Finnwatch: Varaumia palmuöljyn kestävyydelle
Kapitalismi & Kehitys | perjantai, 2.02. 2007 @ 13:45
Katselukertoja: 654
Neste Oil pyrkii maailman johtavaksi biodieselin tuottajaksi. Se aikoo hankkia tarvittavan palmuöljyn parhailta malesialaisilta tuottajilta.
Malesia ja Indonesia tuottavat suurimman osan palmuöljystä maapallolla. Useat malesialaiset yhtiöt kuuluvat eri tahojen muodostamaan palmuöljy-yhdistykseen. Se on laatinut kestävyyden kriteerit palmuöljylle, ja osa näistä yrityksistä testaa kriteereitä parin parin vuoden pilotissa.Missään ei tuoteta palmuöljyä, jolla olisi sertifikaatti kestävyydestä, koska sellaista ei ole.
Sertifikaattikaan ei FinnWatchin tuoreen raportin kirjoittajien mukaan yksin takaisi sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää tuotantoa: Kestävyys edellyttää vähintään riippumatonta verifiointijärjestelmää - ja sitä, että kaikki tuottajat osallistuvat siihen.
Palmuöljyn nykyisellä tuotannolla on vakavia ympäristövaikutuksia. Kun biopolttoaineiden ja palmuöljyn kysyntä kasvavat, öljypalmuplantaaseja laajennetaan. Osa laajennuksista tapahtuu etenkin Indonesiassa sademetsiin tai turvemaille. Sademetsää raivataan polttaen, mikä lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja metsäpaloriskiä. Useat uhanalaiset lajit menettävät elinympäristönsä, hiilinieluja katoaa ja ilmakehään vapautuu metaania. Rekkaralli yksilajisten plantaasien ja öljynpuristamojen välillä on tiuhaa. Euroopan unioni suurimpana ostajana on kaukana, joten myös kuljetuksista jää jalanjälki.
Malesian johto pitää esimerkiksi Euroopan unionin ympäristönsuojelunormeja lähinnä EU-viennin esteinä. Ympäristöongelmien esille tuonnin plantaasiteollisuuden ministeri Peter Chin kuittaa omaa asiaansa ajavien ryhmien havainnoiksi.
Palmuöljyn tuotannolla on myös sosiaalisia vaikutuksia. Plantaasien tulo on johtanut kiistoihin maaoikeuksista eri väestönosien, mm. metsiä perinteisesti käyttäneiden penanien alkuperäiskansan kanssa. Väestöä on pakkosiirretty plantaasien tieltä, jolloin he ovat menettäneet elinehtonsa.
Plantaasit työllistävät ihmisiä, mutta tekemisen ehdot ovat kovat: järjestäytyä ei voi, palkka on alle toimeentulon ja työturvallisuus heikko. Naistyöläiset altistuvat ruiskutuksissa vaaralliselle torjunta-aine parakvatille.
Ainakin kahdeksalla suurimmalla malesialaisella yhtiöillä on tytär Indonesiassa, jossa ongelmat tiivistyvät.
Neste Oilin shipping-johtaja Risto Näsi ennakoi, että palmuöljyn osto Kaakkois-Aasiasta voi kohdata esteitä kasvavan, valtavia sademtesätuhoja koskevan keskustelun vuoksi. "Meidän täytyy kuunnella tätä keskustelua", hän totesi thaimaalaiselle The Nation-lehdelle.
(14.11.2006, Eeva Simola, Finnwatch)
Finnwatchin koko raportti:
http://www.finnwatch.org/pdf/Palmu_ljyraportti.pdf
Malesia ja Indonesia tuottavat suurimman osan palmuöljystä maapallolla. Useat malesialaiset yhtiöt kuuluvat eri tahojen muodostamaan palmuöljy-yhdistykseen. Se on laatinut kestävyyden kriteerit palmuöljylle, ja osa näistä yrityksistä testaa kriteereitä parin parin vuoden pilotissa.Missään ei tuoteta palmuöljyä, jolla olisi sertifikaatti kestävyydestä, koska sellaista ei ole.
Sertifikaattikaan ei FinnWatchin tuoreen raportin kirjoittajien mukaan yksin takaisi sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää tuotantoa: Kestävyys edellyttää vähintään riippumatonta verifiointijärjestelmää - ja sitä, että kaikki tuottajat osallistuvat siihen.
Palmuöljyn nykyisellä tuotannolla on vakavia ympäristövaikutuksia. Kun biopolttoaineiden ja palmuöljyn kysyntä kasvavat, öljypalmuplantaaseja laajennetaan. Osa laajennuksista tapahtuu etenkin Indonesiassa sademetsiin tai turvemaille. Sademetsää raivataan polttaen, mikä lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja metsäpaloriskiä. Useat uhanalaiset lajit menettävät elinympäristönsä, hiilinieluja katoaa ja ilmakehään vapautuu metaania. Rekkaralli yksilajisten plantaasien ja öljynpuristamojen välillä on tiuhaa. Euroopan unioni suurimpana ostajana on kaukana, joten myös kuljetuksista jää jalanjälki.
Malesian johto pitää esimerkiksi Euroopan unionin ympäristönsuojelunormeja lähinnä EU-viennin esteinä. Ympäristöongelmien esille tuonnin plantaasiteollisuuden ministeri Peter Chin kuittaa omaa asiaansa ajavien ryhmien havainnoiksi.
Palmuöljyn tuotannolla on myös sosiaalisia vaikutuksia. Plantaasien tulo on johtanut kiistoihin maaoikeuksista eri väestönosien, mm. metsiä perinteisesti käyttäneiden penanien alkuperäiskansan kanssa. Väestöä on pakkosiirretty plantaasien tieltä, jolloin he ovat menettäneet elinehtonsa.
Plantaasit työllistävät ihmisiä, mutta tekemisen ehdot ovat kovat: järjestäytyä ei voi, palkka on alle toimeentulon ja työturvallisuus heikko. Naistyöläiset altistuvat ruiskutuksissa vaaralliselle torjunta-aine parakvatille.
Ainakin kahdeksalla suurimmalla malesialaisella yhtiöillä on tytär Indonesiassa, jossa ongelmat tiivistyvät.
Neste Oilin shipping-johtaja Risto Näsi ennakoi, että palmuöljyn osto Kaakkois-Aasiasta voi kohdata esteitä kasvavan, valtavia sademtesätuhoja koskevan keskustelun vuoksi. "Meidän täytyy kuunnella tätä keskustelua", hän totesi thaimaalaiselle The Nation-lehdelle.
(14.11.2006, Eeva Simola, Finnwatch)
Finnwatchin koko raportti:
http://www.finnwatch.org/pdf/Palmu_ljyraportti.pdf
