Libanonin tilanteesta sekä mielenosoituskutsu 24.7.

Israelin hallituksen ja sotavoimien sekä Hizbollahin hyökkäykset viattomia siviilejä kohtaan jatkuvat päivittäin Libanonissa, Israelissa ja Palestiinassa. Meidän on turha odottaa hallitusten tai talouselämän puuttuvan tilanteeseen. Ainut mahdollisuus tilanteen parantamiseksi on ruohonjuuritasolta kumpuava painostus ja globaali solidaarisuus.

Lauantai 22.7. oli "kansainvälinen toimintapäivä Israelin aggressiota vastaan". Maanantaina 24.7. on Helsingissä ja Tampereella Rauhanpuolustajien koollekutsuma mielenosoitus Israelin pommituksia vastaan. Tampereella kokoontuminen klo 17 Hämeenpuiston tapahtuma-aukiolla, Helsingissä Kiasmalla samaan aikaan, josta kulkue Israelin suurlähetystölle (Yrjönkatu 36).

On syytä tehdä muutama tärkeä huomio toimintapäivään ja mielenosoituksiin liittyen. Miksi Rauhanpuolustajat vastustavat vain Israelin hallituksen toimintaa, vaikka myös Hizbollahin iskut ovat tappaneet viattomia siviilejä, vaikkakin huomattavasti vähemmässä määrin. Ei Hizbollah ole mikään hyvyyden esitaistelija, jota olisi syytä romantisoida. Se on islamistinen sissijärjestö, jonka toiminnassa on terrorismin piirteitä sen kohdistuessa valikoimattomasti siviiliväestöön. On valitettavaa kuinka yleistä vasemmistopiireissä tällainen kolmannen maailman vastarintaliikkeiden kritiikitön romantisointi on.

On tärkeä pohtia myös kansallisuuden, kansainvälisyyden ja nationalismin merkitystä. On huomattava, että Israelin hallituksen toimien vastustaminen ei tarkoita kaikkien israelilaisten toimien vastustamista. Israelissa on varmasti paljon väkeä jotka vastustavat Israelin hallituksen toimintaa. Selvin osoitus tästä on hallituksen toimien vastainen mielenosoitus Tel Avivissa viime sunnuntaina (http://www.orthodoxanarchist.com/2006/07/israelis-protest-growing-war.php). Erityisen tärkeää on huomioida että Israelin hallituksen toimien vastustaminen ei todellakaan tarkoita juutalaisvastaisuutta. Israelin hallitus ei ole juutalaisten edustaja, eivätkä kaikki juutalaiset kannata Israelin hallituksen toimia (Bay Area Jews Protest Israel's Attacks On Gaza And Lebanon, http://www.indybay.org/newsitems/2006/07/17/18288971.php).

On myös hyvä huomioida että Libanonilaisten ja Palestiinalaisten ihmisten tukeminen ei tarkoita kyseisten alueiden keskushallintojen tai kyseisiltä alueilta operoivien sissi/terroristiryhmittymien tukemista. Ja vaikka kokisimmekin Hizbollahin vastarinnan Israelin armeijaa kohtaan oikeutetuksi ja viattomien ihmishenkiä säästäväksi, ei se tarkoita sitä että meidän tarvitsisi tukea heidän uskonnollisia tai kulttuurisia näkemyksiään tai hierarkkista organisointitapaansa. Tai että meidän tulisi ummistaa silmämme heidän Israelin pohjoisosien siviiliväestöön tai libanonilaisväestöön kohdistamaansa riistoon ja terroriin.

Olisi ollut parempi jos toimintapäivä olisi julistettu globaaliksi toimintapäiväksi, ei kansainväliseksi. Tämä saattaa kuullostaa pilkunviilaukselta, mutta siinä on kuitenkin merkittävä ero. Kansojen välisessä maailmassa valtiot ja kansat ovat edelleen olemassa. Kansathan ovat yhtenäisiä massoja, jotka ovat kykenemättömiä toimimaan ilman kansanjohtajien määräyksiä. Valtiot ovat väkivallan monopoleja, jotka hallinnoivat tietyllä maantieteellisellä alueella elävää "kansaa" (jonka yhteinen identiteetti on keinotekoisesti muokattu). Vapaassa maailmassa ei voi olla valtioita eikä kansoja. Sen sijaan vapaassa maailmassa on aktiivisia ihmisiä, itseorganisoituneita hierarkiattomia, verkostomaisia yhteisöjä ja niiden välisiä yhteistyön ja solidaarisuuden verkostoja aina globaalille tasolle asti.

Tällaiset aktiiviset ihmiset, yhteisöt ja verkostot eivät tarvitse eivätkä suvaitse älyllisiä, sotilaallisia tai minkäänlaisia etujoukkoja jotka toimisivat "heidän puolestaan". Ne ovat kykeneviä toimimaan itse ja tietävät että se on ainut mahdollisuus saavuttaa ja säilyttää vapaus, sillä etujoukot ovat aina korruptoituneita ja passiivisuus tai valppauden puute ruokkii vallanhimoisten yksilöiden juonitteluja. Parasta solidaarisuutta on kamppailu kotona, ja itseorganisoidun, etujoukottoman kamppailun tapa on suora toiminta.

Suora toiminta tarkoittaa pyrkimystä ratkaista ongelma itse, sen sijaan että pyrkisi anelemaan jotain toista tahoa (media, hallitus...) ratkaisemaan ongelman. Kommunikaation tasolla suora toiminta tarkoittaa henkilökohtaisia kasvokkaisia kontakteja, itse tuotettuja lehtiä, nettisivuja ja muuta mediaa sekä julkisen tilan haltuunottoa poliittiseen kommunikaatioon graffitien, julisteiden, tarrojen tai vaikkapa katuteatterin keinoin. Arkielämän tasolla se voi tarkoittaa selviytymistä rahataloudesta ja teollisesta tuotantokoneistosta riippumattomin keinoin omavaraistaloudessa, tai yhteistyö- ja avustusprojektien luomista oma-aloitteisesti valtioista ja yhtiöistä riippumatta. Kamppailun tasolla suora toiminta voi tarkoittaa vaikkapa Israelin hallituksen ja sen tukijoiden omaisuuden tuhoamista (sabotaasi). Sabotaasi ei ole terrorismia - se ei kohdistu viattomiin sivullisiin, eikä keneenkään elävään olentoon, vaan riistäjien omaisuuteen aiheuttaen heille taloudellisia tappioita. Näin sabotaasi puhuu kieltä jota riistäjät ymmärtävät: talouden kieltä.

On harmi että Rauhanpuolustajat junnaa samaa vanhaa polkua: vaatien hallituksia puuttumaan toimiin. Herätkää jo! Tämä on hallitusten toiminnan keskeistä aluetta. Tätä varten ne on perustettu. Ne ovat järjestelmällisen riiston organisaatioita joilla on väkivaltakoneistot, joita ne käyttävät, mikäli eivät pysty hallitsemaan pehmeämmin keinoin. On häkellyttävän naiivia vedota hallituksiin. Muutos on saatava aikaan omatoimisesti.

Olisi myös syytä pohtia mitä mielenosoituksilla voidaan saavuttaa ja mitä ei. 20 miljoonaa ihmistä marssi Irakin sotaa vastaan ympäri maailman. Se ei riittänyt estämään sotaa. Mielenosoituksilla voidaan toki nostattaa yhteishenkeä ja saada ihmisiä pohtimaan asiaa ja jopa toimimaan muillakin keinoin, mutta yksistään ne eivät kovin pitkälle riitä.

Tiedämme varsin hyvin, että Yhdysvaltain hallitus tukee Israelin hallitusta sotilaallis-taloudellisesti ja että Suomen hallitus on Yhdysvaltain hallituksen liittolainen/alamainen monin tavoin, muodollisesti esimerkiksi NATO:n rauhankumppanuusohjelman kautta ja epämuodollisemmin taloudellisten etujen limittäisyyden kautta sekä myöskin Yhdysvaltain maailmanpoliisiaseman ja sotilaallisen ylivoiman saneleman pakon kautta. Tämä pakko ei kuitenkaan päde meihin, ruohonjuuritasolla toimiviin ihmisiin.

USA:n johtamalle länsiliittoumalle Israel on tärkeä Lähi-Idän valtakamppailun näkökulmasta. Lähi-Idässä sijaitsevat maailman suurimmat öljyvarannot. Öljy on läntisen sivilisaation merkittävin energianlähde, samalla kun sen polttaminen on globaaliin katastrofiin johtavan ilmastonmuutoksen merkittävä kiihdyttäjä. Vallanhimon sokaisemille eliiteille ilmastonmuutoksen aiheuttama suurkatastrofi ei kuitenkaan merkitse mitään, he näkevät vain öljyn hallinnan tuomat mahdollisuudet valtataistelussa. Lähi-Idän öljyn merkitys tulee tästä näkökulmasta vain kasvamaan maailman öljyvarojen huvetessa. Tämän takia Lähi-Idässä soditaan. Afganistanin sota käytiin öljyputken rakentamiseksi (ja toissijaisesti oopiumintuotannon haltuunottamiseksi), Irakin sotaa käydään öljyvarojen hallitsemiseksi (vaikkakin nyt käynnissä olevaan sisällissotaan liittyy myös Shiiojen ja Sunnien välisiä jännitteitä). Iran on uhannut horjuttaa USA:n valta-asemaa aloittamalla Euroon perustuvan öljykaupan, joka heikentäisi USA:n taloutta. Israelin rooli Lähi-Idässä on olla USA:n johtaman länsiliittouman luotettavin liittolainen alueella, ja sitä se on ollut jo vuosikymmeniä. Konfliktia ei voi ymmärtää tutustumatta sen taustoihin. Hizbollahin kaappaamat kahden israelilaissotilaan kaappaus käynnisti kyllä konfliktin, mutta erimielisyydet ovat muhineet jo pitkään.

Toinen oleellinen Israeliin liittyvä seikka on se että alueella sijaitsee uskonnollisesti merkittäviä kohteita. Uskonto on edelleen tärkeä hallinnan väline. Varsinkin Yhdysvalloissa äärikristillisyys on nykypäivinä voimissaan. USA:n äärikristityt ajattelevat että USA on jumalan valittu kansa jonka tulee hallita maailmaa. USA:n äärikristityille ei käy päinsä että vääräuskoiset hallitsisivat kristinuskon pyhiä paikkoja Jerusalemissa. Siksi USA:n hallituksen sotilaallisen ja moraalisen tuen on virrattava katkeamattomasti Israelin murhaajahallitukselle.

Toimikaamme siis globaalin solidaarisuuden hengessä sekä Libanoninssa, Palestiinassa kuin Israelissakin olevia viattomia kohtaan, vapaan, suvaitsevaisen, ekologisesti kestävän, monikulttuurisen ja ylivallattoman maailman puolesta lauantaina 22. heinäkuuta ja joka päivä!

Taustaa ja joitain yksittäisiä pointteja

Hizbollah on Shiiamuslimiryhmä. Valtaosa Lähi-Idän muslimeista on Sunneja, ainoastaan Irakissa ja Iranissa Shiiat ovat enemmistönä, seuraavaksi eniten shiioja on Libanonissa. Merkittäviä Shiia-vähemmistöjä on myös Pakistanissa, Afganistanissa, Kuwaitissa ja Saudi-Arabiassa.

Hizbollah saa tukea Iranin ja Syyrian hallituksilta. Hizbollah rahoittaa toimintaansa myös salakuljettamalla 10-14 tonnia vuodessa hasista Israeliin. (http://www.jpost.com/servlet/Satellite?cid=1150885973919&pagename=JPost%2FJPArticle%2FShowFull)

Suurin osa arabimaiden hallituksista (Palestiinaa lukuunottamatta) ovat suhtautuneet kriittisesti Hizbollahin viimeaikaiseen toimintaan. Saudi-Arabia, Egypti ja Jordania ovat olleet avoimen kriittisiä. Yleisesti arvellaan syynä olevan, että USA tukee kolmea viimemainittua maata, ja nämä toistavat USA:n linjaa, joka on Hizbollah-kriittinen. Toisaalta arvellaan että kyseessä olisi Shiiojen ja Sunnien välinen valtakamppailu.

Heinäkuun 18. päivä Israelin armeijan hyökkäykset kohdistuivat myös Libanonin armeijan kohteisiin, ei ainoastaan Hizbollahiin, infrastruktuuriin tai siviileihin kuten aiemmin.

USA tukee Israelin iskuja ja on varoittanut Syyrian hallitusta että sen tulisi pysyä ulkona Libanonista. (Siniora: From Bush Ally To Victim of US Bombs, http://www.indybay.org/newsitems/2006/07/20/18289997.php)

Israelin ulkoministeriö on kommentoinut että Hizbollah pitää Libanonin kansaa panttivankina, ja että Hizbollahin hyökkäys on tulkittava sodan aloittamiseksi Israelia vastaan Libanonin kansan puolesta, jolloin Libanonin kansan on kärsittävä seuraukset. (Israel's Ministry of Foreign Affairs Responds to Lebanese Blogger, http://www.orthodoxanarchist.com/2006/07/israels-ministry-of-foreign-affairs.php)

Linkkejä:

Lähi-idän sotatoimien vastaiset mielenosoitukset jatkuvat http://fi.oneworld.net/article/view/136800/1/

http://www.infoshop.org/wiki/index.php/Lebanon

Saturday July 22: International Day of Action Against Israeli Aggression http://beirut.indymedia.org/ar/2006/07/4609.shtml

Kuvia:

http://lebanonheartblogs.blogspot.com/2006/07/warning-strong-pictures.html
http://www.flickr.com/photos/12011945@N00/sets/72157594202020048/