälistä pääomaa "kehittämään" aluetta. Massiiviset protestit, joihin osallistui arviolta 14 000 intiaania, sai kuitenkin kongressin luopumaan laeista tilanteen rauhoittamiseksi. Pari viikkoa kestäneen konfliktin aikana intiaanit valtasivat vesivoimalan, öljylinjan ja maakaasukentän ja ottivat poliiseja panttivangeiksi. Yhteenotoissa loukkaantui useita poliiseja ja intiaaneja. Hallitus ehti jo ottaa armeijan käyttöön ja julistaa hätätilan, jolla kumotaan kansalaisoikeudet protestialueella.

Presidentti Alan Garcia teki viime vuoden lopulla aloitteen uusien lakien säätämisestä, jolla alkuperäisväen yhteismaiden myymiseen tai vuokraamiseen tarvittaisiin enää alueen asukkaiden yleiskokouksen yksinkertainen enemmistö nykyisen kahden kolmanneksen sijaan. Alkuperäisväen edustajat tuomitsivat ehdotuksen jyrkästi, sillä vuoden oleilu alueella antaa maanvaltaajille ja yhtiöiden työntekijöille äänioikeuden kokouksissa. Näin äänestystuloksia voitaisiin helposti juntata.

Garcia halusi alueet käyttöön, sillä hänen mielestään pienviljelijöillä ja metsien väellä "ei ole tarvittavaa osaamista ja taloudellisia resursseja omaisuutensa arvon kohottamiseen". Suunnitelman kritisoijia Garcia kuvaili "kapisiksi koiriksi", jotka ovat kateellisia siitä etteivät he osaa takoa rahaa. Presidentti valitteli sitä kuinka "resurssit jäävät hyödyntämättä, eivät kerää sijoituksia, eivätkä luo työpaikkoja". Syyksi tälle hän sanoi "vanhanaikaiset ajattelutavat, joutilaisuus ja laiskuus". Kylien yhteismaat olivat hänen mielestään "joutomaita, jotka suurina tontteina myytyinä toisivat alueelle teknologiaa". Pressa totesi vielä kuinka koko omavarainen pienviljely luo vain "köyhyyden kierrettä" ja kannatti suuria tiloja ja keskiluokkaisia viljelijöitä, jotka osaisivat muuttaa maan rahaksi. Hänen mukaansa teollistaminen on ainoa keino saada intiaanit pois "köyhyydestä".

Radio Netherlandsin mukaan Perun Amazonin alueelta on jo varattu 92 000 neliökilometriä kaivos-, öljy- ja metsäyhtiöiden hyödynnettäväksi. Peru on myös hiljattain allekirjoittanut vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa helpottamaan alkuperäisväen alueilta löytyvien luonnovarojen ottamista. Garcian lakimuutos tehtiin itse asiassa kongressin hänelle antamien erikoisoikeuksien turvin, jotta Perun lainsäädäntö saadaan tyydyttämään vapaakauppasopimuksen ehdot.

Presidentin laiskat ja kapiset koirat eivät kuitenkaan sulattaneet jälleen yhtä hyökkäystä menneisyyttään, nykyisyyttään ja tulevaisuuttaan vastaan. Jo kesällä oli yleislakkoja ja protesteja, ja viime viikkoina noin 14 000 intiaania kuudestakymmenestäviidestä eri Amazonin heimosta lähti liikkeelle saadakseen muutosta aikaan.

Jousilla, keihäillä, kivillä ja kepeillä aseistautuneet intiaanit valtasivat valtateitä, vesivoimalan, sekä argentiinalaisen Pluspetrol -yhtiön pyörittämän maakaasukentän. Lisäksi intiaanit ottivat hallintaansa valtion öljy-yhtiön omistaman öljyputken, ja sulkivat kaivosyhtiöiden käyttämiä laitureita. Intiaanit ottivat myös kaksi poliisia panttivangeiksi. Viikonloppuna vesivoimalaitoksella puhjenneissa yhteenotoissa loukkaantui kahdeksan poliisia ja neljä intiaania. Survival International -järjestön sivujen mukaan poliisin on sanottu yrittäneen väkijoukkojen hajottamista kyynelkaasulla ja ampumalla.

Mielenosoittajat uhkasivat katkaista toimitukset öljy- ja kaasuputkissa. Valtion öljy-yhtiö joutui jo katkaisemaan öljynkulun. Maanantaina valtio julisti hätätilan, ja otti armeijan käyttöön protestien lopettamiseksi. Hätätilan turvin kumottiin muun muassa oikeus kokoontumis- ja liikkumisvapauteen. Garcian ministerineuvoston puheenjohtajan Jorge Del Castillon mukaan protestien jatkuminen olisi johtanut koko Perun "energiaromahdukseen". Hän kutsui protesteja "salaliitoksi kansallista turvallisuutta vastaan".

Baguan alueelle lähetettiin noin 1500 armeijan sotilasta, minkä lisäksi armeija teki useita ylilentoja alueella. Alkuviikosta armeija otti hallintaansa El Muyon vesivoimalan ja öljyputken varrelta vallattuja asemia. Näistä seurasi yhteenottoja armeijan ja tuhansien mielenosoittajien välillä. Paikallisen sairaalan mukaan yhdeksän siviiliä tuotiin sairaalaan hoidettavaksi.

Viikon puolivälissä kongressi kumosi presidentin asettamat lait, ja intiaanit purkivat protestinsa toistaiseksi. Joka tapauksessa intiaanien järjestöt vaativat 38:n lain ja asetuksen kumoamista, sekä vuoden 1979 perustuslaissa olleen pykälän palauttamista, joka estää alkuperäisväen maiden myynnin tai vuokraamisen. Intiaanit ovat sanoneet taistelevansa alueensa tuhoamista vastaan tarvittaessa kuolemaan asti.

Presidentin mielestä lakien kumoaminen oli suunnaton virhe, joka "tuomitsee alkuperäisväen köyhyyteen taas yhdeksi vuosisadaksi". Hallitus on johdonmukaisesti kieltäytynyt tunnustamasta intiaanien erilaista elämäntapaa ja maailmankuvaa, ja esittänyt ne vain "köyhinä", joille pitää tuoda koulut ja työpaikat, jotta he lopettaisivat omavaraistaloutensa ja elämänsä omilla ehdoillaan, joka ei edes tuota rikkaille lisää vaurautta. Hallituksen sivistäjille tuottanee suurta tuskaa katsella valtiotonta elämäntapaa, jossa öljyllä ei tehdä yhtään mitään, ja metsät ja vuoretkin nähdään jonain muuna kuin hakattavana tai louhittavana "resurssina".

Samaten protestien käsittelyssä on torjuttu kokonaan intiaanien kyky toimia asioidensa puolesta. Hallitus on syyttänyt kansalaisjärjestöjä intiaanien yllyttämisestä "kumoukselliseen toimintaan" ja "demokratian perustusten väheksymiseen". Varapresidentti Luis Giampietri sanoo hallituksen aikovan tutkia miten on ollut mahdollista, että niin paljon intiaaneja on voinut tulla samaan aikaan viidakosta protestoimaan.

Hallitus on halunnut ottaa koko Perun Amazonin yhtiöiden "kehitettäväksi", vaikka viidakoissa elää yhä intiaaneja, jotka eivät ole olleet suorassa kontaktissa valtioon. Presidentti on kiistänyt tällaisten ryhmien olemassaolon, mutta toukokuussa tehdyillä ylilennoilla onnistuttiin kuvaamalla todistamaaan niiden olemassaolo.

Amazonin alueelta löytynyt öljy on saanut muuallakin kuin Perussa länsimaiset yhtiöt liikkeelle keinoja kaihtamatta. Öljy- ja kaivosyhtiöiden toimintaa on kuvailtu "matalan intensiteetin sodaksi" alkuperäisväestöä vastaan, joiden elinympäristöjä on tuhottu. Yhtiöt ovat käytännössä miehittäneet alueet omilla palkkasotureillaan, jotka ovat tappaneet heitä vastustanutta alkuperäisväkeä.

Etelä-Amerikan intiaanit ovat taistelleet eurooppalaista kolonisaatiota vastaan sen alusta lähtien, sitä ennen Amazonin valtiottomat heimot taistelivat inkojen sivilisaatiota vastaan. Yksi viime aikojen aktiivisimmista intiaanien liikkeistä on ollut Perun eteläisessä naapurissa Chilessä, jossa Mapuche -heimo on käynyt kamppailuja maidensa säilyttämisen puolesta karjatilallisia ja yhtiöitä vastaan. Hiljattain viitisenkymmentä naamioitunutta Mapuche -kapinallista hyökkäsi suurelle karjatilalle ja poltti talon, ajoneuvoja ja varaston.

Tällä hetkellä viimeistenkin alkuperäisporukoiden alueet ovat uhattuna energia- ja kaivosyhtiöiden halutessa rutistaa viimeisetkin luonnonvarat irti maan povesta, ja samalla tuhota viimeisetkin sellaiset ryhmät jotka edustavat elämäntapaa jossa valtio ja pääoma eivät ole päässeet kehittymään, ja näin ollen muistuttavat toistenlaisten elämäntapojen ja asenteiden olemassaolosta Megakoneen ulkopuolella.

..

Lue myös:
Peru: Intiaanimaiden myynti herättää vastarintaa (Valtamedia.net 29.5.)

Aiemmin Takussa:
Aiemmin tuntemattomat intiaaniheimot uhattuna Amazonilla (30.5.)
Kytät ampuivat Mapuchekansaa puolustaneen opiskelijan Chilessä (9.1.)
Tuhopolttoisku metsäyhtiön työmaalle Chilessä (7.12.2007)
"Maan ihmiset" ilman maata - Mapucheyhteisön puhemiehen haastattelu (18.3.2007)
Brasilian intiaanit ottivat tuhansia panttivangeiksi (18.10.2006)
Yhteenottoja Amazonilla metsureiden ja "kadonneen" heimon välillä (27.5.2005)

Lähteet:
Ecuador: Swedish Construction Versus Indigenous Survival in the Amazon (Upside Down World)
Mielenosoituksiin johtanut maalaki peruttiin Perussa (YLE)
Peru Suspends Civil Liberties as Indigenous Struggle for Their Land (Infoshop News)
Peru's army on standby as jungle unrest grows (The Independent)
Peru Declares State of Emergency (current.com)
Peru Declares State of Emergency Following Indigenous Protests (current.com)
PERU: Native Groups Protest Laws Facilitating Sales of Land (IPS)
Peru: indigenous uprising claims victory —for now (World War 4 Report)
Tribes say ending protest at Peru energy sites (Washington Post)
Amazon Indians' protest has impact on government (Survival International)
Amazon Indians protest against government (Survival International)
Peru suspends rights in jungle protest regions (Friends of Grassy Narrows)
PERU: Mining Companies Venture into the Amazon (IPS)
PERU: Opening Up Indigenous Land to Foreign Investors (IPS)
Peru: Conflict Grows, Government Slumps (Upside Down World)