Arvio: Öljyn hinta moninkertaistuu viiden vuoden kuluessa (CNBC)
Mielipide | tiistai, 24.06. 2008 @ 14:50
Katselukertoja: 3 503
Avainsanat: energia öljy tuotantohuippu (peak oil) kapitalismi

Venäläisen Gazprom-kaasuyhtiön pääjohtaja Miller hätkäytti pari viikkoa sitten povaamalla öljyn hinnan nousevan ensi vuoden aikana 250 dollariin tynnyriltä. Nyt yhdysvaltalainen energianeuvonantaja Robert Hirsch varoittaa tynnyrihinnan nousevan mahdollisesti jopa 500 dollariin 3-5 vuoden kuluessa. (Robert Hirsch Wikipediassa; ks. myös "Hirschin raportti" USA:n energiaministeriölle)
Asian suhteuttamiseksi: vuodesta 1861 aina 70-luvun alkuun asti raakaöljyn hinta oli alle 10$ tynnyriltä, ja 90-luvun loppuun asti se pysyi alle 20 dollarissa paria poikkeusta lukuunottamatta (70-luvun energiakriisi ja ensimmäisen Persianlahden sodan alku). 2000-luvun alkupuoliskolla hinta kipusi sitten nopeasti 40 dollariin, ja viime syksynä tynnyrin öljyä sai 70-80 dollarilla. Tämän vuoden huikean nousun myötä hinta huitelee jo jossain lähellä 140 dollaria. - ks. kuvaaja öljyn hinnan kehityksestä 1861-2007: wikipedia
Hirsch, poliittiseen manageriluokkaan kuuluvana asiantuntijana, on tietenkin huolissaan lähinnä vain talouden ja kapitalistisen järjestelmän jatkuvuudesta. Hänen mukaansa "pahin ympäristöongelma ovat työttömät ihmiset ja syvenevä taantuma" (ts. valtaa uhkaavat yhteiskunnalliset levottomuudet), joten hänen ratkaisuehdotuksensa perustuu sosiaalisista, ympäristö- ja ilmastovaikutuksista piittaamatta mm. lisääntyvään hiilen ja öljyhiekan hyödyntämiseen. Rakenteelliset muutokset (kapitalistisen talousjärjestelmän romuttaminen, paikallinen omavaraisuus, omaehtoinen toiminta...) sen sijaan ovat hänelle tietenkin olemattomia, tai ehkä paremminkin näkymättömiä vaihtoehtoja.
Video: CNBC (YouTube)
***
Tv-haastattelun käännös
Toimittaja: Vaihtoehtoisia energiamuotoja on mainostettu ratkaisuna Amerikan energiakriisiin. Mutta onko meillä vaihtoehto haudattuna maan alle täällä USA:ssa? Asiaa meille selvittää Bob Hirsch, joka on vanhempi energianeuvonantaja... Tri. Hirsch, tervetuloa.
Hirsch: Huomenta.
Toimittaja: Olemme puhuneet täällä öljyn hintaennusteista. Mihin luulet hinnan olevan menossa pahimmassa tapauksessa? Mihin öljyn hinta nähdäksesi menee vaikkapa seuraavan kolmen - viiden vuoden sisällä?
Hirsch: Pahin tapaus ei ole kovinkaan onnellinen. Tilanne on sellainen, että öljyn hinnat saattavat hyvinkin olla monia satoja, ehkä 500 dollaria tynnyriltä jossain noin viiden vuoden sisällä.
Toimittaja: Seurassamme on tänä aamuna myös Joanne Lipman, Portfolio-lehden päätoimittaja, ja hänellä on myös jotain sanottavaa tästä.
Lipman: Kyllä, tämähän on todella kiinnostavaa. 500 dollaria tynnyriltä ... monethan tästä mesoavat. Mutta tosiasiassa 500 dollaria on luultavasti yhtä todennäköinen hinta kuin 50 dollaria. Tosiasiassa emme oikeasti tiedä mihin öljyn hinta on menossa. Teimme kyselyn ekonomisteille huhtikuussa, kysyimme millä tasolla öljytynnyrin hinta on loppukesästä. Kysyimme ehkä kuudelta ekonomistilta, ja heidän arvionsa vaihtelivat 70-120 dollarin välillä. Kukaan ei odottanut edes 140 dollaria. Tämähän on siis ihan... 500... kun kukaan ei osaa sitä ennustaa. Taloustoimittajamme John Cassidy kirjoitti myös artikkelin jonka mukaan hinta voi laskea 50 dollariin kun otetaan huomioon uusi tulossa oleva kapasiteetti ja uudet sijoitukset joita tulee öljyn hinnan nousun myötä.
Hirsch: Mielestäni he ovat täysin väärässä. Öljyn hinta ei yksinkertaisesti tule laskemaan niin paljoa, ja syy on siinä ettei maailmassa ole öljyä niin paljoa. Maailman öljyntuotanto on pysynyt tasaisena vuodesta 2004 asti. Vaikka öljyn tuotantoa on yritetty ankarasti lisätä tältä tasolta, ei siinä olla onnistuttu.
Jos joku väittää että yhtäkkiä tapahtuu jokin taika ja yllättäen onkin tarjolla valtavasti uutta öljyä, niin hän ei ymmärrä ongelmaa. Ekonomistit eivät ymmärrä että geologia rajoittaa meitä tässä tilanteessa.
Toimittaja: Tri Hirsch, tänä sunnuntaina (22.6.) pidetään Saudi-Arabiassa Suuri Kokous jossa OPEC keskustelee öljyn tuotannon lisäämisestä. Uskotko että tämä on vain väliaikainen ratkaisu vaikka he löytäisivätkin keinoja pumpata lisää öljyä lähitulevaisuudessa?
Hirsch: En usko että se on ollenkaan mikään ratkaisu. On hyvä että ihmiset puhuvat toisilleen, se on aina parempi kuin ettei puhuttaisi. Mutta tosiasia on että OPECilla on hyvin vähän käyttämätöntä kapasiteettia ja niinpä vaikka he avaisivatkin kaikki varantonsa, sillä ei olisi kovinkaan suurta merkitystä maailmalle. Toinen asia jota ihmiset eivät tunnu käsittävän on, että joka vuosi öljyntuotanto kääntyy laskuun monilla eri öljykentillä. Näin ollen meidän täytyy tuottaa kolmesta neljään miljoonaa tynnyriä uutta öljyä jotta pysyisimme edes vakaasti sillä tasolla jolla olemme olleet viime vuodet. Tilanne huononee vuosi vuodelta, ja niinpä tulemme ajan kuluessa lopulta tilanteeseen jossa öljyntuotanto kääntyy maailmanlaajuisesti laskuun, ja silloin me ollaan kusessa.
Toimittaja 2: No pitäisikö meidän hyväksyä tosiasiat ja kääntyä vaihtoehtoihin vai pitäisikö meidän porata öljyä mereltä, mitä mieltä olet?
Hirsch: Vastaus on että kaikkia noita. Itse asiassa kyse on ensinnäkin nestemäisiä polttoaineita koskevasta ongelmasta. Öljy on nestemäinen polttoaine, ja tuolla maailmalla on valtavasti kaikenlaisia välineitä - autoja, lentokoneita, veneitä, laivoja - jotka edustavat valtavaa pääomakulua ja jotka käyttävät nestemäisiä polttoaineita. Meille ei siis ole mitään apua tuulivoimasta tai jostain muusta lähitulevaisuudessa. Me tarvitsemme vaihtoehtoisia nestemäisiä polttoaineita sekä suuren ponnistuksen energian säästämiseksi. Nestemäiset polttoaineet voivat tulla hiilestä, ne voivat tulla öljyhiekasta ja raskasöljystä, ne voivat tulla nestemäisistä kaasuista ja joistain muista lähteistä. Asioista joita ihmiset eivät ympäristönäkökulmasta katsottuna välttämättä halua tehdä. Mutta pahin ympäristöongelma, kuten on sanottu, ovat työttömät ihmiset ja syvenevä taantuma.
Toimittaja: Miksi hiili on mielestäsi paras noista ratkaisuista?
Hirsch: No meillä on paljon hiiltä tässä maassa ja se on hyvä, ja hiili voidaan muuttaa nestemäiseksi polttoaineeksi teknologialla joka on noin sata vuotta vanha. Se voidaan tehdä ja vielä aika puhtaastikin. Ja me tarvitsemme nyt kaikki mahdolliset keinot jotka vain ovat käytännöllisiä ja suhteellisen taloudellisia.
Toimittaja: Tuleeko vastustusta Washingtonista ja muualta? Sinullahan on virka Washingtonissa, kuinka paljon poliittista vastustusta herää kun alat puhua hiilen käyttämisestä?
Hirsch: Luulen että monet ovat vielä jumissa muutaman vuoden takaisessa arvojärjestelmässä, kun kovin monet eivät odottaneet näin korkeita öljyn hintoja. Mutta nyt tuossa takanani näkyvässä rakennuksessa [Valkoisessa talossa] aletaan jo kiinnittää huomiota. Heidän on pakko kiinnittää enemmän huomiota, koska millään mitä he tekevät ei tule olemaan nopeaa vaikutusta. Hinnat ovat menossa ylöspäin. Ne saattavat laskea silloin tällöin päivittäisen vaihtelun myötä, mutta ne ovat menossa ylös ja ne ovat ilman muuta nousemassa tähän monen sadan dollarin tynnyrihintaan.
Toimittaja 2: Tapaan pian [saako joku selvää kenet?]. Hän vastustaa voimakkaasti [kaiketikin luonnonsuojelualueiden öljynporaus]kiellon kumoamista. Mitä minä sanon hänelle? Mitä minun pitäisi häneltä kysyä?
Hirsch: Se on hänen valintansa ja ymmärrän heidän arvojärjestelmäänsä. Toisaalta kun taantuma iskee ja syvenee vuosi toisensa jälkeen, ja valtava joukko tavallisia ihmisiä menettää talonsa ja työnsä ja autonsa, joutuvat elämään puutteessa... luulen että silloin ihmisten mielet muuttuvat ja he haluavat todellakin tehdä mitä tahansa mikä käytännössä lievittää ongelmaa joka tulee olemaan äärimmäisen vakava.
Lipman: Kuinka kauan menee ennenkuin olemme näissä oletetuissa 500 dollarin tynnyrihinnoissa?
Hirsch: Sitä on hyvin vaikea ennustaa. Siitä päätellen miten asiat nyt ovat, sanoisin ettei 3-5 vuotta ole mahdoton aikaväli.
***
Seittitakiainen
Kasvi on kaksivuotinen, 50-150 cm korkea ja suurilehtinen. Se viihtyy usein lähellä asutuksia.
Kasvin juuri on syötävä aikaisin keväällä ja käytetään juurikkaiden tapaan. Nuoret lehdet ja pehmeä kevätverso ovat kokonaan syötäviä keitettyjen vihannesten tavoin. Terälehdet syödään kuten latva-artisokka ja ne maistuvat samanlaisilta.
-Björn Corander: Luonnon hyötykasvit














