"Maan ihmiset" ilman maata - Mapucheyhteisön puhemiehen haastattelu

Mapuchet ovat Argentiinassa ja Chilessä elävä alkuperäisväki, joka on 120 vuotta käynyt epätoivoista taistelua perintömaidensa puolesta.

Mapuche tarkoittaa "maan ihmistä," mutta Mapuchealueet ovat katoamassa suurmaanomistajien ansiosta. Laillinen tie on kuljettu loppuun konfliktissa mapucheiden ja Compañia de Tierras del Sur Argentinon (CTSA) välillä. Argentiinalaisten oikeusistuinten mukaan Patagonian maat kuuluvat niille keiden omistukseen ne on valtion omaisuusverorekistereissä merkattu. Mutta Mapucheyhteisön puhemies puhuu alueeseen kuulumisen lähestysmistavasta, millä ei ole sijaa oikeusistuimissa. "Olen Roberto Ñankucheo, olen werken, Mapucheyhteisön puhemies, eteläisen Argentiinan Neuquenissa. Mapucheja elää Argentiinassa viiden provinssin alueella: Buenos Aires, Rio Negro, Neuquen, Chubut, sekä Santa Cruzista pohjoiseen oleva alue. Mapucheja elää myös nykyään Chileksi kutsutulla alueella, mikä meille on gulumapuja, lännen maa. He kutsuvat meitä nimellä puelche, idän ihmiset."

Voitko kuvailla lyhyesti kiistaa mapuchojen ja Compañia de Tierrasin välillä, mihin myös italialainen muotiyhtiö Benetton liittyy?

Benettonkonserni osti lähes miljoona hehtaaria maata mapuchojen elinalueelta Patagoniasta. Tämä oli mahdollista vain valtiojohdon avustuksella, mikä möi tierras fiscaleseja, yhteismaita, valtion omistamaa maata tai muilta suurmaanomistajilta ostettua maata, mihin heillä ei ollut selvää omistusoikeutta. Mapuchet ovat aina asuttaneet tätä maata, mutta Argentiinan hallitus ei toteuta vuoden 1994 perustuslakiuudistuksia, joissa tunnustettiin alkuperäisväen olemassaolo täällä ennen valtiota, joka on itse antanut itselleen oikeuden maihin. Lain mukaan meillä on oikeus näihin perintöalueisiimme, mutta Argentiinan hallitus oli Benettonin puolella. Tunnetuin tapaus on Curiñanco-Nahuelquir -perhe, jota syytettiin Benettonille kuuluvan maan anastamisesta, ja ensimmäinen rikosoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan mitään anastamista ei tapahtunut, koska mitään rikoksen elementtejä ei tapahtunut: ei hyväksikäyttöä, ei laitonta toimintaa, ei vahinkoja - lyhyesti sanottuna: ei mitään rikoksen tunnusmerkkejä. Mutta siviilioikeuden mukaan Benettonilla on omistusoikeus eikä ole voitu osoittaa alueen olevan mapuchojen perinnemaita. Valtio ei ole koskaan tunnustanut muodollisesti mapuchojen oikeutta näihin maihin, koska se antaa aina mieluummin lailliset takeet yrittäjille ja invaasiolle, kuin yhteisölle.

Voisitko kertoa erosta eurooppalaisen maanomistusajattelun ja mapuchojen alueellaelämiskäsitteen välillä?

Aluksi täytyy ymmärtää että tässä kohtaa - "omistaa" tai "kuulua" - ero kahden täysin vastakkaisen maailmankuvan välillä on erittäin syvään juurtunut. Me ajattelemme itsemme osana aluetta, osana luontoa, selitämme olemassaolomme - väkenä ja yksilöinä - tavalla miten jokainen meistä selittää alkuperänsä. Jokainen Mapuche tulee luonnonelementistä: tarkoittaen sitä, että jokaiselle meistä oma alkuperämme on alueellamme, tällä aluella missä elämme, asuvissa voimissa. Minä esimerkiksi olen Ñanku - se on sukunimeni, Ñankucheo, ja Ñanku on tällä alueella elävä valkorintainen nuori kotka. Selitän olemassaoloni tuwunin ja kvpalmen käsitteiden avulla, jotka selittävät sen mistä kukin meistä tulee: kvpalme viittaa siihen luonnonelementtiin mistä tulemme ja tuwun kertoo missä olemme maantieteellisesti. Kun Ñankua ei enää ole, oma alkuperäni katoaa, se perusta, miten selitän kuulumiseni alueeseen, häviää. Tästä muodostuu paikkaan kuulumisen tunteemme: kuulumisen, ei omistajana olemisen. Mutta jos sanomme ettemme tunne itseämme alueen omistajiksi, käytetään sitä meitä vastaan niiden tahojen toimesta, jotka väittävät olevansa omistajia. Tätä on vaikea selittää eurooppalaisen kaltaiselle yhteiskunnalle, jossa jokainen maapläntti omistetaan historiallisen invaasion kautta. Kuvittelen sen olevan vielä vaikeampaa Italian kaltaisessa kulttuurissa, joka periytyy Rooman Imperiumista. Ja roomalainen laki on Argentiinan lain perusta: Rooman laissa kehitetyn omistuksen idean pohjalta he ottivat maat pois alkuperäisväeltä. Ja yhä edelleen he soveltavat tätä Rooman lain perustaa, joka ei ota huomioon maan perinteisen käytön mahdollisuutta, maan osana olemista ilman maan omistamista: Rooman laki ei tuntenut kvpalmen ja tuwunin käsitteitä. Ne ovat määritelmiä, maailmankuvia, jotka eivät kohtaa toisiaan.

Lisäksi kehitykselle, joka ymmärretään resurssien louhimisena ja hyväksikäyttönä, pohjautuva "läntinen" maailmankuva on onnistunut uuden todellisuuden, kurjuuden, luomisessa alkuperäisväen maailmaan. Monilla Afrikan alkuperäisporukoilla ei ollut sanaa "köyhyydelle" ennen eurooppalaisten saapumista...

Myöskään omassa kielessämme, mapudungu, ei ole sanaa "puute," sillä aiemmin meiltä ei puuttunut mitään: olimme osa luontoa ja luonto antoi meille sen mitä tarvitsimme elääksemme. Ei ollut käsitettä "köyhyydelle" tai "jonkun tarvitsemiselle." Sanoja "puuttua" ja "tarvita" ei esiinny kielessämme, mapudungussa ei voi sanoa "minulta puuttuu" tai "minä tarvitsen...", meidän täytyy käyttää apuna espanjan verbiä faltar. Ja myös pohjoisemmassa Amerikassa monissa alkuperäiskulttuureissa ei ole sanaa "köyhyydelle" tai "tarpeelle", nämä sanat tulivat vasta eurooppalaisten invaasion myötä.

Eurooppalaisten valloittajien kyky luoda todellisuutta köyhdyttäviä määritelmiä on mielenkiintoinen ajatus. Patagonian valloittamista kutsuttiin "autiomaan valloitukseksi." Mutta Patagoniassa ei ole autiomaata...

Huincat* ajattelevat autoritaarisella tavalla: "Jos minä en ole täällä, tätä paikkaa ei asuta kukaan." Intiaanit olivat heille raakalaisia ja villimiehiä, ei ihmisiä: näin ollen maamme oli autiomaata, tyhjää. Täällä oli ihmisiä, täällä oli kulttuureja jotka elivät yhdessä luonnon kanssa, ja olivat eläneet niin tuhansia vuosia, mutta länkkärit sanoivat: "Jos täällä ei ole kaupunkeja ei täällä elä kukaan, siksi tämä on autiomaata." Kaikki riippui maailmankuvasta, tavasta kokea maailma. Länkkärit eivät kunnioita näissä paikoissa elävän alkuperäisväen maailmankuvaa. Jos he vain voisivat kuunnella miten me ymmärrämme luonnon, miten on mahdollista olla suhteessa luontoon... Mapudungu on kieli mikä mahdollistaa yhteyden luontoon. Mutta he eivät koskaan pysähdy kuuntelemaan: he ymmärtävät vain sen mikä on kirjoitettu, tai minkä vahvistaa teknikko, ammatilainen tai asiantuntija joka kertoo heille miten asiat ovat. Kaikki selitykset tuottavat samanlaisen tavan ymmärtää maailma. He eivät tajua että on olemassa monia muita maailmoja mitä he eivät ymmärrä alkuunkaan. Kukaan heistä ei ymmärrä etteivät he löytäneet Amerikkaa: miten he voisivat "löytää" mantereen joka oli jo asutettu? Heidän täytyy tajuta etteivät he löytäneet mitään, täällä oli jo kulttuureja jotka olivat eläneet täällä tuhansia vuosia. Mutta viidensadan vuoden aikana he eivät ole tajunneet etteivät he ole löytäneet yhtään mitään, ja he luulevat edelleen että heidän täytyy tuoda sivilisaatiota ja tietoa. Mutta se on tuhoa mukanaan tuovaa tietoa.

Ja tuho koskettaa ihmisten elämää. Niin että jotkut mapuchet ovat vankilassa vain siitä syystä että he puolustivat ajatuksiaan.

Täällä Argentiinassa on paljon oikeudenkäyntejä Mapucheja vastaan, kuten myös Chilessä olevia veljiämme vastaan: he ovat myös osa väkeämme, samaa lihaa kanssamme. Chilessä mapucheja sorretaan hyvin paljon. Oikeusjuttuja on käynnissä arviolta sataa mapuchea vastaan ja joitain meikäläisiä on tuomittu kymmenen vuoden vankeuteen. Minä olin puolitoista kuukautta vankilassa "maan anastamisesta". Naurettava syyte: miten voin "anastaa" esivanhempieni maita? Valtio ei ole koskaan ollut halukas sopuun, ei sanoilla eikä sopimuksilla. Päinvastoin: sen neuvotteluhalukkuus on aina tullut aseiden voimalla. Ensin risti ja miekka, nykypäivänä vähän hienostuneempi miekka, mutta silti sama joka yritti alistaa meidät jo 500 vuotta sitten.

Haastattelun teki Alberto Prunetti. Tämä käännös on tehty James Landesin englanninkielisen käännöksen pohjalta, joka on julkaistu Green Anarchy -lehden numerossa #21 (Syksy/Talvi 2005-2006)

*kääntäjän huomio: 'huincalla' tarkoitetaan useita asioita, joihin kuuluu "ulkomaalainen", "valkoinen mies", "kristitty" ja "Mapuche-kulttuurin ulkopuolinen".