Viidakkomies

Saurahan kylässä, Chitwanin kansallispuiston liepeillä, kohtaavat kaksi maailmaa. Tharu-kansa on asunut näillä mailla yli viisisataa vuotta. Nyt mudasta, lannasta ja heinästä rakennettujen tharu-talojen lisäksi kylää kansoittavat lukuisat majatalot, nettikahvilat ja turistikaupat. Chitwanin kansallispuisto on Nepalin tärkeimpiä turistikohteita.

Tuo maailmojen yhteentörmäys näkyy myös Krishna Chaudharyn arjessa.
"Synnyin ja kasvoin metsässä, nykyisen luonnonpuiston alueella. Isäni kuoli, kun olin 17-vuotias. Sen jälkeen ei ollut rahaa koulunkäyntiin - joten tulin töihin majataloon", Chaudhary kertoo. Hän on opastanut turisteja Chitwanissa jo parikymmentä vuotta - vienyt kajoottiajelulle krokotiilien sekaan, ohjastanut norsusafarille, puikkelehtinut metsässä tiikerien seassa. Ruotsalainen matkaopas kutsuikin Chaudharya viidakkomieheksi.

Krishna Chaudhary on itse kokenut maailman murroksen kouriintuntuvasti.

"Metsässä elämä oli yksinkertaista ja rauhallista. Ihmiset olivat tasa-arvoisia, eikä kateellisuutta ollut."

Nykyään hän asuu noin 10 000 asukkaan kylässä.

Kylässä on kateutta niitä kohtaan, joilla on tv tai kännykkä. Lapsenikin aina viettävät aikaa naapurin luona, koska hänellä on televisio. Vanha yhteisöllisyys on menetetty. Ihmiset eivät enää tunne toisiaan", Chaudhary huokaa.

"Metsässä ei ollut edes kaupankäyntiä. Jos itsellä oli ylimääräistä, sen antoi naapurilleen. Kylässä sen sijaan on tori, jossa voi myydä kaikkea."

Vaikka mies pohtiikin vanhaa elämäänsä haikeasti, hän ei ihannoi mennyttä. Elämä metsässä oli myös vaikeaa. Esimerkiksi kun Chaudharyllä oli vuosia sitten umpisuolentulehdus, hän joutui matkustamaan kymmeniä kilometrejä sairaalaan härkävankkureilla.

Monet tharut joutuivat jättämään metsän, kun Nepalin hallitus julisti Chitwanin luonnonpuistoksi 1970-luvulla. Samoihin aikoihin Chitwaniin virtasi väkeä muualta Nepalista. Tharut ovatkin jääneet kehityksen jalkoihin.

"Ennen kaikki nämä maat olivat tharujen omistuksessa. Nyt muut omistavat nämä hotellit. Tharut eivät ole hyötyneet turismista."

Khrisna Chaudhary lukeutuu voittajiin. Hän on oppinyt englannin kielen hämmästyttävän hyvin turisteilta. Vaikka hän tietää paljon maailmasta - keskustelumme soljuu Suomen koulutusjärjestelmästä jalkapallon MM-kisoihin - hän ei haikaile muualle.

Tulevaisuuteen mies suhtautuu kuitenkin epäilevästi.

"On vaikeaa kouluttaa lapset, koska yksityiskoulut ovat kalliita ja julkiset koulut heikkotasoisia. Hallitus laiminlyö tharut. Meillä ei ole tulevaisuutta Saurahassa. Ainoa toivo seuraavalle sukupolvelle on päästä valtion palvelukseen."


Jukka Rudanko
---
Artikkeli on ilmestynyt Kumppani 1/2008-lehdessä.