Ilmastonmuutos pistää terveysriskit uusiksi
Ympäristö ja luonto | sunnuntai, 11.03. 2007 @ 14:51
Katselukertoja: 655
Ihminen muuttaa maata, merta ja ilmakehää tavalla, johon aikaisemmin ovat pystyneet vain valtavat tulivuorenpurkaukset ja planeettaan törmänneet suuret meteorit. Kukaan ei tiedä, mihin olemme matkalla ja miltä maailma näyttää sadan vuoden kuluttua.
Suurimmat ympäristömuutokset ihminen on aiheuttanut tulella. Etelä-Euroopan ja Lähi-idän metsät hävitettiin polttopuiksi jo kaksi tuhatta vuotta sitten ja Etelä-Englannin metsät 1300-luvulla. Sen jälkeen opittiin polttamaan ensin hiiltä ja sitten muita fossiilisia polttoaineita ja palamisesta syntyneet päästöt lisääntyivät jyrkästi. Tuhansia kuolemia aiheuttanut Lontoon savusumukatastrofi vuonna 1952 herätti päättäjät, ja päästöjä vähennettiin useimmissa teollisuusmaissa - niin myös meillä - radikaalisti.
Teollisuus ja liikenne aiheuttavat kuitenkin edelleen vakavia terveysongelmia. Syynä ovat savun ja pakokaasujen pienhiukkaset, jotka pysyvät ilmassa useita päiviä ja kulkeutuvat helposti maasta toiseen. Ne pahentavat oireita astmaatikoilla ja sepelvaltimotautipotilailla. Seurantatutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että ne lyhentävät elinikää. Syynä on hengitysteiden sairauksista, sydän- ja verisuonitaudeista ja syövästä johtuva kuolleisuus.
Varsinaisen ilmastonmuutoksen suurimmat uhat ovat epäsuoria. Merenpinta nousee 10-90 cm ja osa rannikkoalueista joutuu veden valtaan. Sateet jakautuvat uudelleen ja monet hedelmälliset alueet aavikoituvat. Seurauksena on tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja. Pohjois- ja Keski-Euroopan talvimyrskyjen aiheuttamat kuolemat ovat esimerkki kasvihuoneilmiön välillisistä terveysvaikutuksista.
Ilmaston lämpenemisen välittömät terveysvaikutukset ovat pienempiä, mutta todellisia. Chicagon vuoden 1995 helleviikon on arvioitu aiheuttaneen noin 700 ja Ranskan vuoden 2003 hellejakson tuhansia ylimääräisiä kuolemia, suurimmaksi osaksi vanhuksille ja kroonisesti sairaille. Hellekatastrofien on arveltu tulevaisuudessa toistuvan Euroopan ja Pohjois-Amerikan suurkaupungeissa useammin kuin viiden vuoden välein. Terveysvaikutukset ovat erityisen suuria maissa, joiden asukkaat eivät ole tottuneet korkeisiin lämpötiloihin.
Jo vähäiset muutokset lämpötilassa ja kosteudessa muuttavat hyttysten, punkkien ja kirppujen elinmahdollisuuksia ja levinneisyyttä. Onkin mahdollista, että punkkien mukana leviävät virustaudit voivat yleistyä Suomessa ja malaria saattaa palata takaisin. Lämpimät talvet ja pitkät keväät lisäävät myös kasviperäisten allergioiden yleisyyttä ja oireita. Vaikutukset suomalaisten terveyteen näyttäisivät silti olevan vähäisiä, ainakin alussa.
Myös katastrofivaihtoehto on olemassa. Grönlannin jäätiköt sulavat, Pohjoinen Atlantti lämpenee ja meille tärkeä Golf-virta pysähtyy tai sen suunta muuttuu. Jos näin kävisi, laskisi Pohjois-Euroopan keskilämpötila useita asteita, jää peittäisi Suomen ja eläminen täällä muuttuisi vaikeaksi tai mahdottomaksi. Onneksemme tämä vaihtoehto ei ole kovin todennäköinen.
Jussi Huttunen
Professori
Suurimmat ympäristömuutokset ihminen on aiheuttanut tulella. Etelä-Euroopan ja Lähi-idän metsät hävitettiin polttopuiksi jo kaksi tuhatta vuotta sitten ja Etelä-Englannin metsät 1300-luvulla. Sen jälkeen opittiin polttamaan ensin hiiltä ja sitten muita fossiilisia polttoaineita ja palamisesta syntyneet päästöt lisääntyivät jyrkästi. Tuhansia kuolemia aiheuttanut Lontoon savusumukatastrofi vuonna 1952 herätti päättäjät, ja päästöjä vähennettiin useimmissa teollisuusmaissa - niin myös meillä - radikaalisti.
Teollisuus ja liikenne aiheuttavat kuitenkin edelleen vakavia terveysongelmia. Syynä ovat savun ja pakokaasujen pienhiukkaset, jotka pysyvät ilmassa useita päiviä ja kulkeutuvat helposti maasta toiseen. Ne pahentavat oireita astmaatikoilla ja sepelvaltimotautipotilailla. Seurantatutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että ne lyhentävät elinikää. Syynä on hengitysteiden sairauksista, sydän- ja verisuonitaudeista ja syövästä johtuva kuolleisuus.
Varsinaisen ilmastonmuutoksen suurimmat uhat ovat epäsuoria. Merenpinta nousee 10-90 cm ja osa rannikkoalueista joutuu veden valtaan. Sateet jakautuvat uudelleen ja monet hedelmälliset alueet aavikoituvat. Seurauksena on tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja. Pohjois- ja Keski-Euroopan talvimyrskyjen aiheuttamat kuolemat ovat esimerkki kasvihuoneilmiön välillisistä terveysvaikutuksista.
Ilmaston lämpenemisen välittömät terveysvaikutukset ovat pienempiä, mutta todellisia. Chicagon vuoden 1995 helleviikon on arvioitu aiheuttaneen noin 700 ja Ranskan vuoden 2003 hellejakson tuhansia ylimääräisiä kuolemia, suurimmaksi osaksi vanhuksille ja kroonisesti sairaille. Hellekatastrofien on arveltu tulevaisuudessa toistuvan Euroopan ja Pohjois-Amerikan suurkaupungeissa useammin kuin viiden vuoden välein. Terveysvaikutukset ovat erityisen suuria maissa, joiden asukkaat eivät ole tottuneet korkeisiin lämpötiloihin.
Jo vähäiset muutokset lämpötilassa ja kosteudessa muuttavat hyttysten, punkkien ja kirppujen elinmahdollisuuksia ja levinneisyyttä. Onkin mahdollista, että punkkien mukana leviävät virustaudit voivat yleistyä Suomessa ja malaria saattaa palata takaisin. Lämpimät talvet ja pitkät keväät lisäävät myös kasviperäisten allergioiden yleisyyttä ja oireita. Vaikutukset suomalaisten terveyteen näyttäisivät silti olevan vähäisiä, ainakin alussa.
Myös katastrofivaihtoehto on olemassa. Grönlannin jäätiköt sulavat, Pohjoinen Atlantti lämpenee ja meille tärkeä Golf-virta pysähtyy tai sen suunta muuttuu. Jos näin kävisi, laskisi Pohjois-Euroopan keskilämpötila useita asteita, jää peittäisi Suomen ja eläminen täällä muuttuisi vaikeaksi tai mahdottomaksi. Onneksemme tämä vaihtoehto ei ole kovin todennäköinen.
Jussi Huttunen
Professori
