Matkapuhelimet ja säteily

[Kunto ja Terveys / Petri Hänninen]

Langattomissa puhelin- ja tietokoneverkoissa tikittää aikapommi

Useat kansainväliset tutkimustulokset kertovat matkapuhelimien säteilyn aiheuttamista vakavista terveyshaitoista. Suomen viranomaiset eivät ole reagoineet asiaan mitenkään näkyvästi. Kyse on suuremman luokan kansanterveydellisestä riskistä.

Parissakymmenessä vuodessa matkapuhelimesta on tullut Suomessa yhtä yleinen käyttöväline kuin televisiosta. Matkapuhelimista olisi todella vaikea luopua. Se helpottaa ihmisten kiinnisaamista ja on monissa hätätapauksissa pelastanut jopa ihmishenkiä. Mutta kolikolla on kääntöpuolensa ja siitä on Suomessa visusti vaiettu.

Asiaan perehtynyt fysiologian emeritusprofessori Osmo Hänninen uskaltaa toimia yhtenä keskustelun avaajana. Hän tietää että matkapuhelinverkossa tikittää aikapommi.

"Kyllä, täsmälleen. Iso riski on otettu. Venäjällä ja monessa Euroopan maassa ei esimerkiksi suositella lasten kännykän käyttöä. Toisissa maissa lasten kännykät on kielletty. Alan teollisuus tuntee ongelmat erittäin hyvin, mutta ei halua tulla keskustelun mukaan."

Puoli miljoonaa ihmistä vaaravyöhykkeellä

Vastikään julkaistiin kirja nimeltä: Matkapuhelinteknologia - mitkä ovat terveysriskit? Yksi sen tekijöistä on juuri kuopiolainen emeritusprofessori Osmo Hänninen. Kirjan tekijöihin kuuluu myös työterveyshuollon erikoislääkäri Seppo Kinnunen. Kirja kertoo kaunistelematta niistä terveydellisistä ongelmista, joita matkapuhelinteknologia voi ihmisille aiheuttaa.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan ainakin 9 % ihmisistä saa oireita matkapuhelimestaan. Iso-Britanniassa ja Saksassa on myös päädytty samaan lukuun. Jos tuo 9 % suhteutetaan Suomen kansaan, niin se koskee lähes puolta miljoonaa ihmistä. Hälyttävintä asiassa on se, että Suomen valtiovallan taholta ei ole alettu minkäänlaisiin turvatoimiin. Päinvastoin.

"Suomen valtion kanta muodostuu Säteilyturvakeskuksen (STUK) kannasta. Olisi ehdottoman tärkeää että Suomessa selvitettäisiin sähkömagneettisen säteilyn turvallisuutta. Sitä ei enää pääse karkuun missään", korostaa professori Hänninen.

Säteily vaikuttaa ihmisen keskushermostoon

Muun muassa kiinalaiset ovat tutkineet paljon keskushermoston reaktioita säteilylle altistettaessa. Se johtuu sitä että nimenomaan keskushermosto reagoi radiotaajuiselle säteilylle. Professori Cao Zhaojin Kiinan ympäristövirastosta kertoi vuonna 2006 Italiassa pitämässä esitelmässään seuraavaa:

"Radiotaajuinen säteily, kuten myös kännykkäsäteily, häiritsee keskushermoston toimintoja, immuunijärjestelmää, sekä aiheuttaa sydän- ja verenkiertosairauksia. Radiotaajuudet vaikuttavat myös perimään sekä antavat sysäyksen kaihin muodostumiselle. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat että matalatehoinen mikroaaltosäteily, jopa alhaisempi kuin 10 u W / m2, voi edellä mainittujen lisäksi saada aikaan muutoksia EEG:ssä (aivojen sähköinen toiminta), johtaa mutaatioihin ja mikrotumakkeiden esiintymiseen lymfosyyteissä (tietyn tyyppisiä valkosoluja)."

Suomen Säteilyturvakeskuksen (STUK) nettisivuilla lukee seuraavasti: "Tutkimustulosten perusteella ei ole voitu päätellä että matkapuhelinsäteilystä olisi vaaraa ihmiselle".

"Ihmiset eivät osaa yhdistää päänsärkyä, unettomuutta, levottomuutta tai ruoansulatuselimistön oireita matkapuhelimen käyttöön. Ne ovat yleisoireita ja ihmiset reagoivat yksilöllisesti. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne johtuisi säteilystä. 10-20 vuoden päästä meillä on paha ongelma käsissä. Mahdoton vielä sanoa kuinka suuri se tulee olemaan", pohdiskelee emeritusprofessori Hänninen.

"Ihminen on antenni"

Jokainen tietää että vesi johtaa sähköä erittäin hyvin. Kun lisäksi tiedetään että aikuisessa ihmisessä on vettä noin 60-70 % ja pienessä lapsessa vielä enemmän, niin voidaan päätellä että ihmisen sähköinen järjestelmä reagoi varmasti sähkömagneettisiin aaltoihin.

"Ihminen on antenni. Lähes jokaisella on kokemus siitä, kun mökillä tai muualla virittää television antennia. Juuri kun luulee saaneensa sen kuntoon ja siirtyy muutaman askelen poispäin, niin huomaa että viritys meni pieleen. Lentokoneessa ja sairaaloissa on määräys sammuttaa matkapuhelimet, koska ne häiritsevät monia herkkiä laitteita. Ihminen on paljon herkempi kuin nuo laitteet", kertoo professori Hänninen.

Suurin osa ihmisistä on niin "paksunahkaisia", etteivät he reagoi matkapuhelimien, tietokoneiden tai niiden tukiasemien säteilyyn mitenkään. Mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö heillekin voisi tulla niistä ongelmia. Koska ongelmat ilmenevät monesti vain osalla ihmisiä ja vasta pitkäaikaiskäytön jälkeen, niitä on vaikea yhdistää matkapuhelimiin tai tukiasemiin.

Ruotsalaisprofessorit Lennart Hardell ja Kjell Hansson Mild ovat paneutuneet kasvainriskiin ja tutkimukset perustuvat teollisuudesta riippumattomaan rahoitukseen. "Tunnin puhelu päivittäin 200 työpäivänä tekee kymmenen vuoden aikana 2000 tuntia", täsmentää Hansson Mild.

Syy miksi alta 10 vuoden käytön osalta riskiä ei vielä ole havaittu, on Mildin mielestä selvä: "Nestemäisillä kasvaimilla on pitkä latenssiaika". Joidenkin aivokasvainten kehittyminen vaatii jopa 20 vuotta.

Mildin ja Hardellin yhteenveto matkapuhelinten pitkäaikaiskäytön riskeistä kertoo, että kuulohermokasvaimen ja aivokasvaimen riskit 10 vuoden käytön jälkeen lisääntyivät yli kaksinkertaiseksi sillä puolella päätä, jolla puhelinta oli käytetty.

Vaaravyöhykkeellä erityisesti lapset

Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tekemän selvityksen mukaan 8-10-vuotiaista lapsista jopa 80 % käyttää kännykkää ja sitä vanhemmissa lapsissa luku on peräti 90%. Tutkimus on tehty vuonna 2005, joten prosenttilukemat ovat varmasti jo suuremmat.

Toki matkapuhelimet ovat turvallisuuden kannalta hienoja välineitä. Vanhemmat voivat halutessaan yhdellä soitolla tarkistaa missä heidän jälkikasvunsa liikkuu. Mutta kännyköissä saattaa piillä vaara, josta ei liiemmälti ole puhuttu.

"Ihmisen luomat jatkuvasti värähtelevät mikroaallot täyttävät ympäristömme. Mikään lapsiamme aikaisempi sukupolvi ei ole vielä sellaiselle altistunut syntymästään lähtien. Suomessa ei ole edes keskusteltu kunnolla näistä kysymyksistä. Menossa on historian suurin ihmisillä tehtävä koe, jonka tulokset ovat nähtävissä 10-20 vuoden kuluttua. Eettistä lausuntoa sellaisesta ei ole pyydetty. Vakuutusyhtiöt ovat varuillaan."

Lapset ovat erittäin herkkiä kasvuvaiheessa. Heidän aivojensa, sekä niiden hermoratojen kypsyminen, jatkuu pitkään. Lasten aivojen kudos johtaa vielä herkemmin sähköä kuin aikuisilla. Lasten aivokudos sisältää enemmän nesteitä ja radioaaltojen imeytyminen on suurempaa suhteessa pään pienempään kokoon.

Expressen: "Älkää antako lastenne käyttää kännykkää ilman handsfreetä"

Myös WHO:n interphone tutkimushanke selvitti liittyykö matkapuhelimen käyttöön aivokasvainriskiä. Tutkimus osoitti riskin suurentuneen ainakin 10 vuotta kännykkää käyttäneiden osalta.

Tutkimuksen perusteella Saksan ja Ruotsin säteilyviranomaiset kehottivat erityisesti lapsia noudattamaan erityistä varovaisuutta. Ruotsin säteilyturvakeskus (SSI) kirjoitti nettisivuillaan: "Tutkimus vahvistaa käsitystämme siitä että matkapuhelimen käytöstä voi aiheutua sekä pahanlaatuisia kasvaimia että kuulohermokasvaimia".

SSI:n Lars Mjönes kommentoi ruotsalaisen Expressen-lehden artikkelissa seuraavasti: "Älkää antako lastenne käyttää kännykkää ilman handsfreetä".

Sir William Stewart Ison-Britannian terveysvirastosta vetosi vanhempiin helmikuussa 2005, ettei alle 8-vuotiaiden tulisi käyttää kännykkää lainkaan ja teini-ikäisten nuorten tulisi turvautua ennemmin tekstiviesteihin.

Suomen Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Kari Jokela kommentoi Helsingin Sanomissa: "Emme halua säikytellä, koska tieteellinen tieto ei anna aihetta painokkaisiin varoituksiin."

Antennien lähistöllä nelinkertainen syöpäriski

Kännykän käyttöösi voit vaikuttaa itse omilla valinnoillasi, mutta vielä paljon suurempi ongelma ovat tukiasemat. Niiden sijainti kun ei tällä hetkellä ole julkista tietoa! Eli et voi valita sitä oletko jonkun tukiaseman vaikutuspiirissä.

"Firmat ovat patentoineet menetelmiä, joilla tukiasemia voidaan kätkeä. Ruotsissa altistuneet vetoavat ympäristölainsäädäntöön ja käyvät parhaillaan asiasta oikeustaisteluja", tietää professori Hänninen.

Matkapuhelinverkkojen tai langattomien verkkojen tukiasemia voi olla julkisten rakennusten yhteydessä. Niitä voi olla asuintalojen seinissä tai katoilla. Niitä voi olla myös koulujen tai päiväkotien läheisyydessä. Myös yksityiset perheet voivat hankkia langattomia järjestelmiä koteihinsa.

"Kerrostaloissa voi olla vaarallista asua, kun ei tiedä mitä seinän takana on", toteaa professori Hänninen.

Säteilyturvakeskuksen mielestä tukiasemista ei ole vaaraa ihmisille. Ulkomaiset tutkimukset kertovat jotain aivan muuta.

Espanjassa Valladolidissa, neljä Garcia Quintanan koulua käyvää lasta sairastui vuoden sisällä syöpään. Koululaisten vanhemmilla heräsi nopeasti epäily, että syöpätapauksilla olisi yhteys koulun läheisyyteen vuotta aikaisemmin sijoitettuihin matkapuhelinantenneihin.

"42 metrin päässä päässä koulurakennuksesta olevan kiinteistön katolla oli 60 antennia", kertoo lääkäri Luis Martin. Vanhemmat eivät päästäneet lapsiaan kouluun, ennen kuin antennit kytkettiin pois päältä.

Koulua kävi yhteensä 450 oppilasta. Joulukuun 2000 ja joulukuun 2001 välisenä aikana todettiin neljä syöpätapausta. "Normaalina" syövän esiintymistiheytenä pidetään 0-14-vuotiaiden lasten keskuudessa neljää tapausta 100.000 asukasta kohden.

Ruotsissa ihmiset muuttaneet kotoaan langattomien verkkojen takia

Langattomia laajakaistaverkkoja on Suomessa jo useassa kaupungissa. Niiden tehot ovat paljon korkeammat kuin esimerkiksi GSM-verkkojen. Huomion arvoinen pointti on se, ettei esimerkiksi 3G, WLAN, WPAN ja GSM-verkkojen pitkäaikaisvaikutuksista ihmiseen ole vielä olemassa julkaistua tutkimustietoa. Silti ne ovat käytössä ja leviävät kulovalkean tavoin Suomessa ja maailmalla. Ihmiset altistetaan väkisin, kysymättä heidän mielipidettään.

Norjan ympäristöliitto on vaatinut langattomien verkkojen kieltämistä julkisista rakennuksista, etenkin kouluista ja päiväkodeista, sillä lapset eivät voi itse valita ympäristöään.

"Miksi ihmeessä pieniä lapsia altistetaan langattomien verkkojen säteilylle, kun siihen ei ole mitään tarvetta?", kommentoi Norjan ympäristöliiton Kurt Oddelkalv.

Oulussa on langaton verkko jopa päiväkodeissa

Joissakin suomalaisissa kaupungeissa on jo käytössä kaupungin ylläpitämä langaton verkko. Yksi esimerkki on teknologiakaupunki Oulu.

Pan-Oulu-verkkon kuuluu noin 700 WLAN-tukiasemaa, jotka sijaitsevat mm. terveysasemilla, kaupunginsairaalassa, nuorisotaloilla, kirjastoissa, urheilukeskuksissa ja eri oppilaitoksissa. Jopa Kaakkurin kaupunginosassa sijaitseva Kuukkelin päiväkoti on liitetty verkkoon. Vuoden 2007 loppuun mennessä verkko kattaa myös kaikki Oulun ala-asteet.

On olemassa selkeää tieteellistä näyttöä siitä, että jo alle tunnin päivittäisellä altistumisella säteilylle, on joillekin ihmisille terveydellisiä haittavaikutuksia. Puhumattakaan lapsista, joiden elimistö on vielä kehitysvaiheessa. Mitkä ovatkaan vaikutukset kun altistuminen on kokopäiväistä?

Puhelinyhtiöiden nokkamiehet, kaupunkien johtoelimet ja Suomen valtion virkamiehet ovat tehneet kovan luokan päätöksiä, sillä kysymyksessä on valtaisa terveysriski. Kuka ottaa vastuun?

Mitä pitäisi tehdä?

Voivatko ihmiset sitten tehdä jotain, vai viedäänkö meitä kun pässiä narussa?

"Teollisuus ponnistelee ongelmien ratkaisemiseksi. Mutta keskustelu olisi välttämätöntä, jotta kehitys nopeutuisi", valottaa asiaa tutkinut professori Hänninen.

Miksi esimerkiksi antenneista ja tukiasemista ei puhuta julkisesti?

"Kiinteistöjen arvot voivat romahtaa. Ihmiset pelkäävät omaisuutensa arvon menetystä", arvelee Hänninen.

Kysymyksessä on siis rahan ja terveyden taistelu. Mitä pitäisi tehdä?

"Ihmisten pitäisi ottaa asioita esille koulujen vanhempainneuvostoissa ja asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa. Toki aina voi muuttaa pois antennien läheisyydestä."

Mihin voi muuttaa jos säteilyä ja tukiasemia on joka paikassa?

"Pitäisi perustaa säteilyvapaita vyöhykkeitä. Ruotsissa niitä yritetään rakentaa jo nyt. Tässä olisi kunnilla loistava mahdollisuus markkinoida itseään esimerkiksi säteilyvapaina kuntina", heittää Hänninen villin idean ilmaan kellumaan.

TIETOLAATIKKO 2
Mahdollisia matkapuhelimien tai niiden tukiasemien säteilystä aiheutuvia oireita:Unihäiriöt, levottomuus, uupumus, tinnitus, muistihäiriöt, ärtymys, korvasärky, kuulon heikkeneminen, kohonnut verenpaine, kohonnut sydämen lyöntitiheys, päänsärky, huimaus, keskittymishäiriöt, tunne ettei saa kunnolla happea.

TIETOLAATIKKO 3
The Times-lehti paljasti jo 11.6.2001 että matkapuhelinyhtiöt, Nokia mukaan lukien, ovat jo vuodesta 1993 patenttianomustensa mukaan kehitelleet suojia matkapuhelimiinsa, jotta vältyttäisiin terveydellisiltä riskeiltä. Patenttianomuksessa vuodelta 1995 sanotaan: "Radiotaajuinen säteily voi muun muassa ärsyttää hermosolujen tukisoluja ja lisätä niiden kasvua, minkä on pahimmassa tapauksessa esitetty voivan johtaa pahanlaatuisten kasvainten, esimerkiksi gliooman muodostumiseen".

Matkapuhelimen käyttöön liittyviä ohjeita:

Laatinut työterveyshuollon erikoislääkäri Seppo Kinnunen

1) Älä hanki kännykkää alle 10-vuotiaalle lapselle
2) 10-16-vuotiaiden tulee käyttää kännykkää vain hätätapauksissa. Suosittelen käytettäväksi vain tekstiviestejä.
3) Henkilöiden, joilla on diagnosoitu jokin neurologinen sairaus, ei ole lainkaan syytä käyttää matkapuhelinta.
4) Mikäli koet saavasi matkapuhelimesta oireita kuten puutumista, kuumotusta korvalla tai huimausta, lopeta puhelimen käyttö välittömästi.
5) Älä säilytä puhelinta rintataskussa tai housuntaskussa lähellä kehoa, vaan esimerkiksi erillisessä laukussa.
6) Sulje puhelin yöksi. Jos työtehtäviesi vuoksi joudut pitämään puhelinta päällä, älä kuitenkaan säilytä sitä vuoteen vieressä.
7) Valitse matkapuhelin jossa on alhaisin SAR-arvo (säteilyarvo) ja säteilyfaktori.
8) Käytä puhelinta vain handsfreen kautta. Handsfreen tulee olla johdollinen. Korvan tulevan johdon osan pitää olla joko muovia tai ferriittipäällysteinen tai varustettu ferriittirenkaalla, joka vähentää merkittävästi päähän kohdistuvaa altistusta.
9) Soita kännykällä joko ulkona tai hakeudu sisätiloissa ikkunan ääreen.
10) Älä käytä puhelinta hississä, parkkihallissa, junassa, bussissa tai henkilöautossa, jossa se tukiasemaa hakiessaan nostaa tehojaan. Hanki autoosi erillinen ulkoantenni.
11) Älä osta kotiisi DECT-puhelinta (lankapuhelinta) koska sen kantaosa toimii tukiaseman tavoin ja säteilee jatkuvasti noin 50 metrin säteellä.

STUK:n kommentti:"Tieteellisesti ei ole osoitettu, että kännykän käytöstä olisi haittaa"

Vastaajana ylitarkastaja Lauri Puranen / STUK

Ruotsin Säteilyturvakeskus on antanut varoituksen lasten kännyköiden käytöstä. Miten STUK on reagoinut asiaan?

"Tieteellisesti ei ole osoitettu, että kännykän käytöstä olisi haittaa. Jos vanhemmat ovat huolissaan, he voivat opastaa lapsia handsfreen käyttöön. Kukin kansalainen voi itse päättää. Me emme viranomaisina voi määrätä mitään. Aika näyttää minkälaisia haittavaikutuksia siitä mahdollisesti on jos on", toteaa ylitarkastaja Lauri Puranen Suomen Säteilyturvakeskuksesta.

Miten teillä on tutkittu asiaa?

"Olimme mukana neljässä kansainvälisessä tutkimuksessa, jotka alkoivat jo 90-luvulla. Kuopion yliopistolta hankkeessa oli mukana mm. professori Jukka Juutilainen. Lopputulema oli, että kännykän käytöstä ei ole haittavaikutuksia."

Tutkimusten mukaan Saksassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa on todettu että 9 % ihmisistä saa terveydellisiä haittavaikutuksia kännykän käytöstä?

"Kolmessatoista maassa on meneillään aivosyövän ja kännykänkäytön yhteyden välinen tutkimus. Tässä on jo pari vuotta odotettu tuloksia, mutta niitä ei ole vielä saatu."

Jos haluaisin selvittää onko asuinalueellani tukiasemia, saako teiltä tietoa siitä?

"Meillä ei ole rekisteriä, eikä taida olla Viestintävirastollakaan. Tarvittaessa operaattorit antavat meille tietoa."

Mikä on tukiasemien turvaetäisyys?

"Tukiasemat on suunnattu eteenpäin. Taajamissa antennin edessä se on noin 2-3 metriä. Jos on seinä välissä, se voi olla noin puoli metriä. Yleensä antennit on sijoitettu hieman ylemmäs, jottei väestö pääse sinne. Kännykästä tulee päähän enemmän säteilyä kuin tukiasemista."

Mitkä teillä ovat säteilyn raja-arvot?

"Se on kännykässä 2 w / kg. GSM-tukiasemissa ne ovat 4,5w / m2 ja UMTS eli 3-G-verkoissa 10w /kg. Ne ovat EU:n suositusarvojen mukaiset."

Lähteet:

Matkapuhelinteknologia-mitkä ovat terveysriskit? Hänninen/Kinnunen/Nilsson/Tuormaa/Kassinen (kursiivilla painetut ovat lainauksia kirjasta)
www.stuk.fi

--
Aiheesta aiemmin: Avoin kysymys pääministeri Vanhaselle langattoman teknologian terveysvaikutuksista (Takku 10.1.2006)