Feral Faun: Kapinan raivo

" Pohdintaa: kapinan leikkisä väkivalta

" Sosiaalinen kontrolli on mahdotonta ilman väkivaltaa. Yhteiskunta tuottaa rationalisoidun väkivallan järjestelmiä sopeuttaakseen yksilöt yhteiskuntaan - tehdäkseen heistä yhteiskunnalle hyödyllisiä resursseja. Joitain näistä järjestelmistä, kuten armeijaa, poliisia ja rangaistusjärjestelmää voidaan tarkastella erikseen niiden väkivallan silmiinpistävän karkeuden vuoksi. Suurimmaksi osaksi nämä järjestelmät ovat kuitenkin niin vahvasti sidoksissa toisiinsa ja niin kaikenkattavia, että ne toimivat yhtenä totaliteettina - joka on yhteiskunta jossa elämme. "

KLIP

Sivilisaation ja systeemin harjoittama väkivaltaa on siis kaikkialla jolloin jäljelle ei jää mitään yksityistäkään instituutiota tai mitään vapaaehtoistakaan hierarkiaa mikä ei olisi osa tätä Faunin olettamaa systemaattista ja kaikkialle ulottuvaa väkivallan verkostoa.

" Meitä ympäröivän systemaattisen sosiaalisen väkivallan valossa ei ole yllätys että ihmiset erehtyvät pitämään kaikkea väkivaltaa yhtenä, monoliittisenä kokonaisuutena pikemminkin kuin erityisinä tekoina tai suhtautumisen tapoina. Yhteiskunnan tuottamasta väkivallan järjestelmästä tuleekin monoliitti joka toimii säilyttääkseen itsensä."

Reaktiona tähän monoliittiseen väkivallan järjestelmään kehittyy \"pasifismin patologia\". Pasifisti, kykenemättä näkemään muuta kuin sosiaaliset kategoriat, luo virheellisen kahtiajaon. Hän rajaa kysymyksen väkivallasta eettiseen/intellektuaaliseen valintaan, jossa joko hyväksytään väkivalta monoliittisena järjestelmänä tai torjutaan väkivalta kokonaan.

Mutta tämä valinta on olemassa vain arvottomien abstraktioiden maailmassa, koska siinä maailmassa jossa todella elämme, ovat pasifismi ja systemaattinen väkivalta toisistaan riippuvaisia. Pasifismi on ideologia joka vaatii lopullisena tavoitteenaan totaalista yhteiskuntarauhaa. Mutta totaalinen yhteiskuntarauha on mahdollista vain käyttämällä jatkuvaa poliisin, vankilan, terapian, sosiaalisen sensuurin, niukkuuden tai sodan uhkaa. Niinpä pasifistinen ihanne edellyttää monoliittista väkivallan järjestelmää ja heijastaa sosiaalista ristiriitaa, joka sisältyy siihen että auktoriteetin täytyy pyrkiä ylläpitämään rauhaa ylläpitääkseen kitkattomasti toimivaa yhteiskuntajärjestelmää, mutta onnistuu tässä vain ylläpitämällä rationalisoitua väkivallan järjestelmää. "

Pohjimmiltaan väkivallalle perustuvassa enemmistödiktatuurissa totaalinen yhteiskuntarauha todellakin vaatisi yhtä totaalista ja kaikkialle ulottuvaa tämän rauhan takaavaa erilaista väkivaltaa. Mutta tämä totaalinen yhteiskuntarauha ei voi ilmeisesti olla Faunin mielestä mahdollista edes missään mahdollisessa utooppisessa yhteiskunnassa, ""koska mikä tahansa kitkattomasti toimiva sivilisaatioon kuuluva ja esim. työnjakoon tai mihin tahansa hierarkioihin perustuva yhteiskunta perustuu väkivallalle."" (""= ei suora lainaus")

" Rationalisoitu väkivallan järjestelmä ei pelkästään ylläpidä itseään, vaan saa aikaan myös reaktioita. Usein nämä ovat raivostuneiden ihmisten sokeita huitaisuja, jotka järjestelmä sitten manipuloi oman olemassaolonsa oikeutukseksi. Toisinaan ne taas näyttäytyvät tietoisen vallankumouksellisen väkivallan muodossa. "

" Tukahdutetut väkivaltaiset tunteet kääntyvät niitä tuntevaa itseään vastaan, ja niistä tulee stressin ja ahdistuksen hitaasti tappava, taustalla oleva väkivalta. Sen voi nähdä niissä miljoonissa nöyryytyksen neulanpistoissa joita ihmiset vaihtavat jokaisen kaupungin kaduilla ja julkisilla paikoilla - tuntemattomien välisissä inhon ja vihamielisyyden katseissa sekä moitteita ja syyllisyyttä kylvävässä sukkelassa sanailussa oletettujen ystävien välillä. Tämä on rationalisoidun väkivallan salakavalin ja totaalisin muoto; jokainen mukautuu pelätessään toinen toistensa inhoa. Tämä on se salakavala väkivallan muoto jota pasifistit harjoittavat. "

Tuonlaisen pasifismin kritiikin voi allekirjoittaa sitoutumatta kuitenkaan Faunin ilmeisiin tausta oletuksiin siitä että kaikkien hierarkioiden ja kaikkien yksisuuntaisten valtasuhteiden sekä kaikkien mahdollisten sivilisaatioiden väkivaltaisuudesta tai siitä että kaikki kapinallisuus olisi suunnattu vain sortaiva (valta) rakenteita.

\"En unelmoi lempeästä vallankumouksesta. Intohimoni suuntautuu syrjäyttävään väkivaltaan, mistään tinkimättömän elämän raivokkuuteen\".
-Raoul Vaneigem

Siis,,itse elämä on raivokasta puhtaana mistään tinkimättömänä elämänä. Myös jokainen paranoidis agressiivinen ihminen voi sanoa noin jos ensin käsittää kaikki omat tai minkä tahansa kollektiivin halut jotenkin suoraan elämän olemuksesta johdettuina luonnollisina ja näin oikeutettuina haluina. Fasistin ja vapaustaistelijan ero on siinä mistä kaikesta ei haluta tinkiä tai millä oma väkivalta tosiasiallisesti oikeutetaan. Esim. pohjimmiltaan rauhanomaisen ihmisen kokema todellinen rakkaus voi olla väkivaltaista koska se tavoitteelleen uskollisena haluaa tuhota kaiken ainakin väkivaltaisesti tielleen asettuvan.

ZZZ

Humanistiselle ajatukselle kaikkien ihmisten tasa arvosta ja yhtäläisestä olemassaolon oikeutuksesta -- näiden teoista ja toisten rauhanomaisen elämän kunnioittamisesta riippumatta -- perustuva pasifismi perustuu sellaiseen voimakkaaseen kaikkiin ihmisiin samaistumiseen, missä sillä kuka aloitti väkivallan tai vain puolustatutuu väkivaltaa vastaan ei ole enää mitään moraalista merkitystä väkivallan oikeutuksen kannalta --- Koska verrattuna abstraktin kenenkä tahansa ihmisen hengen arvoon -- millään muilla elämänarvoilla, eikä edes vapaudella elää rauhassa omaa itsevalittua elämäänsä, ole mitään merkitystä.

Koska humanisti samaistuu kaikkiin ihmisiin yhtäläisesti, hän ei voi usein edes käsittää, että väkivallasta ovat erityisessä vastuussa jotkut tietyt ideologiat tai niitä kannattavat ihmisryhmät jotka aloittavat väkivallan ilman että kyseessä olisi jokin epämääräinen väkivallan kierre josta lopulta kukaan ei ole erityisessä vastuussa -- lukuunottamatta aseita ja abstrakteja sotakoneistoja joiden uskotaan jotenkin elävän omaa itsenäistä elämäänsä ja tappavan -- vain väkivallan tai manipuloinnin uhreina pidettyjen ihmisten sijasta.

Koska pasifisti ei suostu tunnustamaan, että väkivallasta voivat edes periaatteessa olla vastuussa jotkin erityiset ihmisryhmät, ideologiat tai yhteiskunnalliset rakenteet, tällaisen periaatteellisen pasifismin täytyy perustua hyvin suurelle syyllisyydentunteelle.

--- Mutta kaikesta edellisestä huolimatta -- eikö pasifismi ole parempi vaihtoehto kuin erilaisilla tekosyillä harjoitettu väkivalta silloin jos ihminen tiedostaa sen ettei voi tietää millä perusteilla väkivalta voisi olla oikeutettua ?

ZZZ

" Niiden meistä, jotka taistelevat vapaudesta luoda omat elämät itsellemme, on torjuttava molemmat yhteiskunnan tarjoamat vaihtoehdot, pasifismi ja systemaattinen väkivalta, koska tämä valinta on yritys sovittaa kapinamme yhteiskuntaan.

Sen sijaan voimme luoda omat vaihtoehtomme, kehittää leikkisää ja intohimoista toiminnan ja suhteiden luomisen kaaosta joka ilmaisee itseään joskus kiihkeällä ja raivoisalla väkivallalla, joskus taas mitä hellävaraisimmalla lempeydellä, tai mihin suuntaan ikinä syvimmät tunteemme ja päähänpistomme meitä liikuttavatkaan tietyllä hetkellä. Sekä väkivallan torjuminen että sen systematisointi ovat hyökkäys intohimojamme ja ainutlaatuisuuttamme kohtaan."

Nyt Faun estetisoi julistamaansa väkivaltaa oikeuttaakseen sitä -- ja vetoaa myös siihen, että systemaattisen, militaristisen, järjestäytyneen ja hierarkkisen väkivallan sijasta spontaani syvimpiin tunteisiin perustuva intohimoinen väkivalta on oikeutettua jo pelkästään tämän intohimoisuutensa spontaaniutensa ja ei hierarkkisuutensa perusteella. Kuinkas muuten jos kerran Faun lisäksi ensin määrittelee vain kaiken olettamansa järjestäytyneen tai
hierarkkisen vallan väkivallaksi.

" Väkivalta on yksi eläinten vuorovaikutuksen puoli, ja eläinten välisen väkivallan tarkkailu vie pohjan useilta yleistyksiltä. Väkivalta eläinten keskuudessa ei sovi sosiaalidarwinismin kaavaan; ei ole mitään jatkuvaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Pikemminkin tiettyinä hetkinä tietyissä olosuhteissa leimahtaa yksittäisiä väkivaltaisuuksia, jotka sitten hiipuvat kun hetki on ohi. Luonnontilassa ei ole systemaattista väkivaltaa, vaan sen sijaan hetkellisiä tiettyjen halujen ja tunteiden ilmauksia. Tämä paljastaa yhden pasifistisen ideologian suurimmista virhepäätelmistä. Väkivalta itsessään ei ylläpidä väkivaltaa. Rationalisoidun väkivallan yhteiskunnallinen järjestelmä, jonka olennainen osa pasifismi on, ylläpitää itseään järjestelmänä. "

Noin voidaan kuvata eläinten väkivaltaa, mutta eläinten harjoittaman väkivallan rajoittuminen vain hetkelliseen itsepuolustuksen tai saalistuksen kannalta välttämättömään väkivaltaan perustuu sille, että ( joitan ei Bonobo simpanssilajeja lukuunottamatta ) eläimillä ei ole olemassa mitään muuhun kuin itsesäilytykseen ja elintilan valtaamiseen liittyviä psykopatologisia motiiveja väkivallalle. Eläin ei luonnontilassa eläessään voi tuntea esim. kateutta kaunaa tai henkilökohtaista puhdasta vihaa mitään muuta eläintä kohtaan. Sensijaan hyvin monille jollei useimmille ihmisille ja monille ihmiskulttuureille-- luonnevikaisuuteen perustuva patologinen kateus, kauna ja viha ovat erityisen tyypillisiä -- ja useat kulttuurit pyrkivät systemaattisesti hävittämään kaikki kilpailijoikseen kokemat ihmisryhmät.


" Ei-systematisoitu, intohimoinen, leikkisä väkivalta on sopiva vastaus väkivallan järjestelmää vastaan. Väkivaltainen leikki on hyvin yleistä eläinten ja lasten keskuudessa. Takaa-ajo, paini ja leikkikaverin päälle syöksyminen, asioiden rikkominen, paiskominen ja repiminen ovat kaikki säännöistä vapaan leikin piirteitä.

" Myös tietoinen kapinallinen leikkii tällä tavoin, mutta todellisten kohteiden kanssa, ja aikeenaan aiheuttaa todellista vahinkoa. Tämän raivoisan leikin kohteet nyky-yhteiskunnassa ovat lähinnä laitoksia, instituutioita, tavaroita, sosiaalisia rooleja ja kulttuuri-ikoneja. Kuitenkin myös näitä instituutiota edustavat ihmiset voivat olla kohteita - etenkin silloin kun he ovat välitön uhka kenen tahansa vapaudelle luoda oma elämänsä haluamallaan tavalla. "

Siis välitön uhka myös antamalla mitä tahansa vääränlaisia tai rajoitavia kulttuurelisia vaikutteita,,,?

Faun haluaisi todistaa kannattamansa väkivallan olevan spontaania ja todellisille syvimmille ja aidoille tunteille perustuvaa ja siksi rinnastettavissa vain luonnolliseen eläinten harjoittamaan väkivaltaan tai jopa lasten ja eläinten väkivallattomiin vihaan perustumattomiin ja toista vahingoittamaan pyrkimättömiin valta ja roolileikkeihin ---- ja olevan siksi täysin oikutettua jo pelkästään näillä perusteilla.

Faun ei ole ainoa joka haluaa erilaisista moraalisista oikeutusperusteista riippumatta oikeuttaa väkivallan estetisoimalla tai naturalisoimalla sitä luonnolliseksi. Nyt vain väkivallan estetisoinnin ja luonnollistamisen perusteet ovat erilaisia.
George Sorelin kirjoitukset voivat olla tässä suhteessa mielenkiintoisia koska hänen väitetään estetisoineen väkivaltaa.

" Kapinallisuudessa ei ole koskaan ollut kyse pelkästä itsepuolustuksesta. Itsepuolustukseen sinänsä päästään luultavasti parhaiten hyväksymällä status quo tai sen reformi. "

Silti kapinan tarkoitus voi kuitenkin olla myös pelkkä vapaus kaikista väkivaltaan perustuvista ulkoisista rajoitteista, minkä vapauden vaatiminen vapaus ei ole mitenkään rinnastettavissa Faunin anarkoholhoaviin (anarkopaternalistisiin) vaatimuksiin.

" Kapina on vapaahenkisten ihmisten aggressiivinen, vaarallinen, leikkisä hyökkäys yhteiskuntaa vastaan. Väkivallan järjestelmän torjuminen, organisoidun ja militarisoidun aseellisen taistelun torjuminen antaa kapinallisten väkivallalle mahdollisuuden pysyä hyvin näkymättömällä tasolla. Esivalta ei voi sitä helposti ymmärtää ja saada hallintaansa. "

Tässä puhutaan siis pelkästä strategiasta eikä väkivallan oikeutuksista.

" Sen kapinallinen luonne saattaa jopa jäädä esivallalta huomaamatta, kun se nakertaa tietään kohti sosiaalisen kontrollin perustaa. Vallan rationalisoidusta näkökulmasta tämä leikkisä väkivalta näyttää usein täysin sattumanvaraiselta, mutta se on itseasiassa sopusoinnussa kapinallisen halujen kanssa. Tämä kapinan leikkisä väkivalta tappaa \"kuin ohimennen, kun talsitaan iloisena eteenpäin taakse katsomatta.\"

Ja nyt taas lisää väkivallan puhtaan esteettistä oikeuttamista, millä tavoin voitaisiin oikeuttaa periaatteessa mikä tahansa vain riittävän leikkisä ja spontaani väkivalta. Odotamme koska myös kommunistit ja fasistit osaavat heittäytyä ideologisen kilpailun pakottamina yhtä paljon leikkisyyttä spontaaniutta ja viattomuutta ylistäviksi hyväksymäänsä väkivaltaa oikeuttaessaan ?

" kapinan leikkisä väkivalta ei jätä tilaa katumukselle. Katumus heikentää iskujen voimaa, se tekee meistä varovaisia ja arastelevia. Katumus tulee kuvaan kuitenkin vasta kun väkivaltaa käsitellään moraalisena kysymyksenä, ja kapinallisille jotka taistelevat vapaudesta elää halujensa mukaan on moraali vain yksi sosiaalisen kontrollin muoto muiden joukossa. "

Jos omalle toiminnalle halutaan mitään moraalisia rajoitteita -- jo yksin tästä katumuksen rajoittavasta luonteesta johtuen, mahdollisesti ilomielin teurastettavat viholliset olisi hyvä valita todella tarkaan .

Koska Faun ei kuitenkaan aseta esteettis-naturalistisilla perusteilla hyväksymälleen väkivallalle mitään moraalisia rajoitteita, hän voi julistaa kaiken katumuksen kuten myös kaikenlaatuisen moraalinkin jo sinänsä turhiksi ja vain kapinan oikeutettua raivoa hillitseviksi rajoitteiksi.

" Siellä missä kapinallinen väkivalta on ilmennyt leikkisästi, näyttää katumus naurettavalta. Mellakoissa (muissa kuin poliisimellakoissa) ja spontaaneissa kansannousuissa - samoin kuin pienimuotoisessa vandalismissa - on silminnähden iloitteleva asenne. Kauan padottujen väkivaltaisten tunteiden vapauttamisessa on valtavaa riemua, jopa euforiaa. "

Epäilemättä tämänkaltainen euforinen iloitteleva kapinointi tai jopa murhaaminen voi olla joisssain tapauksissa periaatteessa hyväksyttävää tai jopa suositeltavaa mutta vain sillä kardinaalivarauksella, että tälle väkivallalle on olemassa hyväksyttävä moraalinen oikeutus. Tämä oikeutus ei anarkoliberaalin ajattelun puitteissa voi liittyä ensisijaisesti muuhun kuin siihen että tuhottavat yhteiskunnalliset rakenteet tai instituutiot perustuvat väkivallan aloittamiseen. Eikä vielä tämäkään riitä oikeutukseksi koska yhteiskunnallisesti hyväksytystä väkivallasta on ensisijaisessa vastuussa vallitseva poliittinen järjestelmä ,,,eivätkä ne ihmiset jotka sattuvat toimimaan erilaisissa poliittisen järjestelmän määrittelemissä yhteiskunnallisissa rooleissa.

" Tuottaa suurta mielihyvää vetää kunnolla turpaan yhteiskuntaa sellaisena kuin sen päivittäin koemme. Tästä mielihyvästä on syytä nautiskella, eikä torjua sitä häpeällä, syyllisyydellä tai katumuksella. "

Siis koko yhteiskuntaa ja kaikkea mikä vain jollain aidolla syvällisellä ja spontaanilla vatsanväänne ( gut feeling ) tunteella tuntuu jotenkin nöyryyttävältä tai hierarkkiselta.

" Jotkut saattavat väittää vastaan että sellainen asenne voi johtaa väkivallan karkaamiseen käsistä, mutta ei meidän tarvitse pelätä kapinallisen väkivallan kohtuuttomuutta. Kun murramme tukahduttamisemme ja alamme vapauttaa intohimojamme, syviä tunteitamme, niin tietenkin eleistämme, toimistamme ja koko olemisen tavastamme tulee väistämättä yhä avoimempia, ja kaiken mitä teemme näytämme tekevän kohtuuttomasti. "

Taas tuo kaikki voisi olla hyväksyttävää tai jopa tarkoituksenmukaista jos Faun perustelisi väkivallan oikeutusta jollain esim. moraalisten velvollisuuksien vastavuoroisuuden periaatteeseen perustuvalla moraalilla Nyt kuitenkin jokainen erivärinen fasisti tai kommunisti voisi halutessaan oikeuttaa väkivaltansa jollain samankaltaisella kaikkien ( kaikkia ihmisiä yhtäläisesti sitovien ) moraalisäääntöjen suhteellistamisella ja väkivallan estetisoinnilla kuin mitä Faun harjoittaa.


" Anteliaisuutemme näyttää kohtuuttomalta ja väkivaltamme näyttää kohtuuttomalta. Tukahduttamattomat, avosydämiset yksilöt ovat tuhlaavaisia kaikissa asioissa. Se että mellakat ja kapinat eivät ole onnistuneet pääsemään hetkellistä vapautumista pidemmälle, ei ole johtunut kohtuuttomuudesta vaan siitä että ihmiset pidättelevät itseään. Ihmiset eivät ole luottaneet intohimoihinsa. He ovat pelänneet omien unelmiensa ja halujensa tuhlailevaa kohtuuttomuutta. "

Muttakun tyypillisen läpivieraantuneen ihmisen intohimotkin ovat läpivieraantuneita -- ja siksi ei vieraantuneen minän / intohimojen löytäminen vaatisi oman mutuhalullisen minän ja sen halujen luonnollistamisen sijasta tämän oman olemisen kriittistä tarkastelua.

" Niinpä he ovat antaneet periksi tai luovuttaneet kamppailunsa uuden esivallan edustajille, uusille väkivallan systematisoijille. Mutta miten kapinallinen väkivalta voisi koskaan todelle olla kohtuutonta, kun ei ole ainuttakaan sosiaalisen kontrollin instituutiota, ei ainuttakaan vallan puolta, ei ainuttakaan kulttuuri-ikonia jota ei pitäisi lyödä murskaksi - ja ilomielin? "

Olisi naiivia yrittää laatia alustavaakaan listaa siitä mitä kaikkea Faun haluaa lyödä murskaksi
sillä perusteella, että erilaiset eri valta tai vuorovaikutus suhteet ei ole taloudellisesti, sosiaalisesti, henkisesti, lahjoiltaan, tai resursseiltaan täysin pyyteettömän solidaarisuuden ja altruismin tunteiden vallassa toimivien yksilöiden välisiä. Esim. Mitä muuta kaikki synbolinen kulttuuri kuten taide, kaikki populaarikulttuuri, kaikki uskonnot, kultit tai ideologiat voisivat olla kuin sivilisaation eri kulttuurien arvoja levittäviä kulttuuri ikoneita.

Jokainen kulttuuri tai osakulttuuri on traditioille ja instituutioille perustuessaan myös samalla itse eräänlainen minisivilisaatio, missä yksilöt syntyvät tiettyyn kulttuuriin ja kasvavat sen ehdoilla ja asettamilla rajoituksilla siinäkin tapauksessa että kulttuuriin kuuluminen olisi vapaaehtoista.

" Jos haluamme maailman jossa voimme kaikki luoda oman elämämme vailla mitään rajoituksia, luoda suhteita toisiimme kuten haluamme pikemminkin kuin sosiaalisesti määrättyjen roolien mukaisesti, on meidän tunnustettava että toisinaan väkivalta leimahtaa ja että siinä ei ole mitään väärää. "

Siis kaikki sosiaalisesti määräytyneet roolit -- eivätkä vain pakkovaltaisen yhteiskunnan määräämät sosiaaliset roolit -- on tuhottava tarvittaessa väkivalloin !? ulkoisina rajoituksina.

" Syvien tunteiden runsauteen kuuluvat myös voimakkaat ja avoimet vihan ja raivon ilmaisut - ja nämä ovat väkivaltaisia tunteita. "

Onko Faun oppinut tuon perustelun omalta äidiltään ? Tavallisesti vain jotkut ämmämäisiä laskelmoidun spontaaneja raivokohtauksia saavat mies ja nais bitchit perustelevat raivonsa oikeutusta noin. "" Ilmaisen vain luonnollisia tunteitani ,,, vain täysin tunteettomat ihmiset voivat olla pahoja,,,""


" Vaikka tätä väkivaltaa voidaan käyttää taktisesti, se ei ole systemaattista. Vaikka se voi olla älykästä, sitä ei rationalisoida. Eikä se missään olosuhteissa ole itseään ylläpitävää, sillä se on yksilöllistä ja hetkellistä, se kuluttaa itsensä loppuun vapaassa, intohimoisessa ilmaisussaan. Sen paremmin moralistinen väkivallattomuus kuin sotilaallisen taistelun systemaattinen väkivaltakaan eivät voi murtaa auktoriteettia, koska molemmat edellyttävät jonkinlaista auktoriteettia. Vain kapinallisten yksilöiden avoimella ja intohimoisella väkivallalla, yksin tai yhdessä toisten kanssa leikkien, on mitään mahdollisuuksia tuhota tämä yhteiskunta..."

Noin sinänsä jos unohdetaan juuri tässä yhteydessä kaikki kesksutelu väkivallan oikeutuksesta.

KLIP

Faun oikeuttaa jossain kirjoituksessaan kumouksellisen väkivallan myös sillä ehdolla, jos sitä ei harjoita mikään ulkopuolinen auktoriteetti. Ilmeisimmin,,, ulkopuolinen mikään ihmisiin tai kansaan kuulumaton taho -- ja auktoriteetti ymmärrettynä hierarkkisena auktoriteettina eikä esim. kollektiivisena auktoriteettina.

Ps.
Olisi erityisen hyödyllistä löytää todellisia ja varsinaisesti väkivaltaisia yhteiskunnallisia rakenteita joihin pitkälle irrationaalinen massojen tai myös monien eliittien hävitysvimma voisi kanavoitua tarpeeksi valikoivasti ja samalla myös hieman rakentavammin.

Kaiken kansaa, tavallisia ihmisiä tai tarpeeksi raivoissaan olevia ihmisjoukkoja romantisoivan eetoksen tai erilaisten ylin valta asuu kabineteissa salaliittoteorioiden sijasta sijaan -- valtarakenteita voi paljastaa parhaiten vain tekemällä kaikenlaisia rauhanomaisia sinänsä hyvin viattomiakin mutta ideologisesti tai kulttuurellisesti provosoivia aktioita, joilla juuri tietyt aivan oikeat "fasistit" voidaan saada esiin koloistaan esim. vaatimaan tiukempia erilaisiin moraalisiin vähemmistöihin kohdistuvia kieltolakeja tai jopa riehumaan väkivaltaisesti kaduilla ja toreilla sekä kertomaan entistä avoimemmin mitä varsinaisesti haluavat. Samalla voitaisiin tutkia sitä miten eri tahot suhtautuvat tällaiseen jopa laittomaan väkivaltaan silloin kuin se ei ole jotain tyypillistä anarkistista mellakointia.

Erilaiset täsmäkapinat voivat paljastaa valtarakenteita paremmin kuin sellainen kaikkia auktoriteetteja vastaan suuntautuva väkivaltainen kapinointi joka voi lopulta saada myös sinänsä yhteiskunnallisen sopimusvapauden ja yksilöiden poliittisen itsemääräämisoikeuden hyväksyvät ihmiset provosoitumaan -- tai myös aikaisemmin siedettävän suvaitsevaiset ihmiset muuttumaan "fasisteiksi.

Emme elä missään totaalisessa poliisi, holhous tai esifasistisessa valtiossa, vaan periaatteessa joskus myös jotkin viranomaiset, poliisi tai jotkin lait voivat olla hyödyllisiä,,,.

[ Vastaa tähän | # ]