Joensuu: Puistopaneeli keskiviikkona Ilosaaressa

Kool! Supporttia sinne

[ Vastaa tähän | # ]

Oli hyvät keskustelut ja parikymmentä osanottajaa. Taistelu jatkuu!

[ Vastaa tähän | # ]

Ai jaa. Näin niinkun sivilisaatiokriittisestä tai ympäristönäkökulmasta kuullostaa aika epäilyttävältä noi teemat. Oliko siellä lainkaan kriittisyyttä kaupunkeja/kaupunkielämää kohtaan? Esim. kuinka organisoida kaupunkielämä niin ettei tuhota ympäristöä ja aiheuteta konflikteja ja siten olla riippuvaisia järjestelmällisestä väkivallasta ja luokkajaosta? Eikö sivilisaation historiasta olla opittu mitään?

Kritiikkiä esim:

Loppupelien taustaoletukset - Derrick Jensen
http://takku.net/article.php?story=20070328213103503

[ Vastaa tähän | # ]

tiistai, 23.10. 2007 @ 23:33
Katselukertoja 197
PohdintaaDerrick Jensen

Jensen tekee taustaoletuksia kuten me kaikki ja vielä onneksi lausuu ne julki, mutta hän esittää taustaoletuksina asioita jotka kovasti tuntuvat hänestä sellaisilta tosiasioilta joita ei tarvitse perustella mitenkään muutoin kun vetoamalla siihen ,että tottahan toki näyttää siltä että asiat ovat näin.

Nämä kaikki taustaoletukset voisivat kuitenkin olla edes varsinaisia argumentteja tai johtopäätöksiä, jos niitä olisi vaivauduttu todistamaan mitenkään esim. vertailemalla niitä kilpaileviin vaihtoehtoisiin oletuksiin. Jensen tietää kuitenkin että hänen ei tarvitse tehdä näin koska hän osaa vedota hyvin ensisijaisesti lukijoidensa tunteisiin.

"Ensimmäinen taustaoletus: Sivilisaatio ei ole, eikä tule koskaan olemaan ekologisesti kestävä. Tämä pitää paikkansa erityisesti teollisen sivilisaation kohdalla."

Eikö tämän pitäisi olla mahdollinen johtopäätös varsinaisesta loogisesta pohdinnasta eikä heti aluksi esitetty taustaoletus jota aletaan sitten todistamaan ?

" Toinen taustaoletus: Perinteiset yhteisöt eivät useinkaan luovuta tai myy vapaaehtoisesti resursseja joihin heidän yhteisöjensä olemassaolo perustuu, ellei heidän yhteisöjään ole tuhottu. He eivät myöskään halukkaasti salli heidän maaperiään vahingoitettavan jotta muita resursseja - kultaa, öljyä, ja niin edelleen - voitaisiin kaivaa. Tästä seuraa se että he jotka haluavat resursseja tekevät kaiken voitavansa tuhotakseen perinteiset yhteisöt. "

Vaikka näin käytännössä on niin kuitenkin sivuhuomautus: Jotkut haluavat luonnonlainomaisesti tuhota perinteiset yhteisöt saadakseen niiden resurssit haltuunsa? Eri yhteiskunnissa ja eri yhteiskunnissa eri ihmisryhmät ja eri ihmiset haluavat yleensä asioita joista on niukkuutta, mutta vain jotkin kulttuurit turvautuvat väkivaltaan ja ryöstöön.

Jos ihmisten tekoja tarkastellaan pelkän abstraktin individualismin valossa ja ottamalla tekojen motiivit annettuina -- yhtä hyvin raiskauksia voitaisiin yrittää selittää tällä puute johtaa sen väkivaltaiseen tyydyttämiseen oletuksella miettimättä sitä miksi kaikki miehet eivät ole potentiaalisia raiskaajia.

"Kolmas taustaoletus: Meidän elämäntapamme - teollinen sivilisaatio - perustuu, on riippuvainen, ja romahtaisi hyvin nopeasti ilman jatkuvaa ja laajalle levinnyttä väkivaltaa."

Koska siis koko sivilisaation kehitys on perustunut Jensenin mielestä väkivaltaan. Jotenkin tämä sivilisaation pitäminen sinänsä väkivaltaisena muistuttaa joitain feministisiä teorioita miehisestä identiteetistä jonain sinänsä väkivaltaisena -- tai rasistisia teorioita siitä että vain valkoinen rotu olisi jotenkin erityisen väkivaltaista.

Kuitenkin kaikki valtiot ja nykyiset yhteiskuntajärjetelmät romahtaisivat ilman pelkkää väkivallan aloittamista ja ihmisten pakottamista hyväksymään yhteiskuntasopimus ja sen mukana suuri osa nykuisestä elämäntavasta kaikkia moraalisesti velvoittavana pakkona.

Mutta koska Jensen ei puhu koskaan pelkästä varsinaisesta väkivallasta vaan ilmeisesti tässäkin retorisesti viittaa myös kaikkeen mahdolliseen rakenteelliseen väkivaltaan, Jensenin väkivaltakäsitysten kommentointi minkäänlaisen aidon dialogin muodossa on hyvin vaikeaa -- eikä Jensen ole myöskään tarkoittanut tekstejään mitenkään erityisesti analysoitaviksi.

"Neljäs taustaoletus: Sivilisaatio perustuu selkeästi määriteltyyn ja laajalti hyväksyttyyn vaikkakin usein ääneen sanomattomaan hierarkiaan. Väkivalta hierarkiassa ylempänä olevien toimesta, alempana oleviin kohdistuen, on lähes aina näkymätöntä, se jää siis huomaamatta."

Koska maailma on täynnä samanlaisia paranoidisia ihmisiä kuin Jensen -- ja koska Jensen tietää tämän -- hän ei tunne mitään tarvetta perustella erikseen sitä miksi kaikki hierarkiat ovat väkivaltaisia riippumatta siitä ovatko ne vapaaehtoisia vai eivät.

" Kun se huomataan, rationalisoidaan se täysin. Väkivalta hierarkiassa alempana olevien toimesta, ylempänä oleviin kohdistuen, on asia jota ei pidetä mahdollisena, ja kun sitä ilmenee siihen suhtaudutaan shokilla, kauhulla ja uhrien fetisoinnilla. "

Miksi juuri näinpäin eikä päinvastoin? Viimeisellä vuosisadalla on tapettu hallitusten toimesta maiden sisäisessä väkivallassa noin sata miljoonaa ihmistä ja useimmat näistä hallituksista ovat olleet kommunistisia ja kohdistaneet väkivallan eliittejä rikkaita, liian poikkeavia vähemmistöjä tai sellaisiksi epäiltyjä kohtaan. Näin laajamittainen murhaaminen on ollut mahdollista koska se on koettu " kansan ja massojen oikeutetuksi väkivallaksi kansan vihollisia vastaan" ja sellaisenaan yleisesti hyvin legitiimiksi ja moninverroin legitiimimmäksi kuin avoimen fasistinen tai elitistisillä ideologioilla perusteltu väkivalta.

Edes tällaisen kilpailevan oletuksen pelkkä esittäminen on ilmeisesti ristiriidassa Jensenin retorisen ja tiukasti luokkakantaisen valta analyysin kanssa.

" Viides taustaoletus: Hierarkiassa ylempänä olevien omaisuus on arvokkaampaa kuin alempana olevien elämät. Hierarkiassa ylempänä olevien on hyväksyttyä lisätä hallitsemansa omaisuuden määrää - arkikielellä sanottuna, hankkia rahaa - tuhoamalla alempana olevien elämät tai tappamalla heidät. Tätä kutsutaan tuotannoksi. Jos alempana olevat vahingoittavat ylempänä olevien omaisuutta, ylempänä olevat saattavat tappaa tai muulla tavoin tuhota alempana olevien elämät. Tätä kutsutaan oikeudeksi. "

( Jensen puhuu nyt kapitalismista, ei mistään reaalisosialismista. )
Viimeisen sadan vuoden pidemmällä historiallisella aikavälillä tämä murhaaminen omaisuuden puolustasmiseksi on kuitenkin poikkeus ei sääntö. Tänä aikana suurin osa sekä sodissa kuolleista että murhatuista siviileistä on kuollut tai tullut murhattua isänmaan, uskonnon,
luokkavihan, rasismin tai jonkin muun idealistisen aatteen puolustamiseksi -- ei omaisuuden puolustamiseksi tai taloudellisen voiton maksimoimiseksi.

Toisin kuin aikaisempina vuosisatoina -- modernien totaalisten massa ideologioiden aikakaudella --
taloudellisten etujen puolustaminen väkivallalla vaatii voidakseen tulla koetuksi yleisesti legitiimiksi
tämän voitontavoittelu pyyteen hyvin tehokasta kuorruttamista jollakin massojen hyväksymällä egalistisella ideologialla. Koska poliittinen valta koetaan usein hyvin hierarkkiseksi, elitistiseksi ja epädemokraattiseksi -- se on kaikkein tasa arvoisimmissakin demokratioissa hyvin usein jatkuvassa legitimiteettikriisissä verrattuna moniin ja enemmän kansanvallalla sekä tasa arvolla valtansa legitimoimaan kykeneviin erilaisiin fasistisiin järjestelmiin, joissa valta on usein yleisesti koettu superlegitiimiksi.

Ihmisen joka ei näe yksityisen itsekkään tai sellaiseksi koetun voitontavoittelun olevan hyvin yleisesti epälegitiimiksi koeattua täytyy kieltäytyä näkemästä vallan ja väkivallan egalistisen legitimaatioperustan olemassaoloa.

"Kuudes taustaoletus: Sivilisaation olemassaolo ei ole soviteltavissa. Tämä kulttuuri ei tule käymään läpi minkäänlaista vapaaehtoista muutosta tolkulliseen ja ekologisesti kestävään elämäntapaan. Jos emme pysäytä sitä, sivilisaatio jatkaa ihmisten enemmistön kurjistamista ja planeetan rappeuttamista kunnes se (sivilisaatio, ja luultavasti planeetta) romahtaa. Tämän rappeuttamisen vaikutukset jatkavat ihmisten ja muiden olioiden vahingoittamista hyvin pitkään."

Harva itsetuhoinen ja itsensä esim. resurssien ylikulutuksella tuhonnut kulttuuri on kokenut mitään vapaaaehtoista muutosta, vaan on sensijaan tuhoutunut. Nykyinen kulttuuri ei ole poikkeus tästä todennäköisyydestä. Mutta mikä on se kulttuuri missä elämme ja mikä kulttuuri on pysäytettävä on sitten kokonaan toinen asia. Propagandistisella, emotionaalisella ja hysteerisellä asioiden käsittelyllä tämä asia ei ainakaan tule selviämään -- sen enempää kuin uskonnollisissa herätyskokouksissa itsensä hurmostilaan kiihdyttävä tulevat hullua hurskaammiksi.

"Seitsemäs taustaoletus: Mitä pidempään odottelemme sivilisaation romahdusta - tai mitä kauemmin odotamme, kunnes ajamme sen itse alas - sitä sotkuisempi romahdus tulee olemaan, ja sitä huonommin asiat tulevat olemaan niiden ihmisten ja muiden olioiden osalta, jotka elävät romahduksen aikaan sekä niiden osalta jotka tulevat sen jälkeen."

Aivan hyvä huomio jos vain sivilisaatio sana korvattaisiin ilmauksella vallitseva valtakulttuuri muoto
Jensen kuitenkin kieltäytyy vertailemasta keskenään eri sivilisaatioon kuuluvien kulttuurien kehittyneisyyttä terveyttä kestävyyttä jne. Ainoat kulttuurelliset luokittelut jonka Jensen suostuu tekemään ovat primitiivisten kulttuurien ja niille vastakkaisen koko sivilisaation välillä -- ja toisaalta Jensenin idealisoimien tavallisten hyvien ihmisten ja itsekkäiden vain itselleen lisää rahaa haluavien rikkaiden välillä -- sekä myös tiedostavien ja systeemin propagandalla harhaanjohdettujen välillä.

"Kahdeksas taustaoletus: Luonnollisen maailman tarpeet ovat tärkeämpiä kuin talousjärjestelmän tarpeet."

Sivuhuomautus: Jatkuvan talouskasvun pakko ei perustu mihinkään kapitalistiseen voitontavoittelun logiikkaan vaan siihen, että poliittiseen enemmistövaltaan valtiot pyrkivät talouspolitiikallaan varmistamaan sen että taloudet kasvavat riippumatta siitä kuinka kannattavaa tuotanto on liike- tai kansantaloudellisesti. Tämänlaisen mahdollisuudenkin pohtiminen vaarantaisi kuitenkin Jensenin suosiman viktimologisen selityksen vallan luonteesta, koska jo pelkkä enemmistödemokraattisen poliitisen vallan vastuun tunnustaminen olisi epäsuorati myös edustuksellisen kansanvallan täydellisen epäonnistumisen tunnustamista -- mikä tunnustaminen taas johtaisi helposti nalkuttaviin kysymyksiin vallan ja sen populistisen legitimaatioperustan perimmäisestä olemuksesta.

" Toinen tapa sanoa kahdeksas taustaoletus: Mikä tahansa taloudellinen tai sosiaalinen järjestelmä, joka ei ole hyödyksi niille luonnonyhteisöille, joihin ne perustuvat, ovat ekologisesti kestämättömiä, moraalittomia ja typeriä. Ekologinen kestävyys, moraali ja älykkyys (niinkuin oikeuskin) vaativat kaikkien tällaisten taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien alasajoa, tai vähintäänkin sen estämistä, etteivät ne voi vahingoittaa maaperääsi. "

Suurin ongelma on vain edelleen se mikä on tuo alasajettava järjestelmä ja mihin sen valta perustuu. Yhtä hyvin voisimme väittää että jo ihmisen esi isien laskeutuminen alas puusta ja metsästäjä keräily kulttuureihin siirtyminen oli alkuperäinen kaikkeen mahdolliseen nykyiseen kurjuuteen syntiinlankeemus koska juuri pieninkin siirtyminen pois puhtaasta keräilystä pakotti ihmiset suurempaan yhteistoimintaan sekä työkalujen ja kielen kehittämiseen mikä kaikki sitten johti lopulta eri kehitysvaiheiden kautta sivilisaation kehittymiseen.

"Yhdeksäs taustaoletus: Vaikkakin jonain päivänä tulee selkeästi olemaan selvästi vähemmän ihmisiä kuin nyt, on olemassa useita tapoja, joilla tämä vähennys voi tapahtua (tai kuinka se voidaan saavuttaa, riippuen aktiivisuudesta tai passiivisuudesta jolla lähestymme tätä muutosta). Jotkut tavat ovat luonteeltaan äärimmäisen väkivaltaisia: ydintuho, esimerkiksi, vähentäisi sekä populaatiota että kulutusta, mutta tekisi sen kammottavalla tavalla; sama pätee yliampumisen jatkumiseen ja sitä seuraavaan romahdukseen.

Toiset tavat voivat olla luonteeltaan vähemmän väkivaltaisia. Ottaen huomioon tämänhetkiset väkivallan tasot tämän kulttuurin toimesta niin ihmisiä kuin luonnollista maailmaakin kohtaan, kuitenkin, ei ole mahdollista puhua populaation ja kulutuksen vähentämisestä tavoin jotka eivät pidä sisällään väkivaltaa ja puutetta, ei siksi että vähennykset itsessään pitäisivät välttämättä sisällään väkivaltaa, vaan koska väkivallasta ja puutteesta on tullut kulttuurimme perusoletus."

Siis koska sivilisaatiio sinänsä merkitsee puutetta ja väkivaltaa riippumatta siitä harjoittaako kukaan aktiivisesti varsinaista väkivaltaa. Jensen rinnastaa tieten tahtoen rakenteellisen väkivallan ja tosiasiallisen suoran fyysisen väkivallan ja niiden oikeutuksen tai oikeutetun vastustamisen ja onnistuu näin sivuuttamaan kokonaan sen millä universaaleilla kaikkia koskevilla perusteilla väkivallan aloittaminen voi hyväksyttävää -- riippuumatta erilaisista oletuksista siitä millaista yhteiskuntaa pidetään toivottavana.

Jos kaikkea rakenteellista väkivaltaa. ts. kaikkea mitä voidaan pitää millä tahansa perusteella jollain tavoin epätoivottaviin tasa arvon vastaisiin tai ympäristölle tuhoisiin yhteiskunnallisiin seurauksiin, pidetään väkivallan aloittamiseen rinnastettavana väkivaltana, päädytään siihen lopputulokseen, että keillä tahansa jotka vastustavat mitä vääryyttä, tai hierarkiaa tahansa -- ja millä hyöty / haitta jne. perusteilla tahansa on oikeus käyttää tosiasiallisista fyysistä väkivaltaa poliittisten päämääriensä toteuttamiseksi.

Tämä kaikki ei ole mitään muuta kuin sofistikoitunutta proto-ekofasistista väkivallan oikeuttamista. Ei ekofasistista siksi että Jensen hyväksyy väkivallan käytön vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän kumoamiseksi -- vaan siksi, että tämän väkivallan käytön perustelut ovat fasistisia vedotessaan viime kädessä vain uudelleentulkittuun kansansuvereenisuusperiaatteeseen.

Toisin kuin monille demokratistisille protofasisteille -- idealisoitu kansa ei ole enää Jensenille oletettujen oikeiden tavallisten hyvien ihmisten enemmistö, vaan ekosoturien etujoukko jolla on monopolistinen oikeus jäännöksettä määritellä mikä edistää elämän säilymistä ja mikä ei -- ja mitkä kulttuuri instituutiot on tuhottava tai sallittava. Mutta periaatteeessa juuri näinhän nykyisessä enemmistödemokratiassakin menetellään vaikka kaikesta päätetäänkin demokraattisesti.

Jensenin protofasistisuus ei liity siihen että hän ei kannata ""enemmistön edustuksellisen demokratian kautta ilmaistuun demokraattiseen tahtoon sitoutumista"", vaan siihen että hän haluaa legitimoida diktatorisen etujoukon vallan aivan samankaltaisilla kansan tahto, kaikkien ihmisten tahto, yhteiskunnan, ihmiskunnan tai elämän säilymisen etu,,, perusteilla joilla nykyinen demokratistinen enemmistödiktatuuri on legitimoi itseään -- ja olettaa kaikkia velvoittavan yhteiskuntasopimuksen voivan olla olemassa ikäänkuin luonnostaan ilman että mitkään ihmiset tai yhteisöt hyväksyvät sen vapaaehtoisesti erikseen.

Jollei oteta huomioon Jensenin yhteiskunta utopian lopputavoitetta, hänen proto ekofasisminsa edustaa vallan legitimaatioperustansa osalta kuitenkin jo melkein demokratiaprojektin valtavirtaa. Ennustettavassa lähitulevaisuudessa tulee liikoja epäilemättä syntymään useita erilaisia keskenään kilpailevia ( eko ) fasistisia liikkeitä jotka erottaa toisistaan se keiden kaikkien uskotaan kuuluvan kansaan tai oikeisiin hyviin ihmisiin ja keiden liikaa yleisitä normeista poikkeavien uskotaan suunnittelevan kaikkien näiden tavallisten ihmisten kyykyttämistä tai tuhoamista.

Koska useimmat näistä liikkeistä ovat tai tulevat olemaan myös egalistisia ja antikapitalistisia x-populistisia liikkeitä -- nämä liikkeet eivät voi keskenään kilpaillessaan tai väkivallan käytön oikeutuksesta kiistellessään vedota mihinkään mitä esim. Jensen pitää väkivallan oikeutuksen kriteereinä.

Ei yksin Jensenille tyypillinen ns.rakenteellisen väkivallan ja varsinaisen väkivallan käsitteellinen ja ideologinen sekoittaminen täydellisesti toisiinsa tulee johtamaan siihen, että periaatteessa kaikki jotka ajavat erilaisia yhteiskunnallisia päämääriä ja ovat erimieltä niiden seurauksista, voivat syyttää toisiaan väkivallan edistämisestä -- ja riippumatta siitä ketkä harjoittavat varsinaista väkivaltaa erilaisten yhteiskunnallsiten utopioiden toteuttamiseksi -- koska tämä varsinainen väkivalta voidaan aina oikeuttaa sen kaiken rakenteelisen väkivallan estämisellä minkä luonteesta ei välttämättä päästä yksimielisyyteen, koska eri asioiden pitäminen rakenteellisena väkivaltana riippuu siitä millaisia toivottavia tai epätoivottavia seurauksia niillä uskotaan olevan.

" Vaikkakin jotkut populaation ja kulutuksen vähentämisen tavat, vaikkakin väkivaltaisia, koostuisivat nykyisten väkivallan tasojen laskemisesta - joita (usein pakotettu) resurssien liike köyhiltä rikkaille vaatii ja aiheuttaa - ja jota tietenkin luonnehtisi vähennys nykyisestä väkivallan tasosta luonnollista maailmaa kohtaan. Saatamme kyetä, henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti, sekä vähentämään määrää että pehmentämään laatua koskien sitä väkivaltaa, joka ilmenee tämän meneillään olevan ja mahdollisesti pitkäaikaisen muutoksen aikana. Tai sitten emme. Mutta tämä on varmaa: jos emme lähesty sitä aktiivisesti - jos emme puhu ahdingostamme ja mitä aiomme sille tehdä - väkivalta tulee epäilemättä olemaan huomattavasti vakavampaa ja puute äärimmäisempää."

Ei tuota mahdollisuutta voi kiistää vain sillä perusteella, että Jensen ei ymmärrä väkivallan ideologista olemusta tai sen oikeuttamisen perusteita. Kuitenkin väkivallan vähentämistä helpottaisi huomattavasti se jos aivan vakavissaan tutkittaisiin sitä ketkä kulloinkin ovat aloittaneet varsinaisen väkivallan omien poliittisten ja yhteiskunnallsiten päämääriensä ajamiseksi ja millä ideologisilla perusteilla -- ja millä universaaleilla hyvän ja toivottavan elämän laadusta riippumattomilla perusteilla väkivalta voi olla oikeutettua.

" Kymmenes taustaoletus: Kulttuuri kokonaisuudessaan ja useimmat sen jäsenet ovat hulluja. Kulttuuria vie eteenpäin kuolonvimma, vimma tuhota elämää. "

Kuttuurin kuten myöskin ihmisen leimaaminen hulluksi tai jopa jonkin luonnollisen tai ulkopuolisen sairauden uhriksi tai pahuuttaan pahaksi on vain sofistikoitunut tekosyy kieltäytyä keskustelemasta yhtään yksityiskohtaisemmin siitä mistä patologinen käyttäytyminen johtuu. Jos ihminen, kulttuuri tai vallassa olijat ovat pahoja pelkkää pahuuttaan, hulluuttaan, sairauttaan ja vallanhimoaan niin tämä kaikki ei tarvitse mitään lisäselityksiä myöskään siksi että tämä selitys pahasta tietoisena haluna tehdä pahaa on emotionaalisesti hyvin tyydyttävä .

Jokainen tarpeeksi kaunainen ihminen haluaa mielellään uskoa, että hänen
vihaamansa ihmiset tai ihmisryhmät ovat tieten tahtoen pahoja, koska tämä usko voi kaikkein tehokkaimmin antaa oikeutuksen näitä ihmisryhmiä vastaan suunnatulle väkivallalle.
Jos pahat olisivat pahoja vain pitkälle tiedostamattomien kompleksiensa tai edes vain puhtaan rationaalin omaneduntavoittelun sekä naiivina "harhaan johdetuksi" tulemisensa vuoksi, näitä pahoja kohtaan olisi vaikeampi tuntea pyhää vihaa.

Yleisessä -- ei yksin Jensenin suosimassa -- pahan yhtenäisteoriassa vain tarpeeksi kansaan kuuluvat hyvät ihmiset voivat tulla harhaanjohdetuiksi -- ja vaikka nämä hyvät syyllistyisivät millaisiin hirmutekoihin tahansa, he tekevät tämän vain koska ovat harhaanjohdettuja tai pakotettuja. Vielä mieluisampaa on uskoa ,että pahat diktaattorit onnistuvat toimeenpanemaan "puhdistuksensa" kokonaan ilman näiden harhaanjohdettujen aktiivista yhteistyötä.

Olisi mielenkiintoista tietää mihin Jensen uskoo kommunismin ja kansallissosialismin vallan perustuneen ja millä harhaanjohtamis tai manipulaatioteorioilla hän mahdollisesti yrittäisi pelastaa pienen tavallisen keskivertonatsin tai kommunistin kunnian: Todennäköisimmin Hitler oli vain kapitalistien lahjoma henkilökohtaista valtaa tavoiteleva ja vain pakon ja manipulaation avulla hallitseva itsekäs sekä mielisairas diktaattori joka olisi aina tilaisuuden tullen varastanut rahaa puolueensa kassasta jne...???


Derrick Jensen: Loppupeleissä:
" Vuosien ajan olen kysynyt itseltäni (ja lukijoiltani) ovatko nämä propagandistit - joita yleisesti kutsutaan yhtiöiden toimittajiksi tai kapitalisti-toimittajiksi - pahoja vai tyhmiä. Olen joka päivä kahden vaiheilla. Useimmiten uskon että he ovat kumpaakin. Mutta tänään uskon että he ovat pahoja. Selitän miksi. Olette ehkä kuulleet John Stosselista. Hän on 20/20-nimisen ohjelman pitkäaikainen analyytikko ja nyt vetäjä, ja hänet tunnetaan parhaiten ohjelman maineikkaimmasta \\"Give Me A Break\\" (Älä ny viitti) -osiosta, jossa hän omalla kielellään ilmaistuna kumoaa yleisesti totena pidettyjä myyttejä. Useimmat meistä muista kutsuisi hänen touhujaan \\"yhtiöiden puolesta valehtelemiseksi.\\ "

" Yhdestoista taustaoletus: Tämä kulttuuri - sivilisaatio - on ollut alusta asti valloituskulttuuri."

Niin juuri,,, alusta saakka, aina ja kaikkialla, koska muutoin se ei voisi olla umpipaha -- ja jollei se olisi umpipaha -- tai jos ainakin kaikki modernit kulttuurit eivät olisi sitä -- emme voisi olla tasa arvoisia, koska jotkin elämäntavat voisivat olla muita parempia.

" Kolmastoista taustaoletus: Vallanpitäjät hallitsevat pakottamalla, ja mitä pikemmin lakkaamme kuvittelemasta muuta, sitä pikemmin voimme ainakin alkaa tehdä järkeviä päätöksiä siitä jos, milloin ja kuinka aiomme nousta vastarintaan. "

Tulihan se sieltä. Jo sen tunnustaminen että enemmistöä on pahasti hönäytetty kannattamaan valtaa olisi tietysti kovin noloa tälle enemmistölle entistä enemmän keskitettyä poliittista valtaa vaatimisen kannalta.

Tosin tämä pakottaminen on mahdollista vasta senjälkeen kun poliittinen valta on ensin tehokkaasti legitimoitu. Tätä pelkkää pakkoa ja ja hierarkkista valtaa vastaan kapinointi on vain liian helppoa ja emotionaalisesti palkitsevaa poliittisen vallan todellista legitimaatioperustaa kapinoimisen sijasta.

Jos vallan todellista legitimaatioperustaa ei osata, haluta ja uskalleta kumota, niin todennäköisesti myöskään mitään tälle legitimaatioperustalle rakentuvaa todellista varsinaista valtaa ei onnistuta kumoamaan, koska lopulta myös tämä valta voi itsekkin kumoamiseltaan välttyäkseen alkaa jopa aivan aidosti! vastustamaan kapitalismia hierarkioita pakkoa salailua,,ja kertoa olevansa kansan, tasa arvon ja demokratian puolella kaikkea epåädemokraattista harvainvaltaa vastaan.

" Neljästoista taustaoletus: Syntymästämme lähtien - mahdollisesti jo hedelmöityksestä lähtien, mutta en ole varma kuinka todistaisin tämän - meidät, niin yksilöinä kuin kollektiivisestikin opetetaan vihaamaan elämää, vihaamaan luonnollista maailmaa, vihaamaan villeyttä, vihaamaan villieläimiä, vihaamaan naisia, vihaamaan lapsia, vihaamaan kehojamme, vihaamaan ja pelkäämään tunteitamme, vihaamaan itseämme. Jos emme vihaisi maailmaa, emme voisi sallia sen tuhoamista silmiemme edessä. Jos emme vihaisi itseämme, emme voisi sallia kotiemme - ja kehojemme - myrkyttämistä. "

Kyllä meidät opetetaan kaikkeen tuohon mutta useimmin vain epäsuorasti ja hyvien pyhäkoulufasististen tarkoitusten saattelemana, kaikkeen hyvään vedoten sekä meille kaikkein läheisimpien ihmisten toimesta. Juuri siksi tuo opetus menee usein huolestuttavassa määrin perille.
Miettikää kaikki kuka kertoi teille elämänne ensimmäisen ison valheen ?

" Viidestoista taustaoletus: Rakkaus ei edellytä pasifismia."

Pasifismi on kuitenkin suositeltavaa kaikille jotka eivät tiedä mitä on rakkaus, mutta valitettavasti juuri tällaiset ihmiset eivät ole taipuvaisia pasifismiin.

KLIP

"Seitsemästoista taustaoletus: On virhe (tai pikemminkin kieltämistä) perustaa päätöksiämme siihen säikäyttääkö niistä kumpuava toiminta suurta yleisöä tai ihmisten enemmistöä. (Alkuperäistekstissä Jensen puhuu jenkkikeskeisesti amerikkalaisten enemmistöstä.)"

Edistystä,,, Jensenille on sentään selvinnyt että enemmistö on edes harhaanjohdettua. Tätä ajatusta voisi kehittää vieläpaljon eteenpäin,,,.

KLIP

"Kahdeskymmenes taustaoletus: Tässä kulttuurissa taloustiede - ei yhteisöllinen hyvinvointi, ei moraali, ei etiikka, ei oikeus, ei elämä itsessään - ohjaa sosiaalisia päätöksiä."

Niin juuri, taloustiede eikä edes mikään tietty erityinen kulttuurimuoto joistain kasvatus instituutioista puhumattakaan. Muutoin uutoin emme voisi olla riittävässä määrin jonkin itsellemme täysin vieraan ulkopuolisen ja epäinhimillisen uhreja.

" Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelma: Sosiaaliset päätökset määrittyvät ensisijaisesti (ja usein ainoastaan) sillä perusteella kasvattavatko nämä päätökset päätöksentekijöiden ja niiden, joita he palvelevat, rahallista omaisuutta."

Varallisuuden kasutuminen harvoille voi olla harjoitetun politiikan lopputulos mutta tarvitaan paljon idealismia, aatteellisuutta ja hyvin aikomuksin toimivia politiikan tekijöitä ennenkuin tämä kaikki onnistuu ja koetaan yleisesti riittävän oikeutetuksi.

"Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelman muunnelma: Sosiaaliset päätökset määrittyvät ensisijaisesti (ja usein ainoastaan) sillä perusteella kasvattavatko nämä päätökset päätöksentekijöiden ja niiden, joita he palvelevat, valtaa."

Sekä yksityinen vallan että rahan himo on kaiken pahan arkkityyppi eikä edes suurten enemmistöjen kollektiivinen taloudellinen ahneus ? Nyt ei Jensenin kannata missään yhteydessä puhua valtioiden harjoittamasta talouspolitiikasta ja markkinoiden säätelystä tai tukiaisilla elävien tavallisten ranskalaisten kalastajien tai maanviljelijöiden pienkapitalistien ryhtiliikkeistä -- eikä hän niin missään teekkään, koska muutoin vain pieniä eliittejä / liikaa yleisistä normeista poikkeavia ihmisryhmiä kohtaan tunnettu pyhä viha ei olisi yhtä helppoa.

" Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelman muunnelma: Sosiaaliset päätökset perustuvat ensisijaisesti (ja usein ainoastaan) siihen lähes täysin tutkimattomaan uskomukseen, että päätöksentekijät ja ne joita he palvelevat ovat oikeutettuja vahvistamaan valtaansa ja/tai rahallista omaisuuttaan alapuolella olevien kustannuksella. "

Siis kertauksen vuoksi -- elämme Jensenin mukaan järjestelmässä missä poliittisen vallan legitimaatio ( hyväksyntä kansalaisten parissa) perustuu siihen, että yleisesti uskotaan tällaiseen vallan oikeutukseen.

"Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelman muunnelma: Jos kaivat sen sydämeen asti - jos siellä on yhtään sydäntä jäljellä - huomaat, että sosiaaliset päätökset määrittyvät ensisijaisesti sillä perusteella kuinka hyvin nämä päätökset palvelevat villin luonnon hallitsemisen ja tuhoamisen päämääriä."

Nyt toistuu sama Jensenin mieliteema yhteiskunnallisesta pahasta pahojen tyyppien mielihaluna alistaa ja tuhota ihmisiä ja ympäristöä. Ilmeisesti yksityinen voitontavoittelukin on tässä mielessä vain eräänlainen tälle pahuudelle alistettu pyrkimys ? Jos kapitalisti joutuisi valitsemaan joskuspakkotilanteessa pahan ja voitonteon väliltä,,,kumman hän valitsisi ?

" "tämä taustaoletukset on poimittu Derrick Jensenin kirjasta "Endgame". Lisätietoja: endgamethebook.org, derrickjensen.org.""

[ Vastaa tähän | # ]