Eliitti pysyi vallassa suhdeverkostonsa avulla (verkkouutiset)

Muuttuvista valtiollisista rajoista tai rakenteista huolimatta vanhojen hallitsevien eliittisukujen yhteydet elivät näkymättöminä sukuverkostoina, omistussuhteina, liike-elämäyhteistyönä ja sotilassukujen valtana. Niiden varaan rakennettiin luottamus ja pyrittiin vahvistamaan jo saavutettua asemaa yhteiskunnassa. Näillä yhteyksillä oli usein myös keskeinen, vaikkakin näkymätön, vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen ja modernisaatioon, toteaa Jaana Gluschkoff väitöskirjassa.

Gluschkoff on tarkastellut tutkimuksessaan senaattori Lennart Gripenbergiä (1852–1933) ja hänen sukupiiriään esimerkkinä sääty-yhteiskunnan muodonmuutoksesta Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Sukupolvien välinen sosiaalinen uusintaminen mahdollisti suhdeverkoston vallassa pysymisen. Päätökset, jotka lyhyellä aikavälillä näyttivät kannattamattomilta, tuottivat sukupolvet ylittävinä kumuloitavaa aineetonta ja aineellista pääomaa.

Sotilaskoulutus antoi asiantuntijan aseman

Sotilassäätynä tunnetun aatelin ja sotilaskoulutuksen saaneen ylimmän säätyläistön edustajille sotilastekninen koulutus antoi keinon asiantuntijoina ohjata, hallita ja kiinnittyä teollisen murroksen tuomiin haasteisiin. Sääty-yhteiskunnan rakenteiden murtuminen ja koulutustason kasvu lisäsivät kuitenkin uusien asiantuntijaryhmien vaikutusvaltaa, mikä kiihdytti kilpailua valta-asemista.

Tutkimuksessa esimerkkeinä käytetyt sukuverkostot toimivat rinnakkain, limittäin ja yhteistyössä talouden- ja politiikan johtotehtävissä Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa. Esimerkiksi taloudellinen yhteistyö konkretisoituu sukuverkostojen asemassa paitsi suomalaisessa, myös ruotsalaisessa ja venäläisessä suuryritystoiminnassa ja yhteistyön pitkässä historiallisessa taustassa. Liike- ja yrityselämässä toteutuneilla avioliittostrategioilla oli selkeä vaikutus talouselämään. Myös naisten rooli kumuloituvan sosiaalisen pääoman siirtäjinä ja talouselämän näkymättöminä vaikuttajina nousee esille.

Raja julkisen ja näkymättömän vallankäytön välillä hämärtyi

Kun samat vaikuttajasuvut ja henkilöt toimivat käytännössä useissa eri yhteiskunnallisissa johtotehtävissä, raja julkisen ja näkymättömän vallankäytön välillä hämärtyi. Valtaverkostot pyrkivät näin rakentamaan monopoleja säilyttääkseen asemansa yhteiskunnallisen vallankäytön huipulla. Lennart Gripenbergin roolia senaattorina, yritysjohtajana, teollisuushallituksenintendenttinä, ammattientarkastajana ja teollisuuden etujärjestöjen perustajajäsenenä tarkastellaan osana eliitin vallanuusintamisstrategiaa.

Eliitin oli muita ryhmiä helpompi hankkia asiantuntemusta modernisaatioprosessin ohjaamiseen ja siihen kiinnittymiseen ja varmistaa näin myös seuraavalle sukupolvelle vahva jalansija yhteiskunnan johtopaikoilla. Yhteiskunnallisten vaikuttajien suku- ja suhdeverkostot, joihin oli kerääntynyt merkittävää sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa, antoivat siihen hyvän pohjan.

Gluschkoffin väitöskirja Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti: Senaattori Lennart Gripenbergin sukupiiri ja sääty-yhteiskunnan muodonmuutos tarkastetaan Helsingin yliopistossa 29. maaliskuuta.

[Verkkouutiset]