GM-tutkija kaipaa lisää tukea geeniteknologialle "kiihkottoman keskustelun" nimissä

STT:n uutisen otsikko on "Tutkija kaipaa kiihkotonta geenikeskustelua", mutta, yllätys yllätys, tutkija tuntuu olevan eniten huolissaan siitä miten saada epäilijät ja vastustajat luottamaan geeniteknologiaan.

Tutkija kaipaa kiihkotonta geenikeskustelua

Mikrobiologian dosentti Kristina Lindström kaipaa perusteellista keskustelua geenitekniikan käytöstä Suomessa. Geenimuuntelun ympärillä käytävä keskustelu on Lindströmin mukaan ollut hyvin mustavalkoista nokittelua. Helsingin yliopistossa työskentelevä tutkija toivoisi vuoropuhelua geenitekniikan eduista ja ongelmista etenkin kansalaisjärjestöjen kanssa.

Sama mustavalkoisuus leimaa asenteita myös maailmalla. Lindströmin mukaan Yhdysvalloissa geenitekniikkaan suhtaudutaan kritiikittömästi, kun taas EU on Lindströmin mielestä liiankin kriittinen.

Geenitekniikka tuntuu kuitenkin raivaavan tilaa maailmalla. EU:ssa sallittiin geenimuunneltujen tuotteiden myynti tauon jälkeen. Tammikuussa silloinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) kertoi kannattavansa geeniteknologian käyttöä kasvinjalostuksessa myös Suomessa.

Viime vuonna taas Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ennusti, että vuonna 2025 Suomen peltopinta-alasta jopa viidennes olisi kaupallisessa geenimuunneltujen kasvien viljelyssä. Lindström pitää ennusteen toteutumista mahdollisena.

Lindström arvioi, että tuolloin kyseessä voisi olla esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin geenimuunneltu peruna, jota jo tutkitaan Ruotsissa. Ruotsalaistutkimuksessa perunan tärkkelyspitoisuutta on nostettu ja näin se kelpaa paremmin teollisuuden liimantekoon.

Lindström arvioi, että kuluttajien päät saattaisivat kääntyä, jos geenitekniikassa huomioitaisiinkin kuluttaja. Tähän mennessä geenimuuntelulla on pyritty parantamaan lähinnä kasvien viljelyominaisuuksia.

Amerikkalaisvetoista muuntelua

Geenimuuntelu on hyvin amerikkalaisvetoista, ja se on elintarvikekasvien osalta keskittynyt soijaan, maissiin sekä rapsiin. Samalla kehittely on suurten yhtiöiden hallussa, jotka tavoittelevat bulkkitavaraa eli mahdollisimman suuria määriä.

Rahan tekeminen on Lindströmin mukaan aiheuttanut myös sen, että käytössä on kymmenen vuotta vanhaa tekniikkaa. Muutenkin uuden tutkimustiedon saaminen käytäntöön on Lindströmin mukaan erittäin vaikeaa. Myös kansalaisjärjestöjen yksi pelon kohde on ollut suuryhtiöiden ensisijainen halu tehdä rahaa.

Suomalaistutkimus geenitekniikassa on kasvien suhteen painottunut koivuun. Koivukokeissa on haettu koivulle paperiteollisuuden kannalta parempia ominaisuuksia. Samalla on kehitetty koivua, joka ei maistuisi jäniksille.

Elintarvikekasvien osalta Lindström uskoo, että Suomi nojaa muiden maiden tietoon myös jatkossa. Soijaa ja maissia Suomessa ei voi viljellä, mutta rapsia voi. Lindström arvioi, että rapsin muuntelu niin, että tuloksena olisi terveellisempää kasviöljyä, voisi olla yksi keino kuluttajien hyväksynnän saamiseksi.

Kuluttajien mielipiteiden muuttuminen voisi Lindströmin mukaan kääntää myös viljelijöiden kannat geenimuuntelun puolelle.

(STT-IA)