Kulutuselektroniikka ei ole reilua (FinnWatch)

Kongon demokraattisesta tasavallasta louhitaan, paljon uutisoidun kolumbiitti-tantaliitin (coltanin) lisäksi, muun muassa kassiteriittia. Siitä rikastetaan tinaa, josta osa käytetään kulutuselektroniikan komponenttien kuten piirilevyjen juotteissa mp3-soittimissa, iPodeissa, kannettavissa tietokoneissa ja matkapuhelimissa.

Tina on Kongon itäosissa tärkeimpiä louhittavia mineraaleja. Useita tinakaivoksia valvovat aseelliset ryhmittymät. Osa tinatulosta menee näiden taskuihin.
Tuoretta Connecting Components, Dividing Communities -raporttiaan varten FinnWatch selvitti myös kauppareittejä itäisestä Kongosta kohti suuria aasialaisia tinanvalmistajia ja juotteen tekijöitä sekä komponentti- ja sopimusvalmistajia. Jälkimmäisistä on enää yksi askel kansainvälisiin brändeihin kuten esimerkiksi Sony, Nokia, HP ja Philips.

Maailman perinteisimpiin kuuluvassa tinamaassa Indonesiassa kaivostoiminnan jäljet näkyvät selvästi ympäristössä. Siellä missä ympäristön ennallistamisesta ei ole huolehdittu, maisema muistuttaa kuun maisemaa. Kaivostoiminta toi esimerkiksi Belitungin saarelle kukoistuksen, mutta kaupungit rappeutuvat toiminnan siirryttyä suuremmalle Bangkalle. Vedellä täyttyvät kaivoskuopat ovat yhtä aikaa juoma- ja pesuveden lähde ja terveysriski.

SwedWatch kuvaa raportissaan työoloja Sambian kuparivyöhykkeellä ja eteläisen Kongon kobolttikaivoksissa. Metalleja tarvitaan kulutuselektroniikan akkuihin. Lapsityövoiman käyttö osoittautui yleiseksi. Etelä-Afrikassa platinaryhmän metallien kaivuun tieltä on pakkosiirretty kokonaisia kyliä, joiden asukkailta on mennyt kodin ja peltojen lisäksi ruokaturva.

Kulutuselektroniikkateollisuus on monien metallien merkittävä kuluttaja. Useita metalleja louhitaan korkean riskin maista kuten Afrikan maista, Kiinasta ja Venäjältä. Silti teollisuus tekee hyvin vähän ongelmien eteen, hanketta varten 20 brändille tehdyssä kyselyssä ilmeni: Useimmat yrityksistä eivät ole yrittäneetkään selvittää, mistä ja millaisissa oloissa niiden nimeä kantavien tuotteiden sisältämiä metalleja on louhittu. Yritysten mielestä he eivät voi sitä selvittää. -Jos piskuinen FinnWatch voi, mikseivät sitten suuret tuottoisat yritykset?

Osa laajaa EU-hanketta

Raportit ovat ensimmäiset lajissaan laajassa EU-rahoitteisessa makeITfair-projektissa, joka kehkeytyi FinnWatchin elokuisesta aloitteesta SwedWatchille 2004. Hanketta vetää hollantilainen SOMO, ja siihen osallistuvat myös Germanwatch ja Verbraucher Initiative Saksasta, IRENE Hollannista, Svenska Kyrkan ja Fair Trade Centre Ruotsista. Itä-Euroopan uusia jäsenmaita edustaa puolalainen KARAT. Etelän yhteistyökumppaneina ovat Acidh Kongon tasavallasta, Cividep Intiasta ja Labour Action China Kiinasta.

Kolmivuotinen hanke tulee tarkastelemaan kulutuselektroniikan koko elinkaarta. Hankkeen suomalainen partneri on Suomen luonnonsuojeluliitto, ja taustaselvityksiä laatii FinnWatch. Sen osalta EU-rahoitus vuonna 2007 on 45 000 euroa. Lisäksi UM:n kansalaisjärjestöyksikkö maksaa 9000 ja Ekumeeninen Vastuuviikko 4000, Luonto-Liitto 2000. FinnWatchin toimistossa hanketta koordinoi Päivi Pöyhönen.

Vuonna 2007 FinnWatchin kokonaisbudjetti on n. 150 000 euroa, joka koostuu EU-hankkeen lisäksi kehityspoliittisen viestinnän tuesta 42 000, EU:n hanketuesta 5100 ja FinnWatch-verkoston järjestöjen maksuista. Toimistossa työskenteli loppuvuodesta 3 henkilöä.

EU-hankkeesta lisää: www.makeitfair.org
Muut raportit: www.swedwatch.org, www.somo.nl
>> Lue englanninkielinen raportti

---

Elektroniikkayhtiöt tietämättömiä metalliosien alkuperästä (STT)

Tiedätkö, mistä kännykkäsi, pelikonsolisi tai mp3-soittimesi metalliosat ovat peräisin? Tuskin, mutta eivät tiedä niiden valmistajatkaan. Tutkimusverkosto FinnWatch kysyi keväällä yhdessä SweWatchin ja hollantilaisen Somo-järjestön kanssa suurilta elektroniikkayhtiöiltä, millaisissa oloissa niiden käyttämiä metalleja kaivetaan.

Kysely lähti 23 suurelle elektroniikkayritykselle, joiden joukossa olivat muun muassa Nokia, Samsung, Philips, Apple, Nintendo ja Microsoft. 11 yritystä vastasi. Lisäksi elektroniikkateollisuuden järjestö EICC antoi yleisen vastauksen jäsentensä puolesta.

Yksikään vastanneista ei osannut sanoa, mistä tuotteiden metallit olivat peräisin. Yritykset eivätkä myöskään kokeneet olevansa vastuussa käyttämistään metalleista kaivoksille asti.

Kaivostyötä tehdään kurjissa oloissa

FinnWatchin mukaan kulutuselektroniikan metalliosat valmistetaan usein epäinhimillisissä oloissa. Verkoston tiistaina julkaiseman tutkimuksen mukaan työläiset louhivat kulutuselektroniikan juotteissa käytettävää tinaa esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa lapioilla jopa 200 metriä syvissä tunneleissa.

Monesti kaivostoiminta on laitonta. Kongossa tinamalmia kaivavat usein niin kutsutut epäviralliset pienkaivajat, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työoloihinsa. Pienkaivajia on Kongossa FinnWatchin arvion mukaan kaksi miljoonaa.

Työ on vaarallista, lapsityövoima yleistä ja päiväpalkka yleensä 1-2 euroa. Pelkästään FinnWatchin tutkimalla Bisien kaivoksella itäisessä Kongossa tapahtui viime vuonna kymmenen kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Usein kaivoksia hallinnoi aseellinen ryhmittymä, joka käyttää kaivoksen tuotot sotimiseen. Itäisen Kongon kaivosalueilla on useita sotilas- ja sissiryhmiä, jotka taistelevat keskenään. Kriisi on jatkunut jo vuosia. Pelkästään tänä vuonna lähes 400 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.

FinnWatchin mukaan Kongossa kaivetaan 2-3 prosenttia maailmalla käytetystä tinasta. Loput tulee muista kehitysmaista, muun muassa Kiinasta ja Indonesiasta. Kolmannes kaikesta tinasta menee kulutuselektroniikan juotteisiin.

EU-hanke tutkii metalliosien koko elinkaarta

FinnWatchin tutkimus liittyy EU-rahoitteiseen makeITfair-hankkeeseen, johon osallistuu useita eurooppalaisia järjestöjä sekä järjestöt Kiinassa, Intiassa ja Kongossa. Kolmivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus selvittää kulutuselektroniikan koko elinkaari kaivoksilta jätteeksi. Aiheesta valmistuu useita selvityksiä.

Tarkoituksena on herättää yritykset ja kuluttajat, varsinkin nuoret kuluttajat, ymmärtämään vastuunsa elektroniikan tuottajina ja käyttäjinä. FinnWatchin mukaan varsinkin suurilla kansainvälisillä yrityksillä olisi mahdollisuus vaikuttaa metalliosien tuotannon koko ketjuun.

Yli miljoona lasta ahertaa kaivoksissa

• Vähintään 20 miljoonaa ihmistä maailmassa saa suoran toimeentulonsa kaivostyöstä, ja noin 100 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia kaivosten tuomista tuloista.
• 13 miljoonaa ihmistä työskentelee pienkaivajina, usein erittäin vaarallisissa oloissa.
• Arviolta 1-1,5 miljoonaa lasta tekee työtä kaivoksissa.
• Laitonta kaivostoimintaa on noin 50 maassa. Useimmat laittomat kaivajat ovat köyhiä, ja moni tekee pakkotyötä pienestä korvauksesta ilman oikeuksia.
• 35 prosenttia maailman tinasta käytetään elektroniikkateollisuuden juotteisiin.
• 25 prosenttia koboltista käytetään kannettavien laitteiden Li-ion-akuissa.
• 15 prosenttia palladiumista ja 6 prosenttia platinasta menee elektroniikkaan, palladium suurelta osin kännyköihin ja platina kovalevyihin.
• Yli puolet kannettavista tietokoneista ja lähes puolet kännyköistä tehdään Kiinassa.
• Viime vuonna maailmassa myytiin yli miljardi matkapuhelinta.
• Euroopassa hylätään yli 100 miljoonaa kännykkää parin vuoden käytön jälkeen.

STT-HANNA KOIVISTO