STT: Suomalaisaktivistien mellakkasyytteet nurin

Kahden suomalaisaktivistin syytteet väkivaltaisesta mellakasta
EU-huippukokouksen yhteydessä Göteborgissa ovat kaatuneet myös
hovioikeudessa. Helsingin hovioikeuden tiistaisen päätöksen mukaan
käräjäoikeuden tuomiota ei ole aihetta muuttaa.
Päätös liittyy vuoden 2001 kesän tapahtumiin Göteborgin Hvitfeldtskan
lukiolla, jossa poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen. Tilanne äityi
sekasortoiseksi sen jälkeen kun poliisi piiritti mielenosoittajille
majapaikaksi vuokratun koulun ja sulki satojen ihmisten tien alueelta
pois. Tämän jälkeen mielenosoittajat pyrkivät joukkiona pois alueelta.

Kaksi suomalaisaktivistia olivat tapahtumahetkellä mukana muutaman
kymmenen hengen valkohaalariryhmässä, joka oli varsinaisen
mielenosoituskulkueen kärjessä. Ryhmä juoksi useita kertoja
mellakkavarusteissa olleita poliiseja kohti ja heittäytyi heitä päin.

Syyttäjä katsoi, että aktivistien tarkoituksena oli murtaa väkivaltaa
käyttäen eristysketju ja pakottaa poliisi jättämään virkatehtävänsä.
Joukkio oli pukeutunut itsetehtyihin suojavarusteisiin.

35- ja 25-vuotiaiden miesten mukaan valkohaalariryhmän menettelyssä oli
enemmän kysymys mielenilmauksesta kuin todellisesta pyrkimyksestä murtaa
poliisin saartorengas ja päästä sen läpi. Aktivistien mielestä toimilla ei
ollut myöskään mitään mahdollisuutta menestyä.


Voimakeinot vähäisiä

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime heinäkuussa mellakointisyytteet
yksimielisesti. Käräjäoikeus katsoi, että lukion saarto oli sinänsä
laillinen ja poliisin saartoketjun murtamisyritys joukkovoimaa käyttäen
oli tulkittava tilanteeksi, jossa poliisia yritettiin pakottaa jättämään
tehtävänsä.

Koulun piirittäminen tuli kuitenkin mielenosoittajille yllätyksenä ja sen
syy jäi asianosaisille epäselväksi. Lisäksi saarto esti koululla olleiden
osallistumisen suunniteltuun mielenosoitukseen.

Käräjäoikeuden mukaan ryntäysyrityksiin osallistuneilla suomalaismiehillä
tai muillakaan valkohaalareilla ei ollut todellista mahdollisuutta murtaa
saartoa. Joukon käyttämät voimakeinot olivat muutenkin vähäisiä.

Väkijoukon menettely oli käräjäoikeuden mukaan katsottava enintään
virkamiehen vastustamiseksi. Jotta miehet olisi voitu tuomita
väkivaltaisesta mellakasta, käräjäoikeuden olisi pitänyt katsoa heidän
syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

Aktivistien toimintaan ei liittynyt yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa
väkivaltaa eikä toiminnassa aiheutettu omaisuusvahinkoja. Syytteiden
nostoa suomalaisaktivisteja vastaan pyysivät alun alkaen Ruotsin
syyttäjäviranomaiset.