Luo tunnus!
Kirjaudu
sunnuntai, 12.02. 2012 @ 01:19
 
Lisää Facebook-sivustolle

Antti Rautiainen: Mistä vastarinta syntyy?

Maailman erilaisista epäkohdista on kirjoitettu tuhansia hyllymetrejä kirjoja. Toisaalta sen kirjallisuudenlajin jonka tavoite on saada ihmisiä toimimaan näiden epäkohtien kumoamiseksi saavutukset ovat aika heikkoja. Ainakaan "aktivistioppaisiin" kirjoitetun tekstin määrä ei korreloi mitenkään toiminnan määrän kanssa.
Halu toimia iskee ihmiseen kuin ilmestys, jota toiset ihmiset eivät kohtaa koko elämänsä aikana riippumatta ammennetusta informaation määrästä. Raivo maailman epäoikeudenmukaisuuksia kohtaan tai usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin voi herättää halun toimia, mutta näistä kumpikaan ei ole tämän halun välttämätön edellytys. Aktiiviselle ihmiselle toiminta syntyy sisäisestä tarpeesta, jota ei voi tyhjentävästi selittää tai synnyttää järkiargumenteilla. Sen sijaan järkiargumentit kelpaavat mainiosti toiminnan halun tukahduttamiseen, vaikka pyrkimys tukahduttaa oma aktiivisuus ei myöskään omaa mitään rationaalista lähdettä. Tämä pyrkimys syntyy sisäisestä tarpeesta sopeutua vallitsevan yhteiskunnan normeihin ja kuvitella ympärilleen tietty perusturvallisuuden illuusio.

Tämän perusteella voin kyseenalaistaa kaikenlaisen aktivistioppaiden kirjoittamisen ja vastaavan guruilun mielekkyyden. Kaikki yritykset jakaa toimintaa "sopivan" ja "sopimattoman", "hyödyllisen" ja "järjettömän" kategorioihin ovat viime kädessä auktoriteettiaseman suomaa vallankäyttöä ja ihmisen sisäisen toiminnan halun tukahduttamista.

Tietysti toiminnalla on myös yhteisölliset lähteensä, ja kaikki vallankumouksellinen liikentä on yhteisöllistä toimintaa, missä yhteisö luo omat arvonsa ja kanssakäymisen muotonsa haastamaan vallanpitäjien vastaavat. Apatian kyllästämässä yhteiskunnassa jossa nämä vaihtoehtoyhteisöt ovat heikkoja on kuitenkin yksilön vastuulla aloittaa vastarinta. Siispä jos haluat piirtää tussilla seinään, niin piirrä. Jos haluat viiltää bemarin kylkeen naarmun, niin viillä. Jos haluat lyödä kyttää, niin lyö. Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel, mielekkäintä vaikuttamisen muotoa voit etsiä sitten kun tämä askel on otettu.

Antti Rautiainen

Julkaistu alunperin:
http://anttirautiainen.livejournal.com/19191.html#cutid1

7 kommentti(a)

Allaolevista kommenteista on vastuussa vain niiden kirjoittaja. Sivusto ei ole vastuussa niistä.
Mistä vastarinta syntyy?
kiiras200, tiistai, 20.02. 2007 @ 10:04
>Aktiiviselle ihmiselle toiminta syntyy sisäisestä tarpeesta, jota ei voi >tyhjentävästi selittää tai synnyttää järkiargumenteilla. Sen sijaan >järkiargumentit kelpaavat mainiosti toiminnan halun tukahduttamiseen, >vaikka pyrkimys tukahduttaa oma aktiivisuus ei myöskään omaa mitään >rationaalista lähdettä. Tämä pyrkimys syntyy sisäisestä tarpeesta >sopeutua vallitsevan yhteiskunnan normeihin ja kuvitella ympärilleen >tietty perusturvallisuuden illuusio.

Eli on tarve toimia, jota ei voi rationaalisesti selittää. Jos toiminta olisi suunnattua, ts. ihminen koittaa päästä tiettyyn tavoitteeseen, vaikka parempaan maailmaan, niin toiminta on rationaalisesti perusteltavissa. Ilman rationaalista perustelua toiminta on enemmän tai vähemmän uskomisesta ('uskonnosta') kiinni.

>"Kaikki yritykset jakaa toimintaa "sopivan" ja "sopimattoman", >"hyödyllisen" ja "järjettömän" kategorioihin ovat viime kädessä >auktoriteettiaseman suomaa vallankäyttöä ja ihmisen sisäisen toiminnan >halun tukahduttamista."
Sisäinen toiminnan halun; aina välillä kyllä vituttaa, jotkut purkaa sen hakkaamalla vaimon, toiset raapimalla sen vitun runkkarin bemaria. Kai ne oppaat koittaa neuvoa?

>Siispä jos haluat piirtää tussilla seinään, niin piirrä. Jos haluat viiltää >bemarin kylkeen naarmun, niin viillä. Jos haluat lyödä kyttää, niin lyö. >Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel, mielekkäintä vaikuttamisen >muotoa voit etsiä sitten kun tämä askel on otettu.
Eikö parempi teko ois vaikka olla ostamatta sieltä lidlistä, k-kaupasta tai jäteistä, ostaa pieniltä. Välttää pelaamasta systeemin pussiin. Paljonko on vastarintaa sossun tuilla bemareita viiltelevissä sankareissa?
Mistä vastarinta syntyy?
Anonyymi, tiistai, 20.02. 2007 @ 17:55
"Eikö parempi teko ois vaikka olla ostamatta sieltä lidlistä, k-kaupasta tai jäteistä, ostaa pieniltä. Välttää pelaamasta systeemin pussiin. Paljonko on vastarintaa sossun tuilla bemareita viiltelevissä sankareissa?"

Niin kauan kuin ostat pelaat systeemin pussiin. Pieniltä ostamisen kautta vaikuttaminen aika mitätöntä vaikuttamista jos on vaikuttamista ollenkaan.

Sossun tuilla.. hoh-hoijaa, koskakohan nää niin helvetin suoraselkäiset revarit jaksaisi loputtaa ton sossusta änkyttämisen ja keskittyä asiaan.
Mistä vastarinta syntyy?
Anonyymi, keskiviikko, 21.02. 2007 @ 11:09
Eli on tarve toimia, jota ei voi rationaalisesti selittää. Jos toiminta olisi suunnattua, ts. ihminen koittaa päästä tiettyyn tavoitteeseen, vaikka parempaan maailmaan, niin toiminta on rationaalisesti perusteltavissa. Ilman rationaalista perustelua toiminta on enemmän tai vähemmän uskomisesta ('uskonnosta') kiinni.

- Huomasitko että puhuttiin nimenomaan Halusta Toimia ei itse Toiminnasta? Toiminta itsessään voi olla hyvinkin rationaalisesti perusteltua, vaikka itse halu onkin sisäsyntyistä ja ei järjellä täysinselitettävissä.


>"Kaikki yritykset jakaa toimintaa "sopivan" ja "sopimattoman", >"hyödyllisen" ja "järjettömän" kategorioihin ovat viime kädessä >auktoriteettiaseman suomaa vallankäyttöä ja ihmisen sisäisen toiminnan >halun tukahduttamista."

Sisäinen toiminnan halun; aina välillä kyllä vituttaa, jotkut purkaa sen hakkaamalla vaimon, toiset raapimalla sen vitun runkkarin bemaria. Kai ne oppaat koittaa neuvoa?


- Oppaat koittavat neuvoa ja minusta niistä voi olla hyötyä. Mutta ehkä sitten vasta kun on todella syntynyt halu toimia. Ei ompeluoppaasta ole mitään hyötyä ellei halua ommella.


>Siispä jos haluat piirtää tussilla seinään, niin piirrä. Jos haluat viiltää >bemarin kylkeen naarmun, niin viillä. Jos haluat lyödä kyttää, niin lyö. >Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel, mielekkäintä vaikuttamisen >muotoa voit etsiä sitten kun tämä askel on otettu.
Eikö parempi teko ois vaikka olla ostamatta sieltä lidlistä, k-kaupasta tai jäteistä, ostaa pieniltä. Välttää pelaamasta systeemin pussiin. Paljonko on vastarintaa sossun tuilla bemareita viiltelevissä sankareissa?


- Miten kulutustottumusten muuttaminen on ristiriidassa ylläolevien toiminnantapojen kanssa? Ei mielestäni mitenkään. Vaikuttavuudesta voi olla montaa mieltä. Mitä esimerkiksi vaikuttaa piirrellä tussilla seiniin, viillellä bemareita tai hakata kyttiä? Toki on parempiakin toimintatapoja..

Mitä vikaa mielestäsi on "sossun tuilla elävissä"? Monet nuoret ovat ajautuneet sossun luukulle siksi ettei löyty työtä tai palkat ei riitä elämiseen. Miksi hyökkäät köyhiä vastaan? Pidätkö rikkaita parempina ihmisinä?
Mistä vastarinta syntyy?
Anonyymi, keskiviikko, 21.02. 2007 @ 12:18
Antti: "Kaikki yritykset jakaa toimintaa "sopivan" ja "sopimattoman", "hyödyllisen" ja "järjettömän" kategorioihin ovat viime kädessä auktoriteettiaseman suomaa vallankäyttöä ja ihmisen sisäisen toiminnan halun tukahduttamista."
-----

Eikös Antti tekstissään syyllisty itse samaan syntiin, kuin mistä hän aktivistioppaita syyttää. Tekstin pohjavireenä on kuitenkin määrittely siitä minkälainen toiminta on "järkevää" tai toivottavaa. Toivottavaa ei siis ole aktivistioppaiden tms. lukeminen vaan "sisäisen halun noudattaminen". Eikö Anttikin käytä tässä auktoriteettiaseman suomaa valtaa?

Jos puhutaan toiminnasta, tehdään aina rajanveto toivottavan/ei toivottavan toiminnan välillä. Oli se sitten perusteltu "järkeväksi", "sopimattomaksi" tai "hyödylliseksi".

Eikö sisäisen toiminnan halua voi perustella? Eikö toimintaa pitäisi pystyä ainakin jossain määrin perustelemaan? On tietysti eri asia kenelle toimintaa kannattaa alkaa perustelemaan. Esimerkiksi vallanhimoiseen psykopaattipoliitikon vakuuttaminen oman toiminnan järkevyydestä on tuskin anarkistien/vallankumouksellisten ykkösprioriteetti. On kuitenkin varmasti hyvä keskustella toiminnanhaluisten ihmisten kanssa esimerkiksi strategisista seikoista, onko toiminta tarpeeksi tehokasta; eli käytetään kriittistä reflektioita oman ja muiden toiminnan kanssa. Dialogia.

Jos toiminnan ainoana perusteena on vain "sisäinen halu" (olkoonkin vallankumouksellinen) ollaan melko heikoilla jäillä. Jos jonkun aktivistioppaan järkevyyden kategoria ei kolahda, sen voi sitten jättää omaan arvoonsa.
Mistä vastarinta syntyy?
Anonyymi, keskiviikko, 21.02. 2007 @ 19:35
Eli sun mielestä Antti määrää auktoritäärisesti sua "noudattamaan sisäistä halua"? Taidanpa yhtyä Antin auktoritääriseen määräilyyn: Ihminen, seuraa sisäistä haluasi!!!

Kompa on siinä ettei tämä ole mikään yksinkertainen käsky: Saamme ja luomme jatkuvasti impulsseja, joita aivomme yrittä tulkita ja järkeistää. (Valitettavasti?) aivomme informaation tulkintamallit ja -työkalut eivät ole vain meidän omia, vaan ympäristö vaikuttaa niihin huomattavasti.
Ajatus jostain syvimmäisestä halusta, sisimmäisestä alkuluonnosta, vapaasta ideasta tai impulssista, edustaa nähdäkseni deskartesilaista dualismia tai platonilaista essentialismia, valkoisen miehen yrityksiä uskotella itselleen olevansa jotenkin erillään (yläpuolella) maailmasta, olevansa jotenkin "Jotain", tavallaan halu olla jumala; Mikään ei vaikuta minuun, minä vaikutan kaikkeen; Solipsistinen siemensyöksy.

En sanoisi että Antin teksti syyllistyy tähän, ainakaan suoraan; hän ei puhu "sisimmäisestä halusta", vaan "sisäisestä tarpeesta, jota ei voi tyhjentävästi selittää tai synnyttää järkiargumenteilla". Mun mielestä on täysin ymmärrettävää ettei pysty selittämään sitä, taikka mitä tahansa muuta: kulttuurimme määräilee meidän ilmaisua, ja sen kautta meidän ajatusta, hyvinkin paljon. En tiedä koskeeko tämä kaikkia kulttuureja yhtälailla, mutten ainakaan sanoisi kulttuurin jossa eletään, osana maailmankapitalismisivilisaatiota, liioin kannustavan (itse-)ilmaisuun ja ymmärrykseen.
Mun mielestä on kuitenkin hyvä yrittää päästä perille siitä mistä asiat johtuvat ja miten ne liittyvät toisiinsa: meidän olisi jo aika yrittää nähdä sitä maailmaa jossa eletään, ja keitä itse olemme ja mitä teemme. Se että pystyy näkemään, että on sisäinen tarve TEHDÄ JOTAIN, vaikkei vielä pysty selittää mitä ja miksi, on mielestäni hyvä asia mistä kannattaa pitää kiinni (mitä erityisemmin koska yhteiskunta tekee siitä vaarallista). Mutta pitää myös olla tarkkaavainen; (ali-/yli-)tajuntamme ja ympäristömme vilisee ulkoolta opituista tavoista jäsentää maailmaa, impulssimme, tarpeimme ja ajatuksiamme: emme ole "heikolla jäällä" vain "sisäisen halun" suhteen, vaan KAIKEN (siis KAIKEN) suhteen. Järjellinen kuin järjellistämätön on yhtä lailla moninaisten, keskenään ristiriitaisten, kulttuurivaikutteiden ristitulituksessa, ja näitä ja niiden vaikutukset kannattaa yrittää nähdä selkeästi; Jos ei halua kulkea kulttuurinsa ohjenuorassa siis.
Tämä koskee myös kyky nähdä että on sisäinen tarve turvallisuuteen ja yhteisöön kuulumiseen, joka ei mielestäni ole yhtään vähäarvoisempi tarve kuin yllämainittu.
Kummankin kohdalla päädymme heikolle jäälle, ja mahdollisesti huonoon lopputulokseen, jos emme katso tarkkaan niitä toimintamalleja joita aivomme(kulttuurimme) tarjoaa meille.

Ei ole mitään lähtökohtasesti väärää siinä että antaa sen "sisäisen halun" ohjata askeliaan, (varsinkin suuntiin johin on "kielletty" mennä, siitä voi oppia hyvinkin paljon) mutta se voi saada aikaan ikäviä asioita itselle ja toisille, mikä ei tietenkään suuremmassa perspektiivissä myöskään ole lähtökohtaisesti väärin. Yksilötasolla on kuitenkin tapana huolehtia omasta, ja siksi myös muiden, hyvinvoinnista. Mikä ei myöskään ole lähtökohtaisesti väärin, eikä merkitse että pitäisi vaan olla tekemättä mitään vaarallista tai ylipäätään mitään.

Mikä mielestäni yleensä mättää aktivistioppaissa ja muussa propagandassa, ja myös jonkun verran Antin tekstissä ja vastaavissa spontaanin (tai ei-spontaanin) toiminnan ylistyksissä, joita alkaa jo olla kurkkua myöten, on että yleensä tulee tunne siitä että niissä määrätään mitä pitää tuntea: minulla pitäisi olla jokin melodramaattinen palavan raivoisa SISÄISESTÄ ITSESTÄNI kumpuava tarve, jonka pitää ilmaista itseään kyttien pieksemisena/ häkkieläinten vapauttamisena/ auktoriteettien uhmaamisena/ seinien töhrmisenä/ puiden halamisena/ talojen valtaamisena jne jne jne, ollakseni hyvä anarkisti/aktivisti, eli Hyvä Ihminen.
Ehkä tämä on vain omaa tunteitteni värjäämää tulkintaa. Mutta näen jotain samanlaista sinun reaktiossa Antin kuviteltuun tai todelliseen määräilemiseen. Ja oikeasti, käsi ylös kaikki jotka _oikeasti_ tuntevat juuri sillä tavalla kuten kaikessa tässä aktivistipropagandassa kuvataan. Minusta nimittäin vähän tuntuu ettei näitä ihmisiä ole olemassa missään, tai ei ainakaan hirveän paljon. Jos niitä onkin paljon niin hyvä vaan, voin antaa tämän kokemuksiensa yhdistämän klikin rauhassa miettiä miksi tämä "ilmestys" ei iske useampiin, lopettaa nillittäminen ja hankkia elämä muualta.
Mistä vastarinta syntyy?
kiiras200, keskiviikko, 21.02. 2007 @ 21:08
>Niin kauan kuin ostat pelaat systeemin pussiin. Pieniltä ostamisen kautta >vaikuttaminen aika mitätöntä vaikuttamista jos on vaikuttamista >ollenkaan.

No annappa kunnon vaihtoehto ostamiselle? Osan ruuasta toki voi dyykata, ei kaikkea. Loput tarvikkeet sitten voisi varmaan varastaa, mutta eipä sillä saada kuin vihaisia kauppiaita, ja kärsiviä kuluttujia hintojen noususta. Tietty sitä ite saa ilmaset safkat ja mielen ettei tue systeemiä. Hyvä tapa nostaa itsetuntoa? Tai ehotatko sä ehkä että mun pitäis pöllii maailmankaupasta mun kahvit? Tai kasvattaa ite mun kahvit ja näytöt, kitarat ja webbikamerat?


>Mitä vikaa mielestäsi on "sossun tuilla elävissä"? Monet nuoret ovat >ajautuneet sossun luukulle siksi ettei löyty työtä tai palkat ei riitä >elämiseen. Miksi hyökkäät köyhiä vastaan? Pidätkö rikkaita parempina >ihmisinä?

Emmä nää mitään ongelmaa siinä että ihmiset elää valtion rahoilla. Elän itekkin valtion rahoilla, opintotuella. Mä koitin tässä kritisoida niitä tyyppejä jotka vastustavat Systeemiä vetämällä ensin kännit sossun rahoilla ja kapakasta tullessa potkii pari lamppuu sisään, ja kehuu seuraavana iltana sitä kavereilleen. Kyllä mä kunnioitan enemmän sitä Reiskaa joka herää joka aamu viideltä, lähes selvinpäin, ajamaan rekkaa Toijalasta Halikkoon, vaikka homma maistuis puulta eikö kiinnostaisi. Vain koska ihmisen pitää Reiskan mielestä tehdä jotain ansaitaakseen leipänsä. Koitan kai sanoa etten mäkään oikein hyväksy sitä että joku pitää itteään niin mahtavana tyyppinä että muiden pitää maksaa sen eläminen. Jos ei _oikeasti_ saa töitä niin homma on tietty toinen.

Sossusta ja vapaa-ajasta vielä: nyky-yhteiskunta alkaa olla, hauskaa kyllä, siinä vaiheessa että alkaa oikeesti olla ihan mahdollista että ihmillä ois vapaa-aikaa huomattavasti enemmän, ja elintaso pysyis samana. Automattiikka kehittyy huimaa vauhtia. Mutta eihän se siihen mee, vaan siihen (kai) että tuotetaan enemmän ja kulutetaan enemmän. Mutta tehään kokoajan töitä kaheksasta kuuteen. Eläköön pääoman valta!

Koitin sanoa kanssa että on aika älytöntä koittaa parantaa maailmaa viiltelemällä bemaria, tai vetämällä kyttää turpaa. Tarviiko sitä koittaa löytää oma päänsä, itsensä, muitten kustannuksella (lue kärsimyksellä)?
Mistä vastarinta syntyy?
kiiras200, keskiviikko, 21.02. 2007 @ 21:09
>Niin kauan kuin ostat pelaat systeemin pussiin. Pieniltä ostamisen kautta >vaikuttaminen aika mitätöntä vaikuttamista jos on vaikuttamista >ollenkaan.

No annappa kunnon vaihtoehto ostamiselle? Osan ruuasta toki voi dyykata, ei kaikkea. Loput tarvikkeet sitten voisi varmaan varastaa, mutta eipä sillä saada kuin vihaisia kauppiaita, ja kärsiviä kuluttujia hintojen noususta. Tietty sitä ite saa ilmaset safkat ja mielen ettei tue systeemiä. Hyvä tapa nostaa itsetuntoa? Tai ehotatko sä ehkä että mun pitäis pöllii maailmankaupasta mun kahvit? Tai kasvattaa ite mun kahvit ja näytöt, kitarat ja webbikamerat?


>Mitä vikaa mielestäsi on "sossun tuilla elävissä"? Monet nuoret ovat >ajautuneet sossun luukulle siksi ettei löyty työtä tai palkat ei riitä >elämiseen. Miksi hyökkäät köyhiä vastaan? Pidätkö rikkaita parempina >ihmisinä?

Emmä nää mitään ongelmaa siinä että ihmiset elää valtion rahoilla. Elän itekkin valtion rahoilla, opintotuella. Mä koitin tässä kritisoida niitä tyyppejä jotka vastustavat Systeemiä vetämällä ensin kännit sossun rahoilla ja kapakasta tullessa potkii pari lamppuu sisään, ja kehuu seuraavana iltana sitä kavereilleen. Kyllä mä kunnioitan enemmän sitä Reiskaa joka herää joka aamu viideltä, lähes selvinpäin, ajamaan rekkaa Toijalasta Halikkoon, vaikka homma maistuis puulta eikö kiinnostaisi. Vain koska ihmisen pitää Reiskan mielestä tehdä jotain ansaitaakseen leipänsä. Koitan kai sanoa etten mäkään oikein hyväksy sitä että joku pitää itteään niin mahtavana tyyppinä että muiden pitää maksaa sen eläminen. Jos ei _oikeasti_ saa töitä niin homma on tietty toinen.

Sossusta ja vapaa-ajasta vielä: nyky-yhteiskunta alkaa olla, hauskaa kyllä, siinä vaiheessa että alkaa oikeesti olla ihan mahdollista että ihmillä ois vapaa-aikaa huomattavasti enemmän, ja elintaso pysyis samana. Automattiikka kehittyy huimaa vauhtia. Mutta eihän se siihen mee, vaan siihen (kai) että tuotetaan enemmän ja kulutetaan enemmän. Mutta tehään kokoajan töitä kaheksasta kuuteen. Eläköön pääoman valta!

Koitin sanoa kanssa että on aika älytöntä koittaa parantaa maailmaa viiltelemällä bemaria, tai vetämällä kyttää turpaa. Tarviiko sitä koittaa löytää oma päänsä, itsensä, muitten kustannuksella (lue kärsimyksellä)?

Yleistä sivuista

Takku on tee-se-itse mediaprojekti, joka sanojen voimalla haluaa rohkaista meitä tavallisia ihmisiä välittömään, puolue-, ammattiliitto- ja järjestötoiminnasta riippumattomaan kapinaan (itse)tuhoisaa (epä)todellisuutta vastaan... Lue lisää

Miten osallistua

Takun toiminta perustuu käyttäjien lähettämään sisältöön. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä... Lue lisää

Käyttäjiä paikalla

Vieraita sivustolla: 14

Tapahtumat

Pääkalenteri

lauantai 11.02.2012

Miete

Ne, jotka todella hakevat radikaalia muutosta, eivät voi hakea vakuutuksia päättäjiltä, sillä ainoa vakuus joka meillä voi olla on kunniamme säilyttäminen vallankumouksellisina ihmisinä maailmassa, jossa emme voi elää vapaana. Kaikki muu on traagista naiiviutta tai elämästä tehtyä vieraannuttavaa mystifikaatiota. Anarkistit, jotka eivät muodosta liikettä ja joilla ei ole sen koommin linjauksia kuin keskusjärjestöjäkään, elävät itseorganisoinnin tilanteissaan monenlaisilla eri tavoilla. He jättävät kentän auki kaikille kokeiluille. Juuri tästä syystä he välttävät visusti esittämästä täsmällisiä ohjeita ja ideologisia reseptejä siitä miten homma pitäisi hoitaa. Ainoa periaate josta pidämme tiukasti kiinni - ei pelkästään anarkistien suhteen, vaan kaikkien niiden suhteen jotka pyrkivät nykytilanteen kumoamiseen tähtäävän itsemääräämisen polulle - on se että mitä vapaampia olemme, sen parempi.
http://takku.net/article.php/20100114-laillistamista-vastaan

Oma tunnukseni





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

-


Mediakeskus


Uutisia ja ajankohtaista maailmalta

15M Suomi

15M Suomi

Vallattomia ääniä Tampereen kaduilta banneri

Vallattomia ääniä Tampereen kaduilta -feed

JKLDiy

fifi

Hyökyaalto

Vallankumouksen hedelmiä

Väärinajattelija

Wikikko

Mustan Kanin Kolo

Hirvitalo

Vastavirta