Feral Faun: Hyväntekeväisyyttä vastaan

Hyvin taistolainen teksti: 70-luvullahan dogmaattisimmat kommarit kieltäytyivät kaikista tukitoimenpiteistä, koska sellaiset vain integroisivat syrjäytyneitä järjestelmään, kun taas syrjittyjen ja nälkäisten kurjistuminen johtaisi vallankumoukseen.

Tällaisten ansiosta "ekoanarkismi" pysyy vähän naureskeltuna hylkiönä.

Lisää tällaista, niin voimme jättää kaiken tekemättä ja maata sohvillamme vaalimassa puritaanisuuttamme!

[ Vastaa tähän | # ]

"Hyvin taistolainen teksti: 70-luvullahan dogmaattisimmat kommarit kieltäytyivät kaikista tukitoimenpiteistä, koska sellaiset vain integroisivat syrjäytyneitä järjestelmään, kun taas syrjittyjen ja nälkäisten kurjistuminen johtaisi vallankumoukseen."

? Missä tässä tekstissä puhutaan sanallakaan siihen suuntaan että syrjittyjen ja nälkäisten pitäisi kurjistua lisää?

"Tällaisten ansiosta "ekoanarkismi" pysyy vähän naureskeltuna hylkiönä."

? En nyt tiedä onko tälläkään tekstillä enemmän tarkoituksena markkinoida jotain "ekoanarkismia", vai nostaa esiin tietynlaista kritiikkiä totuttua toimintaa kohtaan?

"Lisää tällaista, niin voimme jättää kaiken tekemättä ja maata sohvillamme vaalimassa puritaanisuuttamme!"

Mitä "puritaanisuutta"? Toki voidaan jättää kaikenlainen kriittinen pohdinta tekemättä ja katsella sivusta kun piiri pieni pyörii vuodesta toiseen samanlaisena eikä mitään muuta tapahdu kuin turhautumista ja väsymistä. Lisää tällaista niin sen myötä saattaa kehittyä oikeasti kriittistä keskustelua ja käytäntöä, sekä paljastaa sellaisia vanhoja (vasemmistolaisista) kaavoja ja tapoja jotka elävät vastakulttuureissa jonkinlaisina kirjoittamattomina sääntöinä, ja joiden kritisoiminen aiheuttaa tällaisia puolikauhistuneita reaktioita.

[ Vastaa tähän | # ]

" Riippumatta siitä kuinka ei-hierarkkista päätöksentekoprosessia käytetään, on suhde aina autoritaarinen. Hyväntekeväisyyden vastaanottajat ovat hankkeen järjestäjien armoilla, eivätkä ole siksi vapaita toimimaan suhteessa omilla ehdoillaan. Tästä kertovat ne nöyryyttävät tavat joilla hyväntekeväisyys täytyy vastaanottaa. "Ruokaa ei aseita" ja muut sen tapaiset hyväntekeväisyys-ateriat edellyttävät että vastaanottajat saapuvat aikaan jota he eivät itse ole päättäneet, jotta he pääsevät jonottamaan ruokaa jota he eivät itse ole valinneet (ja joka on yleensä kehnosti tehtyä), annoksina jotka joku vapaaehtoinen jakaa niin että kaikki saavat varmasti tasapuolisen osan. Se on tietenkin parempi kuin nähdä nälkää, mutta nöyryytys on vähintään yhtä suuri kuin silloin, kun odottaa jonossa ruokakaupassa maksaakseen ruoasta jota todella haluaa ja jonka voi syödä silloin kuin itse haluaa."

Heh - tämä paranoidinen pelko nöyryytetyksi tulemisesta saa tässä jo aivan koomisia mittasuhteita jos jokaista vapaaehtoistakin riippuvuussuhdetta pidetään on nöyryyttävänä jo yksin siksi että se on riippuvuussuhde: Ruokakaupassakin jonottaminen on nöyryyttävää, koska ruokaa ei voi saada ilmaiseksi eikä syödä heti sen nähdessään. (Edes ruokakaupan "kapitalistisuudella" ei ole tässä esimerkissä merkitystä nöyryytetyksi tulemisen kannalta.) Näin periaatteessa kaikki mitkä tahansa esteet infantiiliin kaikkivoipaisuuden tunteeseen perustuvalle halulle tyydyttää vaäittömästi kaikki omat tarpeet riippumatta mistään rajoituksista koetaan nöyryyttäviksi -- ikäänkuin kaikki muut ihmiset ja koko maailma olisivat olemassa vain tätä maksimalistisia vaatimuksia esittäviä nöyryytetyksi tulemista pelkäävää oman tahtonsa riemuvoittoon uskovaa wontistia varten. Ja ikäänkuin kaikilla muilla ihmisillä olisi ehdoton velvillisuus suostua tämän wontistin kaikkiin vaatimuksiin jotta hän ei vain voisi tuntea itseään nöyryytetyksi.

Muulla tavoin tällainen Faunin vaatima vapaus kaikista riippuvuussuhteista ja välittömästä tarpeiden tyydytyksestä voisi olla mahdollinen vain sellaisessa maailmassa missä ei ole minkäänlaista aineellista niukkuutta - ja missä kaikki olisivat wantistin henkilökohtaisia "toveri" ystäviä ilman mitään vaatimuksia vastavuoroisuudesta esim. toisia autettaessa.

"Tunnottomuus, jonka kehitämme sellaista nöyryytystä kohtaan - tunnottomuus, joka käy ilmi siitä miten jotkut anarkistit päättävät syödä hyväntekeväisyys-aterioilla jottei heidän tarvitsisi maksaa ruoasta, ikään kuin muita vaihtoehtoja ei olisi olemassa - osoittaa miten laajasti tällainen nöyryyttävä vuorovaikutus läpäisee yhteiskuntamme. Sitä saattaisi ajatella että anarkistit torjuisivat tällaiset vuorovaikutuksen muodot sikäli kun he voivat siihen itse vaikuttaa, ja yrittäisivät luoda toisenlaisia vuorovaikutuksen muotoja tuhotakseen nöyryytyksen johon yhteiskunta pakottaa. Sen sijaan monet luovat projekteja jotka ylläpitävät tätä nöyryytystä."

Voidaan kuvitella millainen olisi yhteiskunta missä olisi poistettu kaikki vapaaehtoisetkin taloudelliset riippuvuussuhteet -- ja samalla logiikalla myös kaikki sosiaaliset riippuvuussuhteet -- ja missä koko kansan enemmistö diktatuurin avulla estettäisiin militantisti kaikkien tälaisten riippuvuussuhteiden syntyminen. Muutoinhan kaikkien vapaaehtoistenkin riippuvuussuhteiden estäminen ei olisi mahdollista. Ilmeisesti riippuvuus demokraattisesta kansankollektiivista olisi kuitenkin sallittu ja jopa suositeltava asia, koska tällainen pakkokollektivistinen yhteiskunta ei kuitenkaan voisi koostua täysin atomistisista tai kaikista taloudellisista ja sosiaalisista suhteista riippumattomista yksilöistä.

"Mutta entä myötätunto, jota saattaa tuntea toista köyhyyttä kärsivää kohtaan, kun itsekin tuntee köyhyyden niin hyvin; entä halu jakaa ruokaa toisten kanssa? Ohjelmat kuten "Ruokaa ei aseita" eivät ilmennä myötätuntoa, ne ilmentävät sääliä."

Totta -- diskriminoimaton ja ketään suosimaton tasapuolinen kaikkiin anonyymeihin vastaanottajiin kohdistuva hyväntekeväisyys voi perustua ensisijaisesti vain sääliin - koska auttajilla ei voi olla käsitystä siitä millaisille kaikille ihmisille he oikein apuaan jakavat.

Empatia voi perustua vain sille että empatiaa tunteva tuntee empatian kohteen henkilökohtaiset ominaisuudet ja voi näin samaistua empatian kohteeseen ja hänen toiveisiinsa, haluihinsa tai kärsimuksiinsä -- eikä esim. auta ruokajonossa olevaan psykopaatti sarjamurhaajaan vain siksi että kuvittelee tämän olevan jotenkin "aivan hyvä, tavallinen tai normaali" avun tarpeessa oleva ihminen.

Toisen ihmisen auttaminen pelkästä säälistä ei kuitenkaan ole aina mitenkään moraalisesti epäilyttävää jollei tälläisella auttamisella sitten ruokita tämän toisen ihmisen jotain moraalisesti hyväksymätöntä, esim. väkivallan aloittamiselle perustuvaa elämäntapaa tai käyttäytymistä. Pääsääntöisesti voimme esim. pelastaa meille tuntemattoman ihmisen hukkumasta pelkäämättä, että näin pelastetut ihminen tekisi varmuudella sen luokan rikoksia että ko. henkilön hukkuminen olisi pienempi moraalinen paha kuin hänen tekemänsä rikokset. (rikos sanan moraalisessa mielessä)

"Ruuan annostelu ei ole jakamista; se on "lahjoittajan" sosiaalisen roolin ja "vastaanottajan" sosiaalisen roolin välinen ei-henkilökohtainen, hierarkkinen suhde."

Samalla logiikalla -- Faunin mielestä? kaikki ei henkilökohtaiset ja erilaisille sosiaalisille rooleillekkin perustuvat suhteet ihmisten välillä ovat jotenkin epäilyttäviä ja siksi kiellettäviä. Kuinkas muuten jos kerran kaikki hierarkiat on hävitettävä ?

"Kuten olettaa saattaa, silloin kun anarkistit yrittävät suoriutua luonnostaan autoritaarisesta tehtävästä, he onnistuvat umpisurkeasti... Miksei voisi jättää hyväntekeväisyyttä niille, joilla ei ole siitä mitään harhakuvitelmia? Anarkistien olisi parempi etsiä tapoja jakaa yksilöllisesti, jos he ovat niin liikuttuneita, tapoja jotka kannustavat riippuvaisuuden sijaan itsemääräämiseen ja säälin sijaan yhteenkuuluvuuteen."

Ajatus yksilöllisestä syrjintään ja suosintaan sekä avunsaajien moraalisiin ominaisuuksiin perustuvasta avunjakamisesta vain valituille on kannatettava -- mutta eikö tallainen valikoiva apu olisi Faunin mielestä vielä nöyryyttävämpää, koska apua saisi vain jos esim. kierrättää jätteensä tai vastustaa kaikkia sopimuksettomia pakkoja -- eikä apua saisi jos olisi vaikka kuinka köyhä tai nälkäänäkevä "kommunisti ?

"Ruokaa ei aseita"-projektissa ei ole mitään anarkistista. Jopa sen nimi on esivallalle esitetty vaatimus. Tästä syystä sen järjestäjät käyttävät niin usein kansalaistottelemattomuutta - se on yritys vedota vallanpitäjien omatuntoon, saada heidät tarjoamaan köyhille ruokaa ja asuntoja."

Tuo vallan haltijoiden harjoittama omaisuuden suurempi uusjako köyhien hyväksi voisi siis vaarantaa vallankumouksen toteutumisen jos kaikki eivät olisi riittävän köyhiä. Todennäköisesti Faunilla ja hänen hengenheimolaisillaan on sitten myös varalla keinoja tarvittaessa heikentää köyhien aineellista hyvinvointia jos riistokapitalismi uhkaa tarjota köyhille liikaa aineellista hyvinvointia. Tai ehkää kaiken omaisuuden tuhoamispyrkimys ? palvelee jo tällaista pyrkimystä ?
En tiedä onko tämä Faunin ideologiaan kuuluvaa -- mutta todennäköisesti on.

" Mikään tässä projektissa ei kannusta itsemääräämiseen. Siinä ei ole mitään, mikä rohkaisisi avunsaajia hylkäämään roolinsa niin, että he alkaisivat sääntöjä noudattamatta ottaa sen minkä haluavat ja tarvitsevat. "

"Ruokaa ei aseita", kuten mikä tahansa hyväntekeväisyyshanke, kannustaa avunsaajia pysymään passiivisina vastaanottajina sen sijaan että he alkaisivat oman elämänsä aktiivisiksi luojiksi. On tunnustettava mitä hyväntekeväisyys on: vain yksi talouden maailmaan luonnostaan kuuluva järjestelmällisen nöyryytyksen puoli, joka on tuhottava jotta voimme elää täydesti."

Säälittävää neuroottista symbolisesti nöyryytetyksi tulemisen pelkoa. Sitä samaa mistä kaikki fasismi nousee.

Voidaan silti kysyä -- miksi ihmiset ovat usein muuttuneet avuntarvitsijoiksi. Eivät aina yksin joidenkin ulkoisten epäoikeudenmukaisten pakkojen vuoksi , vaan usein myös siksi että heidän oma henkilökohtainen tai osakulttuurellinen elämäntapansa on sairas ja kestämätön -- vaikka yhteiskunta poliittisena järjestelmänä on ensisijaisessa vastuussa suosiessaan tällaisia elämäntapoja ja estäessään ihmisiä tekemästä valintoja jotka voisivat ennaltaehkäistä luuseroitumista. Täysin vastikkeeton ja mitään velvoitteita sisältämätön tai jopa parasitismista palkitseva apu on vain osa tätä institutionaalisesti tuotettua luuseroitumisprosessia.

[ Vastaa tähän | # ]

Panarkiax tuossa alla jo aika hyvin kartoitti kokonaistilannetta.

"Säälittävää neuroottista symbolisesti nöyryytetyksi tulemisen pelkoa. Sitä samaa mistä kaikki fasismi nousee."

Jotain tällaista ajoin takaa. En siis tarkoittanut mitään sisällöllistä, esimerkiksi jotain kurjistumiseen liittyvää, joka yhdistäisi taistolaisia ja ylläolevaa tekstiä, vaan tarkoitin sitä ehdotonta, paranoidia logiikkaa, joka on mielestäni sama taistolaisten ajatuksessa ja tässä. Kyseessä on puritaanisuuden valvominen, johonkin kuviteltuun puhtauden tilaan yrittäminen, oli kyse sitten opillisen puhtauden tilasta kuten taistolaisilla tai mustavihreiden unelmoimasta tilasta, josta puuttuu täysin kaikki valta, hierkarkia, autoritaarisuus ja nöyryytyksen mahdollisuus.

Kuten Panarkiax kirjoittaa:

"Faunin vaatima vapaus kaikista riippuvuussuhteista ja välittömästä tarpeiden tyydytyksestä voisi olla mahdollinen vain sellaisessa maailmassa missä ei ole minkäänlaista aineellista niukkuutta - ja missä kaikki olisivat wantistin henkilökohtaisia "toveri" ystäviä ilman mitään vaatimuksia vastavuoroisuudesta esim. toisia autettaessa."

Sen sijaan että vaadittaisiin loputtomasti "kriittistä keskustelua" (yleensä lähinnä liberalistit harrastavat tällaista retoriikkaa!), voisi olla hyvä pysähtyä miettimään että toistuuko jokin logiikka liian monissa primitivistisesti tai ekoanarkistisesti värittyneissä "kriittisissä" teksteissä.

Joku voisi väittää, että niissä toistuva logiikka on linnottautua purismin bunkkeriin ja ampua sieltä käsin turvallisesti alas kaikki, mistä voidaan mikroskooppisella rikkaimurillakin löytää valtasuhteita.

Tämän logiikan kyseenalaistaminen voisi olla aidosti kriittistä pohdintaa.

[ Vastaa tähän | # ]

[ Vastaa tähän | # ]

[ Vastaa tähän | # ]

Kääntäjältä pari ajatusta. En itsekään pidä erityisemmin Feral Faunin tavasta suhtautua maailmaan. Monet tämän pseudonyymin teksteistä ovat kuitenkin niin kärkeviä, että niiden olettaisi herättävän keskustelua, ja juuri se oli taka-ajatuksena näiden käännösten tekemisessä.

Tässä heränneessä keskustelussa pidän aika omituisena sitä, miten oletetaan Feral Faunin edustavan jotain (ekoanarkismia, Takkua, kääntäjää? - Tällaisten ansiosta "ekoanarkismi" pysyy vähän naureskeltuna hylkiönä.jne.) Nämä ovat Feral Faun -pseudonyymillä joskus kirjoittaneen henkilön omia kantoja, eivätkä edusta mitään eivätkä ketään muuta, piste. No tarkalleen ottaen ne ovat kääntäjän tulkintoja kirjoittajan käsityksistä, mutta ehkä se on tässä sivuseikka. Tämä saattaa olla erityisesti käännösartikkeleita koskeva ongelma, kun kirjoittaja itse ei voi osallistua keskusteluun, eikä kritiikkiä siis voi osoittaa kirjoittajalle. Vähän epätietoisuutta siitä mihin kritiikki pitäisi kohdistaa... No, ehkä se kannattaisi kohdistaa vain ja ainoastaan esitettyihin argumentteihin, samalla vältyttäisi erilaisilta argumentaatiovirheiltä. (esim. Ad hominem circumstantiae: "Tässä virheessä puolestaan hyökkäyksen kärki kohdistuu ... asianhaaroihin, kuten sen ryhmän, jota X edustaa [tai oletetaan edustavan], ominaisuuksiin." - typerät latinankieliset snobbailutermit, yöh!)

Luultavasti kaikkein vähiten Feral Faun itse, jolle yksilö on kaiken lähtökohta ja ainoa todellisuus, haluaisi kuulla 'edustavansa' jotain. Tosin hänen lähestymistapansa edustaa kuin edustaakin mielestäni aika suorasukaista (tohtisinko sanoa dogmaattista...) egoistista anarkismia, jonka takana on selvästi (ja avoimesti) vahva Max Stirnerin vaikutus. Mun mielestä tällainen egoismi¹ heijastaa (ja uusintaa) enemmän modernia vieraantuneisuutta ja pirstaloituneisuutta kuin jotain vapaudellisuutta, Toisaalta kansallisen ja vasemmistolaisen kollektivismin kyllästämässä ympäristössä, jossa oman henk.koht. elämän vapautuminen jää anarkistipiireissäkin aika vähälle huomiolle, voi näilläkin vaikutteilla voi hyvinkin olla sijansa. Mutta ettäkö se edustaisi ekoanarkismia tai Takkua?!

Toinen outo piirre, joka saattaa jotenkin liittyä tähän ajatukseen 'edustavuudesta', on oletus että jonkun tietyn kirjoittajan tekstit pitäisi joko omaksua kokonaan, sellaisenaan tai torjua kokonaan, kaikkineen. Käsittääkseni se on aika vierasta omalle ja itsenäiselle ajattelulle, oman käsityksen ja teorian muodostamiselle. Itselleni ei ainakaan tule mieleen yhtäkään kirjoittajaa tai keskustelukumppania jonka ajatukset olisin tähän mennessä voinut tai halunnut omaksua sellaisenaan. Sen sijaan olen saanut paljon hyviä ajatuksia ja johtolankoja kirjoittajilta joiden kanssa olen ollut hyvin paljosta ja perinpohjaisestikin eri mieltä.

---
1. Feral Faunin egoistinen anarkismi on yksilön abstraktioon perustuva ideolgia. Kun yksilöä käsitellään abstraktiona, ei esim. kiinnitetä huomiota siihen että 'yksilön' olemassaolo on aineenvaihdunnan kautta alati riippuvainen ympäristöstä, esim. toisten olentojen syömisestä. "Aina kun ideoiden ja velvollisuuksien järjestelmä rakentuu abstraktion ympärille – kun se määrää ihmisille rooleja ja velvollisuuksia niiden itsensä takia – on järjestelmä aina ideologia. Ideologian monet eri muodot on rakennettu erilaisten abstraktioiden ympärille, mutta ne kaikki palvelevat hierarkisten ja vieraannuttavien sosiaalisten rakenteiden tarpeita, sillä ne ovat hierarkiaa ja vieraantumista ajattelun ja kommunikaation alueella. Vaikka ideologia retorisesti vastustaisi hierarkiaa ja vieraantumista, sen muoto pysyy yhdenmukaisena sen kanssa mitä näennäisesti vastustetaan, ja tällä muodolla on aina tapana heikentää ideologian näennäistä sisältöä. Oli abstraktio sitten Jumala, Valtio, Puolue, Organisaatio, Teknologia, Perhe, Ihmisyys, Rauha, Ekologia, Luonto, Työ, Rakkaus tai jopa Vapaus [tai yksilö]; jos se ajatellaan ja esitellään niin kuin se olisi yksilölle vaatimuksia esittävä aktiivinen toimija itsessään, silloin ollaan ideologian ytimessä. Kapitalismi, Individualismi, Kommunismi, Sosialismi ja Pasifismi sellaisina kuin ne yleensä ymmärretään, ovat keskeisellä tavalla ideologisia", samoin egoismi.
--Lainaus: Jason McQuinn - Unohtakaa vasemmisto

[ Vastaa tähän | # ]

> En itsekään pidä erityisemmin Feral Faunin tavasta suhtautua maailmaan.

Tai siis paremmin sanottuna Feral Faunilla on mun mielestä sekä joitain erittäin hedelmällisiä että toisia aivan yhtä harhaisia näkemyksiä. Joka tapauksessa en voi käsittää miten esim. tuon REA:an kohdistuvan kritiikin voi heittää könttänä yli laidan.

Esim: Anarkistien olisi parempi etsiä tapoja jakaa yksilöllisesti, jos he ovat niin liikuttuneita, tapoja jotka kannustavat riippuvaisuuden sijaan itsemääräämiseen ja säälin sijaan yhteenkuuluvuuteen. Mitä se tarkoittaa? Sen sijaan että perustettaisi tyypillinen moderni organisaatio: muodollinen, ei-persoonallinen, epäspontaani, vieras (ainakin suhteessa passiivisiin avunsaajiin), lähestyttäisi ihmisiä epämuodollisesti, niin että alusta asti syntyisi kokemus yhteenkuuluvuudesta, itsemääräämisestä, aktiivisuudesta. Tässä on tietysti vaara että näyttäytyy jonain besserwisserinä (jos ei ole valmis etsimään yhteisiä lähtökohtia vaan tulee tuomaan 'pelastusta'), mutta eikö se REA:ssa ole vielä ilmeisempää?

Vähin mitä itse joskus REA:an osallistuessani toivoin oli, että 1. oltaisi keskustan shoppailukaduilla näyttäytymisen sijaan todella menty sinne missä vähäosaiset elelee, ja 2. oltaisi yritetty saada ruuanhakijoita (joita oli aika vähän) mukaan REA:n toimintaan, niin että tuo roolijako lahjoittajan ja vastaanottajan välillä olisi purkautunut. Niin että se olisi ollut enneminkin hajautumalla laajenemaan pyrkinyt projekti tehdä "ruokaa itse yhdessä", kuin keskittynyt Kaupungin-virallinen-vaihtoehtoinen "Ruokaa Meiltä Teille" -organisaatio. Näistä vähän puhuttiin silloin, mutta "jotenkin se sitten jäi tekemättä". Nämä olisivat tietysti Feral Faunin kritiikkiin nähden maltillisia uudistuksia, mutta parempi nekin kuin se skenen itseorganisoitunut iltapäiväkerho, jota itse olin aikoinaan järjestämässä.

Siitä voi ehkä olla eri mieltä, onko 'Ruokaa ei aseita' välttämättä esivallalle esitetty vaatimus paremmasta hallinnosta ja oikeuksista. Tosiasia kuitenkin on että REA:n oma propaganda (silloin kun sitä yleensä on) esittää asian yleensä juuri sellaisena. Esitetään vähän jotain lukuja valtion asevarustelusta ja siitä miten samalla rahalla saataisi kaikille ruokaa (keskuskeittiöstä?) jne.

t.nimim. "kääntäjä"

[ Vastaa tähän | # ]

Tekijä: Anonymous on maanantai, 28.07. 2008 @ 13:48

""Heh - tämä paranoidinen pelko nöyryytetyksi tulemisesta saa tässä jo aivan koomisia mittasuhteita jos jokaista vapaaehtoistakin riippuvuussuhdetta pidetään on nöyryyttävänä jo yksin siksi että se on riippuvuussuhde: Ruokakaupassakin jonottaminen on nöyryyttävää, koska ruokaa ei voi saada ilmaiseksi eikä syödä heti sen nähdessään. (Edes ruokakaupan "kapitalistisuudella" ei ole tässä esimerkissä merkitystä nöyryytetyksi tulemisen kannalta.)""

Paranoidinen pelko? :D

Paranoidinen ei tässä viittaa psykoottiseen paranoidisuuteen vaan neuroottiseen. Otin vapauden spekuloida sillä mikä kaikki muu voisi tuntua samalla logiikalla nöryyttävältä ottaen huomioon ilmaisen ruuan jonottamisenkin nöyryytysasteen. Toivotaan että Faun ei ole näin looginen ajattelussaan vaan esim. poliittinen hysterioidi.

"Ja voidaan olla montaa mieltä siitä missä määrin on kyse vapaaehtoisesta riippuvuussuhteesta, silloin jos kyseessä on yksisuuntainen ei-vastavuoroinen riippuvuussuhde elämän perimmäisten edellytysten suhteen, sekä yksisuuntainen riippuvuus prosesseista ja instituutioista joiden toimintaan ei käytännössä pysty vaikuttamaan jolloin joutuu toimimaan instituutioita hallitsevien tahojen tahdon mukaan selvitäkseen.."

Tuo riippuvuus on epäsuotavaa silloin kun on kyse "hyvinvointivaltiosta", joka on pakkovaltaisen valtion eräs ilmentymä, mutta juuri vapaaehtoisen Ruokaa ei aseita tyyppisen ruuan jakelusuhteen pitäminen jonain erityisen nöyryyttävänä johti em. spekulaatiooni.

Sulla taitaa taas lähteä mopo vähän käsistä näiden oletusten suhteen kun päästään tallaiseen matskuun: "Näin periaatteessa kaikki mitkä tahansa esteet infantiiliin kaikkivoipaisuuden tunteeseen perustuvalle halulle tyydyttää vaäittömästi kaikki omat tarpeet riippumatta mistään rajoituksista koetaan nöyryyttäviksi -- ikäänkuin kaikki muut ihmiset ja koko maailma olisivat olemassa vain tätä maksimalistisia vaatimuksia esittäviä nöyryytetyksi tulemista pelkäävää oman tahtonsa riemuvoittoon uskovaa wontistia varten. Ja ikäänkuin kaikilla muilla ihmisillä olisi ehdoton velvillisuus suostua tämän wontistin kaikkiin vaatimuksiin jotta hän ei vain voisi tuntea itseään nöyryytetyksi."

Mikä "infantiiliin kaikkivoipaisuuden tunteeseen eprustuva halu"? Mikä "kaikki muut ihmiset olisivat olemassa vain ... wontistia varten" (mikä wontisti?)? "Ehdoton velvollisuus suostua ... kaikkiin vaatimuksiin"?

Käsitin että Faun olisi valmis kieltämään ainakin ruuan myymisen kaupoissa maksua vastaan ja esitti vaatimuksen, että kaikki ruoka olisi saatava syötäväksi heti ja jonottamatta. Jos kyse on pelkästä toiveesta niin sitten Faun on vain pelkkä haihattelija.

"Ehdoton velvollisuus suostua ... kaikkiin vaatimuksiin"? Tämä oletus tuli siitä jos tuo kassajono riippuvuuden kielto olisi vain esimerkki siitä kuinka vähä voi olla niin nöyryyttävältä tuntuvaa.

Tuo kaikki oli spekulaatiotani kaikkein todennäköisemmällä Faunin mahdollisella suuren nöytyytys yhtenäisteorian luonteella sen materiaalin perusteella jota oli artikkelissa käytettävissä.

""Muulla tavoin tällainen Faunin vaatima vapaus kaikista riippuvuussuhteista ja välittömästä tarpeiden tyydytyksestä voisi olla mahdollinen vain sellaisessa maailmassa missä ei ole minkäänlaista aineellista niukkuutta - ja missä kaikki olisivat wantistin henkilökohtaisia "toveri" ystäviä ilman mitään vaatimuksia vastavuoroisuudesta esim. toisia autettaessa.""

"Faun ei tuossa käsittääkseni missään vaatinut jakamisen ja vastavuoroisten riippuvuussuhteiden lopettamista. "

No ei eksplisiittisesti ,,,vaatinut. Mutta tässä otin vapauden spekuloida sillä että Faunin anti hierarkismi on osa sitä vasemmiston parissa x-populaaria käsitystä että kaikki vaatimukset vastavuoroisesta solidaarisuudesta olisivat jotenkin niiden syrjintää jotka eivät tälläiseen vastavuoroisuuteen suostu.

Jos vaaditaan täyttä vastavuoroisuutta avunannossa, hyödykkeiden vaihdossa tai toisten ihmisten erilaisten oikeuksien kunnioittamisessa -- niin silloin tämä johtaa väistämättä yhteiskunnan jakautumiseen moniin hyvin erilaisiin ja myös hierarkkisissa suosinta - syrjintä - boikotti - ostarakismi - liitto,,, suhteissa oleviin yhteisöihin. Näin olisi silloinkin kun
yhteisöjen keskinäinen kilpailu jäsenistä tai resursseista olisikin rauhanomaista. Tämänkaltaiset ilmeiset seuraukset vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta olisivat siis törkeää syrjintää tasa arvon toteuttamisen kannalta -- ja siksi myös oikeus vaatia täyttä vastavuoroisuutta ja sopimuksellisuutta vaihdossa olisi kiellettävä jos halutaan täydellistä tasa arvoa.


Kaikki oletukset täysin hierarkiattomasta koko meta yhteiskunnasta perustuvat julkilausumattomaan tai joskus myös tiedostamattomaan tausta oletukseen siitä, että ainakin oikeanlaatuisen vallankumouksen jälkeen kaikki yhteiskunnan jäsenet jakavat samat perusarvot ja ovat siksi ikäänkuin luonnostaan solidaarisia toisilleen. Tästä syystä tämän luontaisen tai myös erilaisilla asenne ja uudelleenkasvatuskampanjoilla ylläpidetyn solidaarisuuden ylläpitämiseksi ei siis uskota tarvittavan mitään vapaan suosinnan ja syrjinnän ja muun eri yhteisöjen välisen vapaan kilpailun luomaa sanktio / palkitsemis järjestelmää.

" Mutta arkia, valtiot ja sivilisaatiot, orjuus ja ihmisten järjestelmällinen alistaminen sosiaalisen koneen osasiksi on nähdäkseni rakentunut juuri sen varaan että on syntynyt instituutioita ihmisten yläpuolelle hallitsemaan perustarpeiden jakelua vastineeksi uskollisuudesta ja/tai tottelevaisuudesta instituutiota kohtaan ja ainoa keino yksilölle perustarpeiden hankkimisen suhteen on ollut yksipuoleinen riippuvuus kyseisiin instituutioihin. "

Mutta osa näistä instituutioista on ollut täysin vapaaehtoisia siinä mielessä, että esim. jotkut päällikkökunnat (chiefdoms) ovat vain tarjonneet niin hyviä palveluksia alamaisilleen että niiden valta ei ole perustunut pakkovaltaiseen kansalaisuuteen tai verojen keräämiseen -- vaan alamaiset ovat vapaaehtoisesti suostuneet verojen maksuun tai asepalvelukseen.

Päällikkökunnat ovat sitten usein muuttuneet ei sopimuksellisiksi kuten jumalakuningas yhteisöiksi, mutta vielä
jumalakuninkaiden valta on aluksi perustunut pakon sijasta ensisijaisesti ideologiseen manipulaatioon ja alamaisten enemmistöjen taikauskoiseen tyhmyyteen.

Varsinaisesti pakkovaltaiset hierarkiat ovat olleet joidenkin antropologisten teorioiden* mukaan seurausta pitkälle siitä että väestönkasvu sen luoma resurssien ja maan niukkuus on lopulta tenhnyt vaikeaksi eri yhteisöjen valtajärjestelmiin tyytymättömille muuttaa pois yhteisöstä ja perustaa omia yhteisöjään. Ilman tätä niukkuutta, barbaarien invaasioita tai kulttuurellisen takapajuisuuden luomaa auktoriteettiuskoa hallitsijoihin, ei olisi syntynyt pakkovaltaisia hierarkkisia yhteisöjä -- vaan hierarkiat olisivat perustuneet vain yhteiskunnalliseen työnjakoon.

* Ks. Elman R Service. Origins of the state and civilization -- ja jotkut viitteet ko. kirjassa.

""Voidaan kuvitella millainen olisi yhteiskunta missä olisi poistettu kaikki vapaaehtoisetkin taloudelliset riippuvuussuhteet -- ja samalla logiikalla myös kaikki sosiaaliset riippuvuussuhteet -- ja missä koko kansan enemmistö diktatuurin avulla estettäisiin militantisti kaikkien tällaisten riippuvuussuhteiden syntyminen. Muutoinhan kaikkien vapaaehtoistenkin riippuvuussuhteiden estäminen ei olisi mahdollista. Ilmeisesti riippuvuus demokraattisesta kansankollektiivista olisi kuitenkin sallittu ja jopa suositeltava asia, koska tällainen pakkokollektivistinen yhteiskunta ei kuitenkaan voisi koostua täysin atomistisista tai kaikista taloudellisista ja sosiaalisista suhteista riippumattomista yksilöistä.""

" Tuossa ei kai puhuttu mitään kaikkien riippuvvuussuhteiden poistamisesta vaan yksipuolisten riippuvuussuhteiden poistamisesta joiden "vapaaehtoisuus" on pikemminkin olosuhteiden pakkoa joka on naamioitu vapaaehtoisuudeksi? "

Noniin,,ei puhuttu, mutta hyvin harvat riippuvuussuhteet ovat täysin vastavuoroisia siten että osapuolilla olisi käytettävissään läheskään yhtä paljon erilaisia sosiaalisia tai materiaalisia valtaresursseja -- puhumattakaan siitä että vaihto ja siihen perustuva riipuvuus perustuisi vapaaehtoisuuteen siinä mielessä, että minkään elämänvälttämättömyyksien tyydyttäminen tai olosuhteet eivät vaatisi tätä vaihtoa.

Mainstream feministien keskustelussa prostituutiosta tulee hyvin esille se mihin täydellisen olosuhteiden pakkoon perustumattoman riippumattomuuden vaatiminen voi lopulta johtaa. Prostituoidun tulisi olla hyvin rikas ilmankin prostituution harjoittamista jotta minkäänasteinen taloudelinen välttämättömyys ei pakottaisi prostituutioon -- ja jotta prostituutio ei olisi ko. feministen mielestä hyväksikäyttöä.

Lasten keskinäisiä seksuaalisuhteita koskevasa lainsäädännössä vaaditaan jo useissa maissa, että ikäero lasten välillä ei saisi olla vuotta suurempi, toista kypsempi, idoliasemassa -- tai että toinen osapuoli ei saisi olla toista kookkampi -- jotta kyse ei olisi hyväksikäytöstä,koska jo pelkkä mahdollisuus oman valta aseman väärinkäyttöön on tyypillisesti omiaan johtamaan hyväksikäyttöön.

Hyvin monien mielestä myös jo pelkkä palkkatyö sinänsä ja riippumatta siitä perustuuko se pakkovaltaisen valtion olemnassaoloon vai ei -- on jo sinänsä riippuvuuteen perustuvaa hyväksikäyttöä.

Useimmat ihmiset tai ainakin näiden poliittiset edustajat vaativat jo nyt ja ennenkuin kaikkein innokkaimmat tasa arvon kanattajat ovat edes päässeet valtaan -- tosiasialliseti kaikkien riippuvuussuhteiden poistamista monilla elämänalueilla
--- ja tämä tekee minut jo valmiiksi epäluuloiseksi -- kuten myös lukemattomissa eri yhteyksissä toistettu vaatimus kaikkien hierarkioiden hävittämisestä kertomatta koskaan sitä mitä kaikkea näillä hävitettävillä hierarkioilla tarkoitetaan.

"Demokraattiset kansankollektiivit" ja "enemmistödiktatuurit" ja "pakkokollektivismit" vetäisit nyt taas kyllä jostain käsittämättömästä lottokoneesta enkä kyllä mitenkään käsitä mitä tekemistä niillä on sen kanssa mitä Faun kirjoituksessaan ajaa takaa..."

Ymmärrän kyllä mitä Faun ajaa kirjoituksessaan takaa ja että hän ei ilmeisesti edes ajatellut mainitsimiani mörköjä. Yritin vain taas hahmottaa sitä mikä voisi olla Faunin suuri yhtenäisteoria esim. sallituista ja kiellettävistä riippuvuussuhteista. Juuri se mitä Faun sanoo ei ole kaikkein mielenkiintoisimmat vaan se mitä kaikki hänen kaltaisensa ihmiset tosiasialllisesti ajattelevat. Tämän selvittäminen on vaikeaa koska toisin kuin entisaikojen marksilaiset, Faun ? kuten esim Derrick Jensenkään eivät koskaan kerro suoraan millainen oikeusjärjestelmä heidän yhteiskunta utopioissaan vallitsisi -- kuka olisi suvereeni jne. Ainakin Jensen on eräänlainen pelkkä rynnäkkö / vaisto vallankumouksellinen joka
uskoo enemmistöjen oikeustajuun niin paljon ettei koe tarpeelliseksi mitään tämän enemmistövallan institutionaalista rajoittamista.

Poliittinen valta on aina sillä taholla joka on poliittisesti suvereeni ja päättää yhteiskuntajärjestelmästä -- eikä tätä kysymystä siitä ketä olisi pidettävä suvereenina voida sivuuttaa olettamalla että valtaa ei jotenkin enää olisi olemassa edes niillä jotka hävittävät nämä kaikki valtahierarkiat ja näin tavallaan luovat uuden tosiasiallisen perustuslain.


""Samalla logiikalla -- Faunin mielestä? kaikki ei henkilökohtaiset ja erilaisille sosiaalisille rooleillekkin perustuvat suhteet ihmisten välillä ovat jotenkin epäilyttäviä ja siksi kiellettäviä. Kuinkas muuten jos kerran kaikki hierarkiat on hävitettävä ?""

" Yleensä läpeensä hierarkisen yhteiskunnan sosiaalisten roolien kautta tapahtuvat ei-henkilökohtaiset suhteet ovat hierarkisia ja siksi otollisia kohteita anarkistiselle kritiikille joka pyrkii poistamaan hierarkiset suhteet ihmisten väliltä ."

Siis,,,jos keskeisimmät hierarkiat perustuvat varsinaiseen väkivallalla ja sen uhalla ylläpidettyyn pakkoon
-- niin silloin nämä ei vapaaehtoiset hiearkiat välittyvät myös moniin sinänsä vapaaehtoisiin sosiaalisiin
suhteisiin ja myös siviili yhteiskunnassa -- eikä kaikkia tälläisiä sosiaalisia suhteita ei voida pitää täysin vapaaehtoisina koska alkuperäinen resurssien jakautuminen suhteiden eri osapuolten kesken jo ennen ko. suhteiden solmimista ei ole ollut vapaaehtoista.

Yhteiskunnassa on kuitenkin olemasa myös hyvin paljon sellaisia vapaaehtoisia riippuvuussuhteita joiden hierarkkisuus ei ole seurausta mistään valtiollisista pakoista vaan esim. siitä että eri osakulttuurit antavat esim. kasvatuksen kautta jäsenilleen hyvin erilaisia tarpeita ja sosiaalisia suhde, yhteistyökyky ym. resursseja. Tässä mielessä vapaaehtoisten hierarkioiden kieltämistä mistään poliittiseen enemmistö ym. valtamonopoliin perustuvasta asemasta käsin ei voida hyväksyä jos kannatetaan samalla poliittista sopimusvapautta.

Monet näistä eri osakulttuurien ,perheiden, klaanien,,kulttuurellisesta erilaisuudesta johtuvat valtahierarkiat ovat ongelmallisia silloin jos tämä kulttuurellinen erilaisuus perustuu joidenkin yhteisöjen kulttuurellisiin patologioihin. Mutta jos eri yhteisöjen välinen taloudellinen, poliittinen ja kulttuurellinen kilpailu olisi vapaata, niin silloin tämänkaltaiset hierarkiat voisivat olla varsinaisesti vapaaehtoisia ja edistää kulttuurievoluutiota antamalla kilpailuedun vastavuoroisesti solidaarisimmille yhteisöille.

" Sosiaalisten roolien kieltäminen ulkoisesta asemasta käsin taas viittaa ulkoisen auktoriteetin olemassaoloon ja sinällään en näe että Faun hakee näiden roolien "kieltoa" (kuka muu panee kiellon voimaan ellei ylin auktoriteetti?), vaan pikemminkin nämä roolit synnyttävien instituutioiden ja järjestelmien purkamista. "

Nyt on taas olemassa ulkoisia vapaaehtoisia ja ulkoisia poliittisten monopolien kautta luotuun pakkoon perustuvia auktoriteetteja -- ja ilmeisesti Faun haluaisi kieltää molemmat, mutta ei kuitenkaan minkään ulkoisen auktoriteetin avulla.

Voidaan olettaa että jonkin kulttuurellisen vallankumouksen seurauksena pelkkä suurten enemmistöjen luoma uudenlainen normipaine voisi olla tällainen ei ulkoinen auktoriteetti. Näinhän on monissa pienissä vapaaehtoisissa ja samat moraaliset arvot jakavissa yhteisöissä eikä tällaisia vapaaehtoisia yhteisöllisiä pakkoja voida arvostella poliittisina pakkoina.

Faun kuitenkin haluaa purkaa kaikki mielestään pakkovaltaiset sosiaaliset järjestelmät mutta hän ilmeisesti käsittää myös pelkkien periaatteessa minkä tahansa eriarvoistavien olosuhteiden tai vapaaehtoistenkin ulkoisten auktoriteettien vallan varsinaiseen suoraan väkivaltaan ja sillä ylläpidettyihin poliittisiin monopoleihin perustuvaan pakkovaltaan rinnastettavaksi pakkovallaksi. Jos väkivallasta ja rakenteellisesta väkivallasta esim. minkä tahansa hierarkioiden muodossa tehdään ensin moraalisessa mielessä yhtä tuomittavia -- niin silloin kummankin poistaminen "vastaväkivallalla" on yhtä oikeutettua. Tätä näin poistettavaa rakenteellista väkivaltaa on taas periaatteessa kaikki mikä jollain perusteella arvioituna on jollain tavalla haitallista tai vaarallista ihmisille tai ympäristölle.

Tai jos Faunilla ei ole mitään johdonmukaista yhtenäisteoriaa pakkojen luonteesta tai väkivallan oikeutuksesta -- niin silloin on parasta unohtaa kokonaan hänet keskusteltaessa näistä asioista periaatteellisella tasolla.

""Ajatus yksilöllisestä syrjintään ja suosintaan sekä avunsaajien moraalisiin ominaisuuksiin perustuvasta avunjakamisesta vain valituille on kannatettava -- mutta eikö tallainen valikoiva apu olisi Faunin mielestä vielä nöyryyttävämpää, koska apua saisi vain jos esim. kierrättää jätteensä tai vastustaa kaikkia sopimuksettomia pakkoja -- eikä apua saisi jos olisi vaikka kuinka köyhä tai nälkäänäkevä "kommunisti ?""

" Lottokone veteli taas hatusta mitä sattuu ja ne sitten heijastettiin Faunin näkemyksiksi? Totta kai kuka tahansa voi jakaa apua niin kuin itse haluaa kenelle haluaa (välittämättä "suosinta/syrjintä/avunsaajan moraalinen ominaisuus" -perusteista) ja tässä tuotiin esiin että tällainen yksilöllinen jakaminen tavoilla jotka "kannustavat riippuvaisuuden sijaan itsemääräämiseen ja säälin sijaan yhteenkuuluvuuteen* voisi olla parempi kuin riippuvaisuutta ylläpitävät instituutiot."

Vapaaehtoiseen solidaarisuuteen kuten arvo tai elämäntapa yhteenkuuluvuuden tunteeseen perustuva apu loisi siis lisää aitoa solidaarisuutta mutta se olisi samalla usein helposti diskriminoivaa tai suosivaa. Spekuloin sillä mitä Faun voisi todennäköisimmin ajatella sen jälkeen kun hän ensin mahdollisesti keksisi nämä vapaaehtoisen solidaarisuuden todennäköisen seuraamukset -- vaikka ei vielä olisi vielä niitä keksinytkään.

""Tuo vallan haltijoiden harjoittama omaisuuden suurempi uusjako köyhien hyväksi voisi siis vaarantaa vallankumouksen toteutumisen jos kaikki eivät olisi riittävän köyhiä. Todennäköisesti Faunilla ja hänen hengenheimolaisillaan on sitten myös varalla keinoja tarvittaessa heikentää köyhien aineellista hyvinvointia jos riistokapitalismi uhkaa tarjota köyhille liikaa aineellista hyvinvointia. Tai ehkää kaiken omaisuuden tuhoamispyrkimys ? palvelee jo tällaista pyrkimystä ? En tiedä onko tämä Faunin ideologiaan kuuluvaa -- mutta todennäköisesti on.""

" Tai sitten tässä haetaan takaa sitä että sen sijaan että tehdään vaatimuksia esivallalle jotka lisäävät ja vahvistavat ihmisten riippuvuutta esivaltaan olisi parempi suoraan pyrkiä hankkimaan kyseiset elintarpeet (asumus, ruoka) omatoimisesti niin että niiden suhteen ei olla riippuvaisia esivallasta, jolle on helppo tapa ostaa yhteiskuntarauha antamalla ihmisille jonkinlainen asunto ja ruoka vastineeksi yksipuolisesta riippuvuussuhteesta, siinä missä jos ihmiset alkavat itse yhdessä hankkia perustarpeita itselleen sosiaalisen koneen ulkopuolelta, saattaa se muodostaa todellisen uhan koneen vakaudelle kun riippuvuussuhde siihen on murrettu. "

Tuo kaikki on kovin kannatettavaa mutta sitä en itseasiassa vielä kommentoinutkaan vaan ainoastaan Faunin teesiä kaiken! hyväntekeväisyyden hävittämisestä. Tosin kyllä uskon että ideologinen systeemin kannatus perustuu enemmän joukkopsykologiselle kollektiiviselle narsismille kuin sille että itseä ruokkivaa kättä on vaikea purra.

""Säälittävää neuroottista symbolisesti nöyryytetyksi tulemisen pelkoa. Sitä samaa mistä kaikki fasismi nousee.""

" Ohhoh? Enemmän näyttää "neuroottista pelkoa" olevan tämän tekstin kommenteissa kuin itse tekstissä. Fasismiko nousee siitä että kannustetaan ihmisiä itsemäärämiseen ja oman elämänsä aktiiviseksi luojiksi ja pyritään tunnistamaan nöyryyttäviä ulottuvuuksia riippuvuussuhteita ylläpitävissä instituutioissa? "

Oletukseni perustui yksin Faunin kauppajono esimerkkiin ja vapaaehtoisen ruuan jakelu vastaanotto tulkintoihin esimerkkeinä äärimmäisestä nöyryyttämisestä, mitkä hän sitten jotenkin onnistui ihmeellisesti rinnastamaan siihen miten (pakkovaltaisen) hyvinvointivaltion jakama apu nöyryyttää ihmisiä.

Hurjaksi menee kyllä. Nyt on käytetty fasismi- ja taistolaiskortit jo, jännittää vähän mitä on vielä luvassa?

Kuten sanottu, jouduin spekuloimaan Faunin suuren yhtenäisteorian luonteella koska tämä yhtenäisteoria -- ja etenkin jos sen jakaa huomattava joukko ihmisiä -- on joukkopsykologisesti ja poliittisesti moninverroin mielenkiintoisempi kuin se mitä Faun sattuu vuodattamaan ulos yhteiskunta utopiastaan.

Jos unohdetaan spekulaatiot siitä mitä Faun oikeasti ajattelee siitä mistä hän ei puhu suoraan -- kauppa ja ruokaa ei aseita nöyryytysesimerkeillään Faun sai vasta yhden fasismipisteen kymmenestä, mikä on näinä aikoina suhteellisen vähän. En siis sanonut että Faun on fasisti vaan että sinänsä (kollektiivinen) symbolisen nöyryytyksen pelko on kaiken fasismin perusta. Lisättäköön että myös kansankollektiivin kunnian vahtiminen,,,.

""Voidaan silti kysyä -- miksi ihmiset ovat usein muuttuneet avuntarvitsijoiksi. Eivät aina yksin joidenkin ulkoisten epäoikeudenmukaisten pakkojen vuoksi , vaan usein myös siksi että heidän oma henkilökohtainen tai osakulttuurellinen elämäntapansa on sairas ja kestämätön -- vaikka yhteiskunta poliittisena järjestelmänä on ensisijaisessa vastuussa suosiessaan tällaisia elämäntapoja ja estäessään ihmisiä tekemästä valintoja jotka voisivat ennaltaehkäistä luuseroitumista. Täysin vastikkeeton ja mitään velvoitteita sisältämätön tai jopa parasitismismia palkitseva apu on vain osa tätä institutionaalisesti tuotettua luuseroitumisprosessia.""

"Sinällään koko yhteiskuntajärjestelmä on sairas ja kestämätön, ja ihmisten avuntarveen merkittävänä tekijänä on perustarpeiden hankinnan vaikeus joko mahdollisuuksien ja/tai taitojen puutteen takia. Täysin vastikkeeton apu on yhteiskuntajärjestelmän vakaudelle parempi asia kuin runsaasti velvoitteita sisältävä, sillä se kuitenkin pitää apua tarvitsevat ihmiset yksipuoleisessa riippuvuussuhteessa yhteiskuntajärjestelmään, sen sijaan että nämä rakentaisivat itse omat selviytymiskeinonsa ja purkavat nämä riippuvuussuhteet, jolloin taas sairaan ja kestämättömän yhteiskuntajärjestelmän vastustaminen helpottuu, kun oma toimeentulo ei ole riippuvainen järjestelmän jatkumisesta."

Lisäksi sosiaaliturvajärjestelmän äärimmäinen tarveharkintaisuus, ansiosidonnaisuus tai esim. erilaatuisen asumisen tukeminen tukiais kastijärjestelmällä saa eri avunsaajaryhmät tuntemaan kaunaa toisiaan kohtaan ja
kuluttamaan resurssejaan sosiaaliturvalla taktikointiin tai sen lobbaamiseen omille eturyhmille.

[ Vastaa tähän | # ]

Voi ei!
Joku spede on alkanut kääntää skenen turhinta suunsoittajaa eli Feral Faunia!
Näitä säälittävän surkeita tekstejä tuli joskus kauan sitten luettua kun joku toinen spede jakeli niitä punkkikeikoilla ilmaiseksi, muistan jo silloin saaneeni tästä tekstistä huonoja kutinoita ja niinpä niitä tulee nytkin. Ihan hyvä aihe sinäänsä, Feral Faunin aivosolut ei vaan riitä kirjoittamaan siitä millään tapaa hyvin.
Jos tarkoitus on etsiä epä-älyllistä provokaatiota ja yksinkertaistuksia niin "Feral is your man!"
Tulee vaan sellainen olo että onkohan F.F. ikinä edes vaivautunut tutustumaan koko REA-touhuun laisinkaan koska nuo esimerkit REA-liikkeen toiminnasta ja käytännöistä mitä hän ilmeisesti yrittää tönkösti käyttää väitteidenstä tueksi, ovat ainakin vieraita itselleni. FF:n väitösten rinnastaminen omiin kokemuksiin REA:asta (tuli oltua ainakin 3 vuotta aktiivina suomessa ja reilusti skenetystä rajojen ulkopuolella) näyttäyvät niin vahvasti erilaisina.
Taitaa olla Feralilla oma elämän tilanne sen verran etuoikeutettu (lue: keskiluokkainen tai jopa porvari äpärä) ettei ole koskaan tarvinut turvautua hyväntekeväisyyteen, sillä tuskin muuten suoltaisi tuollaista paskaa suustaan.

"On tunnustettava mitä hyväntekeväisyys on: vain yksi talouden maailmaan luonnostaan kuuluva järjestelmällisen nöyryytyksen puoli, joka on tuhottava jotta voimme elää täydesti."

Oikeesti hei, kuka vittu viittii edes kääntää tälläista paskaa,

joo herätetään keskustelua...

olisikohan jotain muutakin, hitusen aiheellisempaa keskusteltavaa.

Tämä on todellista ajan haaskaamista.

[ Vastaa tähän | # ]

No jos ei tästä muuta iloa ole niin saavatpahan ainakin turkulaiset lisää poltettavaa...

[ Vastaa tähän | # ]