GRAIN: Ei agropolttoaine-kiihkolle

GRAIN (Genetic Resources Action International) on julkaissut Seedling -lehden erikoisnumeron, joka keskittyy biopolttoaineisiin - joita he kutsuvat täsmällisemmin agropolttoaineiksi. Erikoisnumero sisältää yli 30 000 sanaa syvällistä analyysiä maapallon eri puolilta. Alla käännös lehden pääkirjoitukseen nojaavasta esittelytekstistä ja artikkelien tiivistelmistä:
Kerätessämme prosessin aikana aineistoja kollegoiltamme ja yhteiskunnallisilta liikkeiltä ympäri maailman kävi ilmi, että hurja pakonomainen ryntäys agropolttoaineiden käyttöön aiheuttaa tällä hetkellä mittavia ympäristötuhoja ja sosiaalisia vahinkoja, jotka ovat paljon suurempia kuin olemme aikaisemmin ymmärtäneet. Arvokkaita ekosysteemejä tuhotaan ja satoja tuhansia heimoväen ja maatyöläisten yhteisöjä häädetään pois mailtaan.

Pahin on kuitenkin vielä edessä: Intian hallitus on sitoutunut istuttamaan 14 miljoonan hehtaarin kokoiselle maa-alueelle biodieselin valmistukseen käytettävää jathropa-pensasta ja Inter-American Development Bank kertoo, että Brasiliassa on tarjolla 120 miljoonaa hehtaaria biopolttoaineiden tuotantoon sopivaa maata samalla, kun lobbaajat Euroopassa puhuvat ko. käyttötarkoitukseen soveltuvasta lähes 400 miljoonan hehtaarin pinta-alasta 15 Afrikan maassa. Puhumme nyt ennennäkemättömän laajassa mittakaavassa tapahtuvasta pakkolunastamisesta!

Me uskomme, että etuliite bio-, joka tulee kreikankielen "elämää" tarkoittavasta sanasta, on täysin soveltumaton tällaiselle elämänvastaiselle tuhoamiselle. Niinpä seuraamme Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen opastusta, emmekä puhu bio- tai vihreästä energiasta. Agropolttoaineet on uskoaksemme paljon parempi käsite ilmaisemaan sitä mitä todellisuudessa tapahtuu: jättimäiset maatalousyritykset tuottavat polttoainetta kasveista kuten mitä tahansa kulutushyödykettä tuhlaavan, tuhoisan ja epäoikeudenmukaisen maailmantalouden tarpeisiin.

Tässä Seedling-lehden erikoisnumerossa syvennymme tilanteisiin Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Analysoimme tämän hetkisiä tapahtumia ja keskustelemme näiden kanssa tekemisissä olevien ihmisten kanssa. Johtopäätös on kaikkialla kutakuinkin sama: lisäys agropolttoaineiden tuotannossa ei ole mitään vähempää kuin vanhan kolonialistisen plantaasitalouden palauttamista pakkokeinoin täytäntöönpantavaksi - se on vain suunniteltu uusiksi toimimaan modernin uusliberalistisen globalisoidun maailmantalouden sääntöjen mukaisesti.

Yksi keskeisin käytetyistä perusteista agropolttoaineiden laajamittaiselle viljelylle on tarve ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta tilastot tekevät tästä väitteestä irvikuvan. USA:n hallituksen mukaan globaali energiankulutus tulee lisääntymään 71 prosenttia vuosien 2003 ja 2030 välillä ja suurin osa tästä saadaan lisääntyvästä öljyn, hiilen ja maakaasun polttamisesta. Tämän kauden päätyttyä kaikki uusiutuva energia, mukaanlukien agropolttoaineet - kattaa ainoastaan 9 prosenttia globaalista energiankulutuksesta. On vaarallinen itsepetos väittää, että agropolttoaineilla voisi tällöin olla merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tässä erikoisnumerossa lausumme julki, että laajamittainen agropolttoaineiden viljely tekee monin paikoin maailmassa tilanteen itse asiassa huonommaksi, kuten tapahtuu Kaakkois-Aasiassa ja Amazonin jokialueella, joissa turvemaiden kuivaaminen ja trooppisten metsien hakkaaminen vapauttaa ilmakehään paljon enemmän hiilidioksidia, kuin mitä agropolttoaineita käyttämällä saadaan talteen.

Yksi ilmastonmuutoksen pääasiallisista aiheuttajista on sitä paitsi teollinen maanviljely itsessään, tähän liittyvän globaalin ravinnontuotantojärjestelmän ohessa. Vaikka asiaa tuskin koskaan julkisuudessa mainitaan - on maanviljelyn vastuulla 14 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Maanviljelyn sisällä suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja on kemiallisten lannoitteiden käyttö, mikä lisää suuren määrän typpeä maaperään ja samalla typen oksideita ilmakehään. Maankäytön muutokset pääosin monokulttuuriviljelyn laajentamisen yhteydessä toteutettavien metsien hakkuiden muodossa ovat vastuussa toisesta 18 prosentista päästöjä. Lisäksi suuri osa globaalista tavarankuljetuksesta syntyy teollisen maatalouskompleksin siirtäessä jättimäisiä määriä ruokaa mantereelta toiselle, mistä aiheutuu vielä 14 prosenttia päästöistä.

On runsaan todistusaineiston perusteella selvää, että me kykenemme pysäyttämään ilmastonmuutoksen ainoastaan haastamalla ylikansallisten yhtiöiden organisoiman mielipuolisen ja tuhlaavan globalisoidun ruokatalousjärjestelmän. Biopolttoaineet ovat kaukana ongelman ratkaisusta, sillä ne tekevät tilanteen vain pahemmaksi. GRAIN uskoo, että nyt on aika julistaa yksiselitteisesti: "Ei agropolttoaine-kiihkolle!"

Agropolttoaineisiin liittyvä resurssisivu:
http://www.grain.org/go/agrofuels

===========================================================

SPECIAL ISSUE OF SEEDLING (JULY 2007)

Lataa koko lehti PDF-muodossa:

tai yksittäisinä artikkeleina alta.

(Huom! Yksittäiset artikkelit ovat toistaiseksi vain PDF-muodossa mutta heinäkuun puolivälistä alkaen toivottavasti myös HTML-versioina)

Seedling Editorial

Introductory Article
Johdantoartikkeli, joka mm. tarkastelee mieltä rassaavia lukuarvoja, joita pyöritellään ympäriinsä: Intian hallitus puhuu 14 miljoonan hehtaarin jathropa-istutuksista; Inter-American Development Bank sanoo että Brasiliassa on 120 miljoonaa hehtaaria maata jossa voisi viljellä agropolttoainekasveja; ja agropolttoainelobby puhuu 379 miljoonasta biopolttoaineiden tuotantoon tarjolla olevasta hehtaarista 15 Afrikan maassa.

Corporate Power and the Expansion of Agribusiness
Yksityiskohtainen katsaus tapaan, jolla agropolttoaineet muotoilevat maatalousbisneksiä uusiksi samaan aikaan kun uusia yhtiöiden liittoutumia ilmaantuu maailmalle. Agropolttoaineet syventävät ylikansallisen pääoman ja paikallisten suurmaanomistajien yhteistyötä, mikä aiheuttaa perinpohjaisia seurannaisilmiöitä kamppailuun maankäytön ja paikallisen ravinnontuotannon puolesta.

Agrofuels in Africa
Vieraiden valtojen diplomaatit ja bisnesmiehet syöksyvät kohisten Afrikkaan varmistamaan yhtiöilleen luotettavia agropolttoaineiden toimitusketjuja. Eivät ainoastaan vanhat siirtomaavallat, vaan myös uudet tulokkaat, eritoten Brasilia ja Kiina etsivät alueelta investointisopimuksia. Ilmassa on puheita Eteläisen Afrikan muuttumisesta "agropolttoaineiden lähi-idäksi". Ugandalainen raportti kertoo paikallisten kansanliikkeiden pakottaneen hallituksen keskeyttämään kaksi suurta agropolttoaineprojektia.

Agrofuels in Asia
Millään muulla alueella maailmassa ei mielipuolinen ryntäys agropolttoaineisiin ole absurdiudessaan räikeämpää, kuin kaakkois-Aasiassa, erityisesti Indonesiassa ja Malesiassa. Kioton Protokollan rahoituksen alaisina turvemaita tuhotaan (mistä aiheutuu biljoonien tonnien hiilipäästöjä) öljypalmujen istuttamisen tieltä biodieselin valmistusta varten. Raportti Indonesiasta, jossa väestö protestoi ruokaöljyjen hintojen aaltoilua, mikä johtuu palmuöljyn laajasta viennistä ulkomaille.

Agrofuels in Latin America
Haastatteluiden mosaiikki, johon kuuluu yhteiskunnallisten ja rahvaanliikkeiden vetäjiä, jotka analysoivat maidensa tapahtumia ja kuvailevat käyttämiään agropolttoaineiden vastustuksen strategioita. Katsaus laajamittaisen biodieselin tuotannon ilmaantumiseen Latinalaisessa Amerikassa (eritoten Amazonin alueella, jossa soijan viljely biodieseliin käytettäväksi kiihdyttää metsien tuhoamista).

Lisää lukemista
Agropolttoaineisiin liittyvien tuoreiden artikkeleiden, papereiden ja muiden materiaalien massa saattaa olla musertavan ylivoimainen lähestyttäväksi. Täällä listaamme joitakin tätä Seedling-lehden erikoisnumeroa valmisteltaessa käyttökelpoiseksi havaittuja aineistoja.

===========================================================
27. Kesäkuuta 2007
===========================================================