Vandaalit vauhdissa Helsingissä - autoja ja koulua hajotettu

Jep, en nähnyt mitään ihan oikeastikaan. Jos kaverit syyllistyvät vai pieneen ilkivaltaan ja lähtevä pakoon poliisi tullessa lähettyville, ei juttu poliisia kiinnostakaan. Jos poliisia haastetaan jotenkin saman tien, silloin ei ole nähtävissä mitään oireita resurssipulasta. (bah)

[ Vastaa tähän | # ]

Enpä oikein tiedä miten tälläiseen ilkivaltaan pitäisi suhtautua. Koulujen rikkomisen ymmärrän todella hyvin, mutta ihmisten autoihin kohdistuvat teot ovat perseestä. Etenkään kuin teoilla ei ole mitään muuta tarkoitusta, kuin huvittelu. Itseltäni, ilmeisesti naapurin nisukat, potkivat sivupeilit paskaksi. Ei edes pöllitty tai mitään, niin kai se harmittaa.

Toinen juttu ovat tietenkin yleiset kampanjat mm. citymaastureita vastaan Tukholmassa ja Berliinissä.

[ Vastaa tähän | # ]

Kuinka sä voit tietää näitten tekijöiden motiiveista, vai ootko itse yksi tekijöistä?

Tätä yhteiskuntajärjestystä puolustava media pyrkii aina leimaamaan tänkaltaset teot älyttömäks hulinoinniks. Teitysti näin voi olla mutta kyse voi olla myös jostain muusta.

[ Vastaa tähän | # ]

Mistä muusta sitten? Mun mielestä ainakin kuulostaa joltain känniörvellykseltä toi sivupeilijuttu ainakin. On naurettavaa yrittää politisoida kaikkee mahdollista vitun urpoilua.

[ Vastaa tähän | # ]

No jos vaikka läheinen on vakavasti sairastunut autoilun aiheuttamien päästöjen takia. Sitten tuut kapakasta kotiin, eikä oo sattunu keksimään mitään suunnitelmallisempaa tapaa purkaa raivoa ja tehdä vastarintaa. Niin saattaa vaikka kohdistua autojen peileihin. Ei kovin tehokasta, mutta ymmärrettävää. Toisaalta vois laajetessaan vaikuttaakin, mutta laajentumisen todennäköisyys tuskin kovin suuri tällä hetkellä. Useimmat kuitenkin ajattelee että ongelma ei oo autoissa (tai teollisuudessa) sinänsä, vaan vain yliampuvissa citymaastureissa. (Enkä nyt tarkota ettei muita ongelmia ois ku teollisuus.)

Tosin saattaa olla kyse jostain muustakin. Mutta ei pitäis tehdä liian hätäsiä johtopäätöksiä.

[ Vastaa tähän | # ]

Tekijä: Anonymous on perjantai, 1.02. 2008 @ 12:32
" No jos vaikka läheinen on vakavasti sairastunut autoilun aiheuttamien päästöjen takia. Sitten tuut kapakasta kotiin, eikä oo sattunu keksimään mitään suunnitelmallisempaa tapaa purkaa raivoa ja tehdä vastarintaa. Niin saattaa vaikka kohdistua autojen peileihin. Ei kovin tehokasta, mutta ymmärrettävää. Toisaalta vois laajetessaan vaikuttaakin, mutta laajentumisen todennäköisyys tuskin kovin suuri tällä hetkellä. Useimmat kuitenkin ajattelee että ongelma ei oo autoissa (tai teollisuudessa) sinänsä, vaan vain yliampuvissa citymaastureissa. (Enkä nyt tarkota ettei muita ongelmia ois ku teollisuus.)

Tosin saattaa olla kyse jostain muustakin. Mutta ei pitäis tehdä liian hätäsiä johtopäätöksiä."

Nyt taas tuo vastarinta kohdistuu tässäkin tapauksessa enemmän ongelmien yhteiskunnallisii seurauksiin kuin syihin.
Puhtaan kapitalismi-konsumerismi teorian mukaan -- korkeintaan kapitalistinen voitontavoittelu yhdistyneenä yksittäisten ihmisten kuten autoilijoiden itsekkyyteen ja piittaamattomuuteen on syyllinen liikaan yhteiskunnan autoistumiseen -- ja vastarinta on sitten tämän teorian mukaista.'

On eri asia jos jotkin asiat ovat yhteiskunnallisesti niin haitallisia, tai niin paljon yksilöiden itsemääräämisoikeutta loukkaavia, että myös poliittisen ja taloudelisen syy - seuraus - vastuu --- ketjun loppupäähän kohdistuva sabotaasi on oikeutettua joidenkin tuhoisten seurausten estämiseksi -- eikä vain yksin! symbolisena tekona.

Nyt emme tiedä mitkä olivat tuon mainitun ilkivallan tekijöiden motiivit. On kuitenkin hyvin mahdollista, että motiivit olivat juuri senkaltaisia kuin Anonymous kuvaili: " No jos vaikka läheinen on vakavasti sairastunut autoilun aiheuttamien päästöjen takia. Sitten tuut kapakasta kotiin, eikä oo sattunu keksimään mitään suunnitelmallisempaa tapaa purkaa raivoa ja tehdä vastarintaa. Niin saattaa vaikka kohdistua autojen peileihin. "

Rivien välistä luettuna tuntuu siltä, että autoilun aiheuttamien päästöjen vastustaminen ilkivallalla voi olla myös oman vihan ja raivon rationalisointia ( = selittämistä ) oikeutetuksi jollain moraalisesti hyväksyttävämmällä asialla kuin pelkän oman raivon purkamisella. Jotkut viha - aktinistit eivät edes ujostele tunnustaa suoraan, että heidän toimintansa vaikuttimena on etenkin rikkaiden vihaaminen sinänsä -- ja että tätä vihaa ja sillä oikeutettua "väkivaltaista toimintaa ei tarvitse perustella erikseen millään moraalisilla teorioilla -- koska kaikki! moraali on vain jokin porvarillista konstruktiota ja luotu vain pönkittämään vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä.

Tämä pelkän viha - akti - nismin / fetisismin periaatteellinen kritiikki ei tarkjoita sitä etteivätkö ensisijaisesti vihaan perustuvat teot tai muutoin epäilyttäviin motiiveihin perustuvat teot voisi olla joissain tapauksissa lopputuloksiltaan oikeutettuja ja seurausmoraalin mukaan hyväksyttäviä. Esimerkiksi valtiollisten koulujen tuhoamista ei voi itsestäänselvyytenä i tuomita seurausmoraalin eikä myöskään puhtaan liberalistisen yksilönvapausperiaatteen puitteissa. Onha valtio ei sopimuksellisessa demokratiassa pakkovaltainen instituutio minkä lait eivät ole moraalisesti oikeutettuja vain siksi että -- "niistä on päätetty demokraattisesti".

Myös valtiollinen koululaitos on pakkovaltainen instituutio ja myös pelkkänä instituutiona jo yksin senvuoksi, että Suomessa vallitsee pelkän oppivelvollisuuden sijasta tosiasiallisesti koulupakko -- ja yksityiskouluja sekä oppimista instituutioiden ulkopuolella syrjitään. Siksi kouluissa tapahtuvan aivopesun vastustaminen erilaisella suoralla toiminnalla voi olla jopa hyvin toivottavaa.

30 koulun ikkunaa rikkoneet eivät todennäköisesti perustele tekoaan minkäänlaisella anarkoliberalistisella pakkovallan vastustamisen teorialla, vaan sikäli kuin eivät olleet pelkkiä ilkiraivoajia -- oikeuttivat tekonsa vain sillä perusteella, että koulu on vallitsevaa järjestystä tukeva ja niin haitallinen laitos.

Jos sabotaasi oikeutetaan ensin pelkällä omalla puhtaan subjektivistis-emotionaalisella oikeudella päättää siitä mikä on hyödyllistä tai oikeudenmukaista -- tällöin on väkivallan oikeutuksen kannalta yhdentekevää onko kyseessä yksityinen vai julkinen tai vapaaehtoinen vai oppivelvollisuuteen perustuva laitos -- tai vain jokin paikka missä opiskellaan jotain aktivistien mielestä moraalitonta. X

Ne kreikkalaiset "anarkistit, joiden julkaisemia perusteluja sabotaasiensa oikeutuksesta on Takussakin julkaistu, edustavat sellaista " pelkät hyvät tarkoitukset oikeuttavat " moraalia, minkä turvin tosiasiallisesti vaaditaan totaalista oikeutta vastustaa väkivalloin kaikkea mikä jollain millä tahansa perusteella tuntuu epäouikeudenmukaiselta, epä-tasa arvoiselta, kapitalismia tukevalta, seksistiseltä, rasistiselta tai edes kapitalistista rahataloutta pönkittävältä.

Tämä lista on periaatteessa loputon koska pohjimmiltaan puhtaan luokka - subjektivistis - emotionaalinen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskeva moralismi hylkää kaikki universaalit kaikkia ihmisiä ja kaikkia ihmisryhmiä yhtäläisesti koskevat moraalisäännöt -- ja tarkastelee kaikkien tekojen oikeutusta vain luokkasidonnaisen moralismin kautta.

Jos sanat kapitalismi ja yhtiöt pantaisiin sulkuihin näissä sabotaasimanifesteissa -- niin silloin tämän puhtaan subjektivistisen ja ryhmäsidonnaisen raivo - vatsanväänne "gut feeling" - moraalin vaatimus totaalisesta yhteiskunnallisesta vallasta tulisi paremmin esille. Me vain satumme elämään "kapitalismissa, mutta silti jokainen julkilausumatonkin moraalioppi sisältää väistämättä moraalisia vaatimuksia myös sitä mikä on oikein yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta. XXX

Koulujen ikkunoiden ja autojen rikkojen motiiveja koskevien joidenkin mielestä ehkä liialisten spekulaatioiden välttämiseksi olisi parempi jos tätäkin ilkivalta-sabotaasia olisi perusteltu jollain julkisuuteen annetulla manifestilla. Muussa tapauksessa on pakko vetää se johtopäätös, että tekijät haluavat esim. tuhota kaikki rakennukset tai kaiken yksityisomaisuuden -- ja että autot ja koulu vain sattuivat olemaan helpoimia, näyttävämpiä tai eniten kiksejä antavia kohteita.

Anonyymi 2

[ Vastaa tähän | # ]

jos miettii missä roolissa Auto on teollisessa/kapitalistisessa yhteiskunnassa niin kyl mun mielestä auton kujauttaminen osottaa aika tervettä harkintakykyä, etenkin suhteessa vaikka johonkin ***vatun kirkonpolttajiin. mut ei silläkään kai niin väliä, kun ei tän aihepiirin tarkotus taida olla erityisemmin mitään politisoida.

[ Vastaa tähän | # ]

"Siksi kouluissa tapahtuvan aivopesun vastustaminen erilaisella suoralla toiminnalla voi olla jopa hyvin toivottavaa."

Koskakohan aletaan vastustaa ihmisten kodeissa tapahtuvaa aivopesua samoilla keinoilla?

[ Vastaa tähän | # ]

Tekijä: Anonymous on sunnuntai, 3.02. 2008 @ 12:53
"Siksi kouluissa tapahtuvan aivopesun vastustaminen erilaisella suoralla toiminnalla voi olla jopa hyvin toivottavaa."

""Koskakohan aletaan vastustaa ihmisten kodeissa tapahtuvaa aivopesua samoilla keinoilla? ""

Kerrassaan loistava idea. Asiaa sivuttiin täällä aikaisemmin otsikolla Mellakkadirektiivi.

Koulut ovat kuitenkin selkeästi pakkovaltaisempia laitoksia koteihin verrattuna, koska edes vanhempien tahdolla ei ole käytännössä merkitystä tosiasiallisen koulupakon olemassaolon kannalta. Koskeeko mikään työaikalaki koululaisia koulupäivän koulumatkojen ja läksyjen yhteismäärän osalta. ? Koulu on ainut työpaikka missä olevat velvoitetaan siellä olevat vielä jatkamaan työtä myös omalla vapaa - ajallaan. Jos samaa käytäntöä kokeiltaisiin kaikilla muillakin työpaikoilla, voisi tämä johtaa vähintäänkin yleislakkoon jollei yleiseen kapinaan.

Myös perhe elämää säätelevä lainsäädäntö on pakkovaltaista vaikka se ei silti aina suoraan loukkaisikaan yksilöiden vapausoikuksia. Kuitenkin vallitseva lainsäädäntö on antanut vanhemmille diktatorisia oikeuksia esim. nuorten keskinäisen seurustelun ja ystävyyssuhteiden kieltämiseen tai koulun ulkopuolisella ajalla kotiin sulkemisen (eikä yksin kotiintuloaikojen osalta ). Myöskään mikään työlainsäädäntö ei estä pakottamasta lasta koulupäivän jälkeen esim. lähes ympärivuorokautisiin maataloustöihin.

Kodeissa hyvin yleinen henkinen väkivalta on sitten vielä asia erikseen, mutta sekin perustuu pitkälle siihen että lapsilla ei ole oikeutta erota omasta tahdosdtaan vanhemmistaan kuin täysi ikäisinä.

Se miten alle täysi-ikäisten oikeudet ymmärretään näkyy myös siitä miten ns. integroidusta koulupäivästä keskustellaan aivan vakavissaan. Tämän uudistuksen ideana on se, että laspset ja nuoret olisivat ympäri vuorokauden joko vanhempiensa valvonnassa tai erilaisten pakollisessa ja ohjatussa koulun yhteydessä järjestettävässä harrastustoiminnassa: Kaikki "lasten olo omissa oloissaan tai edes vain keskinäisessä seurassaan nähdään julkisuudessa usein vain riskinä huonojen vaikuttimien saamiseen,,,jengiytymiseen tai erilaisiin seksi ym. kokeiluihin. (Asiasta enemmän haulla "kohti kurinalaista lapsuutta".)

Myös kaikille nuorille pakollisista kotiintuloajoista on keskusteltu aivan ikäänkuin tällaisista olisi oikeutta päätää edes enemmistöllä ,,, ja vielä vastoin monien vanhempien tahtoa.

Nykyään mellakoidaan tai osoitetaan mieltä usein myös monia sellaisia asioita kuten sellutehtaiden sulkemisia vastaan,
jotka eivät lopulta kuitenkaan ole niin suuria vääryyksiä , tai edes ollenkaan sellaisia. Sensijaan koulut ja kodit ovat saaneet olla rauhassa kaikelta radikaalimmalta kritiikiltä ja mistään oikeuksia niihin suljetuille oikeuksia vaativista ,mielen- osoituksista tai mellakoinnista puhumattakaan.

[ Vastaa tähän | # ]