KHO: Armeijan tiedustelulaitoksesta ei tarvitse antaa edes yleisluonteisia tietoja
Puolustusvoimat saa salata tärkeimmän tiedustelulaitoksensa, Ilmavoimien Viestikoelaitoksen yleisluonteisetkin tiedot, katsoo Korkein hallinto-oikeus. Viestien kuuntelua ja muuta elektronista tiedustelua harjoittavan Viestikoelaitoksen toimintasuunnitelmista ja -kertomuksista, organisaatiokaaviosta, strategiasta ja yhteistyökumppaneista ei oikeuden mielestä tarvitse antaa julkiselle sanalle tietoja, sillä ne saattaisivat vaarantaa laitoksen työntekijöiden ja valtakunnan turvallisuuden.
KHO on ottanut äskettäin kantaa Viestikoelaitoksen toiminnan julkisuuteen ratkaistessaan Yleisradion ajankohtaisohjelmissa kolme vuotta sitten vireille pannun asiakirjojen julkisuutta koskeneen valituksen. KHO piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun, jossa todettiin, että pääesikunta ei rajoittanut ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta tietojen saantia, kun se epäsi tietojen antamisen Viestikoelaitoksen toiminnasta.
Ennen päätöstään oikeuden ratkaisukokoonpano kävi presidentti Pekka Hallbergin johdolla tutustumassa kiistanalaisiin asiakirjoihin pääesikunnassa. Tapaus on poikkeuksellinen.
Toimintakertomuksia ei tehty 40 vuoteen
Ilmavoimien Viestikoelaitos on perustettu vuonna 1960. Noin 120 - 140 henkilöä työllistävän laitoksen esikunta on Tikkakoskella Keski-Suomessa Ilmavoimien esikunnan yhteydessä. Tehtävänsä laitos saa pääesikunnalta.
Laitos harjoittaa hyvin laajaa viestikuuntelua, joka pääesikunnan mukaan kohdistuu pelkästään ulkomaisiin sotilasorganisaatioihin. Oikeusprosessin aikana pääesikunta perusteli tietojen salaamista tosin myös Suomen sisäisen turvallisuuden tarpeilla, mikä saattaa viitata siihen, että kuuntelua harjoitetaan ehkä osin myös kotimaassa.
Mitä Viestikoelaitos käytännössä tekee, sitä pääesikunta ei halua kertoa. Laitoksen toimintakertomukset ja kehittämisstrategia luokitellaan erittäin salaisiksi asiakirjoiksi. Toimintasuunnitelma, organisaatiokaavio sekä tiedot yhteistyökumppaneista luokitellaan salaisiksi asiakirjoiksi.
Kuuntelu on ollut niin luottamuksellista, että laitos ei laatinut ensimmäiseen 40 vuoteen lainkaan toimintakertomusta. Ensimmäinen vuosiraportti laadittiin vasta vuodelta 2002, jolloin pääesikunnassa siirryttiin tulosjohtamisjärjestelmään.
Henkilöstöä halutaan suojata iskulta
Pääesikunnan mukaan laitoksen toiminnasta kertominen heikentäisi merkittävästi puolustusvoimien ennakkovaroituskykyä. Myöskään laitoksen organisaatiokaavioita ei voida paljastaa, sillä siitä ilmenevät laitoksen tehtävät, seurantakohteet, johtosuhteet ja toimipisteiden sijainti.
Viestikoelaitoksella on useita kuunteluasemia eri puolilla Suomea. Monet niistä ovat naapurimaiden tiedossa. Pari vuotta sitten Venäjä teki Suomeen niin kutsutun Open sky -valvontalennon. Kuvauskoneen reitti noudatteli hämmästyttävän tarkasti Viestikoelaitoksen asemaverkostoa.
Puolustusvoimat perustelee vaiteliaisuuttaan myös tiedustelijoidensa turvallisuudella. "Viestikoelaitos ja sen henkilöstä ovat kriisitilanteessa puolustusvoimien ennakkovaroituskyvyn kannalta ensisijaisen tärkeitä ja vastaavasti vastapuolelle ensisijaisia kohteita", pääesikunta totesi oikeudelle.
(YLE Uutiset)
KHO on ottanut äskettäin kantaa Viestikoelaitoksen toiminnan julkisuuteen ratkaistessaan Yleisradion ajankohtaisohjelmissa kolme vuotta sitten vireille pannun asiakirjojen julkisuutta koskeneen valituksen. KHO piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun, jossa todettiin, että pääesikunta ei rajoittanut ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta tietojen saantia, kun se epäsi tietojen antamisen Viestikoelaitoksen toiminnasta.
Ennen päätöstään oikeuden ratkaisukokoonpano kävi presidentti Pekka Hallbergin johdolla tutustumassa kiistanalaisiin asiakirjoihin pääesikunnassa. Tapaus on poikkeuksellinen.
Toimintakertomuksia ei tehty 40 vuoteen
Ilmavoimien Viestikoelaitos on perustettu vuonna 1960. Noin 120 - 140 henkilöä työllistävän laitoksen esikunta on Tikkakoskella Keski-Suomessa Ilmavoimien esikunnan yhteydessä. Tehtävänsä laitos saa pääesikunnalta.
Laitos harjoittaa hyvin laajaa viestikuuntelua, joka pääesikunnan mukaan kohdistuu pelkästään ulkomaisiin sotilasorganisaatioihin. Oikeusprosessin aikana pääesikunta perusteli tietojen salaamista tosin myös Suomen sisäisen turvallisuuden tarpeilla, mikä saattaa viitata siihen, että kuuntelua harjoitetaan ehkä osin myös kotimaassa.
Mitä Viestikoelaitos käytännössä tekee, sitä pääesikunta ei halua kertoa. Laitoksen toimintakertomukset ja kehittämisstrategia luokitellaan erittäin salaisiksi asiakirjoiksi. Toimintasuunnitelma, organisaatiokaavio sekä tiedot yhteistyökumppaneista luokitellaan salaisiksi asiakirjoiksi.
Kuuntelu on ollut niin luottamuksellista, että laitos ei laatinut ensimmäiseen 40 vuoteen lainkaan toimintakertomusta. Ensimmäinen vuosiraportti laadittiin vasta vuodelta 2002, jolloin pääesikunnassa siirryttiin tulosjohtamisjärjestelmään.
Henkilöstöä halutaan suojata iskulta
Pääesikunnan mukaan laitoksen toiminnasta kertominen heikentäisi merkittävästi puolustusvoimien ennakkovaroituskykyä. Myöskään laitoksen organisaatiokaavioita ei voida paljastaa, sillä siitä ilmenevät laitoksen tehtävät, seurantakohteet, johtosuhteet ja toimipisteiden sijainti.
Viestikoelaitoksella on useita kuunteluasemia eri puolilla Suomea. Monet niistä ovat naapurimaiden tiedossa. Pari vuotta sitten Venäjä teki Suomeen niin kutsutun Open sky -valvontalennon. Kuvauskoneen reitti noudatteli hämmästyttävän tarkasti Viestikoelaitoksen asemaverkostoa.
Puolustusvoimat perustelee vaiteliaisuuttaan myös tiedustelijoidensa turvallisuudella. "Viestikoelaitos ja sen henkilöstä ovat kriisitilanteessa puolustusvoimien ennakkovaroituskyvyn kannalta ensisijaisen tärkeitä ja vastaavasti vastapuolelle ensisijaisia kohteita", pääesikunta totesi oikeudelle.
(YLE Uutiset)
