Ydinjätteen sijoituspaikka vuotaa Saksassa

Lue myös: Uraania pääsi jokeen Ranskassa (HS 8.7.)

Berliini 8. heinäkuuta (IPS) Käsitys, että ydinvoimalla voidaan turvallisesti lisätä sähköntuotantoa ja samaan aikaan vähentää päästöjä, on saanut jälleen uuden iskun. Saksassa on vahvistettu, että maanalaisesta ydinjätteen sijoituspaikasta on vuotanut radioaktiivista suolavettä jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

Radioaktiiviset vuodot Asse II:n ydinjätteen sijoituspaikassa lähellä Braunschweigia Ala-Saksissa, noin 225 km lounaaseen Berliinistä, huomattiin ensi kerran 1988. Valtion omistama Helmholtzin tieteellisen tutkimuksen instituutti, joka ylläpitää keskusta, myönsi vuodot virallisesti vasta 16. kesäkuuta tänä vuonna Saksan lehdistön painostuksesta.
Helmholtzin edustaja Heinz-Jörg Haury kertoi Süddeutsche Zeitung -päivälehdelle että tutkijat "eivät pitäneet vuotoja mainitsemisen arvoisina lehdistölle. Meistä ei tuntunut että yleisöä kiinnostaisi tietää että radioaktiivista suolavettä vuotaa Asse II:ssa."

Asse II, entinen suolakaivos, on vanhin ydinjätteen sijoituspaikka Saksassa. Hylätty kaivos muutettiin ydinjätteen sijoituspaikaksi vuonna 1967, kun tutkijat olettivat että vuorisuolakaivokset ovat geologiselta rakenteeltaan parhaita radioaktiivisen jätteen varastointia varten.

Mutta vuonna 1988 radioaktiivinen suolavesi alkoi vuotaa kaivoksen seinien läpi. Paikan ylläpitäjä ei koskaan tiedottanut asiasta julkisuuteen.

Saksalla on virallisesti neljä sijoituspaikkaa ydinjätteelle. Kaksi muuta, Gorleben ja Morsleben, ovat myös hylättyjä vuorisuolakaivoksia. Neljäs, myöskin Ala-Saksissa sijaitseva Schacht Konrad, on entinen rautakaivos.

Kukaan ei ole vielä löytänyt kestävää ratkaisua vuosisatojen ajan erittäin radioaktiivisena pysyvän ydinjätteen varastoimiseksi.

Ranska sijoittaa edelleen tuhansia tonneja erittäin radioaktiivista jätettä ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitokseensa Haagissa, Normandian rannikolla lähellä Englannin kanaalia.

Saksassa voimaloiden omistajat ovat varastoineet ydinjätettä "väliaikaisesti" Gorlebeniin noin 150 km luoteeseen Berliinistä. Ne odottavat hallitukselta ratkaisua siitä onko se geologisesti sopiva loppusijoituspaikaksi.

Morsleben oli Saksan Demokraattisen tasavallan (DDR) sijoituspaikka radioaktiiviselle jätteelle, ja siitä ollaan nyt luopumassa (entiset Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät vuonna 1990). Asse II:ta pidetään virallisesti "tutkimuspaikkana".

Kesäkuuhun 2008 mennessä siihen oli kertynyt noin 80,000 litraa radioaktiivista suolaliuosta. Suolavettä, jonka radioaktiivisuus ylittää rajoitukset kahdeksankertaisesti, on pumpattu syvemmälle, mutta noin 30 litraa radioaktiivista suolavettä vuotaa yhä päivittäin.

Ulkoilmassa varastoidun materiaalin korkein sallittu radioaktiivisuus on Saksassa 10,000 becquereliä kilogrammaa kohti. Becquerel on radioaktiivisuuden kansainvälinen standardimitta, joka vastaa yhtä radioaktiivista hajoamista (atomin ytimessä tapahtuvaa muutosta jossa partikkeli tai säde irtoaa) sekuntia kohti.

Cesium 137:a, kemikaalia joka suolavedessä säteilee, syntyy ydinaseiden räjähdyksissä ja ydinvoimaloiden sivutuotteena. Tunnetuin tapaus jossa sitä vapautui ilmakehään on Tsernobylin voimalaonnettomuus 1986.

Helmholtz-instituutti yrittää minimoida riskit. "(Asse II:ssa havaittu) Cesium 137 menettää radioaktiivisuutensa 90 vuodessa," Haury kertoi lehdistölle. "Siihen asti sitä sisältävä suolaliuos on 950 metrin syvyydessä ja turvassa."

Kaikki eivät ole yhtä varmoja.

"Jos suolaliuos pääsee kontaktiin radioaktiivisen jätteen kanssa, se voi aiheuttaa hallitsemattomia kemiallisia reaktioita," fysikaalisen kemian emeritusprofessori Rolf Bertram Braunschweigin yliopistolta kertoi IPS:lle.

Geologi Wolfgang Kreuschin mukaan Asse II:n vuodot ovat riittävä syy harkita uudelleen radioaktiivisen jätteen varastointia suolakaivoksissa.

Kreusch, joka toimii tieteellisenä neuvonantajana alle 10 km päässä Asse II:sta sijaitsevalle Wolfenbuettelin kylälle, kertoi IPS:lle että "radioaktiivisen jätteen päästämä lämpö voi johtaa vuorisuolaseinämien lämpenemiseen kaivoksissa. Tämä puolestaan voi aiheuttaa jännitteitä suolan rakenteessa, ja vuotoja."

"Ja vuodot suolalohkoissa ovat pahin mahdollinen mitä 'lopullisessa' sijoituspaikassa erittäin radioaktiiviselle jätteelle voi tapahtua," hän lisäsi.

Asse II:n työntekijöiden mukaan kaivos on vaarassa. Gerd Hensel, hankejohtaja Helmholtz-instituutissa, myönsi paikalliselle väelle että jotkut pilarit kaivoksessa "ovat jo ohittaneet murtumispisteen".

[Inter Press Service]